{"id":1962,"date":"2020-05-26T17:22:33","date_gmt":"2020-05-26T14:22:33","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1962"},"modified":"2023-09-06T14:17:21","modified_gmt":"2023-09-06T11:17:21","slug":"oppilaan-itsetunnon-huomioiminen-soittotunnilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2020\/05\/oppilaan-itsetunnon-huomioiminen-soittotunnilla\/","title":{"rendered":"Oppilaan itsetunnon huomioiminen soittotunnilla"},"content":{"rendered":"<p>\u201dK\u00e4det hikoavat, tekisi mieli l\u00e4hte\u00e4 karkuun ennen soittotuntia. En riit\u00e4, olen huono, en tajua ja kaikki muut varmasti soittavat paremmin.\u201d Monelle n\u00e4m\u00e4 ajatukset ovat tuttuja lapsuuden tai nuoruuden soittotuntikokemuksista. T\u00e4llaiset ajatukset saattavat kertoa huonosta itsetunnosta, jota soittoharrastus parhaimmillaan voisi parantaa, tai toisaalta pahimmillaan heikent\u00e4\u00e4. Omien itsetuntoon liittyvien pohdintojemme pohjalta musiikinharrastajina ja opiskelijoina, koemme tarvetta l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ja tuoda esiin keinoja, joilla musiikkipedagogi voisi olla tukemassa oppilaidensa itsetunnon my\u00f6nteist\u00e4 kehityst\u00e4.<\/p>\n<h2>Mit\u00e4 on itsetunto?<\/h2>\n<p>Itsetunto kuvastaa sit\u00e4, miten ihminen suhtautuu itseens\u00e4, ja kuinka paljon h\u00e4n arvostaa itse\u00e4\u00e4n huomaamistaan heikkouksista huolimatta. (Toivakka, Maasola 2011, 15.) Itsetunnon vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t ihmisen toiminnassa ja valinnoissa, toiminnan seuraukset puolestaan j\u00e4lleen vaikuttavat h\u00e4nen itsetuntoonsa. (Keltikangas-J\u00e4rvinen 1994, 16.) Itsetunto on siis el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme l\u00e4hes kaikkiin asioihin kytkeytyv\u00e4 voima, joka keskeisesti ohjaa toimintaamme. (Toivakka, Maasola 2011, 15.)<\/p>\n<h2>Musiikillisen itsetunnon rakentuminen<\/h2>\n<p>Musiikillinen itsetunto tarkoittaa sit\u00e4, miten ihminen n\u00e4kee itsens\u00e4 suhteessa omaan soittamiseensa. Soittoharrastuksella voi olla olennainen rooli itsetunnon kehittymisess\u00e4 etenkin lapsuudessa, jolloin itsetunnon pohja rakentuu. Jos lapsi saa soittotunnilla t\u00e4rkeit\u00e4 osaamisen ja onnistumisen kokemuksia, ne voivat olla rakentamassa hyv\u00e4\u00e4 itsetuntoa. (Keltikangas-J\u00e4rvinen 1994, 16.)<\/p>\n<h2>Oppilaan itsetunnon vaikutus musiikkiharrastuksessa<\/h2>\n<p>Oppilaan itsetunto vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti siihen, miten oppilas kokee musiikkiharrastuksen ja soittotunnit. Soittotunnit ovat mielest\u00e4mme my\u00f6s er\u00e4\u00e4nlaisia esiintymistilanteita, ja niiss\u00e4 ollaan sek\u00e4 opettajan ett\u00e4 oppilaan itsens\u00e4 arvioitavana. Heikko itsetunto voi jarruttaa oppilaan kehityst\u00e4 sek\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n motivaatiota ja innostusta soittamiseen, joten opettajan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tunnistaa oppilaan itsetuntoon liittyv\u00e4t ongelmat.<\/p>\n<p>Oppilas, jolla on my\u00f6nteinen itsetunto, luottaa itseens\u00e4 ja mahdollisuuksiinsa onnistua erilaisissa musiikillisissa tilanteissa. Heikon musiikillisen itsetunnon omaava oppilas puolestaan voi kokea olevansa ep\u00e4onnistunut ja jopa kelpaamaton, eik\u00e4 usein usko omiin mahdollisuuksiinsa onnistua. My\u00f6nteinen min\u00e4k\u00e4sitys ennustaa suurempaa mahdollisuutta onnistumiseen, kun taas negatiivinen min\u00e4k\u00e4sitys ennustaa todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4 ep\u00e4onnistumista. Oppilaan kielteinen min\u00e4kuva voi ajaa alisuoriutumiseen, jolloin h\u00e4n ei saavuta koko potentiaaliaan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Oppilaalla voi olla tunne riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4: taustalla voi olla harhaluulo siit\u00e4, ettei pysty vaikuttamaan kehittymiseens\u00e4 ja onnistumiseensa. (Ilvonen 2015, 12-13.)<\/p>\n<p>Ajattelemme, ett\u00e4 opettajalla on mahdollisuus toimia hyv\u00e4n itsetunnon edist\u00e4j\u00e4n\u00e4 oppilaiden el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Opettajan on mielest\u00e4mme t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tiedostaa keinot, joilla vahvistaa oppilaan positiivista k\u00e4sityst\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n. Itse olemme huomanneet, kuinka paljon hyv\u00e4t opettajat voivat antaa my\u00f6t\u00e4tuulta omalle edistymiselle ja positiivisille n\u00e4k\u00f6aloille omasta tekemisest\u00e4 ja opinnoista.<\/p>\n<h2>Ty\u00f6kaluja opettajalle oppilaan itsetunnon vahvistamiseen soittotunnilla<\/h2>\n<p>Mit\u00e4 opettaja siis voisi tehd\u00e4, jotta oppilaan itsetunto voisi rakentua parempaan suuntaan? Koska ajatusmallit ovat suuressa roolissa itsetunnon muodostumisessa, tulisi opettajan pyrki\u00e4 vahvistamaan sek\u00e4 omia ett\u00e4 oppilaan positiivisia ajatusratoja, ja pysty\u00e4 tiedostamaan omia toimintamallejaan soittotuntitilanteissa.<\/p>\n<p>Bill Cloke avaa nettiartikkelissaan \u201cProcrastination\u201d (2015) keinoja, joilla ihminen voi vahvistaa itsetuntoaan. Vaikka artikkeli k\u00e4sitteleekin viivyttely\u00e4, tarjoaa Cloke (2015) siin\u00e4 paljon vinkkej\u00e4 my\u00f6s itsetunnon parantamiseen, joka on vahvasti liitoksissa prokrastinaation teemaan. Vilja Ilvonen (2015, 29) puolestaan k\u00e4sittelee n\u00e4it\u00e4 Cloken (2015) ohjeita opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4\u00e4n musiikin n\u00e4k\u00f6kulmasta. Olemme koonneet k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n vinkkej\u00e4 opettajille oppilaan itsetunnon vahvistamiseen, ja osassa vinkeist\u00e4 olemmekin hy\u00f6dynt\u00e4neet n\u00e4it\u00e4 Ilvosen (2015) ajatuksia.<\/p>\n<h3>Listasimme t\u00e4h\u00e4n joitakin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n vinkkej\u00e4 opettajille:<\/h3>\n<ul>\n<li>Rakentavan ja kannustavan palautteen antaminen, kritiikin antaminen harkiten ja hienovaraisesti.<\/li>\n<li>Ole tarkka omasta sanallisesta ja sanattomasta viestinn\u00e4st\u00e4si, esimerkiksi tahaton olankohautus tai negatiivinen suhtautuminen. (Joukamo-Ampuja 2004, 94)<\/li>\n<li>Kuuntele ja keskustele; avaa mahdollisuus keskustelulle asiasta, jos huomaat h\u00e4ness\u00e4 heikon itsetunnon piirteit\u00e4.<\/li>\n<li>Haasta oppilasta nime\u00e4m\u00e4\u00e4n asioita, joita h\u00e4n arvostaa itsess\u00e4\u00e4n ja omassa soitossaan.<\/li>\n<li>Anna enemm\u00e4n tilaa oppilaan omille toiveille, esim. musiikkityylin suhteen. (Pajuoja 2011, 37)<\/li>\n<li>Opasta oppilasta tiedostamaan omia ajatuksiaan ja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hy\u00f6dyksi niin kutsuttua voimapuhetta, esim. \u201dyritt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 onnistun\u201d, ja \u201dep\u00e4onnistuminen ei ole maailmanloppu\u201d. Sis\u00e4isell\u00e4 puheella voi olla valtava merkitys suoritukseen. (Viljamaa 2006, 108)<\/li>\n<li>Unohda ongelmatilanteessa soittamiseen liittyv\u00e4t tavoitteet ja anna tilaa asian k\u00e4sittelylle. (Pajuoja 2011, 38)<\/li>\n<li>Tarvittaessa voi my\u00f6s olla asiasta yhteydess\u00e4 oppilaan vanhempiin. Etenkin tilanteessa, jossa oppilaan k\u00e4yt\u00f6s on muuttunut radikaalisti lyhyess\u00e4 ajassa. (Pajuoja 2011)<\/li>\n<li>Soittotuntitilanteessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ilmapiiri on turvallinen. T\u00e4t\u00e4 edesauttavat mm. opettajan empaattinen suhtautuminen oppilaan ongelmiin ja huoliin. (Unkari-Virtanen &amp; Kaikkonen)<\/li>\n<\/ul>\n<h3>Kirjoittajat<\/h3>\n<p>Hauta-aho Senni ja Romsi Emma<br \/>\nMusiikkipedagogin tutkinto-ohjelma 2020<br \/>\nJyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/p>\n<h3>L\u00e4hteet:<\/h3>\n<p>Cloke, B. 2012. Procrastination. Los Angeles Psychotherapist Bill Cloke. Viitattu 5.3.2015 http:\/\/www.billcloke.com\/writing-samples\/procrastination\/<\/p>\n<p>Ilvonen, V. 2015. Katsaus opiskelijan itsetunnon merkitykseen musiikinopiskelussa. Opinn\u00e4ytety\u00f6, AMK. Turun ammattikorkeakoulu, musiikkipedagogi, musiikin koulutusohjelma.<\/p>\n<p>Joukamo-Ampuja, E. 2010 &#8230;p\u00e4\u00e4 on semmoinen ihan pohjaton kaivo&#8230; Ammattimuusikoiden ja musiikinopiskelijoiden kokemuksia Sibelius-Akatemian Luovat muusikontaidot -koulutuksesta. Sibelius-Akatemia. Lisensiaattity\u00f6.<\/p>\n<p>Keltikangas-J\u00e4rvinen, L. 1994. Hyv\u00e4 itsetunto. Juva. WSOY<\/p>\n<p>Toivakka, S, Maasola, M. 2011. Itsetunto kohdalleen! Harjoituksia itsetunte-muksen ja vuorovaikutustaitojen oppimiseen. Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS-kustannus<\/p>\n<p>Tuovila, A. 2003. \u201dM\u00e4 soitan ihan omasta ilosta!\u201d: Pitkitt\u00e4inen tutkimus 7-13-vuotiaiden lasten musiikin harjoittamisesta ja musiikkiopisto-opiskelusta. Sibelius-Akatemia. V\u00e4it\u00f6skirja.<\/p>\n<p>Unkari-Virtanen, L. &amp; Kaikkonen, M. 2007. L\u00e4sn\u00e4olon, huomion ja kunnioituksen musiikkipedagogiikka. FJME.<\/p>\n<p>Viljamaa, J. 2006. Itsetunto kuntoon. Kankaanp\u00e4\u00e4. Juvenes Print.<\/p>\n<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on the_content --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on the_content -->","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>\u201dK\u00e4det hikoavat, tekisi mieli l\u00e4hte\u00e4 karkuun ennen soittotuntia. En riit\u00e4, olen huono, en tajua ja kaikki muut varmasti soittavat paremmin.\u201d Monelle n\u00e4m\u00e4 ajatukset ovat tuttuja lapsuuden tai nuoruuden soittotuntikokemuksista. T\u00e4llaiset ajatukset saattavat kertoa huonosta itsetunnosta, jota soittoharrastus parhaimmillaan voisi parantaa, tai toisaalta pahimmillaan heikent\u00e4\u00e4. Omien itsetuntoon liittyvien pohdintojemme pohjalta musiikinharrastajina ja opiskelijoina, koemme tarvetta l\u00f6yt\u00e4\u00e4 [&hellip;]<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on get_the_excerpt --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on get_the_excerpt --><\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[8,6,5],"tags":[13,277,347,491],"class_list":["post-1962","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-arviointi-ja-palaute","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-itsetunto","tag-musiikinopettaja","tag-ohjaaminen","tag-tukeminen"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1962","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1962"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1962\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2155,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1962\/revisions\/2155"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1962"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1962"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1962"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}