Uuteen, vuoden 2017 taiteen perusopetuksen laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteisiin on sis\u00e4llytetty improvisointia ja s\u00e4velt\u00e4mist\u00e4. Miten opettajat suhtautuvat improvisaatioon ja s\u00e4velt\u00e4miseen? Ovatko opettajat itse saaneet tarpeeksi opetusta ja keinoja opettaa n\u00e4it\u00e4 oppilailleen?<\/p>\n
Teimme kyselyn Kuopion konservatorion opettajille ja k\u00e4vimme observoimassa soittotunteja, joissa improvisointia ja s\u00e4velt\u00e4mist\u00e4 sis\u00e4llytettiin opetukseen. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa kokoamme tekemi\u00e4mme havaintoja ja tarjoamme keinoja opettamiseen. Improvisoinnilla tarkoitetaan musiikissa hetken mielijohteesta, joko t\u00e4ysin vapaasti\u00a0tai annetun aiheen pohjalta syntyv\u00e4\u00e4 valmistelematonta s\u00e4vellyst\u00e4 (Backlund 2000, 3). Improvisointi voi olla yksi- tai monia\u0308a\u0308nista\u0308, perkussiivista sek\u00e4 kaikkien edellisten yhdistelya\u0308 (Backlund 2000, 3). Toisaalta laajemmin ajateltuna voi sanoa, ett\u00e4 el\u00e4mme improvisoiden, koska reagoimme jokaiseen uuteen hetkeen ja tilanteeseen omalla tavallamme. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 puhuminenkin on jatkuvaa improvisointia. (Junttu 2015, 80.)<\/p>\n
\u201cS\u00e4velt\u00e4minen voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kahdella tavalla. Erityisess\u00e4 mieless\u00e4 s\u00e4velt\u00e4minen on toimintaa, jossa s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 \u2013 yleens\u00e4 koulutettu tai ty\u00f6ss\u00e4 harjaantunut ammattilainen \u2013 luo musiikillisia teoksia: s\u00e4vellyksi\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 s\u00e4velt\u00e4minen on hanke, jolla on enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n rajattu soiva tai yl\u00f6s kirjoitettu lopputulos, produkti. Laajassa mieless\u00e4 s\u00e4velt\u00e4miseksi voidaan kutsua, mit\u00e4 tahansa toimintaa, jossa tutkitaan musiikillisesti j\u00e4rjestettyyn \u00e4\u00e4neen liittyvi\u00e4 luovia mahdollisuuksia. T\u00e4llainen tutkimus voi johtaa musiikkiteosten syntyyn, mutta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Kyse on enemm\u00e4n s\u00e4velt\u00e4misen prosessista kuin produktista (Ojala & V\u00e4kev\u00e4 2013, 10-11).\u201d<\/p>\n
Perinteisesti improvisointi miellet\u00e4\u00e4n osaksi jazz-musiikkia, ja sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s eri maiden kansanmusiikissa. Aiemmin improvisointi kuului kuitenkin luontevana osana my\u00f6s klassiseen musiikkiin. Huovisen ja Tenkasen (2015, 47) artikkelin mukaan Ernst Ferand n\u00e4ki l\u00e4nsimaisen historian v\u00e4hitt\u00e4isen\u00e4 siirtymisen\u00e4 improvisoidusta musiikista s\u00e4vellettyyn; improvisoiminen voitiin h\u00e4nen mukaansa n\u00e4hd\u00e4 varhaisena s\u00e4velt\u00e4misen vaiheena. Monet suuret s\u00e4velt\u00e4j\u00e4t, kuten Bach, Mozart ja Beethoven, tunnettiin improvisointitaidoistaan. Barokin aikana noin 1600-1750 -luvuilla esitt\u00e4miseen kuului koristelu, ja improvisaatio n\u00e4kyi my\u00f6s kenraalibasson soittamisessa. Bachin l\u00e4hipiiriss\u00e4 s\u00e4ilyneist\u00e4 dokumenteista k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 opetus- ja soittok\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 improvisaatio ja s\u00e4velt\u00e4minen eiv\u00e4t olleet erillisi\u00e4 asioita, vaan ne n\u00e4htiin saman toiminnan eri puolina (Huovinen & Tenkanen 2015, 48).<\/p>\n
Barokin j\u00e4lkeen 1800-luvulla asenteet muuttuivat ja hitaasta kirjallisesta s\u00e4vellysprosessista n\u00e4ytti tulevan musiikillisen laadun tae. Nuottikirjoitus muuttui yh\u00e4 tarkemmaksi, s\u00e4vellyksi\u00e4 koskettavat tekij\u00e4noikeuslait syntyiv\u00e4t ja kustannustoiminta kehittyi. N\u00e4m\u00e4 kaikki vaikuttivat siihen, ett\u00e4 v\u00e4hitellen nuottipaperille s\u00e4velletyist\u00e4 teoksista tuli taidemusiikkikulttuurin keskipiste. Aiemmin konserttiohjelmiin kuulunut pianoimprovisaatio marginalisoitui harvinaiseksi esitystaidoksi ja syntyi jako luovan ja esitt\u00e4v\u00e4n s\u00e4veltaiteen v\u00e4lill\u00e4. Esitt\u00e4j\u00e4t erikoistuivat tiukemmin vain s\u00e4velt\u00e4jien huolella suunnittelemien s\u00e4vellysten esitt\u00e4miseen. (Huovinen & Tenkanen 2015, 49-50.)<\/p>\n
Seuraavalla vuosisadalla sek\u00e4 esitt\u00e4j\u00e4t ett\u00e4 s\u00e4velt\u00e4j\u00e4t et\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t improvisoinnista, s\u00e4velt\u00e4jill\u00e4 improvisointi oli en\u00e4\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 ideamyllyn asemassa s\u00e4vellysprosessissa ja monet jopa luopuivat siit\u00e4 kokonaan (Huovinen & Tenkanen 2015, 50). Syntyi uusia kaavojen noudattamiseen perustuvia s\u00e4vellysmuotoja, kuten sarjallisuus ja Sch\u00f6nbergin kehitt\u00e4m\u00e4 12-s\u00e4veltekniikka, joissa improvisoinnille oli entist\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n tilaa. Kirkollisessa urkumusiikissa improvisaatiolla on pitk\u00e4t perinteet my\u00f6h\u00e4iskeskiajalta asti, Suomessa urkuimprovisaatiota opetetaan t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Sibelius-Akatemiassa. Luterilaisen messun kaavaan sis\u00e4ltyy useita kohtia, joissa urkurilla on mahdollisuus improvisoida esimerkiksi messun alku- ja loppusoitto, virsien alkusoitot, vastausmusiikki ja musiikki ehtoollisen aikana. Improvisaatio voi toimia luontevana siirtym\u00e4n\u00e4 messun eri osien v\u00e4lill\u00e4 johdattaen seuraavaan osaan tai virteen. (Tenkanen 2015, 251-253.)<\/p>\n
Vuoden 2002 Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteissa improvisointi ja s\u00e4velt\u00e4minen eiv\u00e4t sis\u00e4lly opetuksen tavoitteisiin ja keskeisiin sis\u00e4lt\u00f6ihin, vaan ne mainitaan melko ohimennen vain valinnaiskursseissa: \u201cMusiikkiopintoihin liittyv\u00e4t, oppilaan musiikillista kehityst\u00e4 tukevat valinnaiskurssit voivat laajentaa instrumenttitaitoja, esimerkiksi vapaa s\u00e4estys, improvisointi, ja lis\u00e4t\u00e4 musiikin perusteiden tuntemusta, kuten musiikkiliikunta, s\u00e4vellys\u201d. Vuoden 2017 opetussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus, 48) s\u00e4velt\u00e4minen ja improvisointi on selke\u00e4sti yksi nelj\u00e4st\u00e4 kokonaisuudesta opetuksen tavoitteissa. Kuopion konservatorion opetussuunnitelmassa (2018, 9) musiikin perusopintojen opetuksen tavoitteisiin on kirjattu oppilaan ohjaaminen musisoimaan korvakuulolta, tuottamaan omia musiikillisia ideoita ja ratkaisuja sek\u00e4 oppilaan kannustaminen harjoittelemaan improvisoinnin, sovittamisen ja s\u00e4velt\u00e4misen perustaitoja. Musiikin syvent\u00e4vien opintojen tavoitteista l\u00f6ytyy oppilaan kannustaminen toteuttamaan improvisoituja ja itse sovitettuja osuuksia, s\u00e4velt\u00e4m\u00e4\u00e4n musiikkia ja oppilaan rohkaiseminen hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n musiikkiteknologian mahdollisuuksia ja ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4 (Kuopion konservatorion opetussuunnitelma 2018, 11-12).\u00a0Siirtym\u00e4vaihe vanhasta vuoden 2002 opetussuunnitelmasta uuteen on viel\u00e4 kesken, sill\u00e4 opettajille on annettu parin vuoden siirtym\u00e4aika. Uusi opetussuunnitelma tulee kuitenkin kaikille voimaan vuoteen 2021 menness\u00e4.<\/p>\n
Saimme tekem\u00e4\u00e4mme kyselyyn vain 12 vastausta, joten emme voi yleist\u00e4\u00e4 vastauksia. Kuitenkin saimme vastausten perusteella hyvi\u00e4 ideoita siihen, millaisia asioita improvisaatiota ja s\u00e4velt\u00e4mist\u00e4 opettaessa olisi hyv\u00e4 huomioida. Kaksi kolmannesta kyselyyn vastanneista pit\u00e4\u00e4 improvisaatiota melko t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 tai t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 ja sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 improvisointia opetukseen ja yli puolet koki, ett\u00e4 heill\u00e4 ei ole tarpeeksi ty\u00f6kaluja opettamiseen.<\/p>\n
Havaintojemme perusteella osa opettajista on k\u00e4ytt\u00e4nyt improvisointia luontevana osana opetustaan jo pidemm\u00e4n aikaa, kun taas osalle improvisointi on tullut vastaan vasta uuden opetussuunnitelman kautta ja siksi se puuttuu opetuksesta viel\u00e4 kokonaan tai on enemm\u00e4n kokeiluasteella. Vastanneista kolmannes kokee saaneensa riitt\u00e4v\u00e4sti opetusta, kuudennes on saanut opetusta v\u00e4h\u00e4n ja kuudennes vastanneista ei ole saanut opetusta lainkaan. Opetusta vastanneet ovat saaneet erilaisilta kursseilta ja Sibelius-Akatemiassa opintoihin sis\u00e4ltyen. Vastanneista kaksi kolmannesta haluaisi aiheesta lis\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heist\u00e4 t\u00e4ydennyskoulutusta. Osa vastaajista kokee, ett\u00e4 he ovat t\u00e4ysin oman aktiivisuutensa varassa lis\u00e4koulutuksen suhteen. Toiveena on, ett\u00e4 oppilaitos j\u00e4rjest\u00e4isi koulutusta. Nykyinen tilanne koetaan hieman absurdina, koska klassisen musiikin koulutuksessa ja opetuksessa improvisaatiota on k\u00e4ytetty v\u00e4h\u00e4n ja nyt se on yht\u00e4kki\u00e4 opetussuunnitelmassa.<\/p>\n
Improvisointia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yleisimmin alkeistason oppilaiden kanssa, jotka ovat l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti innokkaita improvisoimaan, kun taas pidemm\u00e4ll\u00e4 olevien kanssa keskityt\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n valmiiden s\u00e4vellysten soittamiseen ja hiomiseen. Improvisaation opettamisessa tulee olla selke\u00e4t ja johdonmukaiset ohjeet ja opettajalla tulee olla suunnitelma siit\u00e4, mit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n. Ohjeistuksessa ei saisi johdatella liikaa tiettyyn suuntaan. Oppilaan tulisi itse saada luoda se, milt\u00e4 tietyt asiat h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n kuulostavat. Palautetta annettaessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida, ett\u00e4 se on kannustavaa ja luo turvallisen ja avoimen ilmapiirin luovalle toiminnalle. Ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole t\u00e4rke\u00e4\u00e4 puhua improvisoinnista vaan oman musiikin soittamisesta ja tekemisest\u00e4. Opettajana on hyv\u00e4 huomioida, ett\u00e4 jokaisen olisi hyv\u00e4 kokeilla improvisointia, vaikka oppilas ei itse osoittaisi kiinnostusta aiheeseen. Huomasimme my\u00f6s, ett\u00e4 opettajan oma asenne improvisaatiota kohtaan voi vaikuttaa niin positiivisesti kuin negatiivisesti oppilaan kiinnostukseen aihetta kohtaan ja uskallukseen toteuttaa itse\u00e4\u00e4n luovasti. Haasteena tuli esiin ajanpuute, erityisesti pidemm\u00e4ll\u00e4 olevien oppilaiden kanssa. Oppituntien aika ei tahdo riitt\u00e4\u00e4 pitkien kappaleiden sek\u00e4 improvisoinnin ja s\u00e4velt\u00e4misen toteuttamiseen.<\/p>\n
Oppilaalle on hy\u00f6dyllist\u00e4 saada improvisaation ja s\u00e4velt\u00e4misen opetusta. Kun oppilas osaa improvisoida, h\u00e4nen ei tarvitse pel\u00e4t\u00e4 v\u00e4\u00e4ri\u00e4 \u00e4\u00e4ni\u00e4 ja oppilas vapautuu soittamaan ilman nuotteja (Hakkarainen 2009, 16). Lis\u00e4ksi oppilas ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 nuottien t\u00e4rkeyden ideoiden tallentamisen v\u00e4lineen\u00e4 ja motivoituu paremmin opettelemaan nuotit. Onnistuneiden improvisaatiokokemusten kautta itsevarmuus ja min\u00e4pystyvyyden tunne lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t, jolloin oppilas saa kokemuksen, ett\u00e4 asioihin voi vaikuttaa. Oppilaan ei tarvitse pel\u00e4t\u00e4 unohtamista esiintyess\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4n kykenee kehittyneiden improvisaatiotaitojensa avulla jatkamaan eteenp\u00e4in (Juntunen 2013, 45). Oppilaalla on tilaisuus tulla n\u00e4hdyksi ja kuulluksi, sill\u00e4 improvisoidessaan oppilas on l\u00e4sn\u00e4 koko persoonallaan ja ilmaisee itse\u00e4\u00e4n (Hakkarainen 2009, 12). Opettaja-oppilassuhde ja -asetelma k\u00e4\u00e4ntyy, kun esimerkiksi s\u00e4velt\u00e4ess\u00e4 oppilas asettuu hetkeksi ik\u00e4\u00e4n kuin opettajan rinnalle tai yl\u00e4puolelle p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n asioista. Yleens\u00e4 koulussa on aina oikeat ja v\u00e4\u00e4r\u00e4t vastaukset, mutta improvisoidessa t\u00e4m\u00e4 rikkoutuu.<\/p>\n
Improvisaation ja s\u00e4velt\u00e4misen tavoitteita yksil\u00f6opetuksessa voivat olla musiikin peruselementtien, kuten melodian, rytmin tai sointiv\u00e4rin, opettaminen. Lis\u00e4ksi voidaan edist\u00e4\u00e4 nuotinkirjoitustaitoa, sek\u00e4 tyylien ja ohjelmiston tuntemusta. Improvisaation on tarkoitus her\u00e4tell\u00e4 oppilaan luovuutta ja kehitt\u00e4\u00e4 omaa musiikillista ajattelua. Lis\u00e4ksi yhteissoittotaidot paranevat, auditiivinen erottelukyky kehittyy ja oppilas oppii varioimaan soittoaan. Leikkim\u00e4ll\u00e4 ja tutkimalla oman instrumenttinsa erilaisia soittomahdollisuuksia, oppilas oppii my\u00f6s tuntemaan soittimensa paremmin (Hakkarainen 2009, 16).<\/p>\n
Matkiminen toimii erityisen hyvin lasten ja alkeistasolla olevien oppilaiden kanssa. T\u00e4ss\u00e4 harjoituksessa voidaan j\u00e4ljitell\u00e4 ja matkia esimerkiksi el\u00e4imi\u00e4, luonnonilmi\u00f6it\u00e4 kuten sade, tuuli ja ukkonen tai arkisia asioita kuten paloauto, koripallo ja korvapuusti. Voidaan my\u00f6s matkia toisen keksim\u00e4\u00e4 ideaa, joka voi olla rytminen tai melodinen. Samalla idealla voidaan improvisoida kuvista, videoista tai hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 valmista tai lapsen keksim\u00e4\u00e4 tarinaa. Tarinan keksimisess\u00e4 voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 satunopassa olevia kuvia. Matkimisharjoituksella on k\u00e4tev\u00e4 opettaa monenlaisia musiikin ilmi\u00f6it\u00e4, kuten dynamiikkaa ja artikulaatiota. Improvisoiduista ideoista voi opettajan avulla kehitt\u00e4\u00e4 s\u00e4vellyksen. Kysymys-vastaus -harjoitteessa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n ik\u00e4\u00e4n kuin dialogia soittaen, jolloin kumpikin saa esitt\u00e4\u00e4 kysymyksen vuorollaan. \u00c4\u00e4nipartituuri -improvisaatiossa valitaan symboleille \u00e4\u00e4net luokasta l\u00f6ytyvist\u00e4 v\u00e4lineist\u00e4, esimerkiksi kehosoittimista, omasta instrumentista ja ymp\u00e4rill\u00e4 olevista materiaaleista. Symboleista muodostetaan partituuri, jolloin improvisoimalla harjoitellaan my\u00f6s partituurin seuraamista.<\/p>\n
Pidemm\u00e4ll\u00e4 olevien oppilaiden kanssa improvisaatiota voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valmiiden s\u00e4vellysten ty\u00f6st\u00e4miseen. Helppo l\u00e4hestymistapa on jo tutuksi tulleen kappaleen melodian varioiminen. Kappaleen haasteellisia rytmej\u00e4 tai melodiakulkuja voi harjoitella improvisaation kautta, esimerkiksi improvisoiden pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n synkopoivilla rytmeill\u00e4 tai hankalan hypyn intervallilla. Harmoniaa voi harjoituttaa kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kappaleen melodiaan stemman. Tunnelmaimprovisaatiossa samaa kappaletta voi soittaa eri tunnelmilla, vaikka lyyrisesti tai vihaisesti.<\/p>\n
Oppilaan kanssa on hyv\u00e4 toteuttaa sek\u00e4 vapaata ett\u00e4 rajattua improvisaatiota. Minuutti-improvisaatio on n\u00e4iden molempien yhdistelm\u00e4; oppilas improvisoi vapaasti minuutin ajan, kuitenkin tavoitteenaan saada aikaan vaikkapa jonkinlainen musiikillinen muoto esimerkiksi intron kautta teemaan ja huippukohdan kautta lopetukseen. Kun oppilaan kanssa harjoitellaan asteikkoja, on ne hyv\u00e4 ottaa saman tien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n improvisaation avulla opettajan s\u00e4est\u00e4ess\u00e4 tai hy\u00f6dynt\u00e4en taustanauhoja. Koko asteikkoa ei tarvitse ottaa kerralla k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vaan ensin voi aloittaa p\u00e4\u00e4sointutehojen s\u00e4velill\u00e4. Opettajan s\u00e4est\u00e4ess\u00e4 voi harjoituttaa my\u00f6s sointujen tunnistamista siten, ett\u00e4 oppilas reagoi sointuvaihdoksiin korostamalla soinnun t\u00e4rkeit\u00e4 s\u00e4veli\u00e4, kuten terssi\u00e4 tai dominantinseptimisoinnun terssi\u00e4 ja septimi\u00e4. S\u00e4velt\u00e4mist\u00e4 voi harjoitella valmiisiin nuottiaihioihin, joissa on annettu esimerkiksi rytmi, johon t\u00e4ytyy kirjoittaa melodia, tai valmiiseen bassolinjaan kirjoitetaan melodia. Oppilas voi my\u00f6s s\u00e4velt\u00e4\u00e4 puoliksi s\u00e4velletyn kappaleen loppuun tai t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 kappaleen tyhj\u00e4t tahdit.<\/p>\n
Colour Strings -kirjasarjaa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 tekem\u00e4ll\u00e4 rytmikuvioista kortit, jotka oppilas saa itse j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 haluamaansa j\u00e4rjestykseen. T\u00e4m\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 oppilaan ymm\u00e4rryst\u00e4 nuottien kestoista. Lis\u00e4ksi l\u00f6ysimme kirjasarjoja, joissa oli hyvi\u00e4 improvisaatiota ja s\u00e4velt\u00e4mist\u00e4 tukevia harjoituksia: Suomalainen pianokoulu, Colour Strings ja Colour Keys, Vivo ja Soittopolku. Improkorttien<\/a> avulla p\u00e4\u00e4see harjoittelemaan sek\u00e4 improvisointia ett\u00e4 s\u00e4velt\u00e4mist\u00e4, samalla oppii musiikkisanastoa ja p\u00e4\u00e4see kokeilemaan eri tunnelmien ja s\u00e4vyjen tekemist\u00e4 omalla instrumentilla.<\/p>\n Milka Honkala, Josefiina H\u00e4tinen, Janne V\u00e4nsk\u00e4 2020, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n Kirjallisuus<\/em><\/p>\n Backlund, K. 2000. Improvisointi pop\/jazzmusiikissa. Helsinki: Wsoy.<\/p>\n Ferand, E. 1938. Die Improvisation in der Musik. Z\u00fcricsh: Rhein-Verlag.<\/p>\n Hakkarainen, L. 2009. Impro soi. Turku: Turun Ammattikorkeakoulu.<\/p>\n Huovinen, E. & Tenkanen, A. 2015. Vapaa improvisaatio taidemusiikin s\u00e4velt\u00e4misen\u00e4. Julkaisussa Musiikillinen improvisaatio. Toim. E.Huovinen. Turku: Turun Yliopisto.<\/p>\n Junttu, K. 2015. Improvisaatio pianonsoiton alkuopetuksessa. Julkaisussa Musiikillinen improvisaatio. Toim. E.Huovinen. Turku: Turun Yliopisto.<\/p>\n Juntunen, M., Ojala, J. & V\u00e4kev\u00e4, L. (toim.). 2013. S\u00e4velt\u00e4j\u00e4ksi kasvattaminen. Pedagogisia n\u00e4k\u00f6kulmia musiikin luovaan tekijyyteen. Tampere: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy.<\/p>\n Ojala, J. & V\u00e4kev\u00e4, L. (toim.) 2013. S\u00e4velt\u00e4j\u00e4ksi kasvattaminen. Pedagogisia n\u00e4k\u00f6kulmia musiikin luovaan tekijyyteen. Tampere: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy.<\/p>\n Tenkanen, A. 2015. N\u00e4k\u00f6kulmia liturgiseen improvisaatioon. Julkaisussa Musiikillinen improvisaatio. Toim. E.Huovinen. Turku: Turun Yliopisto.<\/p>\n Internet-l\u00e4hteet:<\/em><\/p>\nKirjoittajat:<\/h3>\n