{"id":1986,"date":"2020-05-27T17:23:31","date_gmt":"2020-05-27T14:23:31","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1986"},"modified":"2024-05-28T13:39:44","modified_gmt":"2024-05-28T10:39:44","slug":"tukea-puhallinsoittajalle-mielikuvaharjoituksista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2020\/05\/tukea-puhallinsoittajalle-mielikuvaharjoituksista\/","title":{"rendered":"Tukea puhallinsoittajalle mielikuvaharjoituksista"},"content":{"rendered":"

Puhallinsoittajilla on usein monia kysymyksi\u00e4 tukeen liittyen. Mik\u00e4 se on, milt\u00e4 se tuntuu ja miss\u00e4 sen oikein pit\u00e4isi tuntua? V\u00e4lill\u00e4 sen huomaa sek\u00e4 tuntee ja soitto kulkee parhaimpina p\u00e4ivin\u00e4 todella hyvin. Joinain p\u00e4ivin\u00e4 tuntuu silt\u00e4, kuin omasta soittimesta ei saisi \u00e4\u00e4nt\u00e4 ollenkaan. Miten kyseist\u00e4 asiaa voidaan opettaa oppilaalle mielikuvaharjoitteiden avulla?<\/a><\/p>\n

Oikeaoppinen hengitys ja tuki<\/h2>\n

Puhallinsoittimissa \u00e4\u00e4nen muodostuksessa t\u00e4rkeint\u00e4 on puhaltaminen. Jos soittaja haluaa puhaltaa, h\u00e4nen t\u00e4ytyy my\u00f6s hengitt\u00e4\u00e4. N\u00e4m\u00e4 kaksi asiaa ovat mielest\u00e4ni t\u00e4rkeimm\u00e4t tekniikkaan liittyv\u00e4t asiat puhaltimien soittamisessa. Jokainen opettaja, jolla olen el\u00e4m\u00e4ni aikana ollut, on opettanut tukea ja hengitt\u00e4mist\u00e4 eri tavalla. Jokaisella on ollut omat temppunsa niiden opettamiseksi. Tukea ja hengitt\u00e4mist\u00e4 on todella haastavaa opettaa ja oppia, koska palleaa ja keuhkoja ei pysty n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n oppilaille. Sen takia oppilas ja opettaja joutuvat k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n erilaisia mielikuvaharjoitteita.<\/p>\n

Muistan, kun jo ala-asteella kuorossa aloimme etsim\u00e4\u00e4n l\u00e4mmittelyn yhteydess\u00e4 tukilihaksia toistamalla kirjaimia k, p, t ja s kovaan \u00e4\u00e4neen. T\u00e4m\u00e4 harjoitus tuntuu vatsassa silt\u00e4, kun j\u00e4nnitt\u00e4isi vatsalihaksiaan jokaisen kirjaimen kohdalla, mutta todellisuudessa lihakset jotka j\u00e4nnittyv\u00e4t ovat juuri ne tukilihakset, joita yrit\u00e4mme aktivoida puhalluksen aikana.<\/p>\n

Alla olevasta kuvasta n\u00e4kyy, miten hengitt\u00e4minen vaikuttaa palleaan (Diaphragm=pallea). Kun henkil\u00f6 hengitt\u00e4\u00e4, keuhkot t\u00e4yttyv\u00e4t ilmalla, joka painaa palleaa alasp\u00e4in, jonka seurauksena vatsa laajenee. Ulos hengitt\u00e4ess\u00e4 pallea nousee, jonka seurauksena vatsa supistuu, keuhkot tyhjenev\u00e4t ja ilma poistuu suun kautta.<\/p>\n

\"kuvaan<\/a><\/p>\n

Kuvio. Hengityksen perusperiaate\/syv\u00e4hengitys (How to calm down before a job interview, date or test. 2016).<\/p>\n

Oikeanlaisessa hengityksess\u00e4 \u201dhengitet\u00e4\u00e4n vatsaan\u201d. Muistan, kun jo nuorena ensimm\u00e4inen soitonopettajani puhui siit\u00e4, kuinka ei saisi hengitt\u00e4\u00e4 siten, ett\u00e4 olkap\u00e4\u00e4t nousevat ja laskevat. T\u00e4t\u00e4 kutsutaan pintahengitykseksi. Oikeaoppista hengitystekniikkaa kutsutaan syv\u00e4hengitykseksi.<\/p>\n

Usein muun muassa esiintymistilanteessa henkil\u00f6\u00e4 j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4. Se saattaa muuttaa hengityksen hyvin pinnalliseksi. T\u00e4st\u00e4 voi voi aiheutua huono tuki, jonka takia \u00e4\u00e4net voivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 syttym\u00e4tt\u00e4. Syv\u00e4hengitys auttaa soittajaa my\u00f6s rauhoittumaan ja rentoutumaan. Usein ennen jotain hermostuttavaa tai j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tilannetta, ihmisi\u00e4 saatetaan neuvoa hengitt\u00e4m\u00e4\u00e4n syv\u00e4\u00e4n. Yleens\u00e4 henkil\u00f6 hengitt\u00e4\u00e4 oikeaoppisesti automaattisesti, silloin kun h\u00e4n on sel\u00e4lt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\u201dSyv\u00e4hengitys on terveen \u00e4\u00e4nentuoton ja laulamisen perusta, mutta siihen kannattaa pyrki\u00e4 my\u00f6s kaikessa arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Syv\u00e4hengitys rentouttaa, rauhoittaa, parantaa suorituskyky\u00e4, parantaa aineenvaihduntaa ja parantaa asentoa.\u201d (Ilveskoski 2018)<\/p>\n

Mielikuvaharjoitteilla opettaminen<\/h2>\n

Mielikuvaharjoitteita on monenlaisia. Yksi opettajistani neuvoi, ett\u00e4 kuvittele keuhkosi ilmapalloiksi, jotka t\u00e4yt\u00e4t hengitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sis\u00e4\u00e4n. Sen j\u00e4lkeen pallealihaksesi ovat k\u00e4det, joilla puristat keuhkoista eli kuvitelluista ilmapalloista ilman ulos. \u00a0\u00a0\u00a0\u201dMielikuvien luominen on aktiivinen kyky, jota harjoitetaan. T\u00e4m\u00e4 kyky n\u00e4hd\u00e4\u00e4n pohjana luovalle, itsen\u00e4iselle ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6lliselle ajattelulle.\u201d (El\u00e4v\u00e4t mielikuvat n.d.)<\/p>\n

Vaikein asia mielikuvaharjoitteilla opettamisessa on varmasti se, ett\u00e4 jokainen oppilas tajuaa asiat eri tavalla. Ei ole niin sanottua kultaista keskitiet\u00e4. Jokin harjoitus voi toimia hyvin jonkin oppilaan kanssa, mutta ei toimi ollenkaan toisen kanssa. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 opettajalla on paljon tiet\u00e4myst\u00e4 erilaisista mielikuvaharjoitteista, jotta oikeanlaisten harjoitusten l\u00f6yt\u00e4minen jokaiselle oppilaalle onnistuu.<\/p>\n

Haastattelin muutamia opiskelukavereitani ja kysyin, mitk\u00e4 mielikuvaharjoitteet ovat heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n hyvi\u00e4. Keskustelimme my\u00f6s siit\u00e4 milt\u00e4 ja miss\u00e4 tuki tuntuu heill\u00e4.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen haastateltava totesi, ett\u00e4 h\u00e4nelle toimiva mielikuvaharjoite on \u201dharmonikan palkeet kyljiss\u00e4, kainaloiden alla\u201d. H\u00e4n sanoi t\u00e4m\u00e4n auttavan pitk\u00e4\u00e4n ja tasaiseen ilmavirran\/flown l\u00f6ytymiseen. Haastateltavan mukaan tuki tuntuu silt\u00e4 kuin pinnistelisi p\u00f6nt\u00f6ll\u00e4 vatsa kovalla. Se auttaa h\u00e4nen mukaansa korkeisiin \u00e4\u00e4niin, mutta edellytyksen\u00e4 on kurkun rentous ja kielen \u00e4\u00e4nti\u00f6n kohdillaan oleminen. H\u00e4n lis\u00e4si viel\u00e4, ett\u00e4 ajatus paines\u00e4ili\u00f6st\u00e4 yl\u00e4palleassa auttaa tuen tuntemisessa. Yl\u00e4palleaan kohdistetaan kaikkien lihasryhmien ty\u00f6.<\/p>\n

Toinen haastateltava sanoi, ett\u00e4 tuki on kuin talon perusta. Siihen p\u00e4\u00e4lle rakennetaan talo, ja jos perusta on huono niin talo on tosi hutera ja saattaa hajota kasaan. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4 mielikuvan avulla on helppo havainnoida tukea ja sen t\u00e4rkeytt\u00e4. H\u00e4n ei tarkemmin osannut kuvailla milt\u00e4 tuki h\u00e4nest\u00e4 tuntuu. H\u00e4n sanoi, ett\u00e4 silloin kuin tuki on kunnossa, soitto tuntuu tukevalta ja rennolta. Silloin, kun se ei ole kunnossa, soitto tuntuu huteralta ja silt\u00e4, ett\u00e4 huulet joutuvat tekem\u00e4\u00e4n paljon turhaa ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Kolmas haastateltava kertoi, ett\u00e4 on alkanut k\u00e4ym\u00e4\u00e4n laulutunneilla ja siell\u00e4 ollaan puhuttu paljon tuesta. H\u00e4n on ymm\u00e4rt\u00e4nyt, ett\u00e4 tuki ja sen tunteminen on jokaiselle henkil\u00f6kohtainen asia ja tunne. H\u00e4n sanoi, ett\u00e4 tuki on joustava ja kumilankamainen. Aluksi h\u00e4n ajatteli, ett\u00e4 tuen paineen on oltava koko ajan voimakkaan tuntuista, mutta todellisuudessa pienell\u00e4 energiallakin saa jo hyv\u00e4n tuen. Mielikuvana se, ett\u00e4 min\u00e4 olen puhalluksen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja hallitsen sit\u00e4. Soitto tuntuu kokonaisvaltaisesti vahvalta, kun on hyv\u00e4 tuki.<\/p>\n

Nelj\u00e4s haastateltava sanoi, ett\u00e4 h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n tuki tuntuu silt\u00e4 kuin puhaltaisi ilmapalloon. Soittamisessa pit\u00e4isi saada samanlainen tuntuma. H\u00e4n sanoi, ett\u00e4 ei osaa sanoin kuvata miten tuki syntyy.<\/p>\n

Pohdintaa<\/h2>\n

Haastatteluiden perusteella tuen tuntua on vaikea kuvailla sanoin. Olen t\u00e4st\u00e4 samaa mielt\u00e4, koska jokainen ihminen tuntee n\u00e4m\u00e4 tunteet eri tavalla. Mielikuvaharjoituksilla voidaan mielest\u00e4ni kuitenkin niin sanotusti ohittaa se, ett\u00e4 jokainen tuntee tuen eri tavalla, koska silloin ei keskityt\u00e4 ihmisen henkil\u00f6kohtaisiin tuntemuksiin vaan joihinkin aivan eri asioihin. N\u00e4m\u00e4 eri asiat ovat siis niit\u00e4 erilaisia mielikuvaharjoituksia joita opettaja oppilailleen keksii. Mielest\u00e4ni jokaisen opettajan olisi hyv\u00e4 ainakin v\u00e4hint\u00e4\u00e4n olla valmis k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n mielikuvaharjoituksia opettamisessa. Koskaan ei tied\u00e4, jos vaikka mielikuvaharjoitukset olisi se, joka vie opetettavan asian perille.<\/p>\n

Kirjoittaja<\/h3>\n

Atro Niemel\u00e4inen
\nMusiikkipedagogin tutkinto-ohjelma 2020
\nJyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h3>\n

El\u00e4v\u00e4t mielikuvat. N.d. Viitattu 25.3.2020. https:\/\/peda.net\/steinerkasvatus\/tietoa2\/steinerpedagogiikasta\/metodit\/el\u00e4v\u00e4t-mielikuvat<\/p>\n

Ilveskoski, A. 2018. Hengitys, Osa 2 \u2013 Syv\u00e4hengitys. Viitattu 25.3.2020. annailveskoski.com.<\/p>\n

How to calm down before a job interview, date or test.<\/a> 2016. Remedial Class -sivusto. Viitattu 25.3.2020.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Puhallinsoittajilla on usein monia kysymyksi\u00e4 tukeen liittyen. Mik\u00e4 se on, milt\u00e4 se tuntuu ja miss\u00e4 sen oikein pit\u00e4isi tuntua? V\u00e4lill\u00e4 sen huomaa sek\u00e4 tuntee ja soitto kulkee parhaimpina p\u00e4ivin\u00e4 todella hyvin. Joinain p\u00e4ivin\u00e4 tuntuu silt\u00e4, kuin omasta soittimesta ei saisi \u00e4\u00e4nt\u00e4 ollenkaan. Miten kyseist\u00e4 asiaa voidaan opettaa oppilaalle mielikuvaharjoitteiden avulla? Oikeaoppinen hengitys ja tuki Puhallinsoittimissa […]<\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"808,1130,296,189,1417,714","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-1986","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1986","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1986"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1986\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2571,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1986\/revisions\/2571"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1986"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1986"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1986"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}