{"id":2013,"date":"2020-05-29T11:28:20","date_gmt":"2020-05-29T08:28:20","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=2013"},"modified":"2020-05-29T11:28:20","modified_gmt":"2020-05-29T08:28:20","slug":"svengaako-kuinka-soittaa-jazz-peltikomppia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2020\/05\/svengaako-kuinka-soittaa-jazz-peltikomppia\/","title":{"rendered":"Svengaako? &#8211; Kuinka soittaa jazz-peltikomppia"},"content":{"rendered":"<p>Jokainen rumpali tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 riden eli komppipellin, soitto on avainasemassa jazz-musiikin soitossa. Peruskuvio, jolla soitetaan 4\/4-tahtilajissa jokaiselle nelj\u00e4sosalle, sek\u00e4 toisen ja nelj\u00e4nnen nelj\u00e4sosan off-beat kahdeksasosalle on ehk\u00e4 t\u00e4rkein rytmikuvio, jota jazz-musiikissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Kuitenkin t\u00e4m\u00e4 perusasia on usein hankala saada kuulostamaan hyv\u00e4lt\u00e4. Miksi n\u00e4in on, ja mit\u00e4 keinoja voimme l\u00f6yt\u00e4\u00e4 parantaaksemme peltikompin soittoa?<\/p>\n<h3>Mit\u00e4 svengi on?<\/h3>\n<p>Peltikompin tulee niin sanotusti \u201dsvengata\u201d. Usein puhutaan siit\u00e4, ett\u00e4 joku soittaja svengaa, kun joku toinen taas ei. Mist\u00e4 sen oikein sitten kuulee? Miten siis oikein svengataan? Mit\u00e4 se svengi edes oikein tarkoittaa?<\/p>\n<p>Svengi tai svengaus on ehdottomasti fiiliskysymys ja jossain m\u00e4\u00e4rin kuulijan korvassa. Jos joku soittaja svengaa, on h\u00e4n kartalla soiton rytmisist\u00e4 vaatimuksista, ja hallitsee hyvin soittamansa asiat. Peltikomppia voi soittaa svengaavasti useilla eri tavoilla, mutta n\u00e4m\u00e4 kaikki tavat sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t tiettyj\u00e4 lainalaisuuksia, joihin paneudumme t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa. Katsomme my\u00f6s muutamia harjoitteita, jolla voit parantaa omaa peltikomppiasi.<\/p>\n<h3>Rytminen tarkkuus ja johdonmukaisuus<\/h3>\n<p>T\u00e4rkein elementti peltikompissa on nelj\u00e4sosapulssi. Sen on ehdottomasti oltava tasaisen tarkka rytmin, \u00e4\u00e4nenvoimakkuuden ja \u00e4\u00e4nenv\u00e4rin suhteen. Tasainen nelj\u00e4sosa antaa komppiin keveytt\u00e4 ja eteenp\u00e4in menev\u00e4\u00e4 tunnetta. (Riley 1994, 7.) Usein ajatellaan, ett\u00e4 toisen ja nelj\u00e4nnen nelj\u00e4sosan tulisi olla painotettuja, mutta n\u00e4iden iskujen painottaminen johtaa siihen, ett\u00e4 komppi tuntuu hieman \u201dtoispuoleiselta\u201d ja raskaalta; rytminen liike ei en\u00e4\u00e4 mene eteenp\u00e4in, vaan pys\u00e4hdymme junnaamaan painollisen ja painottoman iskun v\u00e4liin. (Riley 1994, 8.)<\/p>\n<p>Toinen t\u00e4rke\u00e4 rytminen elementti on niin sanotun \u201dskip noten\u201d (toisen ja neljannen nelj\u00e4sosan j\u00e4lkimm\u00e4isen kahdeksasosan) \u00e4\u00e4nenvoimakkuus ja rytminen johdonmukaisuus. \u201dSkip noten\u201d tulisi kuulua hiljempaa, mit\u00e4 nelj\u00e4sosanuottien. (Riley, 1994, 8.) \u00c4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s pit\u00e4\u00e4 \u201dskip note\u201d johdonmukaisena. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 off-beat on tasaisesti samassa paikassa suhteessa nelj\u00e4sosanuottiin jatkuvasti. Off-beat voi toimia hyvinkin l\u00e4hell\u00e4 tai kaukana suhteessa nelj\u00e4sosaan, kunhan se vain on tasaisesti samassa paikassa joka kerta. (Smith, 2019.)<\/p>\n<p>Ole k\u00e4rsiv\u00e4llinen harjoitellessasi peltikompin tarkkuutta ja johdonmukaisuutta. Aloittaessasi harjoittelun voi tuntua silt\u00e4, ett\u00e4 oikeanlaisen asettelun l\u00f6yt\u00e4minen on miltei mahdotonta, mutta p\u00e4ivitt\u00e4isell\u00e4 harjoittelulla asettelu alkaa takuulla l\u00f6ytym\u00e4\u00e4n. On suositeltavaa peilata omaa kehittymist\u00e4\u00e4n osaavan opettajan avulla, jotta virheellisilt\u00e4 maneereilta v\u00e4ltyt\u00e4\u00e4n heti aluksi.<\/p>\n<h3>Kompin asettelu suhteessa muihin soittajiin<\/h3>\n<p>Soittaessamme muiden kanssa ei tietenk\u00e4\u00e4n riit\u00e4, ett\u00e4 olemme rytmisesti tarkkoja ja johdonmukaisia vain itsemme kanssa. Rumpalin teht\u00e4v\u00e4 on ik\u00e4\u00e4n kuin \u201dliimata\u201d koko yhtye kokoon soittamaan samaa rytmist\u00e4 \u201dfiilist\u00e4\u201d. T\u00e4m\u00e4 vaatii luonnollisesti tarkkaa korvaa, sill\u00e4 kaikilla soittajilla on oma k\u00e4sityksens\u00e4 kappaleen alussa lasketusta temposta, koska emme ihmisin\u00e4 voi olla metronomisen tarkkoja. Tavoitteena on soittaa samaa kappaleen alussa laskettua tempoa, jolloin jokainen soittaja kuuntelee tarkasti, onko b\u00e4ndin rytminen fiilis sama. (Riley, 2004, 5.)<\/p>\n<p>Jotkut taitavat muusikot pystyv\u00e4t ik\u00e4\u00e4n kuin leikittelem\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 ilmi\u00f6ll\u00e4 ja luomaan rytmist\u00e4 j\u00e4nnitett\u00e4 olemalla hiukan edess\u00e4 tai takana vallitsevasta pulssista. T\u00e4llainen leikittely toimii j\u00e4lleen kerran vain, mik\u00e4li tekeminen on johdonmukaista. Mik\u00e4li soittaja siis esimerkiksi, vaikka rumpali on koko ajan hiukan edell\u00e4 basistin soittamasta nelj\u00e4sosasta, voi t\u00e4m\u00e4 kuulostaa oikein hyv\u00e4lt\u00e4. Mutta mik\u00e4li rumpali on v\u00e4lill\u00e4 hieman edell\u00e4, toisinaan taas takana, rytmist\u00e4 j\u00e4nnitett\u00e4 ei p\u00e4\u00e4se syntym\u00e4\u00e4n. (Riley, 2004, 6\u20137.)<\/p>\n<p>Ole eritt\u00e4in k\u00e4rsiv\u00e4llinen my\u00f6s suhteuttaessasi peltikomppia muihin soittajiin. Aivan kuten tarkkuutta ja johdonmukaisuutta harjoitellessa, my\u00f6s asettelu muihin soittajiin n\u00e4hden voi tuntua aluksi eritt\u00e4in hankalalta. P\u00e4ivitt\u00e4inen harjoittelu auttaa takuulla my\u00f6s kompin asetteluun muihin soittajiin n\u00e4hden. Toki on hankalampaa saada p\u00e4ivitt\u00e4in soittokavereita jammailemaan kanssasi.<\/p>\n<h3>Vinkkej\u00e4 peltikompin harjoitteluun<\/h3>\n<p>T\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 harjoitteluvinkkin\u00e4 nousee esille kompin soittaminen muiden soittajien kanssa esimerkiksi jameissa, keikoilla, ja b\u00e4nditreeneiss\u00e4, sek\u00e4 levyjen kanssa. Peltikompin tulee ennen kaikkea tuntua hyv\u00e4lt\u00e4 muille soittajille, toimia ik\u00e4\u00e4n kuin \u201dtyynyn\u00e4\u201d, jonka p\u00e4\u00e4ll\u00e4 musiikin on hyv\u00e4 \u201dlev\u00e4t\u00e4\u201d. Parhaiten, tai oikeastaan ainoastaan, t\u00e4m\u00e4n fiiliksen oppii muiden soittajien kanssa soittaessa. (Riley, 2004, 4.)<\/p>\n<p>Levyjen kanssa soittaminen tuo t\u00e4rke\u00e4\u00e4 informaatiota peltikompin fraseerauksesta, eli kuinka pitki\u00e4 tauot nelj\u00e4sosan ja off-beatin v\u00e4lill\u00e4 on, ja mill\u00e4 \u00e4\u00e4nenvoimakkuuden eroille nelj\u00e4sosa ja off-beat soitetaan. Kuuntelemalla levyilt\u00e4 omia suosikkisoittajiasi, ja kopioimalla heid\u00e4n peltikomppinsa fraseerausta opit paljon siit\u00e4, kuinka monella eri tavalla peltikomppi voikaan svengata.<\/p>\n<p>Peltikompin harjoittelussa yksi t\u00e4rkeimpi\u00e4 aspekteja on kapulan nostaminen symbaalin pinnalta takaisin iskun aloituskorkeuteen. T\u00e4m\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 yksinkertainen asia parantaa soittajan soundia ja rytmist\u00e4 tarkkuutta ja johdonmukaisuutta valtavasti. (Davis, 2015.) Kapulan l\u00e4htiess\u00e4 liikkeelle jokaiseen soitettuun nelj\u00e4sosanuottiin samalta korkeudelta samalla voimalla, iskeytyen samaan kohtaan symbaalia, tulee symbaalinen \u00e4\u00e4ni olemaan jokaisella iskulla l\u00e4hes identtinen. My\u00f6s rytminen tarkkuus on helpompi saavuttaa, jos liike tapahtuu joka kerta samoilla parametreill\u00e4.<\/p>\n<h2>Kirjoittaja: Mikko Rautiainen 2020, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/h2>\n<p><strong>L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n<p>Davis, Quincy. 2015. Jazz Drummer Q-Tip of the Week: Ride Cymbal LIFT for a good sound\/feel! Viitattu 10.1.2020. <a href=\"https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=R_Ra0sAymto\">https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=R_Ra0sAymto<\/a><\/p>\n<p>Riley, John. 1994.\u00a0 The Art of Bop Drumming<\/p>\n<p>Riley, John. 2004. The Jazz Drummer\u2019s Workshop<\/p>\n<p>Smith, Nate. 2019. A \u201dContriversial\u201d Exercise to Improve Your Jazz Drumming. Viitattu 15.11.2019. <a href=\"https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=JUe4r_XJQpM\">https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=JUe4r_XJQpM<\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on the_content --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on the_content -->","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Jokainen rumpali tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 riden eli komppipellin, soitto on avainasemassa jazz-musiikin soitossa. Peruskuvio, jolla soitetaan 4\/4-tahtilajissa jokaiselle nelj\u00e4sosalle, sek\u00e4 toisen ja nelj\u00e4nnen nelj\u00e4sosan off-beat kahdeksasosalle on ehk\u00e4 t\u00e4rkein rytmikuvio, jota jazz-musiikissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Kuitenkin t\u00e4m\u00e4 perusasia on usein hankala saada kuulostamaan hyv\u00e4lt\u00e4. Miksi n\u00e4in on, ja mit\u00e4 keinoja voimme l\u00f6yt\u00e4\u00e4 parantaaksemme peltikompin soittoa? Mit\u00e4 svengi on? [&hellip;]<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on get_the_excerpt --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on get_the_excerpt --><\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[436,31],"class_list":["post-2013","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","tag-jazz-musiikin-opetus","tag-rumpujensoiton-opetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2013","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2013"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2013\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2014,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2013\/revisions\/2014"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2013"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2013"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2013"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}