Olen kuoroty\u00f6ss\u00e4ni kiinnitt\u00e4nyt huomiota erityisesti kasvojen lihasten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa pohdin lihasten aktivoimisen ja artikulaation opettamista sek\u00e4 niiden vaikutusta kuoron sointiin. Tein aloittelevalle harrastelijanaiskuorolle k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokeilun, jossa halusin selvitt\u00e4\u00e4, huomaavatko laulajat itse eron kahden erilaisen laulutavan v\u00e4lill\u00e4. Aluksi pyysin heit\u00e4 laulamaan ty\u00f6n alla olevan laulun perusilmeell\u00e4, l\u00e4hes paikallaan seisten ja tuskin huulia liikuttamatta. Tuloksena oli, ett\u00e4 laulu ik\u00e4\u00e4n kuin h\u00e4visi saliin, hukkui laulajien silmien taakse, ja se oli hyvin vaisua ja alavireist\u00e4.<\/p>\n
Pyysin heit\u00e4 sitten aukaisemaan silm\u00e4t, sieraimet ja hakemaan kurkkuun haukotuksen tunnetta sek\u00e4 aktivoimaan koko kasvojen lihakset. K\u00e4skin suoristaa niskan ja sel\u00e4n, aktivoimaan koko kehon ja tuomaan tekstin huulille. N\u00e4ytin esimerkill\u00e4, kuinka k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 huulia ja artikuloida sanat eritt\u00e4in selke\u00e4sti. Mit\u00e4 tapahtui? Laulun j\u00e4lkeen kuorolaiset hymyiliv\u00e4t ja totesivat, ett\u00e4 j\u00e4lkimm\u00e4inen kuulosti raikkaammalta ja puhtaammalta. Soinnissa oli enemm\u00e4n valoa ja kirkkautta, ja tekstin sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 sai selv\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Olen miettinyt, miksi harrastelijakuorojen sointi on joskus haurasta ja ep\u00e4puhdasta. Se kuulostaa alavireiselt\u00e4, vaikka pysyv\u00e4tkin s\u00e4vellajissa. Kaikkiin harrastelijakuoroihin ei vaadita aiempia lauluopintoja, joten kuoro voi koostua p\u00e4\u00e4osin luonnollisista kouluttamattomista \u00e4\u00e4nist\u00e4. Voiko t\u00e4llaiseen kuoroon saada soinnikkuutta ja kirkkautta opettamalla aktivoimaan kasvojen ja p\u00e4\u00e4n alueen lihaksia ja koko kehoa? Mitk\u00e4 seikat vaikuttavat kouluttamattoman laulajan lihasten aktiivisuuteen ja artikulointiin?<\/p>\n
Kuoro koostuu useasta laulajasta, ja jokaisella laulajalla on omanlaisensa laulu\u00e4\u00e4ni. Jokaisella kuorolla on oma sointi, sointiv\u00e4ri ja musiikillinen ilme. T\u00e4h\u00e4n vaikuttavat niin jokaisen laulajan laulutausta, lauluopinnot ja \u00e4\u00e4nens\u00e4vy kuin koko kuoron historia, kuoronjohtajan musiikillinen n\u00e4kemys ja laulutekniikan opetus.<\/p>\n
Salovaaran (2014) opinn\u00e4ytety\u00f6n mukaan Ternstr\u00f6m (1987) m\u00e4\u00e4rittelee yksil\u00f6soinnin muodostuvan \u00e4\u00e4nt\u00f6v\u00e4yl\u00e4n mittasuhteiden ja muotojen eroista, jotka saavat yl\u00e4-\u00e4\u00e4nekset korostumaan eri suhteissa (Salovaara 2014, 11). Yl\u00e4-\u00e4\u00e4nekset ovat perustaajuuden yl\u00e4puolella kuuluvia \u00e4\u00e4neksi\u00e4 (Akustiikan perusteet). \u00c4\u00e4nt\u00f6v\u00e4yl\u00e4ksi kutsutaan ontelorakennelmaa, joka ulottuu kurkunp\u00e4\u00e4st\u00e4 huuliin sek\u00e4 sieraimiin (Koistinen 2003, 71). Kuoron yhteissointia voidaan muokata joko h\u00e4ivytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 n\u00e4it\u00e4 \u00e4\u00e4nten persoonallisia piirteit\u00e4 tai hiomalla erilaisia \u00e4\u00e4ni\u00e4 yhdeksi kokonaisuudeksi (Salovaara 2014, 11).<\/p>\n
Voisi sanoa, ett\u00e4 tietyt kuorot tunnetaan soinnista. On pitk\u00e4\u00e4n toimineita kuoroja, joilla on omaleimainen sointi. Kuoron kokoonpanon ja johtajan tulkinnan mukaan toisilla s\u00e4vy on tasaista, s\u00e4velpuhdasta t\u00e4sm\u00e4laulua (Salovaara 2014, 12), toisilla ilmeik\u00e4st\u00e4, eri \u00e4\u00e4nens\u00e4vyjen v\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4 dynaamista laulua. Eri maiden kulttuuriset ja kielen foneettiset piirteet kuten vokaaliv\u00e4rit, tekstin \u00e4\u00e4nt\u00e4mys ja vokaalien sijoittuminen voivat vaikuttaa kuoron sointiin (Lundblad 2019).<\/p>\n
Kuoro on soitin, jossa laulajien \u00e4\u00e4net muodostavat yhten\u00e4isen soinnin. Kuorossa kenenk\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ni ei ole tarkoitus kuulua muiden yli. Salovaaran (2014) mukaan yhten\u00e4isen soinnin l\u00f6ytyminen edellytt\u00e4\u00e4 kuoron stemmojen v\u00e4lisen ja stemmojen sis\u00e4isen balanssin, jolloin yksitt\u00e4iset \u00e4\u00e4net eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se esille. Isommassa kuorossa eri s\u00e4vyiset \u00e4\u00e4net sekoittuvat toisiinsa, kun taas pieness\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4 jokaisen laulajan \u00e4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6 korostuu. Laulajien yhtenev\u00e4 k\u00e4sitys tekstin lausumisesta ja fraseerauksesta vaikuttaa yhten\u00e4iseen sointiin. Liika s\u00e4velpuhtauden korostaminen ja siihen painottaminen voi taas aiheuttaa kuorossa arkaa ja varovaista sointia. (Salovaara 2014, 12.)<\/p>\n
Kasvojen lihasten k\u00e4ytt\u00f6 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole automatisoitunutta kaikille kuorolaisille. Voi menn\u00e4 aikaa, ennen kuin kasvojen lihakset aktivoituvat ja niiden k\u00e4ytt\u00f6 muodostuu osaksi laulamista. Laulamisessa t\u00e4rkeint\u00e4 on hengityksen, avonaisen nielun, pehme\u00e4n suulaen ja kielen yhteisty\u00f6 (Koistinen 2003, 53). Mutta jos kuorolainen ei olekaan opiskellut laulutekniikkaa? Voi olla, ett\u00e4 kasvojen lihaksetkin ovat passiiviset, ja laulu ei p\u00e4\u00e4se vapaasti soimaan.<\/p>\n
Kasvojen ja p\u00e4\u00e4n alueen lihakset osallistuvat sek\u00e4 laulu\u00e4\u00e4nen tuottoon ett\u00e4 tekstin artikulointiin. Niiden k\u00e4ytt\u00f6 vaikuttaa suoraan kuoron sointiin ja kirkkauteen. Mutta koska osa lihaksista on k\u00e4den ulottumattomissa, niit\u00e4 on ohjattava mielikuvien kautta. Ihmisell\u00e4 on p\u00e4\u00e4n ja kaulan alueella useita onteloita ja ontelorakenteita, jotka resonoivat laulaessa eri tavalla. On silti t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ett\u00e4, laulaja uskoo onteloiden lis\u00e4ksi koko kehonsa v\u00e4r\u00e4htelev\u00e4n. Mielikuvat auttavat soittamaan koko lauluinstrumenttia. (emt., 53.)<\/p>\n
Kuoroissa voi olla laulajia, jotka eiv\u00e4t ole opiskelleet laulua muuten kuin kuorossa, joten monet laulamiseen liittyv\u00e4t k\u00e4sitteet kuten \u201dtuki\u201d, rekisteri ja resonanssi voivat olla laulajille vieraita (Koistinen, 110). Harttusen (2013) mukaan mielikuvia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n laulamisessa fyysisien muutosten aikaansaamiseen, \u00e4\u00e4nen laadun parantamiseen ja ilmaisun vapauttamiseen (Harttunen 2013, 22). Joskus voi k\u00e4yd\u00e4 niinkin, ett\u00e4 kuorolaiset eiv\u00e4t ymm\u00e4rr\u00e4, mit\u00e4 mielikuvilla tarkoitetaan, joten on syyt\u00e4 kertoa heille my\u00f6s laulamiseen liittyv\u00e4\u00e4 fysiologiaa ja anatomiaa (Koistinen 2003, 110).<\/p>\n
Miten aloittelevan kuoron saisi sitten k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n aktiivisemmin kasvojen lihaksia ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n avonaisempaa kuorosointia? Ent\u00e4 kuinka koko keho saadaan musisoimaan?<\/p>\n
Demonstroin omassa lapsikuorossani lauluasennon merkityst\u00e4 \u00e4\u00e4nentuottoon. K\u00e4skin lapsia laulamaan eri asennoissa ja kertomaan kokemuksia ja tuntemuksia laulamisesta. Kokeilimme laulaa lattialla p\u00e4inmakuulleen ja sel\u00e4lleen, istumassa niska taakse p\u00e4in kallistettuna ja p\u00e4\u00e4 eteenp\u00e4in taivutettuna sek\u00e4 selk\u00e4 koukussa ja hartiat edess\u00e4. Lopuksi haimme mahdollisimman hyv\u00e4n ja rennon lauluasennon. Yksimielisesti lapset totesivat, ett\u00e4 \u201dv\u00e4\u00e4riss\u00e4\u201d lauluasennoissa oli tosi vaikea laulaa, ja se sattui kurkkuun. Hyv\u00e4 lauluasento k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 asennon lis\u00e4ksi my\u00f6s kropan el\u00e4mist\u00e4 ja liikkumista hengityksen ja laulun mukana. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on elastisuus ja rentous. (Savim\u00e4ki 2017, 77.)<\/p>\n
Lapset ovat hyvin herkki\u00e4 innostumaan. Johtajan roolilla ja innostavalla otteella sek\u00e4 huumorilla on positiivinen vaikutus kuoron ilmapiiriin ja laulun rohkeuteen sek\u00e4 sointiin. Lapsikuorossa selke\u00e4t ohjeet esimerkiksi tietyn laulun tunnetilasta voivat vaikuttaa olennaisesti sointiv\u00e4riin. Lapsikuorossa auttaa joskus pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n jo se, ett\u00e4 pyyt\u00e4\u00e4 heit\u00e4 laulamaan iloisesti. Sointi kirkastuu. Savim\u00e4ki (2017, 85) kirjoittaa kirjassaan, ett\u00e4 \u201dIloinen mieli saa laulun syttym\u00e4\u00e4n ja iloinen ilme tuo \u00e4\u00e4neenkin valoa\u201d.<\/p>\n
Laulajien aktiivisuus ja ilmapiiriss\u00e4 vallitseva luottamus vaikuttavat soinnin lis\u00e4ksi s\u00e4velten puhtauteen. Savim\u00e4ki (2017) luettelee kirjassaan harjoitettavissa olevia asioita, jotka vaikuttavat ep\u00e4puhtaasti lauluun.<\/p>\n
N\u00e4it\u00e4 asioita korjaamalla ja hiomalla sointiin tulee el\u00e4vyytt\u00e4 ja s\u00e4velpuhtaus paranee. (Savim\u00e4ki, 110-111).<\/p>\n
Lapset voivat olla hyvin passiivisia k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n huulia ja tunnistamaan muita kasvojen lihaksia laulaessaan. Edell\u00e4 mainitussa kirjassa on esimerkkiharjoitus laulamisesta kuvitteelliselle kuurolle mummolle, joka ei kuule mit\u00e4\u00e4n, mutta h\u00e4n osaa lukea huulilta (Savim\u00e4ki, 83). Kuorolaisten tulisi laulaa niin, ett\u00e4 kuuro mummo saa laulun tekstist\u00e4 selv\u00e4n. T\u00e4llaisessa harjoituksessa lapsi vaistomaisesti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 huuliaan, kielt\u00e4 ja muita kasvojen lihaksia ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n liioitellustikin, mutta n\u00e4in sanat tulevat selke\u00e4mmin esiin.<\/p>\n
Lasten kanssa on teht\u00e4v\u00e4 t\u00f6it\u00e4 vapaan laulutavan saavuttamiseksi. Voi olla, ett\u00e4 kuorolaiset yritt\u00e4v\u00e4t vapauttaa leukaa ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 artikuloinnissa huulia ja leukaa, jolloin sanoista saa selv\u00e4n, mutta sointi puuttuu. Lapsia on opastettava rentouttamaan leukaa aluksi avaamalla leukaa suurelle ja my\u00f6hemmin jo riitt\u00e4\u00e4 pelkk\u00e4 rentoutus. Sointi paranee, jos kuorolaiset oppivat laulaessaan pit\u00e4m\u00e4\u00e4n suuta auki oikealla tavalla. (Savim\u00e4ki, 83-84.)<\/p>\n
Tein hiljattain perustetun naiskuoron kuoroharjoituksen alussa lyhyen kirjallisen monivalintakyselyn, jossa halusin kartoittaa, kuinka he kokivat lihasten k\u00e4yt\u00f6n ja artikuloinnin laulamisessa. Halusin my\u00f6s tiet\u00e4\u00e4 syit\u00e4, jos lihaksia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4n. Kyselyn mukaan kaikki olivat harrastaneet kuorolaulua aikaisemmin, mutta vain kolme oli k\u00e4ynyt laulutunneilla. Kolmasosalle vastanneista artikulointi termin\u00e4 oli outo. Kaikki vastasivat ymm\u00e4rt\u00e4neens\u00e4 mielikuvia, joita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kuorossa laulutekniikan opetuksessa.<\/p>\n
Halusin kartoittaa syit\u00e4, miksi kasvojen lihasten aktivoiminen ja k\u00e4ytt\u00f6 \u00e4\u00e4nentuotossa tai artikuloinnissa on hankalaa, tai se on passiivista. Kyselyn mukaan osalla kuorolaisista lihasten k\u00e4yt\u00f6n esteen syy on psyykkinen rohkeuskysymys. He kokivat, ett\u00e4 kasvojen v\u00e4\u00e4ntely on noloa, ja se tuntuu hassulta. Osasta vastauksista tuli esille, ett\u00e4 lihaksia uskallettaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aktiivisesti, mutta tekniikka on vajavaista. He kokivat, ett\u00e4 eiv\u00e4t osaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nentuotossa ja artikuloinnissa niihin tarkoitettuja lihaksia tarpeeksi. Tai toisaalta eiv\u00e4t voineet keskitty\u00e4 sek\u00e4 nuotinlukuun, hengitykseen, artikulointiin ja ilmeikk\u00e4\u00e4seen laulamiseen yht\u00e4 aikaa.<\/p>\n
Puolet vastanneista kokivat, ett\u00e4 haluaisivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 koko kehoa laulun tukena, mutta se on hankalaa. Melkein puolet vastasivat, etteiv\u00e4t voi laulaa, elleiv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4 koko kehoa laulaessa. Muutama koki kehon k\u00e4yt\u00f6n nolona, etteiv\u00e4t vain toisi itse\u00e4\u00e4n liikaa esiin.<\/p>\n
Kyselyn otanta oli pieni ja kohdistui vain naispuolisiin laulajiin. Mutta siit\u00e4 tuli esille, ett\u00e4 kouluttamattomat tai jonkin verran kouluttautuneet laulajat kokivat sek\u00e4 psyykkisi\u00e4 ett\u00e4 fyysisi\u00e4 esteit\u00e4 lihasten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 laulamisessa. Taustalla voi olla henkil\u00f6kohtaisia tai kulttuurillisia syit\u00e4, jotka voivat vaikuttaa laulajan laulutekniseen itsetuntoon. Jatkuva lauluasennon ja hengityksen harjoituttaminen ja harjoitteleminen sek\u00e4 kuoronjohtajan esimerkit ja onnistumisen el\u00e4myksi\u00e4 luova ilmapiiri voivat edesauttaa laulutekniikan ja rohkeuden korjaantumisessa (Koistinen 2003, 106).<\/p>\n
Aikuisten kanssa ty\u00f6skennelless\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 he itse oivaltavat, mit\u00e4 sointi ja sen tulkinnat kulloinkin tarkoittavat. Ihminen oppii kokemuksesta, ja teett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 \u201dhuonoja\u201d ja \u201dhyvi\u00e4\u201d sointiharjoituksia, kuorolaiset voivat oivaltaa, mihin kuorosoinnilla pyrit\u00e4\u00e4n. Ensinn\u00e4kin kuorolaiset on rohkaistava k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n koko kehoa ja p\u00e4\u00e4n alueen lihaksia aktiivisesti, mutta rennosti. Sen j\u00e4lkeen sointiin voidaan hakea laulun vaatimaa tunnelmaa.<\/p>\n
Kuorolaisten olisi hyv\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 artikulointi ei tarkoita pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n suun aukomista leve\u00e4mmin ja suuremmin, eik\u00e4 p\u00e4\u00e4n ja leuan eteenp\u00e4in ty\u00f6nt\u00e4minen auta artikulointia. Jotta artikulointi olisi selke\u00e4\u00e4 ja kirkasta, on k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 t\u00e4rkeimm\u00e4n artikulaatioelimen, kielen lis\u00e4ksi erityisesti huulia ja kaikkia suun keh\u00e4lihasta ymp\u00e4r\u00f6ivi\u00e4 pikkulihaksia. (Koistinen 2003, 77-79.) Erilaisilla harjoitteilla voi harjoittaa kielen rentouttamista ja liikkeiden aktivoimista.<\/p>\n
Kaikissa kuoroissa erilaisilla \u00e4\u00e4nenavausharjoituksilla voidaan harjoitella niin artikulointia, yhten\u00e4isten vokaalien \u00e4\u00e4nt\u00e4mist\u00e4 kuin yhteissointia. Salovaaran (2014) opinn\u00e4ytety\u00f6n mukaan Amir, Amir & Michaeli (2005) toteavat, ett\u00e4 \u201d\u00e4\u00e4nenavauksella on merkityst\u00e4 sek\u00e4 toiminnallisella tasolla ett\u00e4 rikkaamman \u00e4\u00e4nen soinnin saavuttamisessa.\u201d Perus\u00e4\u00e4nenhuolto ja kehon k\u00e4yt\u00f6n hallinta ovat t\u00e4rkeint\u00e4 kuorosoinnin luomisessa. Oikeaa kehon asentoa ja hengitystekniikkaa on harjoitutettava jokaisella kuoroharjoituskerralla, jotta siit\u00e4 tulisi luonnollinen osa laulamista. (Koistinen 2003, 105.)<\/p>\n
P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti ihmiset kuulevat \u00e4\u00e4ness\u00e4 yhden s\u00e4velen, \u00e4\u00e4nen perustaajuuden. Todellisuudessa kuitenkin kaikki \u00e4\u00e4net koostuvat useasta siniaallon muotoisista v\u00e4r\u00e4htelyist\u00e4, joita kutsutaan sanalla osa\u00e4\u00e4nes. Korva kuulee osa\u00e4\u00e4nekset kokonaisuutena. Perustaajuuden yl\u00e4puolella kuuluu loputtomiin jatkuvia yl\u00e4-\u00e4\u00e4neksi\u00e4, jotka muodostavat osa\u00e4\u00e4neist\u00f6n, eli yl\u00e4s\u00e4velsarjan tai luonnons\u00e4velsarjan. Vain teknisesti voidaan tuottaa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yht\u00e4 taajuutta. (Akustiikan perusteet.)<\/p>\n
A cappella kuorolaulussa eli s\u00e4estyksett\u00f6m\u00e4ss\u00e4 kuorolaulussa lauletaan yl\u00e4s\u00e4velsarjaan perustuvia luonnonpuhtaita sointuja (Salovaara 2014, 16). Voicemanual-sivustolla on esitelty videop\u00e4tk\u00e4, jonka mukaan yl\u00e4s\u00e4velist\u00f6 voi h\u00e4iriinty\u00e4, jos \u00e4\u00e4ni muuttuu puristeiseksi (Akustiikka: Mik\u00e4 on yl\u00e4s\u00e4velsarja?). Edell\u00e4 mainittujen asioiden perusteella voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 kuoron latteaan sointiin voidaan saada kirkkautta vapauttamalla yl\u00e4s\u00e4velsarjan \u00e4\u00e4ni\u00e4 rentouttamalla lihaksistoa oikeanlaisen hengityksen ja aktiivisten mutta rentojen lihasten kautta. Mit\u00e4 useamman kuorolaisen \u00e4\u00e4ni tuottaa korkeita yl\u00e4-\u00e4\u00e4neksi\u00e4, sit\u00e4 soivampi ja kirkkaampi on kuoron sointi.<\/p>\n
L\u00e4hteet<\/p>\n
Akustiikan perusteet. Osa\u00e4\u00e4neist\u00f6. 2009. Sibelius-Akatemia. Viitattu 9.1.2020. http:\/\/www2.siba.fi\/akustiikka\/index.php?id=14&la=fi<\/a><\/p>\n Akustiikka: Mik\u00e4 on yl\u00e4s\u00e4velsarja?. 2019. Voicemanual. Viitattu 14.1.2020. https:\/\/voicemanual.net\/fi\/akustiikka-mika-on-ylasavelsarja\/<\/a><\/p>\n Harttunen, A. 2013. \u00c4\u00e4nenmuodostus ja kuorolaulu. Opinn\u00e4ytety\u00f6, AMK. Oulun seudun ammattikorkeakoulu, musiikin koulutusohjelma. Viitattu 9.1.2020. https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/68065\/Harttunen_Anne.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a><\/p>\n Koistinen, M. 2003. Tunne kehosi \u2013 vapauta \u00e4\u00e4nesi. \u00c4\u00e4nitimpurin k\u00e4sikirja. Sulasol.<\/p>\n Lundblad, D. 2019. David Lundblad selvitti ruotsalaisen kuorosoinnin taustoja. Uniarts. Viitattu 10.1.2020. https:\/\/www.uniarts.fi\/uutishuone\/david-lundblad-selvitti-ruotsalaisen-kuorosoinnin-taustoja<\/a><\/p>\n