Kipin\u00e4 s\u00e4velt\u00e4miseen voi synty\u00e4 kenelle vain. S\u00e4velt\u00e4misen into voi kuitenkin sammua liian teoreettisen l\u00e4hestymistavan seurauksena. Improvisointi voi tarjota mahdollisuuden varsinkin harrastajien tapauksessa vied\u00e4 s\u00e4vellystaitoja eteenp\u00e4in.<\/p>\n
F. Chopin kannustaisi improvisoimaan. H\u00e4n on nimitt\u00e4in esimerkki s\u00e4velt\u00e4j\u00e4st\u00e4, joka k\u00e4ytti improvisointia hyvin monipuolisesti omassa s\u00e4vellysprosessissaan. Kappale saattoi h\u00e4nell\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 yhdest\u00e4 ajatuksesta liikkeelle, ja kehitty\u00e4 lopulliseen muotoonsa improvisatoristen kokeilujen kautta (Rink 1989, 32).Chopinin tapauksessa improvisointi tarjosi h\u00e4nt\u00e4 kiinnostavan, ja luovuuttaan ruokkivan tavan s\u00e4velt\u00e4miseen. Meid\u00e4n ei tarvitse improvisoida ja s\u00e4velt\u00e4\u00e4 kuin Chopin, mutta h\u00e4nen musiikkinsa ja tarinoidensa kautta voimme aistia, ett\u00e4 improvisointi voi olla s\u00e4vellystoiminnan sykkiv\u00e4 syd\u00e4n.<\/p>\n
Improvisoinnin avulla s\u00e4velt\u00e4miskynnyst\u00e4 on mahdollista madaltaa, ja oppilas saada kokemaan onnistumisen kokemuksia huomatessaan,ett\u00e4 improvisointi toimii oivana tapana omien ajatusten ilmaisuun. Ideoiden konkretisoituminen s\u00e4vellykseksion kuitenkin monitahoinen prosessi, jonka takia on suotavaa, ett\u00e4 opettajaon l\u00e4sn\u00e4 opiskelijan s\u00e4vellysprosessissa, jotta ongelmatilanteissaopettajavoi auttaa oppilasta parhaansa mukaan. N\u00e4inRautio-H\u00e4rk\u00f6nen opetti musiikkiopiston pianonsoiton opiskelijoitayhden kev\u00e4tlukukaudenajan, jonka p\u00e4\u00e4tteeksijokaisen oppilaantavoitteena olitehd\u00e4 nuotinnettu s\u00e4vellys. Rautio-H\u00e4rk\u00f6nen hy\u00f6dynsiimprovisatorisia tekniikoitaopetusmetodeinaan s\u00e4vellysprojektissa(Rautio-H\u00e4rk\u00f6nen 2018). Mik\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4, improvisoimisella vaikutti olevan psykologisesti t\u00e4rke\u00e4 merkitysopiskelijoille. Haastateltavien mukaan improvisoiminen verhosi s\u00e4vellysprojektin positiiviseen s\u00e4vyyn (Rautio-H\u00e4rk\u00f6nen 2018, 58).<\/p>\n
Opettaessani 6-vuotiasta oppilastaniviime lukukaudellaosoittautui mielikuvien kautta improvisointi toimivaksi tavaksi saada h\u00e4net luomaan musiikkia. Koska nuotintaminen ei ollut viel\u00e4 ajankohtaista, n\u00e4in arvokkaaksi sen, ett\u00e4 h\u00e4n pystyi ilmaisemaan omia ajatuksiansaja l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n itse\u00e4\u00e4n kiinnostavia aihioita. Lukukauden lopussa aloimme jo nuotintaah\u00e4nen musiikillisia ajatuksiansa, ja mik\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4, h\u00e4n koki improvisoinnin turvalliseksi tavaksi kokeilla s\u00e4velt\u00e4mist\u00e4. Kun er\u00e4s nuotinnus oli valmis, h\u00e4n katsoi minua kuin sanoen: \u201dMin\u00e4k\u00f6 t\u00e4m\u00e4n tein?\u201d<\/p>\n
Rautio-H\u00e4rk\u00f6sen teett\u00e4miss\u00e4 improvisaatioharjoituksissa lapsitai nuori vastasi h\u00e4nelle esitettyihin kysymyksiin improvisaation keinoin.Kysymykset linkittyiv\u00e4t heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4, ja sis\u00e4lsiv\u00e4t eri s\u00e4vyisi\u00e4 tunneaffekteja.N\u00e4iden harjoitusten kautta oppilaat l\u00f6ysiv\u00e4tmusiikillisesti kiinnostavia ideoita, joita he hy\u00f6dynsiv\u00e4t my\u00f6hemmins\u00e4vellyksess\u00e4\u00e4n. Lis\u00e4ksi monet haastateltavat tekiv\u00e4t tarinan s\u00e4vellyksens\u00e4 pohjaksi(Rautio-H\u00e4rk\u00f6nen 2018, 43\u201345).<\/p>\n
Kyseisen improvisatorisen tekniikan perusajatus on, ett\u00e4 improvisaation pohjalla on jokin mielikuvatai suunnitelma, joka m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 improvisaation luonnetta (Keipi 2016, 8). Tekeill\u00e4 olevassa kirjallisessa ty\u00f6ss\u00e4niolen kuvannut, kuinka s\u00e4velt\u00e4j\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kyseist\u00e4 tekniikkaa: \u201dF. Chopinin s\u00e4vellystyylille oli ominaista l\u00e4hte\u00e4 liikkeelle yksinkertaisesta, vahvasta (henkil\u00f6kohtaisesta) kokemuksestaja rakentaa s\u00e4vellyst\u00e4 improvisatoristenkokeilujen kautta.S\u00e4velt\u00e4jill\u00e4 voimakkaiden henkil\u00f6kohtaisten kokemusten k\u00e4ytt\u00e4minen osana s\u00e4vellysprosessia on yksi s\u00e4vellystekninen vaihtoehto. Igor Stravinskihy\u00f6dynsi vahvan lapsuudenkokemuksensa visuaalisia kuviaja \u00e4\u00e4nimaisemaa s\u00e4velt\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n baletissa Jeu de Cartes. P\u00e4iv\u00e4kirjassaan s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 oli t\u00e4sm\u00e4llisesti kuvannut oman lapsuudenkokemuksensa, ja kuinka h\u00e4n oli sitten siirt\u00e4nyt n\u00e4it\u00e4 muistoja konkreettisesti osaksi musiikkia (Keipi2016,9).<\/p>\n
Mestarillisena improvisoijana tunnetunOlivier Messiaenin s\u00e4vellystyylin ominaispiirteeksi taas sulautui linnunlaulun imitointi (Chadwick & Hill2018). Linnuistah\u00e4nt\u00e4 inspiroi erityisesti mustarastas ja satakieli.\u201d<\/p>\n
Hy\u00f6dynt\u00e4ess\u00e4mme improvisoimista s\u00e4vellysprosessin osana, on meid\u00e4n ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4, millaisia vaiheita s\u00e4vellysprosessiin kuuluu. Pedagogeina meill\u00e4 on vastuu improvisoinnin ohessamy\u00f6s opettaa s\u00e4velt\u00e4miseen vaadittavia rationaalisia keinoja. HannuPohjannoro erottaa s\u00e4vellysprosessista ideointi-, tutkimis-, suunnittelu-ja toteutusvaiheet. Kuitenkin h\u00e4nen mukaansa n\u00e4iden eri vaiheiden rajat ovat sumeat, ja my\u00f6s linkittyv\u00e4t toinen toisiinsa (Pohjannoro2009, 76). Erityisesti ideointivaihe mahdollistaa improvisatoristen menetelmien hy\u00f6dynt\u00e4misen. Zembylasin & Niederauerinkirja(Zembylas & Niederauer 2018)avasi mahdollista s\u00e4vellysprosessia viel\u00e4 syvemmin, ja tulkitsin, miss\u00e4 prosessin vaiheissaimprovisointi on mahdollista: alkuideoiden ker\u00e4\u00e4minen, materiaalin kerrytt\u00e4minenjas\u00e4velryhmien etsiminen kokeilemalla instrumentilla tai tietokoneella, toisaaltaolimy\u00f6s tunnusteluja yhdist\u00e4\u00e4 ideoita kokonaisuuksiksi. T\u00e4m\u00e4n kaltainen tyyli oli muun muassa Chopinilla (Rink, 1989).<\/p>\n
Opettaessani 6-vuotiasta oppilastani improvisoimaankoin t\u00e4rke\u00e4ksi painottaa tutkimisvaihetta. Yritin esimerkiksi saada h\u00e4nt\u00e4 v\u00e4hitellen tiedostamaan, miten tietyt s\u00e4vyt loivat tietynlaisia tunnetiloja. My\u00f6hemmin nuotintaessamme h\u00e4nen musiikillisia ajatuksiaan, mietimme asioita, kuten miss\u00e4 s\u00e4vellajissa kappale on, ja mik\u00e4 voisi olla sen tahtilaji? N\u00e4in lis\u00e4simme ymm\u00e4rryst\u00e4ensin improvisoimisesta, ja sittennuotintamisen ja analysoinnin perusteista.<\/p>\n
Jos kokemustaimprovisoinnistatai s\u00e4velt\u00e4misest\u00e4 ei ole, mutta silti kipin\u00e4 s\u00e4velt\u00e4miseen on kova, on mielest\u00e4ni viisasta l\u00e4hte\u00e4 perusteistaliikkeelle. Improvisointi on osoittautunut mahdolliseksi tavaksi vied\u00e4 s\u00e4vellysprosessia eteenp\u00e4in. On silti hyv\u00e4 tiedostaa tietyt ongelmat, mit\u00e4 improvisatorisen s\u00e4vellystekniikan seurauksena saattaa kohdata.<\/p>\n
Turjamaoli haastatellut nelj\u00e4\u00e4 musiikinharrastajaa(H1…H4), jotka s\u00e4velsiv\u00e4t enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n. Heill\u00e4 ei ollut my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ohjaavaa opettajaa, vaanheolivat itseoppineita s\u00e4velt\u00e4misen saralla. Improvisointi osanas\u00e4velt\u00e4mist\u00e4ja yleens\u00e4 muusisoimista oli jokaisella korostunutta, ja heid\u00e4n s\u00e4vellystekniikkansapohjautui ideoiden kokeiluun soittamisen kautta.Erityisesti H3turvautui vahvasti korvakuulon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nomassas\u00e4vellysprosessiaan. H\u00e4nen tapauksessaan improvisointi oli hyvin vallitsevaa s\u00e4vellysprosessin eri vaiheissa. Suunnitelmallisuuden puutteen vuoksi h\u00e4nimprovisoi sokeasti, ja s\u00e4vellykseen kelpaamatonta materiaalia syntyi paljon. S\u00e4vellysmetodi vaikutti my\u00f6s nelj\u00e4st\u00e4 haastateltavasta vaivalloisimmalta ja hitaimmalta (Turjama 2017, 39\u201341).<\/p>\n
N\u00e4en H3 tapauksessa paljon sit\u00e4, millainen olin lapsena yritt\u00e4ess\u00e4ni yhdist\u00e4\u00e4 improvisoimista s\u00e4vellysprosessiin. Kappaleet j\u00e4iv\u00e4t monta kertaa keskener\u00e4isiksi, koska olin niin monien ratkaisemattomien ongelmien \u00e4\u00e4rell\u00e4. Ideat konkretisoituivat fraaseiksi, mutta suuremmat kokonaisuudet j\u00e4iv\u00e4t tekem\u00e4tt\u00e4. J\u00e4lkiviisaana minun olisi kannattanut aloittaa hyvin yksinkertaisista sointukuluista, ja tavoitella ehytt\u00e4 kappaleen muotoa.<\/p>\n
EsimerkiksiChopin improvisoi nuoruudessaan yksinkertaisia masurkkoja ja valsseja. N\u00e4m\u00e4 tanssigenret antoivat improvisaatioon pohjautuville s\u00e4vellyksille turvallisen tonaalisen muodon, ja niiden pienempi mittasuhdeantoimahdollisuuden kehitt\u00e4\u00e4 s\u00e4vellystekniikkaa(Rink 1989, 105). On siis aiheellistaasettaa realistiset tavoitteet. Silloin on mahdollista kehitt\u00e4\u00e4sek\u00e4improvisaatiota, ett\u00e4 s\u00e4velt\u00e4mist\u00e4 rinta rinnan, ja v\u00e4ltty\u00e4 ongelmalta, jossa tuntuu, ett\u00e4 vene lipuu vailla p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, ja into alkaakin sammua.<\/p>\n
L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n Chadwick, Roderick & Hill, Peter. 2018. Olivier Messiaens \u0301s catalogue d \u0301oiseaux: From conception to performance. Cambridge University press<\/p>\n Keipi, Aaro. 2016. The inspiration in improvisation: Identifying and classifying approaches to emotion -Based musical improvisation. music, mind, and technology, Department of music. University of Jyv\u00e4skyl\u00e4. Maisteriohjelman p\u00e4\u00e4tt\u00f6ty\u00f6<\/p>\n Pohjannoro, Hannu. 2009. Taiteellisesta tutkimuksesta ja tekstin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4. S\u00e4teit\u00e4. S\u00e4vellyksen ja musiikinteorian osaston vuosikirja 1. Sibelius-Akatemia. Helsinki<\/p>\n Rautio-H\u00e4rk\u00f6nen, Heta. 2018. \u201dOmaa musaa pianolla\u201d: Musiikkiopiston soitonopiskelijoiden kokemuksia s\u00e4velt\u00e4misest\u00e4 soittotunnilla. Sibelius-Akatemia. Tutkielma<\/p>\n Scott Rink, John. 1989. The Evolution of Chopin `Structrural Style` and its Relation to Improvisation. St John’s College, Cambridge. Dissertation Submitted to the Board of Graduate Studies, University of Cambridge, for the Degree of Doctor of Philosophy<\/p>\n Turjama, Toni. 2017. Musiikinharrastajien k\u00e4sityksi\u00e4 musiikista innostamiseen ja musiikkiharrastuksen tukemiseen peruskoulun musiikinopetuksessa. Helsingin Yliopisto. Kasvatustieteellinen tiedekunta. Pro gradu \u2013tutkielma<\/p>\n Zembylas, Tasos & Niederauer, Martin. 2018. Composing processes and artistic agency: Tacit knowledge in composing. Routledge. Taylor & Francis Group. London<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kipin\u00e4 s\u00e4velt\u00e4miseen voi synty\u00e4 kenelle vain. S\u00e4velt\u00e4misen into voi kuitenkin sammua liian teoreettisen l\u00e4hestymistavan seurauksena. Improvisointi voi tarjota mahdollisuuden varsinkin harrastajien tapauksessa vied\u00e4 s\u00e4vellystaitoja eteenp\u00e4in. Onnistumisen kokemuksen kautta F. Chopin kannustaisi improvisoimaan. H\u00e4n on nimitt\u00e4in esimerkki s\u00e4velt\u00e4j\u00e4st\u00e4, joka k\u00e4ytti improvisointia hyvin monipuolisesti omassa s\u00e4vellysprosessissaan. Kappale saattoi h\u00e4nell\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 yhdest\u00e4 ajatuksesta liikkeelle, ja kehitty\u00e4 lopulliseen muotoonsa […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[50,37,10,16],"class_list":["post-2011","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","tag-improvisaatio","tag-mielikuvaoppiminen","tag-soitonopetus","tag-taiteen-perusopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2011","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2011"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2011\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2012,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2011\/revisions\/2012"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2011"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2011"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2011"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}