![\"Opetuksen](\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2020\/05\/Et\u00e4opiskelukuva.png\")
<\/a>Vuorovaikutuksen reaaliaikaisuus tapahtuu silloin, kun opetuksen osapuolet ovat samaan aikaan samassa paikassa. Tilanteessa, jossa oppilas ja opettaja ovat omissa paikoissaan tietoliikenneverkon ja n\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4tteen v\u00e4lityksell\u00e4 voidaan kuitenkin pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s l\u00e4hes reaaliaikaisena. T\u00e4ll\u00f6in muodostuva viive voidaan synkronoida niin, ett\u00e4 viivett\u00e4 eiv\u00e4t osapuolet juuri havaitse. (Karjalainen 2018.)<\/p>\n
Erot kontaktiopetukseen<\/h2>\n
Mill\u00e4 tavoin virtuaaliopetus eroaa sitten samassa tilassa tapahtuvasta kontaktiopetuksesta? Koska virtuaaliopetuksessa opiskelijat eiv\u00e4t ole fyysisesti samassa tilassa, niin t\u00e4ll\u00f6in vuorovaikutustilanne on kasvokkaisen tilanteen johdannainen. Virtuaaliopetus on ilmi\u00f6n\u00e4 ollut jo olemassa usean vuoden ajan ja sit\u00e4 on my\u00f6s tutkittu. \u00a0Tohtori Janne Matikainen mainitsee vuorovaikutuksen olevan yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 ja yleisimmist\u00e4 teemoista verkkopohjaisessa opiskelussa. Vuorovaikutuksen pohjana on se ett\u00e4 vaikutamme toimijoina toisiimme k\u00e4ytt\u00e4ytymisell\u00e4mme vuorotellen. Riippuen k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4st\u00e4 sovelluksesta ja opetustavasta t\u00e4m\u00e4 vuorovaikutussuhde ei aina toteudu virtuaaliopetuksessa. (Matikainen 2002, 16\u201318.)<\/p>\n
Soitonopetuksessa ja erityisesti instrumenttiopetuksessa yhten\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 aspektina erityisesti harjaantumattomien soittajien kanssa on se, ett\u00e4 opettajan tulee v\u00e4lill\u00e4 puuttua soittoasentoihin ja mahdollisesti my\u00f6s fyysisesti siirt\u00e4\u00e4 oppilasta oikeisiin asentoihin. Virtuaaliopetuksessa t\u00e4m\u00e4 kosketuksella tapahtuva asioihin puuttuminen on mahdotonta, jolloin ohjeidenannon selkeys ja t\u00e4sm\u00e4llisyys korostuvat. (Karjalainen 2018.)<\/p>\n
Mit\u00e4 uutta et\u00e4opetus tuo mukanaan?<\/h2>\n
Verkko-opetuksessa on lukuisia mahdollisuuksia, jotka tavallisessa opetuksessa saattaisi muodostua mahdottomuudeksi. Pidemm\u00e4lle ehtinyt oppilas voi esimerkiksi valita opettajansa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mist\u00e4 maasta ja paikasta vain. Jos oppilas haluaa esimerkiksi oman idolinsa opetukseen Yhdysvaltoihin, t\u00e4m\u00e4 k\u00e4y k\u00e4den k\u00e4\u00e4nteess\u00e4 verkon ja sopivan palvelun avulla. Sen sijaan opettajalle t\u00e4m\u00e4 mahdollistaa sen, ett\u00e4 h\u00e4n ei ole esimerkiksi riippuvainen opetustilojen varauksista, julkisesta liikenteest\u00e4, tai vaikka toiselle paikkakunnalle muuttamisesta. Verkko-opetuksen avulla opettaja voi pit\u00e4\u00e4 vanhat oppilaansa edelleen ominaan. (Karjalainen 2018.)<\/p>\n
Verkko-opetus tarjoaa my\u00f6s sen mahdollisuuden, ett\u00e4 esimerkiksi sairastapauksessa soittotunnin peruminen ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, vaan opettaja\/oppilas voivat hoitaa oman osuutensa muodostamatta tartuntavaaraa toiselle. Perinteisess\u00e4 opetustilanteessa on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ettei kumpikaan osapuolista mene tunnille, jos on ilmennyt esimerkiksi kausiflunssaa, mutta verkko-opetuksessa t\u00e4t\u00e4 ongelmaa ei p\u00e4\u00e4se muodostumaan. Tietenkin oman jaksamisen arviointi t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa korostuu niin opettajalla, kuin oppilaalla. (Karjalainen 2018.)<\/p>\n
Verkko-opetuksen yhten\u00e4 suurena etuna on my\u00f6s se, ett\u00e4 tunnin j\u00e4lkeen oppilas halutessaan voi jatkaa omaa soittoharjoitustaan oppitunnin j\u00e4lkeen suoraa ilman suurempaa keskeytyst\u00e4 tai siirtymist\u00e4 toiseen paikkaan. T\u00e4m\u00e4 mahdollistaa sen ett\u00e4 oppitunnin aihetta voi alkaa omassa mieless\u00e4\u00e4n ty\u00f6st\u00e4m\u00e4\u00e4n ilman keskeytyst\u00e4 ja n\u00e4in mahdollisuus jonkin asian unohtamiselle pienenee. Jos opettaja on jakanut oppilaalleen s\u00e4hk\u00f6isi\u00e4 materiaaleja oppitunnin aikana, niin my\u00f6s n\u00e4m\u00e4 ovat kokoajan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oppitunnin loputtua.(Karjalainen 2018.)<\/p>\n
Mit\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ongelmallista ja uutta opettajille on tullut?<\/h2>\n
Uudet teknologia mahdollistavat asioita, mutta my\u00f6s ongelmia n\u00e4iden parissa on koettu. Yhteis\u00f6llisten teknologioiden, kuten esimerkiksi s\u00e4hk\u00f6postin, verkko-oppimisymp\u00e4rist\u00f6jen ja ty\u00f6ryhm\u00e4ohjelmistojen k\u00e4ytt\u00f6 opetuksen ja oppimisen tukena eri koulutusasteilla on yleistynyt voimakkaasti viime vuosina (Lipponen ja Lallimo 2006,167). Odotukset ja saadut tulokset ovat kielineet hyv\u00e4\u00e4 teknologian lis\u00e4\u00e4misen puolesta opettamiseen, mutta siit\u00e4 huolimatta n\u00e4iden teknologioiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto ja k\u00e4ytt\u00e4minen on osoittautunut oppilaille ja opettajille monella tapaa haasteelliseksi (Lipponen 2003; Lipponen ja Lallimo 2006, 167).<\/p>\n
Teknologian k\u00e4ytt\u00e4miseen ja sen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon vaikuttaa osittain my\u00f6s opettajan oma osaaminen. Yleisesti t\u00e4m\u00e4n asian yhteydess\u00e4 on k\u00e4ytetty termi\u00e4 digiloikka.<\/p>\n
Monet opettajatkin ovat kaivanneet t\u00e4ydennyskoulutuksia uusien teknologian sovellusten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottamisen tueksi opetuksessa. Uuden teknologian k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottovaiheessa opettajat joutuvat esimerkiksi pohtimaan sit\u00e4 miten kyseinen ty\u00f6kalu sovitetaan aikaisempiin, jo olemassa oleviin tapoihin. Mit\u00e4 t\u00e4ytyy muuttaa ja mik\u00e4 varsinaisesti teknologian k\u00e4ytt\u00e4misess\u00e4 on sen tarjoama suurin hy\u00f6ty. (Lipponen ja Lallimo 2006, 167.)<\/p>\n
Rohkeasti kohti tulevaa<\/h2>\n
Haasteista huolimatta verkko-opiskelu ja verkko-opetus yleistyy jatkuvasti ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 hetkell\u00e4 uusia palveluita syntyy ja kehitet\u00e4\u00e4n jatkuvasti. Uusien palveluiden kehityksen my\u00f6t\u00e4, my\u00f6s opettajan rooli tulee tulevaisuudessa muuttumaan ja opettajan tulee olla tietoinen jatkuvasti uusista opetusmahdollisuuksista. Teknologia ei ole instrumenttiopetuksessa itseisarvo, mutta sen tuomat mahdollisuudet ovat ehdottomasti tutkimisen ja kehitt\u00e4misen arvoisia ja sen avulla opetukseen voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 aivan uusia ja ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 kulmia. Ken tiet\u00e4\u00e4 kuinka pitk\u00e4lle teknologian kehityksen my\u00f6t\u00e4 viel\u00e4 p\u00e4\u00e4semme ja voimmeko tulevaisuudessa hoitaa suurimman osan opetuksestamme kotoa k\u00e4sin<\/p>\n
Kirjoittaja<\/strong><\/h3>\nArttu Tuominen<\/strong>
\nMusiikkipedagogin tutkinto-ohjelma 2020
\nJyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/p>\nL\u00e4hteet<\/h3>\n
Karjalainen J. 2018. Digitaalinen opettajuus: Kitaransoiton opettaminen Skypell\u00e4. Theseus. Viitattu 24.10.2019.\u00a0 http:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:amk-2018122122717<\/a><\/p>\n
\nMusiikkipedagogin tutkinto-ohjelma 2020
\nJyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/p>\n
L\u00e4hteet<\/h3>\n
Karjalainen J. 2018. Digitaalinen opettajuus: Kitaransoiton opettaminen Skypell\u00e4. Theseus. Viitattu 24.10.2019.\u00a0 http:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:amk-2018122122717<\/a><\/p>\n