{"id":1972,"date":"2020-05-27T15:42:34","date_gmt":"2020-05-27T12:42:34","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1972"},"modified":"2023-09-06T14:13:51","modified_gmt":"2023-09-06T11:13:51","slug":"sointusavel-improvisaatio","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2020\/05\/sointusavel-improvisaatio\/","title":{"rendered":"Sointus\u00e4vel-improvisaatio"},"content":{"rendered":"

Ajatus aiheeseen l\u00e4hti siit\u00e4, ett\u00e4 usein kitaristina luotamme otelaudan osalta n\u00e4k\u00f6muistiin ja b\u00e4ndisoitossa rytmin osalta rumpaliin ja basistiin. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy improvisaatiotilanteessa siten, ett\u00e4 soinnut eiv\u00e4t muistukaan mieleen eri asemista. T\u00e4m\u00e4 sen sijaan johtaa yhden sormituksen jumiin tai kanta-asteikon mielipuoliseen sahaukseen.<\/p>\n

Useammat ammattikitaristit, sek\u00e4 instrumenttiopettajat suosittelevat harjoittelemaan uudet kappaleet niin, ett\u00e4 aluksi k\u00e4yd\u00e4\u00e4n kappale l\u00e4pi sointus\u00e4vel-arpeggioilla. N\u00e4in varmistetaan, ett\u00e4 hallitaan sointuvaihdokset varmasti ymp\u00e4ri otelautaa saaden samalla kuulokuva kappaleen harmonisesta perustasta. T\u00e4ss\u00e4 piilee my\u00f6s se hienous, ett\u00e4 kun on hallussa soinnun vakaa pohja, voidaan helpommin lis\u00e4t\u00e4 sointuihin lis\u00e4s\u00e4veli\u00e4, jolloin saadaan haluamiaan erilaisia s\u00e4vyj\u00e4 mukaan kappaleeseen.<\/p>\n

Sointus\u00e4vel-improvisaation hieno puoli on ehdottomasti se, ett\u00e4 kappaleen sointuvaihdokset nousevat esiin soolon my\u00f6t\u00e4. Kuuntelija kuulee miss\u00e4 kohtaa kappaletta ollaan, vaikka solisti soittaisi yksin. T\u00e4m\u00e4 on esimerkiksi perinteisen tonaalisia funktioita sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n jazz improvisaation perusta. Solisti voi my\u00f6s luoda j\u00e4nnitteisi\u00e4 s\u00e4vyj\u00e4 luomalla hallittua dissonanssia sooloissa esimerkiksi superimposingeilla ja upper structureilla.<\/p>\n

T\u00e4ytyy kuitenkin muistaa, ett\u00e4 improvisointi ei rajoitu vain sointujen \u00e4\u00e4nill\u00e4 soittamiseen, vaan ne toimivat ik\u00e4\u00e4n kuin ohjaavina kulmakivin\u00e4 ja reittein\u00e4 sointuvaihdosten l\u00e4pi. Sointu\u00e4\u00e4nien kautta voidaan saavuttaa asteikkoajattelua helpommin melodinen vapaus. (Krzywacki 2018, 7.)<\/p>\n

Uusi kappale haltuun arpeggioilla<\/h2>\n

Hyv\u00e4 aloitus on soittaa arpeggioketjussa kappaleen soinnut. T\u00e4ss\u00e4 kohtaa ei ole tarpeen viel\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 lis\u00e4s\u00e4veli\u00e4, vaan pysyt\u00e4\u00e4n kolmessa s\u00e4veless\u00e4. T\u00e4m\u00e4n harjoituksen on vain tarkoitus tuoda sointuvaihdokset tutuksi ja tuoda ilmi asemia otelaudasta, joissa on viel\u00e4 treenattavaa.<\/p>\n

Harjoitus kannattaa tehd\u00e4 siten, ett\u00e4 kappaleen kaikki sointuarpeggiot soitetaan yhdest\u00e4 asemasta, mink\u00e4 j\u00e4lkeen siirryt\u00e4\u00e4n ylemm\u00e4s seuraavaan asemaan jne. Kun harjoitus alkaa sujua, voi nopeasti huomata, ett\u00e4 treeni alkaa kuulostaa kappaleelta, jota ty\u00f6st\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Oppilaiden kanssa olemme huomanneet, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 seikka tuo uutta intoa sointuarpeggioiden treenaamiseen. Soinnun ulkopuolinen s\u00e4vel erottuu selke\u00e4sti, soinnun ulkopuolisille s\u00e4velille tulee paljon enemm\u00e4n painoarvoa. My\u00f6s keinot siirty\u00e4 sointus\u00e4velest\u00e4 seuraavan soinnun s\u00e4veliin tuottaa ik\u00e4\u00e4n kuin hauskan pelin. Syntyy halu olla sujuva.<\/p>\n

Sointus\u00e4vel-improvisaatio<\/h2>\n

Periaatteessa improvisaatiossa toimii t\u00e4ysin samat ohjeet kuin yll\u00e4 mainitussa harjoituksessa, mutta jotta soolo ei kuulostaisi niin mekaaniselta etydilt\u00e4 on hyv\u00e4 tehd\u00e4 pieni\u00e4 muutoksia.<\/p>\n

Usein toimii, ett\u00e4 v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n soitettuja \u00e4\u00e4ni\u00e4 ja sointujen vaihtuessa pyrit\u00e4\u00e4n kuljettamaan fraasit soinnun s\u00e4velille (target note), esimerkiksi soinnun terssiin.<\/p>\n

Uutta kappaletta harjoitellessa otetaan rauhallinen tempo ja mietit\u00e4\u00e4n etuk\u00e4teen soinnut ja arpeggiot mit\u00e4 kappaleessa esiintyy. Improvisoinnin harjoittelu kannattaa aloittaa pienempin\u00e4 annoksina. Arpeggiot kannattaa ensin rajata vaikka vain kolmelle kielelle. (Krzywacki 2018, 13.)<\/p>\n

Seuraavassa esimerkiss\u00e4 on perinteisen jazz molli bluesin soinnut.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

N\u00e4it\u00e4 \u00e4\u00e4ni\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 aloitetaan kahden nuotin fraaseilla. Varioidaan fraasin paikkaa ja nuottien kestoa ja vaihdellaan intervallien suuntaa. Kun mukaan ottaa kolmannen nuotin tai useamman, vaihtoehdot lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t. (Krzywacki 2018, 13.)<\/p>\n

Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n soinnun s\u00e4velill\u00e4 improvisoidessa soolosta tulee ik\u00e4\u00e4n kuin itsest\u00e4\u00e4n melodista toisin kuin asteikkomaisessa improvisaatiossa. Asteikkoimprovisaatio on varsinkin ei niin edistyneille soittajille usein huomaamaton ja petollinen kompastuskivi.<\/p>\n

Soolotessa saatetaan soittaa asteikkoa tyls\u00e4sti yl\u00f6s alas k\u00e4ytt\u00e4en lis\u00e4ksi aivan liikaa \u00e4\u00e4ni\u00e4, koska p\u00e4\u00e4ss\u00e4 saattaa vallita ajatus, ett\u00e4 kaikki \u00e4\u00e4net ovat k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 ja siksi niit\u00e4 t\u00e4ytyy soittaa. Sen hankaluus perustuu my\u00f6s siihen, ett\u00e4 saatetaan luulla kaikkien asteikon seitsem\u00e4n s\u00e4velen olevan tasa-arvoisia kesken\u00e4\u00e4n. N\u00e4in ei asia kuitenkaan ole, sill\u00e4 kaikilla asteikon s\u00e4velill\u00e4 on omanlainen suhde vallitsevaan sointuun. Jotkut s\u00e4velet soivat kauniisti ja niill\u00e4 halutaan pysy\u00e4, jotkut s\u00e4velet ovat ik\u00e4\u00e4n kuin kulkureittej\u00e4 (passing notes) muille s\u00e4velille, ja jotkut s\u00e4velet ovat sellaisia, ettei niihin halua edes koskea.<\/p>\n

Sointus\u00e4velten treenaamisen j\u00e4lkeen voidaan laajentaa improvisaatiota ottamalla mukaan l\u00e4hestymiss\u00e4velet. Perusperiaate improvisaatiossa on, ett\u00e4 soinnun s\u00e4velet osuvat tahdin iskuille ja l\u00e4hestymiss\u00e4velet iskujen v\u00e4liin. N\u00e4in ollen l\u00e4hestymiss\u00e4velten luoma melodinen j\u00e4nnite purkautuu luonnollisesti iskuilla oleville sointus\u00e4velille.<\/p>\n

Helpoin tapa on k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yhden nuotin mittaisia l\u00e4hestymiss\u00e4veli\u00e4. Otetaan synkoopille nuotti \u00bd s\u00e4velaskelta sointus\u00e4velt\u00e4 alempaa, tai s\u00e4vellajin mukainen l\u00e4hin nuotti ylemp\u00e4\u00e4. (Krzywacki 2018, 14.)<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Tietenkin muitakin tapoja on, ja l\u00e4hestymiskuvioita on lukemattomia, mutta t\u00e4ll\u00e4 tavoin idea on helpoin hahmottaa. Kun soinnun s\u00e4velet ovat iskullisilla tahdinosilla, korva pystyy hahmottamaan sointuharmonian sooloilun takana.<\/p>\n

Lis\u00e4s\u00e4velet<\/h2>\n

Laajempaa sointusoundia halutessa otetaan mukaan lis\u00e4s\u00e4velet sointufunktioiden mukaan. Esimerkiksi ensimm\u00e4isell\u00e4 asteella esiintyv\u00e4 duurisointu laajennetaan Maj7 soinnuksi, jolloin duurikolmisoinnun p\u00e4\u00e4lle lis\u00e4t\u00e4\u00e4n s\u00e4vellajin mukainen s7 intervalli. Tai esimerkiksi toisella asteella esiintyv\u00e4 mollisointu laajennetaan m7 soinnuksi, jolloin saadaan mukaan p7.<\/p>\n

Lis\u00e4s\u00e4veli\u00e4 saadaan mukaan sointus\u00e4velimprovisaatioon my\u00f6s toisella tapaa. K\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 niin sanottuja upper structure sointuja, voidaan mielenkiintoisia sointusoundeja soittaa vain kolmella \u00e4\u00e4nell\u00e4 ilman, ett\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevien \u00e4\u00e4nien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyy liian paljon ja n\u00e4in muuttuu asteikkomaiseksi. Esimerkiksi viidennell\u00e4 asteella esiintyv\u00e4 duurisointu (usein dominanttiseptimisointu eli 7 sointu) saadaan laajennettua siten, ett\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n esimerkiksi kyseisen soinnun US bV kolmisointua, jolloin k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n duurikolmisointua, mik\u00e4 alkaa kyseisen septimisoinnun alennetulta viidennelt\u00e4 asteelta. T\u00e4ll\u00f6in k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevat s\u00e4velet ovat dominanttisoinnun b5, p7 ja b9. N\u00e4in saadaan aikaan laajempaa sointusoundia vain kolmella s\u00e4velell\u00e4.<\/p>\n

Kirjoittajat<\/h3>\n

Sakari Lilja ja Eerik Samula
\nMusiikkipedagogin tutkinto-ohjelma 2020
\nJyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h3>\n

Krzywacki, P. 2018. Jazzkitara, sointupohjainen improvisointi. Kustannusosakeyhti\u00f6 AtlasArt<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ajatus aiheeseen l\u00e4hti siit\u00e4, ett\u00e4 usein kitaristina luotamme otelaudan osalta n\u00e4k\u00f6muistiin ja b\u00e4ndisoitossa rytmin osalta rumpaliin ja basistiin. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy improvisaatiotilanteessa siten, ett\u00e4 soinnut eiv\u00e4t muistukaan mieleen eri asemista. T\u00e4m\u00e4 sen sijaan johtaa yhden sormituksen jumiin tai kanta-asteikon mielipuoliseen sahaukseen. Useammat ammattikitaristit, sek\u00e4 instrumenttiopettajat suosittelevat harjoittelemaan uudet kappaleet niin, ett\u00e4 aluksi k\u00e4yd\u00e4\u00e4n kappale l\u00e4pi sointus\u00e4vel-arpeggioilla. […]<\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[494,50,28,495],"class_list":["post-1972","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","tag-arpeggio","tag-improvisaatio","tag-kitaran-soiton-opetus","tag-sointusavel"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1972","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1972"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1972\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2151,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1972\/revisions\/2151"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1972"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1972"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1972"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}