Mitk\u00e4 ihmeen sormitukset? Harmonikan soittajat joutuvat soittaessaan jatkuvasti pohtimaan, mitk\u00e4 ovat parhaat sormitukset. Sormituksilla tarkoitetaan sormien j\u00e4rjestyst\u00e4, jotta soittaminen sujuu mahdollisimman sujuvasti eik\u00e4 esim. kesken legatomaisen fraasin katkea huonon sormij\u00e4rjestyksen takia. Sormituksia tehd\u00e4\u00e4n sek\u00e4 oikean k\u00e4den diskanttipuolelle ett\u00e4 vasemman k\u00e4den bassopuolelle ja niin aloittelijoille kuin ammattilaistason soittajille. Sormitukset her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t laajalti keskustelua niin opettajien keskuudessa kuin harrastajien keskustelupalstoilla (Sormitusten logiikka? 2016).<\/p>\n
Sormituksia opettaessa ei voi jokaisen nuotin kohdalle kirjoittaa, mit\u00e4 sormea k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, joten k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n numeroita. Sormet numeroidaan niin, ett\u00e4 peukalo on 1, etusormi 2, keskisormi 3, nimet\u00f6n 4 ja pikkusormi 5. Bassopuolella ei yleens\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4 peukaloa, mutta numeroinnit toimivat samoin kuin oikean k\u00e4den kanssa. Numeroita on helppo seurata nuottien l\u00e4helt\u00e4, eik\u00e4 aikaa tai keskittymist\u00e4 mene sormen virallisemman nimen lukemiseen.<\/p>\n
On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 aloittaa sormitusten kirjoittaminen nuotteihin jo ensimm\u00e4isten oppituntien aikana, jotta oppilaan silm\u00e4 tottuu numeroihin nuottien – ja mahdollisesti nuottinimien – yhteydess\u00e4. Mit\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4llisemmin sormituksia kirjataan nuottiin, sit\u00e4 paremmin oppilas oppii yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n oikean numeron oikeaan sormeen, sormen nuottiin ja nuotin viel\u00e4 oikeaan n\u00e4pp\u00e4imeen. Sormitusten kirjaaminen nuottiin vaatii my\u00f6s opettajalta panostusta ja osaamista soittotunnin aikana. Voi nimitt\u00e4in olla, ett\u00e4 sormitus, joka toimii suurimmalle osalle, ei tietylle oppilaalle olekaan k\u00e4ytt\u00f6kelpoinen.<\/p>\n
Sormij\u00e4rjestyksen harjoittelu on pitk\u00e4 prosessi ja vaatii paljon k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4 ja tahtotilaa. Harmonikan soiton aloittaminen tapahtuu yleens\u00e4 nuorena tai toisena \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4n\u00e4 hyvin vanhalla i\u00e4ll\u00e4, jolloin k\u00e4det eiv\u00e4t ole tottuneet soittimelle luontaiseen asentoon. Aloittelevan oppilaan kanssa opettajan tulee erityisesti huomioida k\u00e4den ja ranteen asennot ensimm\u00e4isist\u00e4 soittotunneista l\u00e4htien, jotta harrastuksen jatkuessa v\u00e4ltytt\u00e4isiin tulevaisuuden rasitusvammoilta. K\u00e4den asento vaikuttaa tietenkin my\u00f6s sormien asentoon, joten jos oppilaan sormet eiv\u00e4t meinaa taipua n\u00e4pp\u00e4imille tarvittavalla tavalla, voi ratkaisu l\u00f6yty\u00e4 k\u00e4den tai ranteen asennon muuttamisesta.<\/p>\n
Soittajalle t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ergonomiaa onkin tutkittu paljolti. Kyyn\u00e4rp\u00e4\u00e4 ei saa olla kyljess\u00e4 kiinni, sill\u00e4 se vaikuttaa ratkaisevasti ranteen asentoon. Sormet eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n saa olla taipuneita nivelkohdista kaarimaisesti ja niit\u00e4 tulisi pit\u00e4\u00e4 mahdollisimman l\u00e4hell\u00e4 sormiota soiton sujumisen kannalta. (Pohja & Rantanen 1976, 5-6.) K\u00e4dess\u00e4 ei saa my\u00f6sk\u00e4\u00e4n olla mink\u00e4\u00e4nlaista j\u00e4ykkyytt\u00e4 ja ranteen tulee olla suorassa. On my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 huomioida, ettei etusormea liikuta keskisormen tai vastaavasti keskisormea nimett\u00f6m\u00e4n \u201dylitse\u201d, jolloin k\u00e4den asento on ep\u00e4mukava ja rannetta rasittava. (Ahvenainen N.d.)<\/p>\n
Sormien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 on my\u00f6s eroavaisuuksia eri maiden v\u00e4lill\u00e4. Suomessa opetetaan, ett\u00e4 peukalon k\u00e4ytt\u00e4minen on hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 tapa soittaa, kun taas esim. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 soitetaan peukalo diskanttisormion takana, k\u00e4ytt\u00e4en vain nelj\u00e4\u00e4 muuta sormea. Esimerkkej\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isist\u00e4 soittajista l\u00f6ytyy Ahvenaisen nettisivuilta, sill\u00e4 h\u00e4n suuresti ihannoi t\u00e4t\u00e4 soittotapaa. Yhten\u00e4 syyn\u00e4 sormitusten k\u00e4ytt\u00f6tyylien eroavaisuudelle voi olla my\u00f6s se, ett\u00e4 suomalaisen harmonikan diskanttisormion rakenne on ainutlaatuinen, eik\u00e4 sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4 miss\u00e4\u00e4n muualla maailmassa. Suomalaisessa rivij\u00e4rjestyksess\u00e4 C-s\u00e4vel on pystyriveist\u00e4 keskimm\u00e4isess\u00e4. Eurooppalaisessa rivij\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 H-s\u00e4vel on keskimm\u00e4isell\u00e4 rivill\u00e4 ja ven\u00e4l\u00e4isess\u00e4 taas keskimm\u00e4iselt\u00e4 rivilt\u00e4 l\u00f6ytyy B-s\u00e4vel. Siit\u00e4, mik\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 on parhain j\u00e4rjestelm\u00e4, voisi k\u00e4yd\u00e4 keskustelua loputtomiin.<\/p>\n
Olen opettanut niin vasta-aloittaneita nuoria soittajia kuin aikuisi\u00e4ll\u00e4 aloittaneita el\u00e4kel\u00e4isi\u00e4. Kummankin ik\u00e4ryhm\u00e4n edustajille on luonnollista mietti\u00e4, miss\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4 harmonikan n\u00e4pp\u00e4imi\u00e4 kuuluu painaa. T\u00e4ss\u00e4 kohtaa my\u00f6s teoriaopetuksesta on hy\u00f6ty\u00e4, sill\u00e4 asteikkoja opetellessa ja soittaessa on olemassa kaksi vahvaa kantaa sormituksista. C-duuriasteikko on ollut opettajien keskuudessa v\u00e4ittelyn kohteena jo usean vuosikymmenen ajan. Veikko Ahvenainen on vahvasti sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 C-duuriasteikkoa tulisi soittaa aloittamalla sormituksella 234. (Ahvenainen 1958.) Ahvenainen on my\u00f6s sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 ammattilaiset eiv\u00e4t tarvitse soittamiseen peukaloa (Ahvenainen N.d.). P\u00e4tev\u00e4t suomalaiset opettajat kuitenkin k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t paljonkin peukaloa ja itsekin olen nimenomaan niin kasvanut ja oppinut.<\/p>\n
Lasse Pihlajamaa on my\u00f6s aikanaan kehitt\u00e4nyt sormituksen, jota edelleen k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n valtakunnallisesti. Pihlajamaa aloittaa C-duuriasteikon sormituksilla 212, mik\u00e4 on paljon helpompi l\u00e4ht\u00f6kohta aloittavalle soittajalle. (Warsell 2006, 190.) H\u00e4n onkin suunnitellut opetuksessaan niin, ett\u00e4 sormituksien opiskelua aloittaessa voi aluksi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 helpompaa sormitusta ja mik\u00e4li soittoharrastus jatkuu pidemm\u00e4lle, voidaan siirty\u00e4 Ahvenaisen suosimiin haastavampiin sormituksiin. Kuitenkin molempien mielest\u00e4 tekniikka tulisi kehitt\u00e4\u00e4 huippuunsa asteikkojen, sormiharjoitusten ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen harjoittelun avulla, jotta on mahdollista saavuttaa virtuoosisuus. (Ahvenainen N.d.; Warsell 2006, 190.)<\/p>\n
Oman kokemukseni pohjalta olen sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 aloittavien oppilaiden kanssa kannattaa aloittaa Pihlajamaan suosimalla helpommalla sormituksella. T\u00e4ll\u00e4 tavoin oppilaan motivaatio ja mielenkiinto soittamista kohtaan ei heti alkumetreill\u00e4 lopu sormituksien liialliseen haastavuuteen. Kuitenkin jokaisen oppilaan kanssa t\u00e4ytyy yksil\u00f6llisesti arvioida, miss\u00e4 vaiheessa opiskelua tulisi ottaa Ahvenaisen suosimat haastavammat sormitukset k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, jos milloinkaan.<\/p>\n
Stella Palassalo
\nMusiikkipedagogin tutkinto-ohjelma 2020
\nJyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/p>\n
Ahvenainen, V. 1958. Harmonikkakoulut 1, 2 ja 3. Helsinki: Fazer.<\/p>\n
Ahvenainen, V. N.d. Soitto-ohjeita. Viitattu 27.3.2020. http:\/\/veikkoahvenainen.com\/soittoohjeita.html.<\/p>\n
Laine, T. & Palonen, O. 2002. S\u00e4kkij\u00e4rven perilliset. Tositarinoita hanuristien itsens\u00e4 kertomina. Helsinki: Tapio Laine Consulting.<\/p>\n
Pihlajamaa, L. 1976. Lasse Pihlajamaan harmonikkakoulu n\u00e4pp\u00e4in- ja pianoharmonikalle: 1. oppijakso. Helsinki: Fazer.<\/p>\n
Pohja, A. & Rantanen, M. 1976. Harmonikansoitto musiikkiopistossa \u2013 Peruskurssi 1. Intermusica.<\/p>\n
Sormitusten logiikka?. 2016. Vapaalehdykk\u00e4.net-keskustelupalsta. Viitattu 1.3.2020 http:\/\/www.vapaalehdykka.net\/forum\/index.php?topic=2577.0.<\/p>\n
Warsell, S. 2006. Noiduttu hanuri. Lasse Pihlajamaan el\u00e4m\u00e4nvaiheet ja el\u00e4m\u00e4nty\u00f6. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Gummerus Kirjapaino Oy.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Mitk\u00e4 ihmeen sormitukset? Harmonikan soittajat joutuvat soittaessaan jatkuvasti pohtimaan, mitk\u00e4 ovat parhaat sormitukset. Sormituksilla tarkoitetaan sormien j\u00e4rjestyst\u00e4, jotta soittaminen sujuu mahdollisimman sujuvasti eik\u00e4 esim. kesken legatomaisen fraasin katkea huonon sormij\u00e4rjestyksen takia. Sormituksia tehd\u00e4\u00e4n sek\u00e4 oikean k\u00e4den diskanttipuolelle ett\u00e4 vasemman k\u00e4den bassopuolelle ja niin aloittelijoille kuin ammattilaistason soittajille. Sormitukset her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t laajalti keskustelua niin opettajien keskuudessa kuin […]<\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[363,10,487],"class_list":["post-1957","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-harmonikansoiton-opetus","tag-soitonopetus","tag-sormitus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1957","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1957"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1957\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2289,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1957\/revisions\/2289"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1957"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1957"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1957"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}