Moni aikuinen on arjen kiireiss\u00e4 ja rutiineissa varmasti miettinyt uuden harrastuksen aloittamista. Miten l\u00f6yt\u00e4\u00e4 itselle sopiva harrastus, joka motivoi viikoittain poikkeamaan arjen rutiineista ja saa kokeilemaan jotain ihan uutta? Soittoharrastuksen aloittaminen ei ole koskaan liian my\u00f6h\u00e4ist\u00e4 ja jokaiselle aikuiselle l\u00f6ytyy oma inspiroiva soitin, jonka soittamiseen voi heitt\u00e4yty\u00e4 hetkeksi arjen tohinasta. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa olen koonnut vinkkej\u00e4 musiikkiharrastuksesta kiinnostuneille kuin my\u00f6s musiikkialan ammattilaisille: laajemmasta osaamisesta oman instrumentin ulkopuolella ei ole koskaan haittaa.<\/p>\n
Musiikin harrastamista on tutkittu jo pidemm\u00e4n aikaa. Aktiivinen soitto- tai lauluharrastus vaikuttaa aivotoimintaan eritt\u00e4in my\u00f6nteisesti. Muun muassa ik\u00e4ihmisill\u00e4 tehdyist\u00e4 tutkimuksista on huomattu, ett\u00e4 musiikki hidastaa aivojen ik\u00e4\u00e4ntymist\u00e4: tiettyjen aivojen osien toiminta tehostuu musiikkiharrastuksen my\u00f6t\u00e4. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi jotkin aivojen osat \u2013 jotka eiv\u00e4t ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n pyhitetty musiikin harrastamiselle \u2013 kasvavat, jolloin kuulo-, tunto- ja motorisen j\u00e4rjestelm\u00e4n toiminnat paranevat (Huotilainen & Peltonen, 2017.)<\/p>\n
Musiikin kuuntelu aktivoi aivoja suuresti ja sen hy\u00f6dyt ylt\u00e4v\u00e4t havainnointikyvyn paranemisesta mielikuvituksen stimulointiin. Kuuntelu voi olla sosiaalinen tapahtuma, mutta my\u00f6s vaikuttaa oman identiteetin kokemuksiin (Numminen 2012). Hy\u00f6dyt vahvistuvat sen mukaan, miten aktiivisesti henkil\u00f6 kuuntelee musiikkia, soittaa tai laulaa.<\/p>\n
Jos pelk\u00e4st\u00e4 kuuntelusta on suuret positiiviset vaikutukset, voidaan siirty\u00e4 instrumentin soittamisen tuottamiin arkisiin hy\u00f6tyihin: musiikin soittaminen rikkoo arjen rutiineja ja harrastaja huomaa oman kehityksens\u00e4 nopeasti, vaikka se olisikin pient\u00e4. Lis\u00e4ksi soittaminen on hauskaa! Oma edistyminen on suurin motivaatio aikuisille, jonka seurauksena omia taitoja on mukava n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s yst\u00e4ville ja perheenj\u00e4senille. Harrastuksena musiikki on melko joustava: soittotunti voi olla esimerkiksi kerran viikossa, jonka j\u00e4lkeen viikon sis\u00e4ll\u00e4 harrastaja m\u00e4\u00e4rittelee itse harjoittelukerrat, milloin ne h\u00e4nelle sopivat.<\/p>\n
Ei! Moni on aloittanut i\u00e4st\u00e4 riippumatta uuden harrastuksen. Instrumenttiopintojen aloittaminen kuuluu samaan luokkaan kuin muutkin ajanvietteet: niin liikunta- kuin musiikkiharrastuksenkin aloittaminen on mahdollista aikuiselle. T\u00e4rkeint\u00e4 on muistaa, ett\u00e4 uuden oppiminen tapahtuu samoin kuin lapsilla, kuitenkin hitaammin. Musiikkiharrastukseen vaadittava hienomotoriikan kehittyminen ei tapahdu hetkess\u00e4, vaan siihen tarvitaan monen monta toistoa. Se ei ole kuitenkaan mahdotonta.<\/p>\n
Hyvi\u00e4 uutisia niille, jotka haluaisivat syksyn tullen aloittaa uuden harrastuksen, mutta uskovat olevansa siihen jo liian vanhoja: Koskaan ei ole liian my\u00f6h\u00e4ist\u00e4. Aikuinen oppii sen mink\u00e4 lapsikin. Oppiminen vain vie enemm\u00e4n aikaa. – Tiia-Maria Juuso & Tuija Sorjanen, HS<\/p><\/blockquote>\n
Louhivuoren, Siljanderin, Luoman sek\u00e4 Johnsonin tekem\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa Seniorikuorolaulajien sosioekonominen tausta, koettu hyvinvointi ja terveys<\/em> paljastaa, ett\u00e4 kuorolaulu yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ik\u00e4ihmisen psyykkist\u00e4 ja fyysist\u00e4 terveytt\u00e4 sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4nlaatua. Yhdess\u00e4 musiikin harrastaminen parantaa mielenterveytt\u00e4, muistia sek\u00e4 tietenkin sosiaalisian suhteita (Louhivuori;Siljander;Luoma;& Johnson, 2012). Kuoro on siit\u00e4 mukava harrastus aloittaa, sill\u00e4 omalle tasolle l\u00f6ytyy varmasti sopiva ryhm\u00e4. Yhdess\u00e4 tekeminen pienent\u00e4\u00e4 kynnyst\u00e4 uuden asian kokeiluun ja tuo varmasti ikimuistoisia kokemuksia arkeen.<\/p>\n
Oikean instrumentin valinta<\/h3>\n
Esimerkiksi piano on suosittu instrumentti aloitteleville aikuisille: soittimessa on visuaalinen apu, ett\u00e4 n\u00e4kee mit\u00e4 k\u00e4det tekev\u00e4t, ja soittimesta l\u00e4htee aina kelvollinen \u00e4\u00e4ni (Juuso & Sorjanen 2014). Pianossa tulee usein my\u00f6s keskilinjan ylityst\u00e4, joka tarkoittaa esimerkiksi oikean k\u00e4den, liikuttamista vasemman k\u00e4den hallintapuolelle ja p\u00e4invastoin. T\u00e4ll\u00f6in soittaminen on todellista aivojumppaa ja viel\u00e4 palkitsevampaa.<\/p>\n
Jos kuitenkin olet aina lapsuudesta asti halunnut aloittaa esimerkiksi sellonsoiton, tartu tuumasta toimeen! Vaikka joku instrumentti on haastavampi kuin toinen, ei se ole este musiikkiharrastuksen aloittamiselle. Jousisoittimien kanssa s\u00e4velkorvan harjoittaminen tapahtuu voimakkaammin, sill\u00e4 oikean \u00e4\u00e4nen saamiseksi soittajan on opeteltava luottamaan kuulemaansa. Hyv\u00e4 on muistaa kaikissa soittimissa, ett\u00e4 soittamisen opettelu vaatii aikaa ja oppiminen on jokaiselle yksil\u00f6llist\u00e4.<\/p>\n
Instrumenttien hinta vaihtelee huimasti. Jos olet siis aloittamassa harrastusta, etk\u00e4 tied\u00e4 kuinka kauan innostuksesi kest\u00e4\u00e4, voit huoletta hankkia edullisemmasta p\u00e4\u00e4st\u00e4 soittimen. Halvempi soitin voi soida hieman eri tavalla kuin huippuluokan instrumentit, mutta se saa soittajan vain kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa tekniikkaansa hieman enemm\u00e4n, ett\u00e4 soitin soi paremmin. Jos my\u00f6hemmin p\u00e4\u00e4t\u00e4t sijoittaa parempaan soittimeen, on perustaitosi instrumentinhallinnasta hieman pidemm\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
Omalla kohdallani sain k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ni \u00e4idilt\u00e4ni sellon, joka suoraan sanottuna ei ole laadukkaimmasta p\u00e4\u00e4st\u00e4. Sellon mukana tullut jousi kaipasi kipe\u00e4sti jouhitusta ja soittimen talla oli j\u00e4tetty alkuper\u00e4iseen korkeuteensa, jonka vuoksi kielet olivat todella kaukana otelaudasta ja vaativat tavallista enemm\u00e4n voimaa soittaessa. Kieletkin olivat jo parhaat p\u00e4iv\u00e4ns\u00e4 n\u00e4hneet. Pienell\u00e4 huollolla sain kuitenkin n\u00e4m\u00e4 seikat korjattua ja onnistuin kierr\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 saamaan kelvollisen soittimen aloittelijalle. Selloni soittaminen vaatii tarkkuutta, eik\u00e4 se anna anteeksi hutiloitua ty\u00f6t\u00e4, jonka vuoksi se on minulle erinomainen \u201dkouluttaja\u201d.<\/p>\n
L\u00f6yd\u00e4 vapaus uuden asian opettelemisesta<\/h3>\n
Pit\u00e4isi vain soittaa, eik\u00e4 v\u00e4litt\u00e4\u00e4 virheist\u00e4. – Anna Sir\u00e9n, Yle<\/p><\/blockquote>\n
Olit sitten musiikin ammattilainen tai et, voin taata, ett\u00e4 uuden instrumentin aloittaminen on virkist\u00e4v\u00e4 kokemus. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on antaa itselleen armoa ja heitt\u00e4yty\u00e4 oppijan rooliin avoimella mielell\u00e4. Oppiminen on yksil\u00f6llist\u00e4 kaikissa ik\u00e4luokissa, joten \u00e4l\u00e4 aseta itsellesi tavoitteita vertailemalla itse\u00e4si muihin.<\/p>\n
Aloitin sellonsoiton viime syksyn\u00e4 opinn\u00e4ytety\u00f6t\u00e4ni varten. Musiikkitaustani on auttanut minua soiton yhdist\u00e4misess\u00e4 teoriaan, mutta muuten t\u00e4ysin uuden soittimen ja soitinryhm\u00e4n oppiminen on ollut vain ajasta kiinni. Olen omalta instrumentiltani huilisti, jonka vuoksi oikean soittoasennon l\u00f6ytyminen on vienyt omalla kohdallani eniten aikaa: kehoni on ollut vaikea muokkautua uuteen. Sellotunneilla voin kuitenkin olla vapaasti osaamatta heti kaikkea ja perusasioihin keskittyminen on minulle antoisinta. Mik\u00e4\u00e4n ei ole sen parempaa kuin onnistua itselle vaikeissa asioissa!<\/p>\n
Mist\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 soitonopettaja?<\/h3>\n
Monen kaupungin konservatorio tarjoaa avoimen puolen opintoja, joihin aikuisen vasta-alkajatkin voivat hakea. Opinnot eiv\u00e4t ole valtion tuen alla, joten lukukausimaksut ovat yleens\u00e4 melko suuria, jos lasketaan p\u00e4\u00e4lle viel\u00e4 instrumentin hankinta sek\u00e4 nuottikustannukset. Mukavinta on, ett\u00e4 avoimelle puolelle ei tarvitse kuin ilmoittautua kerran puolessa vuodessa, jolloin harrastusta voi alkuun kokeilla yhden lukukauden ajan.<\/p>\n
Kansalaisopistot j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t my\u00f6s soitonopetusta. Tunneille p\u00e4\u00e4see yleens\u00e4 ensimm\u00e4isiksi ilmoittautuneet ja paikkoja on rajoitettu m\u00e4\u00e4r\u00e4. Kansalaisopistosta riippuen opetusta j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n suurimmaksi osaksi 22,5 min ajan kerrallaan. T\u00e4m\u00e4 on soitonopetukselle melko lyhyt tuntim\u00e4\u00e4r\u00e4, jonka vuoksi kotiharjoitteluun kannattaa panostaa.<\/p>\n
Soitonopettajaksi opiskelevat antavat my\u00f6s suurimmissa kaupungeissa soittotunteja yksityisesti. Kysell\u00e4 opettajaa kannattaa musiikkioppilaitoksista sek\u00e4 musiikkipedagogikoulutusta tarjoavista ammattikorkeakouluista.<\/p>\n
7.2.2020 tekem\u00e4ss\u00e4ni pieness\u00e4 kyselyss\u00e4 musiikin ja tanssin ammattilaisista ja opiskelijoista l\u00f6ytyi monta kiinnostunutta kokeilemaan uuden instrumentin aloittamista. Kysymykseeni Mink\u00e4 instrumentin soittamisen sin\u00e4 haluaisit aloittaa?<\/em> vastasi 27 ihmist\u00e4. Sello ker\u00e4si 7 innokasta aloittajaa, rummut 4 ja kitara (sis. akustinen ja s\u00e4hk\u00f6kitara) 3. Basso, laulu, viulu sek\u00e4 saksofoni saivat jokainen 2 \u00e4\u00e4nt\u00e4. Huilu, oboe, piano sek\u00e4 konserttikantele ker\u00e4siv\u00e4t jokainen yhden \u00e4\u00e4nen. Lis\u00e4ksi didgeridoo sai yhden \u00e4\u00e4nen. Musiikkipedagogien kannattaa siis ehdottomasti markkinoida soittotunteja my\u00f6s aikuisille.<\/p>\n
Kirjoittanut:<\/h3>\n
Sanni Tirronen 2020, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n
L\u00e4hteet:<\/h3>\n
Huotilainen, M.;& Peltonen, L. 2017. Tunne aivosi. Helsinki: Otava.<\/p>\n
Juuso, T., & Sorjanen, T. 2014. Harkitsetko uuden harrastuksen aloittamista? Aloita!<\/a> Uutinen 28.8.2014. Helsingin sanomat. Viitattu 9.1.2020.<\/p>\n
Louhivuori, J., Siljander, E., Luoma, M.-L. & Johnson, J. 2012. Seniorikuorolaulajien sosioekonominen tausta, koettu hyvinvointi ja terveys<\/a>. Yhteiskuntapolitiikka<\/em>(4). Viitattu 9.1.2020. a<\/p>\n
Numminen, A. (2012). Musiikki, tanssi, runot ja mopon rassaus<\/a> \u2212 kulttuuriaktiviteetit p\u00e4ihteiden torjunnassa. Yhteiskuntapolitiikka<\/em>(2), 204-208. Viitattu 9.1.2020.<\/p>\n