Mit\u00e4 tehd\u00e4, kun lapsi menett\u00e4\u00e4 malttinsa kesken muskaritunnin? Ent\u00e4, jos lapseen ei saa kontaktia, tai h\u00e4n ei suostu osallistumaan muiden mukana leikkeihin? Musiikkileikkikoulun opettajina saamamme kokemuksen mukaan l\u00e4hes jokaisessa muskariryhm\u00e4ss\u00e4 on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yksi haastavasti k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4 lapsi, ja tuntemuksemme mukaan lasten haastava k\u00e4ytt\u00e4ytyminen on vain lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n p\u00e4in. Artikkelissamme l\u00e4hdemme pureutumaan ajankohtaiseen aiheeseen, kuinka ohjata haastavasti k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4\u00e4 lasta musiikkileikkikoulussa.<\/p>\n
Lastenpsykiatri Keijo Tahkokallio (2003, 99-102) listaa, ett\u00e4 haastava k\u00e4ytt\u00e4ytyminen voi ilmet\u00e4 esimerkiksi keskittymiskyvyn puutteena, levottomuutena ja vaikeutena noudattaa s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4. N\u00e4ihin voi sis\u00e4lty\u00e4 esimerkiksi impulsiivista ja tarkkaamatonta k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, sanallista haastamista, arvaamattomuutta sek\u00e4 teht\u00e4viin ja toimintoihin juuttumista (Suomi, 2013, 8-12.). Lapsen haastavan k\u00e4yt\u00f6ksen taustalla voi olla jokin m\u00e4\u00e4ritelty diagnoosi, tai sitten haastava k\u00e4ytt\u00e4ytyminen johtuu muista tekij\u00f6ist\u00e4. Jokainen lapsi haastaa kuitenkin omalla tavallaan aikuista, ja jokainen tilanne vaatii hieman erilaista otetta ohjaavalta aikuiselta.<\/p>\n
Muskariopettajan hermoja voi kirist\u00e4\u00e4 lapsi, joka ei pysy hetke\u00e4k\u00e4\u00e4n paikallaan, vaan vaeltelee luokassa sinne t\u00e4nne. Tai sitten toinen, joka ei koskaan ehdi odottaa omaa vuoroaan, vaan toimii hetken mielijohteiden pohjalta ja toteuttaa kaikki visionsa s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 piittaamatta.<\/p>\n
Ylivilkas lapsi ei kykene olemaan kauhaa paikallaan. Paikallaan istuminen on haasteellista ja lapsi saattaa esimerkiksi kiemurrella penkiss\u00e4. Paikallaanolon vaikeus ilmenee my\u00f6s niin, ett\u00e4 lapsi l\u00e4htee herk\u00e4sti vaeltamaan tilassa. Ylivilkas lapsi on usein my\u00f6s hyvin puhelias, ja puhuu my\u00f6s muiden p\u00e4\u00e4lle ja keskeytt\u00e4\u00e4 toisten puheen. (Juusola, 2012, 32.).<\/p>\n
Impulsiivinen lapsi taas toimii, ennen kuin h\u00e4n ehtii ajattelemaan. Vaikuttaa silt\u00e4, kuin lapsella ei olisi tarvittavaa kyky\u00e4 suunnitella ja harkita omaa toimintaansa, vaan h\u00e4n toimii saman tien, kun idea tulee h\u00e4nen mieleens\u00e4. Impulsiivisen lapsen on vaikea ajatella omien tekojensa seurauksia, ja sen vuoksi h\u00e4n valitettavasti toistaa virheit\u00e4\u00e4n ottamatta niist\u00e4 opiksi (Juusola, 2012, 31-34.).<\/p>\n
Tarkkaamattomalla lapsella on pulmia keskittymiskyvyn kanssa. H\u00e4n ei jaksa keskitty\u00e4 teht\u00e4viin kuin hetkeksi kerrallaan, ja h\u00e4nen huomionsa kiinnittyy herk\u00e4sti muuhun kuin teht\u00e4v\u00e4\u00e4n, esimerkiksi siihen, mit\u00e4 kaverit tekev\u00e4t. Tarkkaamaton lapsi my\u00f6s unohtelee herk\u00e4sti tavaroita ja asioita (Juusola, 2012, 32.).<\/p>\n
Haasteita muskariopettajan ty\u00f6ntekoon aiheuttaa my\u00f6s lapsi, joka joko vet\u00e4ytyy toiminnan ulkopuolelle, tai p\u00e4invastoin haastaa sanallisesti opettajaa tai ryhm\u00e4n muita lapsia.<\/p>\n
Sanallinen haastaminen ilmenee lapsen k\u00e4yt\u00f6ksess\u00e4 siten, ett\u00e4 h\u00e4n haastaa riitaa joko kaverien tai aikuisten kanssa. Lapsen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on t\u00e4ll\u00f6in saada toiset \u00e4rsyyntym\u00e4\u00e4n sill\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4n sanoo. Joskus t\u00e4m\u00e4 ilmenee saman asian hokemisena tai jankuttamisena. T\u00e4m\u00e4 on my\u00f6s lapsen keino testata aikuisen kest\u00e4vyytt\u00e4 ja rajoja (Viljamaa 2009, 61-63.). Toiminnasta kielt\u00e4ytyminen taas ilmenee niin, ett\u00e4 lapsi kielt\u00e4ytyy osallistumasta toimintaan, joka ei kiinnosta h\u00e4nt\u00e4 tai tuntuu h\u00e4nest\u00e4 liian vaikeilta. Lapsi saattaa my\u00f6s kielt\u00e4yty\u00e4 aivan perusasioista, kuten pukemisesta tai ulkoilemaan l\u00e4htemisest\u00e4. N\u00e4iden tilanteiden ohjaaminen vaatii kasvattajalta k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4 ja kekseli\u00e4isyytt\u00e4 (Dufva & Koivunen 2012, 59.).<\/p>\n
Vet\u00e4ytyv\u00e4 lapsi vet\u00e4ytyy tilanteista, jotka tuntuvat h\u00e4nest\u00e4 liian haastavilta tai vaikeilta. H\u00e4n saattaa vet\u00e4yty\u00e4 kavereiden seurasta, jos kokee olonsa ep\u00e4mukavaksi tai turvattomaksi. Joskus lapsen vet\u00e4ytymiseen voi liitty\u00e4 my\u00f6s masennusta (Dufva & Koivunen 2012, 135-137.)<\/p>\n
Isoja haasteita haastavasti k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4lle lapselle tuovat vireystila, isot ryhm\u00e4t ja ohjeiden annon ep\u00e4selkeys. (Suomi 2013, 12-13) Muskarit ovat yleens\u00e4 iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kotip\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen, jolloin lapsi on usein jo valmiiksi v\u00e4synyt. T\u00e4m\u00e4 hankaloittaa tilannetta entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Yleisimpi\u00e4 hankalia tilanteita aiheutuukin, kun lapsi ei jaksa keskitty\u00e4. H\u00e4n saattaa l\u00e4hte\u00e4 vaeltelemaan, ehk\u00e4 puhella tai \u00e4\u00e4nnell\u00e4 niin, ett\u00e4 toistenkin lasten keskittyminen herpaantuu tai esimerkiksi ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 tavaroita tai soittimia ilman lupaa.\u00a0 Lapsi saattaa my\u00f6s tietoisesti pyrki\u00e4 saamaan kaverin huomion omaan tekemiseens\u00e4. Vet\u00e4j\u00e4n on puolestaan hankala irrottaa liikaa omaa huomiotaan yhdelle lapselle, koska t\u00e4ll\u00f6in koko muun ryhm\u00e4n keskittyminen helposti herpaantuu toiminnan keskeytyess\u00e4.<\/p>\n
Lapsi saattaa my\u00f6s tietoisesti haastaa ohjaajaa. H\u00e4n voi ilmoittaa kova\u00e4\u00e4nisesti, ettei pid\u00e4 muskarista tai senhetkisest\u00e4 toiminnasta. H\u00e4n voi tietoisesti vaikeuttaa ohjaajan toimintaa esimerkiksi tarrautumalla tavaroihin ja soittimiin tai tehd\u00e4 kiusaa toisille ryhm\u00e4l\u00e4isille. H\u00e4n voi my\u00f6s pyrki\u00e4 dominoimaan toisten ryhm\u00e4l\u00e4isten toimintaa.<\/p>\n
Piia Suomi (2013) mainitsee opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4\u00e4n Haastavan lapsen kohtaaminen varhaiskasvatuksessa, ett\u00e4 \u201dKasvattajan on osattava, ehditt\u00e4v\u00e4 sek\u00e4 pystytt\u00e4v\u00e4 kohtaamaan haastavasti k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4 lapsi joka p\u00e4iv\u00e4 aidosti, omana itsen\u00e4\u00e4n.\u201d Kokemuksemme mukaan, t\u00e4m\u00e4 pit\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin paikkaansa. Lapsi aistii ep\u00e4aitouden ja lapsen mielenkiinto pysyy ohjelmassa parhaiten, kun opettaja on aidosti koko syd\u00e4mell\u00e4\u00e4n siin\u00e4 mukana.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 auttaa my\u00f6s opettajaa itse\u00e4\u00e4n. Jokainen meist\u00e4 on oma persoonansa ja jos yrit\u00e4mme olla jotakin sellaista mit\u00e4 emme aidosti ole, se voi ajaa meid\u00e4t pian loppuun. Omaa opettaja min\u00e4\u00e4ns\u00e4 tuleekin l\u00e4hte\u00e4 rakentamaan oman persoonan ymp\u00e4rille ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 oma tyyli tehd\u00e4 asioita yhteisten raamien sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
Suomi (2013, 24-25, 40.) kuvaa, ett\u00e4 lapsi hakee haastavalla k\u00e4yt\u00f6ksell\u00e4\u00e4n kaipaamaansa huomiota aikuiselta, ja aikuisen tulisikin pys\u00e4hty\u00e4 lapsen \u00e4\u00e4relle ja kohdata lapsi n\u00e4iss\u00e4 tilanteissa. Monesti haastavasti k\u00e4ytt\u00e4ytyvill\u00e4 lapsilla on ongelmia itsetunnon kanssa, koska he ovat yleens\u00e4 saaneet paljon negatiivista palautetta k\u00e4yt\u00f6ksest\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4n vuoksi onkin erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kohdata lapsi h\u00e4nen itseluottamustaan tukien. Itseluottamusta tukee rauhallinen, k\u00e4rsiv\u00e4llinen k\u00e4ytt\u00e4ytyminen sek\u00e4 lapsen kannustaminen ja selke\u00e4 ohjaaminen tukemalla lasta kuulumaan osaksi ryhm\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Aina ei ole mitenk\u00e4\u00e4n mahdollista keskitty\u00e4 haastavan lapsen tarpeisiin hektisiss\u00e4 ryhm\u00e4tilanteissa, mutta lapsen kanssa on mahdollista keskustella asioista ja tilanteista esimerkiksi muskarin j\u00e4lkeen.<\/p>\n
Tuntisuunnittelulla voi vaikuttaa paljon siihen, miten lapset saadaan pidetty\u00e4 mukana tunnin imussa. Tuntia suunnitellessa kannattaa mietti\u00e4 tunnin rakennetta suhteessa haastavimmin k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4\u00e4n lapseen. Kuinka pitk\u00e4\u00e4n voi odottaa h\u00e4nen jaksavan olla paikallaan tai mink\u00e4 verran h\u00e4n pystyy keskittym\u00e4\u00e4n aina tiettyyn teht\u00e4v\u00e4nantoon? Musiikkiliikunnan ja paikallaan soittamisen vuorottelu on olennaisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 jokaisessa muskarissa!<\/p>\n
Mielikuvitusta t\u00e4ytyy k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 paljon. Erilaiset havainnollistavat lelut, mielenkiintoiset tarinat tai tiedossa olevat mielenkiinnon kohteet ja niiden k\u00e4ytt\u00f6 ovat osoittautuneet hy\u00f6dyllisiksi. Jos tunnin teemana on esimerkiksi \u201dnallen matka maailmanymp\u00e4ri\u201d, on hyv\u00e4 ottaa rekvisiitaksi nallek\u00e4sinukke, ja vied\u00e4 tuntia eteenp\u00e4in nallen rooliin heitt\u00e4ytyneen\u00e4. Siirtymiss\u00e4 \u201dnalle\u201d voi kertoa, mit\u00e4 seuraavaksi tehd\u00e4\u00e4n, ja mit\u00e4 \u201dj\u00e4nn\u00e4\u00e4\u201d on tiedossa. Nallen matkaa maailman ymp\u00e4ri voi el\u00e4v\u00f6itt\u00e4\u00e4 esimerkiksi karttapallolla, josta lapsille voidaan havainnollistaa nallen matkareitti\u00e4. Nallen matkustusta voi demonstroida esimerkiksi v\u00e4rivarjon (leikkivarjo) avulla \u2013 lapset saavat pit\u00e4\u00e4 kiinni varjosta, jolla heijataan yhdess\u00e4 nalle matkaan!<\/p>\n
My\u00f6s eri aistien kokemukset el\u00e4v\u00f6itt\u00e4v\u00e4t tuntia ja auttavat kokemuksemme mukaan lapsia keskittym\u00e4\u00e4n opetukseen. Muskarissa voimme k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyvin monen eri aistin tuntemuksia, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kuuloaistin. Haju- ja tuntoaistia voidaan aktivoida esimerkiksi tuoksuvilla sadepisaroilla suihkupullosta. Ihana tuoksu ja vesipisaran kylm\u00e4 kosketus antaa vahvan aistituntemuksen. Loppurentoutuksessa voi ohjaaja puolestaan silitell\u00e4 maailmanmatkaajille mielikuvituskasvonaamioita tai puhallella tuulenpuuskia hiuksiin. Esteettisyyden ja visuaalisuuden mieless\u00e4 pit\u00e4minen rekvisiitoissa, niiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja koko tunnin kaaressa auttaa lapsia sek\u00e4 ohjaajaa heitt\u00e4ytymisess\u00e4 ja luo el\u00e4myksi\u00e4.<\/p>\n
Yhteisten pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6jen miettiminen voi my\u00f6s auttaa pit\u00e4m\u00e4\u00e4n tuntia kasassa. Ensimm\u00e4isell\u00e4 tai toisella kokoontumiskerralla voidaan istua alas, ja kirjoittaa yhdess\u00e4 isolle paperiarkille \u201dmeid\u00e4n muskarin s\u00e4\u00e4nn\u00f6t\u201d. Jokainen lapsi saa ehdottaa toimivia s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 muskarille, opettajan ohjauksessa.<\/p>\n
Kun lapsi saa itse osallistua p\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekoon, se antaa toiminnalle parempaa pohjaa antamalla lapselle tunteen osallisuudesta ja vaikuttamisen mahdollisuudesta omaan toimintaan. T\u00e4m\u00e4 sitouttaa lasta sovittuihin menetelmiin paljon paremmin kuin niin sanotut ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4p\u00e4in luetellut s\u00e4\u00e4nn\u00f6t .<\/p>\n
Liikennevalokorttien k\u00e4ytt\u00f6 on yksi hyvin yleinen konsti, miten vaikuttaa yksitt\u00e4isten lapsen toimintaan ryhm\u00e4ss\u00e4: ohjaajalla on kaulassaan liikennevalo kortit. H\u00e4n voi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aina henkil\u00f6kohtaisesti oppilaille eri valoja, riippuen mink\u00e4laista viesti\u00e4 haluaa l\u00e4hett\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Vihre\u00e4 merkitsee sit\u00e4, ett\u00e4 nyt menee todella hienosti. Keltaista korttia voi vilauttaa, kun t\u00e4ytyy kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota omaan toimintaan. Punainen valo n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, kun senhetkinen toiminta t\u00e4ytyy lopettaa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. Yhdess\u00e4 ryhm\u00e4n kanssa voidaan sopia joku motivoiva palkinto, esimerkiksi toivottu leikki tai laulu, jos liikennevalot ovat pysyneet tarpeeksi keltaisen ja vihre\u00e4n puolella. Ja erityispalkinto siit\u00e4, jos koko tunti on pysytty vihre\u00e4n valon puolella.<\/p>\n
Hitaasti l\u00e4mpi\u00e4vien lapsien kohdalla olemme musiikkileikkikoulun opettajina huomanneet, ett\u00e4 selke\u00e4t ohjeet, rutiinit ja ennakointi auttavat lasta. Koko muskaritunnin rakenteen voi laittaa n\u00e4kyville sein\u00e4lle lukuj\u00e4rjestyksen tapaan, ja k\u00e4yd\u00e4 se lasten kanssa l\u00e4pi muskarihetken alkaessa. Muskarituokioissa on my\u00f6s hyv\u00e4 olla rakenne, joka noudattelee samaa kaavaa.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 voi auttaa sek\u00e4 hitaasti l\u00e4mpenevi\u00e4 ett\u00e4 ylivilkkaita lapsia. Lapsille luo turvallisuutta se, ett\u00e4 he tiet\u00e4v\u00e4t miten tunti tulee etenem\u00e4\u00e4n, vaikka sis\u00e4ll\u00f6t ja teemat vaihtelisivatkin. Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4t k\u00e4\u00e4nteet saattavat pel\u00e4stytt\u00e4\u00e4 ja saada lapsen itkem\u00e4\u00e4n, mutta esimerkiksi yksinkertainen \u201dseuraavaksi lauletaankin viimeinen laulu\u201d auttaa herkki\u00e4 lapsia valmistautumaan tunnin loppumiseen.<\/p>\n
Tunnetaitoja ja herkkyytt\u00e4 kohdata lapsen paha olo, vaaditaan my\u00f6s harmistumistilanteissa; kun esimerkiksi ik\u00e4v\u00e4 iskee kesken muskarin, ja lapselle tulee itku. Toisen suru voi h\u00e4mment\u00e4\u00e4 my\u00f6s muuta ryhm\u00e4\u00e4. T\u00e4h\u00e4n voi auttaa, kun mietit\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4, miten helpottaa toisen oloa, ja suhtaudutaan hyv\u00e4ksyv\u00e4sti kaikenlaisiin tunteisiin.<\/p>\n
Lapsen voi olla my\u00f6s hankala ilmaista tunteitaan sanoin ja ohjaaja voi auttaa lasta sanoittamalla, puhumalla ja nime\u00e4m\u00e4ll\u00e4 niit\u00e4. \u201cMin\u00e4 n\u00e4en, ett\u00e4 sinua harmittaa ja suututtaa kun joudut antamaan soittimen pois, mutta nyt on kaverin vuoro soittaa.\u201d<\/p>\n
Joskus lapsen on puolestaan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saada omaa tilaa ja hetken heng\u00e4hdys, vaikka omassa nurkassa, tuolin takana piilossa. Toisinaan taas ohjaajan syli ja l\u00e4heisyys auttavat lasta p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n yli pahasta mielest\u00e4 ja tunnekuohusta. Kuitenkin t\u00e4ytyy pysty\u00e4 lukemaan lapsen oman tilan rajoja. Lasta ei tule pakottaa syliin tai l\u00e4heisyyteen, jos se ei h\u00e4nest\u00e4 tunnu luontevalta ja hyv\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n
Palvelualoilla puhutaan, ett\u00e4 kaikista asiakkaista ei aina voi tyk\u00e4t\u00e4. Mutta miten silloin, kun kyseess\u00e4 on lapsi? Kirjassaan Ammattikasvattajan kielletyt tunteet Riikka Tiihonen (2013, 41) kirjoittaa, ett\u00e4 lapsen toistuva ep\u00e4toivottu k\u00e4yt\u00f6s tai ilmaisutyyli voi aiheuttaa aikuisessa negatiivisia tunteita ja vaikeuden pysy\u00e4 kasvattajan roolissa.<\/p>\n
Aikuinen kuitenkin useimmiten pyrkii peitt\u00e4m\u00e4\u00e4n oman suuttumuksensa lapselta ja laittamaan lapsen oikeuden saada hyv\u00e4\u00e4 kasvatusta omien tunteidensa edelle. Lapsi kuitenkin aistii sanattoman viestinn\u00e4n kautta, mit\u00e4 aikuinen h\u00e4nest\u00e4 ajattelee ja reagoi siihen omalla tavallaan. T\u00e4m\u00e4n vuoksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 aikuinen pyrkii k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n tilanteita ja tuntemuksiaan l\u00e4pi ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 tai esimerkiksi ty\u00f6nohjauksessa. (Riihonen, 2013, 41.)<\/p>\n
Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ty\u00f6ntekij\u00e4n omien tunteiden taustojen pohtiminen saattaa auttaa tunneprosessia ja parantaa vuorovaikutusta lapsen kanssa. Usein ihmisi\u00e4 \u00e4rsytt\u00e4v\u00e4t ja harmittavat erityisesti sellaiset asiat, jotka ovat jonkinlaisia herkki\u00e4 kohtia omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
Vaikkei omaa menneisyytt\u00e4\u00e4n voi muuttaa, kasvattajan olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pysty\u00e4 integroimaan el\u00e4m\u00e4nhistoriansa tunnekokemukset osaksi itse\u00e4\u00e4n ja huomioimaan tunnesiteisiin liittyv\u00e4t odotuksensa my\u00f6s ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. On hyv\u00e4, jos voi ottaa lapsen kanssa tapahtuvasta vuorovaikutuksesta nousevat tunteet vastaan, vaikka ne olisivatkin kielteisi\u00e4 ja p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 niist\u00e4 sitten irti. (Riihonen, 2013, 42.)<\/p>\n
On my\u00f6s p\u00e4ivi\u00e4, jolloin lapsen tunteiden vastaanottaminen ja siet\u00e4minen tuntuu ylivoimaiselta. Ohjaaja tiedostaa, ett\u00e4 omia tunteita ei pit\u00e4isi p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 vy\u00f6rym\u00e4\u00e4n hallitsemattomasti, mutta niin voi k\u00e4yd\u00e4.\u00a0 Ja vaikka ohjaaja selvi\u00e4isikin tilanteesta nielem\u00e4ll\u00e4 kiukkunsa, voi mieleen j\u00e4\u00e4d\u00e4 v\u00e4symyksen ja turhautumisen tunne ja joskus syyllisyytt\u00e4kin.<\/p>\n
Onneksi lapsen kanssa voi tilanteesta keskustella j\u00e4lkeenp\u00e4in ja tarvittaessa pyyt\u00e4\u00e4 anteeksi. T\u00e4llaisista tilanteista oppivat niin aikuinen kuin lapsikin. (Riihonen, 2013, 44.) Riikka Tiihonen (2013, 46) kirjoittaa, ett\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on huomata, ettei kukaan voi toimia vain jonkinlaisena teflonpintana, irtonaisena omista tunteistaan ja kokemuksistaan. Jokainen meist\u00e4 tuo vuorovaikutukseen mukana koko aiemman el\u00e4m\u00e4ntarinansa ja niist\u00e4 muodostuneen minuuden. Se on lasten kanssa toimiessa jopa reilua, sill\u00e4 lapset ovat aidosti omia itsej\u00e4\u00e4n ilman keinotekoisia kuoria. (Oulasmaa & Riihonen, 2013, 46.)<\/p>\n
Mari Ahonen, Satu Pirnes & Sofia Salo
\nMusiikkipedagogin tutkinto-ohjelma 2020
\nJyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/p>\n
Dufva, V. & Koivunen, M. (toim.) 2012. Adhd, diagnosointi, hoito ja hyv\u00e4 arki. Juva: Bookwell Oy.<\/p>\n
Juusola, M. 2012. Levottomat aivot. Adhd ja asperger vahvuuksina. Helsinki: Otava.<\/p>\n
Suomi, P 2013. Haastavan lapsen kohtaaminen varhaiskasvatuksessa. Opinn\u00e4ytety\u00f6, AMK. Laurea-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma.<\/p>\n
Tahkokallio, K. 2003. Mit\u00e4 tehd\u00e4 levottomille lapsille. Helsinki: WSOY<\/p>\n
Viljamaa, J. 2009. Mit\u00e4 min\u00e4 teen t\u00e4m\u00e4n lapsen kanssa? Haastavan lapsen kasvatus. 2.painos. Helsinki: Minerva Kustannus Oy<\/p>\n
Oulasmaa, M. & Riihonen, R. (toim.) 2013. Ammattikasvattajan kielletyt tunteet. V\u00e4est\u00f6liitto<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Mit\u00e4 tehd\u00e4, kun lapsi menett\u00e4\u00e4 malttinsa kesken muskaritunnin? Ent\u00e4, jos lapseen ei saa kontaktia, tai h\u00e4n ei suostu osallistumaan muiden mukana leikkeihin? Musiikkileikkikoulun opettajina saamamme kokemuksen mukaan l\u00e4hes jokaisessa muskariryhm\u00e4ss\u00e4 on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yksi haastavasti k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4 lapsi, ja tuntemuksemme mukaan lasten haastava k\u00e4ytt\u00e4ytyminen on vain lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n p\u00e4in. Artikkelissamme l\u00e4hdemme pureutumaan ajankohtaiseen aiheeseen, kuinka ohjata haastavasti k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[8,6,5],"tags":[505,265,91,360,506,443],"class_list":["post-1959","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-arviointi-ja-palaute","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-lapset","tag-musiikkialan-opettajan-tyohyvinvointi","tag-musiikkileikkikoulu","tag-muskari","tag-tunnetaidot","tag-tyohyvinvointi"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1959","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1959"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1959\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2157,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1959\/revisions\/2157"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1959"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1959"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1959"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}