Improvisaatio-sana tulee todenn\u00e4k\u00f6isesti latinan sanasta \u201cimprovisus\u201d, joka tarkoittaa ennalta arvaamatonta. Se kuvaa improvisaatiota prosessina, joka ei ole ennalta suunniteltua. (Solis & Nettl 2009, 122.)<\/p>\n
Improvisaatio on aina enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n kuulunut osaksi esitett\u00e4v\u00e4\u00e4 musiikkia. Barokin aikana Bach soitti paljon improvisoituja preludeja, jotka olivat kiinte\u00e4 osa jumalanpalvelusmusiikkia. Nyky\u00e4\u00e4n improvisaatio yleisell\u00e4 tasolla on liitetty vahvasti jazz-musiikkiin ja se n\u00e4yttelee valitettavasti vain pient\u00e4 roolia nyky\u00e4\u00e4n klassisessa musiikissa ja sen esitt\u00e4misess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on s\u00e4\u00e4li, koska improvisointi mahdollistaa vapaamman musiikillisen ilmaisun kuin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kappaleitten soittaminen nuottikuvasta tai korvakuulolta.<\/p>\n
Klassisella puolella tekniikkaan kiinnitet\u00e4\u00e4n paljon huomiota opetuksessa, jonka kautta klassisen puolen muusikoilla olisi kaikki tarvittava tekninen osaaminen ollakseen hyv\u00e4 improvisoija.<\/p>\n
Kokemukseni mukaan klassisen puolen muusikoista ne, jotka ovat aloittaneet improvisoinnin harjoittelun jo nuorena soittoharrastuksen alussa, on ollut pienempi kynnys aloittaa improvisointi kuin niill\u00e4 muusikoilla, jotka ovat alkaneet improvisoimaan vasta vuosia soittoharrastuksen aloittaminen j\u00e4lkeen. Mit\u00e4 kauemmin on soittanut kappaleita jollakin instrumentilla perustuen pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kirjoitettuun nuottikuvaan, sit\u00e4 vaikeampaa on aloittaa improvisointi. Vaatii paljon rohkeutta p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 irti nuoteista ja antautua luomaan jotain uutta ja ennenkuulumatonta improvisoinnin kautta.<\/p>\n
Improvisoinnin opettamisessa voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samoja metodeja, kuin muillakin instrumenteilla. Klassisen musiikin osaaja on tottunut soittamaan nuoteista, niin voi olla aluksi helpompaa l\u00e4hesty\u00e4 improvisaatiota nuottikuvan kautta tekem\u00e4ll\u00e4 kahden soinnun toistoa, jossa opettaja soittaa sointuja ja oppilas soittaa vain sill\u00e4 hetkell\u00e4 soivan soinnun s\u00e4veli\u00e4 eri rytmeill\u00e4. Kun t\u00e4m\u00e4 alkaa sujua, voidaan sointuja lis\u00e4t\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4ll\u00e4 tavalla oppilas saa selv\u00e4t raamit sille, miten h\u00e4n voi improvisoida hallitusti. N\u00e4in v\u00e4ltyt\u00e4\u00e4n antamasta oppilaalle liian laajoja parametreja, jotka voisivat kokonaan est\u00e4\u00e4 improvisoinnin siin\u00e4 hetkess\u00e4. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saada mukava ja turvallinen olo oppilaalle, jottei oppilaalle tule liian suuria paineita. V\u00e4\u00e4ri\u00e4 \u00e4\u00e4ni\u00e4 tulee jokaiselle improvisoinnissa joskus, my\u00f6s hyvin lahjakkaille ja kokeneille soittajille, jotka ovat harjoitelleet ja harjaantuneet. Varsinkin klassisen puolen muusikoilla virheiden v\u00e4ltt\u00e4minen ja tiukasti nuottikuvan mukaan soittaminen voi est\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4 olevan luovuuden nousemasta pintaan. Moni muusikko voisi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 luovuutensa juuri improvisoinnin kautta.<\/p>\n
Kokeilin kitaraoppilaalleni improvisaatiota tonaalisella ja atonaalisella tavalla. H\u00e4n on vasta-alkaja, joten annoin h\u00e4nelle parametrit, jotka sopivat aloittelijalle. Tonaalisessa improvisointi harjoituksessa s\u00e4estin h\u00e4nt\u00e4 kitaralla nelj\u00e4n kolmisoinnun kautta: C-duuri, G-duuri, A-molli ja F-duuri, johon h\u00e4n soitti kyseisen soinnun s\u00e4veli\u00e4 p\u00e4\u00e4lle. Atonaalinen improvisointi harjoituksen ohjasin antamalla oppilaalleni mahdollisuuden soittaa mit\u00e4 s\u00e4veli\u00e4 tahansa g, b, ja e-kielill\u00e4 nauhoilla ykk\u00f6sest\u00e4 nelj\u00e4nteen.<\/p>\n
Tonaalinen l\u00e4hestyminen tuntui oppilaastani helpommin l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4lt\u00e4, koska siin\u00e4 oli tiukat raamit improvisoinnin toteuttamiseen. V\u00e4lill\u00e4 oppilas soitti muitakin kuin kolmisoinnun s\u00e4veli\u00e4, joka tietenk\u00e4\u00e4n ei haittaa, jos s\u00e4velet kuuluvat C-duuri asteikkoon. V\u00e4\u00e4rien \u00e4\u00e4nien pelko tonaalisessa improvisoinnissa on todellinen, joka aiheuttaa monesti j\u00e4ykkyytt\u00e4 soittamisessa ja est\u00e4\u00e4 luovuuden toteutumisen parhaalla mahdollisella tavalla.<\/p>\n
Atonaalinen improvisointi harjoitus tuntui oppilaastani v\u00e4hemm\u00e4n kahlitsevalta, koska h\u00e4n on tottunut kuuntelemaan ja soittamaan p\u00e4\u00e4asiassa tonaalista musiikkia. Improvisointi atonaalisesti aiheutti my\u00f6s h\u00e4mmennyst\u00e4, koska yht\u00e4kki\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4t s\u00e4velet eiv\u00e4t olleetkaan en\u00e4\u00e4 \u201cv\u00e4\u00e4ri\u00e4\u201d, vaan dissonoivuus olikin nyt toivottavaa ja tarkoitushakuista.<\/p>\n
Kokemusteni perusteella atonaalinen l\u00e4hestyminen improvisointiin vasta-alkajille voi toimia yht\u00e4 lailla niin kuin tonaalinen l\u00e4hestyminen. Aion tehd\u00e4 opinn\u00e4ytety\u00f6ni improvisaation opettamisesta klassisella kitaralla. Toivottavasti sen kautta p\u00e4\u00e4sen kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n hyvin my\u00f6s omaa opettajuuttani ja improvisaation opettaminen tulisi pysyv\u00e4ksi osaksi omaa pedagogiikkani.<\/p>\n
Nyky\u00e4\u00e4n taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmissa (2017) improvisointi on osa musiikin opetussuunnitelmien tavoitteita niin yleisess\u00e4 oppim\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 kuin laajassa oppim\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. Yleisess\u00e4 oppim\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 improvisointi on laitettu \u201cEsitt\u00e4minen ja ilmaiseminen\u201d otsikon alle.<\/p>\n
Taiteen perusopetuksen yleisen oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n perusteet (2017)<\/p>\n
On hyv\u00e4 asia, ett\u00e4 improvisointia painotetaan opetussuunnitelmissa, mutta miten sen opettaminen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toteutuu klassisella puolella, riippuu varmasti hyvin paljon opettajan osaamisesta. On helppo kirjoittaa hyvinkin idealistisia opettamisen tavoitteita, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteutus riippuu my\u00f6s siit\u00e4, kuinka kukin kyseisen julkinen musiikkioppilaitos ohjaa opettajia opettamaan improvisointia. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmat sitovat julkisia musiikkioppilaitoksen opettamaan niiden mukaan, mutta aika n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, kuinka improvisoinnin opetus toteutuu aktuaalisesti.<\/p>\n
Improvisointi antaa enemm\u00e4n mahdollisuuksia laajempaan ilmaisuun. T\u00e4ysin improvisoitujen harmonioitten ja rytmien kautta voidaan hyppi\u00e4 toisesta tunnetilasta toiseen hyvinkin nopeasti. Mielest\u00e4ni t\u00e4m\u00e4 tapahtuu varsinkin, kun tehd\u00e4\u00e4n atonaalista improvisointia. Atonaalisessa musiikissa ei ole systemaattista s\u00e4velien tai sointujen arvottamista, vaan kaikki s\u00e4velet, soinnut ja harmoniat ovat funktionaalisesti samanarvoisia ja niit\u00e4 kaikkia esiintyy musiikissa yht\u00e4l\u00e4isesti (Ambrazevi\u010dius & Budrys 2008). Atonaalisessa musiikissa ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n s\u00e4vellajia, esim. C-duuri tai A-molli, kuten populaarimusiikissa yleens\u00e4. N\u00e4in ollen atonaalinen musiikki ei koskaan palaa \u201ckotiin\u201d peruss\u00e4velelle, koska sit\u00e4 ei ole atonaalisessa musiikissa.<\/p>\n
Atonaalinen musiikki voi kuulostaa hyvin karulta, ep\u00e4loogiselta ja rumalta kauniisiin konsonoiviin harmonioihin tottuneelle. Se voi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja kuulostaa musiikilta, jossa ei ole j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 musiikillista rakennetta tai logiikkaa. Siin\u00e4 ei olekaan yleens\u00e4 perinteisi\u00e4 muotorakenteita, kuten esim. AB, ABA tai ABBA, jossa A tarkoittaa s\u00e4ett\u00e4 tai s\u00e4keist\u00f6\u00e4 ja B toista, A:sta eroaa s\u00e4ett\u00e4 tai s\u00e4keist\u00f6\u00e4. Varsinkin, jos improvisoidaan hyvin vapaasti atonaalisesti, tunnistettavia s\u00e4keist\u00f6j\u00e4 ei muodostu vaan musiikin muoto on enemm\u00e4n tajunnanvirran omaista.<\/p>\n
Improvisointi toteutuu atonaalisesti hyvin vapaasti paljon kromatiikkaa k\u00e4ytt\u00e4en ja luomalla hyvin dissonoivaa harmoniaa, joka voi kuulostaa tonaaliseen musiikkiin tottuneelle oudolta ja kulmikkaalta. Atonaalinen improvisointi on kuitenkin tietyss\u00e4 mieless\u00e4 helpompaa kuin tonaalinen, koska atonaalinen improvisointi ei sido soittajaa s\u00e4vellajiin, eik\u00e4 sit\u00e4 n\u00e4in tarvitse mietti\u00e4 soittaessa, mutta se ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole yksinkertaista, koska soitossa t\u00e4ytyy v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 tonaalisuutta ja yritt\u00e4\u00e4 pysy\u00e4 siit\u00e4 kaukana.<\/p>\n
Atonaalisen improvisoinnin tekeminen on suuri hyppy tuntemattomaan my\u00f6s soittajalle, jos on pysynyt omassa soitossaan ja improvisoinnissaan tiukasti tonaalisessa kontekstissa. Atonaalinen improvisointi voi kuvata parhaimmillaan syvi\u00e4 sisimp\u00e4si eri tunteita ja mielikuvia, jotka k\u00e4sien kautta muuttuvat s\u00e4veliksi, harmoniaksi, rytmiksi – musiikiksi. Toisaalta pitk\u00e4t atonaaliset improvisointi sessiot voivat olla mielelle uuvuttavia, koska niiss\u00e4 t\u00e4ytyy jatkuvasti kaivaa sis\u00e4lt\u00e4\u00e4n uusia ja mielenkiintoisia musiikillisia ideoita.<\/p>\n
Monesti improvisoinnin kautta olen saanut ilmaistua sis\u00e4lt\u00e4ni sellaista tunnetta ja ilmaisua, jota en ole saanut opittujen kappaleiden kautta. Improvisointi voi vapauttaa ja antaa ty\u00f6kaluja my\u00f6s rikkaampaan ja syvemp\u00e4\u00e4n tulkintaan. Improvisoinnin hauskuus ja kiehtovuus piileekin siin\u00e4, ett\u00e4 koskaan ei voi t\u00e4ysin varmasti sanoa, millaista musiikillista maisemaa se luo ja mink\u00e4laisia tunteita ja el\u00e4myksi\u00e4 se saa aikaan niin soittajassa kuin kuulijoissa.<\/p>\n
Vaikka atonaalinen improvisointi voi kuulostaa sattumanvaraista, niin sit\u00e4 se ei kuitenkaan ole. Soittajan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 t\u00e4ytyy olla joku ajatus siit\u00e4, minne suuntaan improvisointi on menossa. Esim. tietty\u00e4 rytmist\u00e4 ideaa voi alkaa kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja varioimaan, jotta soitosta tulee mielenkiintoista ja kuulijalla s\u00e4ilyy mielenkiinto. T\u00e4ytyy olla vain tarkkana, ett\u00e4 ei l\u00e4hde toistamaan liikaa itse\u00e4\u00e4n, varsinkin melodian ja harmonian osalta. N\u00e4in voidaan v\u00e4ltty\u00e4 paremmin silt\u00e4 vaaralta, ett\u00e4 improvisointi alkaa kuulostaakin tonaaliselta. T\u00e4ss\u00e4 juuri piileekin atonaalisen improvisoinnin haastavuus: t\u00e4ytyy jatkuvasti pyrki\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n tonaalista harmonisointia ja olla luova ja kehitt\u00e4\u00e4 jatkuvasti uusia ideoita. Jos on tottunut vain improvisoimaan tonaalisesti, niin soittaessa mieli tahtoo lipsahtaa jatkuvasti tonaalisuuden puolelle.<\/p>\n
Yll\u00e4tyksellisyys onkin yksi improvisoinnin mielenkiintoisista alueista. Hyv\u00e4 improvisoija voi luoda omalla soitollaan tai laulullaan sellaisia s\u00e4vyj\u00e4 ja tunnelmaa, joita muuten on hankala saada aikaan. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 olisikin hyv\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 improvisoimaan muiden kuulijoiden l\u00e4sn\u00e4 ollessa. Liian usein muusikoilla voi olla tapana, ett\u00e4 eri musiikilliset kokeilut improvisaation kautta j\u00e4\u00e4v\u00e4t vain omien korvien kuultavaksi. Muusikoiden itsekriittisyys on monesti esteen\u00e4 sille, ett\u00e4 omaa improvisointia ei uskalleta tuoda muiden korviin. Se on toki t\u00e4ysin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, jos improvisoinnista on hyvin v\u00e4h\u00e4n aikaisempaa kokemusta siit\u00e4. Musiikki on silti my\u00f6s tarkoitettu jaettavaksi, my\u00f6s improvisointi.<\/p>\n
Pekka Moisio
\nMusiikkipedagogin tutkinto-ohjelma 2020
\nJyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/p>\n
Solis, G. & Nettl B. 2009. Musical improvisation: Art, education, and society, University of Illinois press<\/p>\n
Opetushallitus, Taiteen perusopetuksen yleisen oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n perusteet 2017. Viitattu 7.2.2020. https:\/\/www.oph.fi\/sites\/default\/files\/documents\/186919_taiteen_perusopetuksen_yleisen_oppimaaran_opetussuunnitelman_perusteet_2017-1_0.pdf<\/p>\n
Ambrazevi\u010dius, R. & Budrys, R. 2008. ’Tonal’ vs ’atonal’: Perception and tonal hierarchies, Kaunas University of Technology, Viitattu 20.3.2019. https:\/\/www.researchgate.net\/publication\/265237947_’Tonal’_vs_’atonal’_Perception_and_tonal_hierarchies<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Improvisaatio-sana tulee todenn\u00e4k\u00f6isesti latinan sanasta \u201cimprovisus\u201d, joka tarkoittaa ennalta arvaamatonta. Se kuvaa improvisaatiota prosessina, joka ei ole ennalta suunniteltua. (Solis & Nettl 2009, 122.) Improvisaatio on aina enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n kuulunut osaksi esitett\u00e4v\u00e4\u00e4 musiikkia. Barokin aikana Bach soitti paljon improvisoituja preludeja, jotka olivat kiinte\u00e4 osa jumalanpalvelusmusiikkia. Nyky\u00e4\u00e4n improvisaatio yleisell\u00e4 tasolla on liitetty vahvasti jazz-musiikkiin ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,7],"tags":[50,440,141],"class_list":["post-1981","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppilatos-ja-opetussuunnitelma","tag-improvisaatio","tag-improvisaation-opetus","tag-improvisoinnin-opettaminen"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1981","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1981"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1981\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2144,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1981\/revisions\/2144"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1981"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1981"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1981"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}