{"id":2029,"date":"2020-06-01T12:20:59","date_gmt":"2020-06-01T09:20:59","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=2029"},"modified":"2023-09-06T12:10:28","modified_gmt":"2023-09-06T09:10:28","slug":"tekstista-tulkinnaksi-tekstilahtoisyys-pop-jazz-laulunopetuksessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2020\/06\/tekstista-tulkinnaksi-tekstilahtoisyys-pop-jazz-laulunopetuksessa\/","title":{"rendered":"Tekstist\u00e4 tulkinnaksi \u2013 tekstil\u00e4ht\u00f6isyys pop\/jazz-laulunopetuksessa"},"content":{"rendered":"<p>Teksti on laulunopiskelussa l\u00e4sn\u00e4 ainutlaatuisella tavalla muuhun musiikin opiskeluun verrattuna. Siihen keskittym\u00e4ll\u00e4 tulkinnasta voisi olla hahmotettavissa sellaista, joka usein j\u00e4\u00e4 musiikin jalkoihin, mutta josta voi ammentaa my\u00f6s omaan musiikilliseen ilmaisuun. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa keskityn tulkinnan opettamiseen pop\/jazz-laulunopiskelijoille tekstin kautta.<\/p>\n<p>Tulkinnan merkitt\u00e4v\u00e4 rooli laulamisessa on ilmeinen. Tulkinnan opettamisen rooli on aiempaa suurempi my\u00f6s uusissa taiteen perusopetuksen (TPO) musiikin opetussuunnitelmien perusteissa, joissa yhten\u00e4 tavoitteena on ohjata oppilasta el\u00e4v\u00e4\u00e4n musiikilliseen ilmaisuun ja tutustumaan toisen taiteenalan ilmaisukeinoihin (Opetushallitus 2017:11a, 42-43) ja muiden taiteenalojen ilmaisukeinojen soveltamiseen musiikillisessa ilmaisussa (Opetushallitus 2017:12a, 48-49). T\u00e4llainen toinen taiteenala voisi olla musiikkiteatteri, jonka kirjallisuuteen olen artikkelia varten perehtynyt.<\/p>\n<p>Kartoittaakseni k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemuksia tekstil\u00e4ht\u00f6isyydest\u00e4 laulutunneilla tein kyselyn Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun pop\/jazz-lauluopiskelijoille ja valmistuneille laulajille ja laulunopettajille. Kyselyyn vastaajia oli kahdeksan. Kaikkien vastanneiden laulutunneilla teksti\u00e4 oli k\u00e4sitelty, usein musikaalikappaleita laulettaessa.<\/p>\n<h3>Tekstil\u00e4ht\u00f6inen tulkinta<\/h3>\n<p>Tulkintaa voi pit\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6n ketjuna, jossa kappaleen tekij\u00e4t, eli s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 ja sanoittaja, ovat ensin tehneet omat ratkaisunsa kappaleen suhteen. Sen j\u00e4lkeen laulaja lis\u00e4\u00e4 siihen oman luovan panoksensa: h\u00e4n valjastaa oman mielikuvituksensa ja omat el\u00e4m\u00e4nkokemuksensa tulkinnan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. (Moore &amp; Bergman 2008, 48.)<\/p>\n<p>Tekstil\u00e4ht\u00f6isess\u00e4 tulkinnassa laulaja ajattelee laulun sanoituksia ik\u00e4\u00e4n kuin n\u00e4ytelm\u00e4n monologina tai dialogina. N\u00e4in ollen kappaleen sanat syntyv\u00e4t tarpeesta kertoa jokin ajatus, idea tai tunne toiselle henkil\u00f6lle (esimerkiksi toinen roolihenkil\u00f6), yleis\u00f6lle tai itselle (Moore &amp; Bergman, 2008, 51).<\/p>\n<p>Kappaleen taustat ja tarina m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n sanoituksissa v\u00e4lill\u00e4 tarkemmin ja v\u00e4lill\u00e4 j\u00e4tt\u00e4en enemm\u00e4n tilaa laulajan omalle mielikuvitukselle. Teksti\u00e4 analysoimalla laulaja pyrkii selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, millaisia olosuhteita teksti tarjoaa jo itsess\u00e4\u00e4n l\u00e4ht\u00f6kohdaksi tulkinnalle (Sillanp\u00e4\u00e4 2013, 49), ja mitk\u00e4 syyt, motivaatio ja selitykset ovat roolihahmon kertomien asioiden ja tekemisten taustalla (Moore &amp; Bergman 2008, 31). Laulua tulkittaessa n\u00e4m\u00e4 yksityiskohdat heijastelevat \u00e4\u00e4neen (Streeton &amp; Raymond 2014, 71) ja n\u00e4in ollen syvent\u00e4v\u00e4t tulkintaa.<\/p>\n<h3>Tulkinnan opetus alkaa kysymyksill\u00e4<\/h3>\n<p>K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tekstil\u00e4ht\u00f6isen tulkinnan opettaminen alkaa ohjaamalla oppilasta tekstianalyysiin. T\u00e4ss\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 apuna kysymyslistoja. Kysymyksill\u00e4 her\u00e4tet\u00e4\u00e4n mielikuvitusta, taiteellisia impulsseja ja reaktioita (Moore &amp; Bergman 2008, 43), ja niit\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 voi my\u00f6s varmistaa, ett\u00e4 oppilas on ymm\u00e4rt\u00e4nyt tekstin (mts. 52).<\/p>\n<p>N\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 ovat muun muassa:<\/p>\n<p><strong>Perustiedot:<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>Mit\u00e4 laulussa tapahtuu (Moore &amp; Bergman 2008, 64; Novelly &amp; Firth 2004, 99)?<\/li>\n<li>Kuka laulaja on (Moore &amp; Bergman 2008, 143; Streeton &amp; Raymond 2014, 70)?<\/li>\n<li>Mainitaanko laulajan sukulaisuussuhteita, taloudellista tilannetta, asuinpaikkaa tai \u2013maata, aikakautta tai ammattia (Moore &amp; Bergman 2008, 144)?<\/li>\n<li>Mik\u00e4 on laulun tapahtumapaikka (Novelly &amp; Firth 2004, 111) ja mit\u00e4 tapahtumapaikasta mainitaan (Moore &amp; Bergman 2008, 144)?<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Laulajan suhteet muihin henkil\u00f6ihin:<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>Keit\u00e4 muita on paikalla (Novelly &amp; Firth 2004, 99)?<\/li>\n<li>Kenelle laulaja puhuu laulun kautta; toiselle henkil\u00f6lle, yleis\u00f6lle vai itselle (Moore &amp; Bergman 2008, 66-70)?<\/li>\n<li>Mit\u00e4 laulaja ajattelee muista laulun tai tapahtuman henkil\u00f6ist\u00e4 ja vaikuttaako se laulajaan (Novelly &amp; Firth 2004, 111)?<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Laulajan kehityskaari:<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>Onko laulaja jotenkin erilainen kappaleen alussa verrattuna kappaleen loppuun (Moore &amp; Bergman 2008, 153; Novelly &amp; Firth 2004, 111)?<\/li>\n<li>Millainen laulajan energiataso on kappaleen alussa ja lopussa (Streeton &amp; Raymond 2014, 70)?<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Laulajan motivaatio:<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>Mik\u00e4 on laulajan tavoite t\u00e4ss\u00e4 laulussa (Moore &amp; Bergman 2008, 70-71), mit\u00e4 laulaja tarvitsee (Streeton &amp; Raymond 2014, 70)?<\/li>\n<li>Mit\u00e4 laulaja suunnittelee tai aikoo (Novelly &amp; Firth 2004, 111)?<\/li>\n<li>Miksi laulaja on valinnut juuri sen asian sanottavaksi, josta laulaa, ja mit\u00e4 h\u00e4n ajattelee siit\u00e4 (Hall &amp; Henderson 2014, 122)?<\/li>\n<li>Mit\u00e4 laulajalla on peliss\u00e4; kuinka paljon laulaja haluaa sit\u00e4 mit\u00e4 tavoittelee ja mit\u00e4 tapahtuu jos h\u00e4n ei saavuta sit\u00e4 (Moore &amp; Bergman 2008, 103)?<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Sanavalinnat:<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>Sis\u00e4lt\u00e4\u00e4k\u00f6 teksti paljon verbej\u00e4 tai kuvailevia sanoja?<\/li>\n<li>Onko teksti sivistyneen oloista, vai k\u00e4ytet\u00e4\u00e4nk\u00f6 yksinkertaisia sanoja?<\/li>\n<li>Ovatko sanat jollain tapaa paikka- tai kulttuurisidonnaisia?<\/li>\n<li>Ovatko kaikki verbit tai substantiivit tietyntyyppisi\u00e4? Mit\u00e4 ne kertovat laulajasta? (Moore &amp; Bergman 2008, 96.)<\/li>\n<\/ul>\n<p>Laulunopiskelijat ja -opettajat mainitsivat kyselyss\u00e4 my\u00f6s tunnetilojen etsinn\u00e4n: mik\u00e4 on roolihahmon ja kohtauksen tunne, ja mit\u00e4 tunteita kappale her\u00e4tt\u00e4\u00e4 tai ei her\u00e4t\u00e4.<\/p>\n<p>Oppilaan aktiivisuutta ty\u00f6skentelyvaiheessa pidet\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4. Opettajan tulisi kannustaa oppilasta omakohtaisuuteen ja tekem\u00e4\u00e4n oman n\u00e4k\u00f6isens\u00e4 tulkinnan (Moore &amp; Bergman 2008, 43). Moore ja Bergman (2008, 52) painottavat oppilaan omaan tulkintaan luottamista, mink\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4n siten, ett\u00e4 vaikka opettajan n\u00e4k\u00f6kulma olisi eri, mutta oppilaan n\u00e4k\u00f6kulma on my\u00f6s perusteltavissa, kannattaa suosia oppilaan n\u00e4k\u00f6kulmaa.<\/p>\n<h3><strong>\u00a0<\/strong>Muita keinoja tekstity\u00f6skentelyyn<\/h3>\n<p>Kysymysten lis\u00e4ksi kirjallisuudessa kuvataan useita harjoitteita tekstianalyysin syvent\u00e4miseen:<\/p>\n<ul>\n<li>Pyydet\u00e4\u00e4n oppilasta lukemaan sanoitukset \u00e4\u00e4neen runona tai monologina joko muille (Moore &amp; Bergman 2008, 44; Streeton &amp; Raymond 2014, 72-73) tai itselleen (Hall &amp; Henderson 2014, 113; Streeton &amp; Raymond 2014, 70)<\/li>\n<li>Ohjataan oppilasta kirjoittamaan teksti erilliselle paperille (Moore &amp; Bergman 2008, 51; Streeton &amp; Raymond 2014, 70)<\/li>\n<li>Pyydet\u00e4\u00e4n oppilasta kirjoittamaan teksti l\u00e4pi omin sanoin sana sanalta (Moore &amp; Bergman 2008, 96) tai puhumaan sanoitus l\u00e4pi omin sanoin (Moore &amp; Bergman 2008, 156; Streeton &amp; Raymond 2014, 70)<\/li>\n<li>Pyydet\u00e4\u00e4n oppilasta puhumaan teksti\u00e4 l\u00e4pi lause lauseelta painottaen eri sanoja muuttaen siten lauseen merkityst\u00e4, ja lopuksi keskustellaan tekstin saamista erilaisista merkityksist\u00e4 (Sillanp\u00e4\u00e4 2013, 50).<\/li>\n<li>Varmistetaan, ett\u00e4 sanarytmit ovat laulaessakin luonnollisia (Hall &amp; Henderson 2014, 113)<\/li>\n<li>Ohjataan siihen, ett\u00e4 fraseeraus on sanojen ja ajatusten, ei melodian, mukainen (Moore &amp; Bergman 2008, 52)<\/li>\n<\/ul>\n<p>Tekstin tulkinnan kannalta my\u00f6s tarkempi ja laajempi perehtyminen laulun kontekstiin n\u00e4hd\u00e4\u00e4n hy\u00f6dyllisen\u00e4: Opettajan tulisi kannustaa oppilasta selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n teoksen historiallinen n\u00e4k\u00f6kulma (Hall &amp; Henderson 2014, 113). Mik\u00e4li kyseess\u00e4 on musikaali tai teatteriteos, olisi hy\u00f6dyllist\u00e4 lukea koko k\u00e4sikirjoitus tai libretto ja tutustua teoksen ja tekij\u00f6iden taustaan (Streeton &amp; Raymond 2014, 70).<\/p>\n<h3>Tekstil\u00e4ht\u00f6isyyden hy\u00f6tyj\u00e4<\/h3>\n<p>Tekstil\u00e4ht\u00f6isyys hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 yksinkertaisimmillaan siten, ett\u00e4 jos ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 mit\u00e4 sanoo laulaessaan, voi kappaleen tulkita hyvin (De Young 2017, 224). Tekstiin tutustuminen auttaa siis todentuntuisen, yksityiskohtaisen ja tunneilmaisultaan tarkan esiintymisen luomisessa (Streeton &amp; Raymond 2014, 68). Kyselyss\u00e4ni laulunopiskelijat ja \u2013opettajat kertoivat tekstil\u00e4ht\u00f6isyyden edist\u00e4neen tulkintaa ja tuoneen siihen syvyytt\u00e4 l\u00e4hes aina.<\/p>\n<p>Teksti\u00e4 tutkimalla teoksesta voi l\u00f6yty\u00e4 enemm\u00e4n tunnepitoista ja \u00e4lyllist\u00e4 kontekstia ja sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 kuin teoksesta muuten saisi irti (Hall &amp; Henderson 2014, 121). K\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 teksti\u00e4 pohjana, mutta lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 siihen omia ideoitaan ja olemalla oma itsens\u00e4 esiintyj\u00e4n tulkintaan tulee henkil\u00f6kohtaisuutta (Streeton &amp; Raymond 2014, 69).<\/p>\n<p>Kyselyss\u00e4ni nousi tekstil\u00e4ht\u00f6isyyden hy\u00f6dyiksi my\u00f6s sanoitusten ulkoaopettelun helpottuminen, itsetuntemuksen ja varmuuden lis\u00e4\u00e4ntyminen, fraseerauksen paraneminen ja erityisesti aloittelevilla laulajilla kehollisuuden lis\u00e4\u00e4ntyminen. Lis\u00e4ksi tulkintaan keskittym\u00e4ll\u00e4 suuri osa laulajan teknisist\u00e4 ongelmista voi lieventy\u00e4 ja helpottua (Moore ja Bergman 2008, 66) ja esiintymistaidot kehittyv\u00e4t.<\/p>\n<h3>Vaaran paikat<\/h3>\n<p>Tekstil\u00e4ht\u00f6isyydest\u00e4 voi kuitenkin joskus olla my\u00f6s haittaa. Tekstianalyysin j\u00e4lkeen vaarana voi olla, ett\u00e4 oppilas uppoutuu tekstianalyysiin ja unohtaa tulkinnan. Esiintyess\u00e4 keskittymisen ei tulisi olla tehdyss\u00e4 tekstianalyysissa vaan roolihenkil\u00f6n tarpeissa, toiminnassa ja vuorovaikutuksessa. (Moore &amp; Bergman 2008, 97.)<\/p>\n<p>Kyselyn vastauksissa nousi lis\u00e4ksi esille, ett\u00e4 herk\u00e4n oppilaan kanssa tulkinnan miettiminen voi menn\u00e4 liian pitk\u00e4lle, ja oppilas voi ahdistua. Aloittelevien laulajien kohdalla tulkinnan \u201dtuputtaminen\u201d voi my\u00f6s aiheuttaa vastareaktion.<\/p>\n<p>Laulaja voi my\u00f6s oikaista tulkinnassa liikaa tekstin perusteella: jos laulaja toteaa laulun olevan surullinen, h\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vain surullisen puolen itsest\u00e4\u00e4n, vaikka itse asiassa laulajan tulisi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 syyt t\u00e4h\u00e4n suruun (Moore &amp; Bergman 2008, 31-32), mik\u00e4 tekisi kappaleen tulkinnasta huomattavasti mielenkiintoisemman. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n esimerkiksi tarinan roisto ei ole vain stereotyyppisesti niin kutsuttu \u201dpahis\u201d, vaan h\u00e4nell\u00e4kin on syyt ja motivaatio toimia niin kuin tarinaan on kirjoitettu (mts. 36).<\/p>\n<p>Mooren ja Bergmanin mukaan tekstil\u00e4ht\u00f6isen tulkinnan vaarana voi olla my\u00f6s merkityksellisten sanojen korostaminen liiaksi (Moore &amp; Bergman 2008, 97). T\u00e4m\u00e4 voi mielest\u00e4ni vied\u00e4 yleis\u00f6lt\u00e4 oivaltamisen ilon ja pahimmillaan vaikuttaa yleis\u00f6n aliarvioimiselta.<\/p>\n<h3>Tulkinnan opetusta vaivattomasti<\/h3>\n<p>Tulkinnan opettamiseen tekstil\u00e4ht\u00f6isesti on siis olemassa useita melko yksinkertaisia keinoja. Teksti\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4t kysymykset nivoutuvat mielest\u00e4ni luontevasti osaksi laulutuntia, ja tekstiin liittyv\u00e4t harjoitteet ovat helppoja omaksua, eiv\u00e4tk\u00e4 vaadi erityisi\u00e4 materiaaleja. Hy\u00f6dyt ovat moninaiset, ja parhaimmillaan tulkinnan ja tunneilmaisun kehitt\u00e4minen ja kehittyminen voivat lis\u00e4t\u00e4 oppilaan motivaatiota laulunopiskelua kohtaan, kuten omalla kohdallani on k\u00e4ynyt.<\/p>\n<h3>Kirjoittaja:<\/h3>\n<p>Elina Hokkanen 2020, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/p>\n<p>L\u00e4hteet:<\/p>\n<p>De Young, R. 2017a. The art of performance: Song interpretation (Concluded). Journal of Singing, 74, 2, 221-224.<\/p>\n<p>Hall, K. &amp; Henderson, A., 2014. So you want to sing music theater : A guide for professionals. Lanham: Rowman &amp; Littlefield.<\/p>\n<p>Moore, T. &amp; Bergman, A. 2008. Acting the song : Performance skills for the musical theatre. New York: Allworth Press.<\/p>\n<p>Novelly, M. C. &amp; Firth, A. 2004. Staging Musicals for Young Performers : how to produce a show in 36 sessions or less. Colorado Springs, Colorado: Meriwether Publishing LTD.<\/p>\n<p>Opetushallitus 2017. Taiteen perusopetuksen laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelmien perusteet 2017. M\u00e4\u00e4r\u00e4ykset ja ohjeet 2017:12a. Viitattu 25.11.2019. https:\/\/www.oph.fi\/sites\/default\/files\/documents\/186920_taiteen_perusopetuksen_laajan_oppimaaran_opetussuunnitelman_perusteet_2017-1_0.pdf<\/p>\n<p>Opetushallitus 2017. Taiteen perusopetuksen yleisen oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelmien perusteet 2017. M\u00e4\u00e4r\u00e4ykset ja ohjeet 2017:11a. Viitattu 25.11.2019. https:\/\/www.oph.fi\/sites\/default\/files\/documents\/186919_taiteen_perusopetuksen_yleisen_oppimaaran_opetussuunnitelman_perusteet_2017-1_0.pdf<\/p>\n<p>Sillanp\u00e4\u00e4, S. 2013. Ilmaisun opetus Sibelius-Akatemian pop\/jazz-laulunopetuksessa. Helsinki. Pro Gradu.<\/p>\n<p>Streeton, J. &amp; Raymond, P. 2014. Singing On Stage : An Actor\u00b4s Guide. London: Bloomsbury Methuen Drama.<\/p>\n<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on the_content --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on the_content -->","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Teksti on laulunopiskelussa l\u00e4sn\u00e4 ainutlaatuisella tavalla muuhun musiikin opiskeluun verrattuna. Siihen keskittym\u00e4ll\u00e4 tulkinnasta voisi olla hahmotettavissa sellaista, joka usein j\u00e4\u00e4 musiikin jalkoihin, mutta josta voi ammentaa my\u00f6s omaan musiikilliseen ilmaisuun. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa keskityn tulkinnan opettamiseen pop\/jazz-laulunopiskelijoille tekstin kautta. Tulkinnan merkitt\u00e4v\u00e4 rooli laulamisessa on ilmeinen. Tulkinnan opettamisen rooli on aiempaa suurempi my\u00f6s uusissa taiteen perusopetuksen (TPO) [&hellip;]<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on get_the_excerpt --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on get_the_excerpt --><\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,7],"tags":[18,279,16,429],"class_list":["post-2029","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppilatos-ja-opetussuunnitelma","tag-laulunopetus","tag-pop-jazz-laulun-opetus","tag-taiteen-perusopetus","tag-tekstin-tulkinta"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2029","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2029"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2029\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2124,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2029\/revisions\/2124"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2029"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2029"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2029"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}