Esiintyminen on t\u00e4rke\u00e4 osa muusikkona toimimista. Esiintymistaidon laaja-alainen tuntemus on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s musiikkipedagogille, jotta h\u00e4n voi ohjata erilaisia oppilaitaan esiintymisenkin suhteen. K\u00e4sittelen t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa konkreettisia v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti esiintymiseen valmistautumiseen liittyvi\u00e4 keinoja. Aihe on keskeinen instrumentin opettamisessa, sill\u00e4 esiintyminen on musiikin opiskelun ja harrastamisen n\u00e4kyv\u00e4 (ja kuuluva) osuus.<\/p>\n
Valmistautuminen esitykseen alkaa jo esityskappaleiden valinnasta. Jo kappaleen harjoittelun alkuvaiheessa kannattaa pohtia esiintymiseen liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4: Mit\u00e4 kannattaa ajatella ennen soittoa, jotta saa oikean tempon? Millainen tunnelma on kappaleen alkaessa ja miten se muuttuu? Miss\u00e4 kohdissa ovat mahdolliset vaaranpaikat esityksess\u00e4? Erityisten vaaranpaikkojen (muun muassa mahdollisen unohduksen, tempon karkaamisen tai ajatuksen herpaantumisen) varalle kannattaa kehitt\u00e4\u00e4 strategiat hyviss\u00e4 ajoin. Ainoastaan harjoittelun avulla on mahdollista saavuttaa varmaan osaamiseen perustuva itseluottamus (Arjas 2014, 11).<\/p>\n
Kappaleita on suositeltavaa alkaa heti harjoitella niin, ett\u00e4 varmistaa niiden muistamisen ulkoa, jos on tarkoitus esiinty\u00e4 ulkomuistista (Arjas 1997, 83). T\u00e4m\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarkoita, ett\u00e4 kannattaisi heti alkaa soittaa ulkoa, vaan se voi tarkoittaa analyyttist\u00e4 ja huolellista harjoittelua pieniss\u00e4 p\u00e4tkiss\u00e4. T\u00e4h\u00e4n auttavat niin sanottujen muistipaikkojen luominen kappaleeseen muutaman tahdin v\u00e4lein sopiviin paikkoihin, kuten fraasien rajoille. Muistipaikka on \u201dmuistin turvasatama\u201d, josta pystyy aloittamaan soittamisen esimerkiksi unohduksen tapahtuessa. Jos on aina soittanut kappaleen vain alusta loppuun, on sen muistaminen ep\u00e4vakaalla pohjalla. Kun on valinnut muistipaikat, tulee harjoitella aloittamaan soitto kustakin paikasta. Niit\u00e4 voi harjoitella eri j\u00e4rjestyksiss\u00e4, kuten kappaleen lopusta alkuun. Tehokas keino on my\u00f6s soittaa joka toinen paikka \u00e4\u00e4neen ja joka toinen mielikuvaharjoitteluna.<\/p>\n
Kappaletta on hy\u00f6dyllist\u00e4 my\u00f6s \u201dpilkkoa\u201d harjoitellessaan eri tavoilla, esimerkiksi pianisti voi soittaa k\u00e4det erikseen ulkoa. Kukin voi keksi\u00e4 lis\u00e4\u00e4 keinoja. N\u00e4ist\u00e4 keinoista voi keksi\u00e4 oppilaiden kanssa toteutettavaksi erilaisia leikkej\u00e4 ja pelej\u00e4, kuten ett\u00e4 oppilas soittaa joka toisen tahdin ja opettaja joka toisen. My\u00f6s mielikuvaharjoittelu on tehokas apuv\u00e4line. Jos kappaletta ei pysty soittamaan mieless\u00e4\u00e4n ulkoa oikeassa tempossa, sen ulkoa osaamisessa on viel\u00e4 puutteita. (Arjas 1997, 83.)<\/p>\n
Mielikuvaharjoittelua kannattaa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 monin tavoin. Omia kappaleita voi harjoitella mielensis\u00e4isesti, mik\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 fyysisi\u00e4 voimia ja on eritt\u00e4in hy\u00f6dyllinen harjoittelutapa, sill\u00e4 se varmistaa kappaletta my\u00f6s esityksen kannalta. (Arjas 1997, 79\u201384.) Tehokas mielikuvaharjoittelu vaatii keskittymist\u00e4 ja vie henkisi\u00e4 voimia. Sen lis\u00e4ksi mieless\u00e4\u00e4n voi harjoitella esiintymistaitoja, kuten lavalle k\u00e4vely\u00e4 ja lavalla oloa: milt\u00e4 tuntuvat yleis\u00f6n l\u00e4sn\u00e4olo; kumartaminen; oma suhteeni tilaan; mahdollinen perheenj\u00e4senten, opettajan tai lautakunnan l\u00e4sn\u00e4olo ja tilan valaistus? Olenko valmistautunut yll\u00e4tt\u00e4viin yleis\u00f6ihin, kuten toimittaja ja valokuvaaja, itkev\u00e4 vauva tai todella v\u00e4h\u00e4n yleis\u00f6\u00e4? Miten vastaan ajatukseen, joka sanoo \u201dnyt on pakko onnistua, kun tuo pelottava ihminen on kuuntelemassa\u201d? (Mts. 94\u2013100.) Mielikuvia kannattaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s tunnelmien her\u00e4tt\u00e4jin\u00e4 (aiheesta lis\u00e4\u00e4 artikkelin luvussa \u201dLavalla\u201d).<\/p>\n
Yksi t\u00e4rke\u00e4 taito kaikille muusikoille on keskittyminen, joka on huomion suuntaamista haluttuun kohteeseen. Keskittymiskyky kehittyy k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja pikkuhiljaa. Sit\u00e4 tukevat \u201dmultitaskauksen\u201d v\u00e4ltt\u00e4minen ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n keskittyminen siihen, mit\u00e4 tekee. Kannattaa kokeilla arjessakin erilaisia keskittymis- ja l\u00e4sn\u00e4oloharjoituksia ja esimerkiksi soitonharjoittelussa pyrki\u00e4 keskittym\u00e4\u00e4n yhteen asiaan kerrallaan. Keskittyminen parantaa harjoittelun laatua, mist\u00e4 on hy\u00f6ty\u00e4 esityksenkin kannalta. (Arjas 2014, 48\u201356.)<\/p>\n
Esiintymisess\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on turvallisuuden tunne ja luottamus itseen: min\u00e4 osaan ja pystyn t\u00e4h\u00e4n. Opettajan tulee pyrki\u00e4 tukemaan oppilaan itseluottamuksen kehittymist\u00e4 kunkin oppilaan esiintymistilanteiden ja niihin valmistautumisen suunnittelulla (Arjas 2014, 144). Ihmiset ovat erilaisia esiintyji\u00e4 ja onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa yksil\u00f6llisyys jokaisen oppilaan kohdalla (mts. 146). Esiintymistaidon pohjalla ovat itsetuntoon ja min\u00e4kuvaan liittyv\u00e4t k\u00e4sitykset, joita on my\u00f6s syyt\u00e4 ty\u00f6st\u00e4\u00e4 yksil\u00f6llisesti tarpeen mukaan.<\/p>\n
Esiintymist\u00e4 harjoitellaan harjoitusesiintymisill\u00e4 esimerkiksi kavereille, opettajalle, luokkakavereille, perheelle tai vain \u00e4\u00e4ninauhurille. Esiintymistaidon kehittyminen vaatii toistoa. Jo musiikkiharrastuksen alusta asti on syyt\u00e4 esiinty\u00e4 turvallisissa tilanteissa tarpeeksi usein, jotta siit\u00e4 tulee luontevaa ja esiintymisest\u00e4 j\u00e4\u00e4 my\u00f6nteisi\u00e4 kokemuksia (ks. Arjas 2014, 144\u2013150). Esiintymisharjoittelua voi tehd\u00e4 my\u00f6s mielikuvaharjoitteluna soittamalla mieless\u00e4\u00e4n konsertin ohjelman. T\u00e4t\u00e4 ennen kannattaa k\u00e4yd\u00e4 mieless\u00e4\u00e4n l\u00e4pi my\u00f6s konserttia edelt\u00e4v\u00e4t tapahtumat, kuten l\u00e4mmittely ja siirtyminen konserttipaikalle. (Arjas 1997, 98) Esiintymisharjoituksia kannattaa tehd\u00e4 jo melko aikaisessa vaiheessa kappaleen harjoittelua, kun sen pystyy soittamaan l\u00e4pi. T\u00e4ll\u00f6in paljastuu, mit\u00e4 kappaleen eri kohdille tapahtuu esiintymistilanteessa. Soittotunnitkin voi ajatella harjoitusesiintymisin\u00e4 ja \u00e4\u00e4nitt\u00e4\u00e4 ne oman soittonsa tarkastelua varten.<\/p>\n
On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 erottaa instrumentin ja kappaleiden harjoittelu esiintymisharjoittelusta, sill\u00e4 niiss\u00e4 tarvitaan p\u00e4invastaisia taitoja. Soiton harjoittelussa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuunnella ja arvioida tarkkaavaisesti omaa soittoaan: mit\u00e4 voin viel\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4. Esityksess\u00e4 ei kuitenkaan kannata k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aikaa ja voimavaroja sen miettimiseen, mik\u00e4 onnistui ja miss\u00e4 tuli virheit\u00e4, sill\u00e4 muutoin keskittyminen herpaantuu l\u00e4sn\u00e4 olevasta hetkest\u00e4. Siksi esiintymisharjoituksissakin keskityt\u00e4\u00e4n vain soiton senhetkiseen tilaan, ei arvioimaan tai murehtimaan etuk\u00e4teen vaikeita paikkoja. Harjoitusesiintymisiss\u00e4 kannattaa tarkastella, mit\u00e4 p\u00e4\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 tapahtuu ja mihin asioihin kiinnitt\u00e4\u00e4 soittaessaan huomiota, jotta voi ty\u00f6st\u00e4\u00e4 keskittymist\u00e4\u00e4n oikeaan suuntaan. Jos esimerkiksi yleis\u00f6n l\u00e4sn\u00e4olo h\u00e4iritsee soittoa tai alkaa kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota pieniin virheisiin, on asia syyt\u00e4 tiedostaa, ja pyrki\u00e4 keskittym\u00e4\u00e4n sen sijaan musiikin kuunteluun ja heitt\u00e4ytymiseen.<\/p>\n
Kannattaa j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 tarpeeksi paljon esiintymisharjoituksia sek\u00e4 pestata niihin yleis\u00f6\u00e4 ja pyyt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 h\u00e4iritsem\u00e4\u00e4n, kuten yskim\u00e4\u00e4n, kulkemaan ovesta ja kolistelemaan \u2013 tapahtuuhan sellaista konserteissakin. Harjoitusesiintymisi\u00e4 voi tarkan harkinnan mukaan tehd\u00e4 joskus my\u00f6s ep\u00e4edullisissa olosuhteissa, jotka saattaisivat olla mahdollisia konsertissakin, kuten v\u00e4syneen\u00e4 tai liian kylm\u00e4ss\u00e4 tai kuumassa huoneessa (ks. Knopper 2017; Arjas 2014, 55). Mik\u00e4li joku tietty oire tuntuu h\u00e4iritsev\u00e4n esiintymisi\u00e4, kannattaa provosoida se esiin ennen harjoitusesiintymist\u00e4 tutustuakseen siihen ja oppiakseen toimimaan sen kanssa: Jos lavalla oireena on sykkeen nousu, kannattaa nostattaa sykett\u00e4 ennen harjoitusesiintymist\u00e4 vaikka juoksemalla portaat muutaman kerran yl\u00f6s alas. Tai jos k\u00e4sien ja jalkojen t\u00e4rin\u00e4 h\u00e4iritsee, voi ennen harjoitusesityst\u00e4 tehd\u00e4 vaikkapa kyykkyj\u00e4 ja nostella k\u00e4sipainoja. (Knopper 2017.) Harjoitusesiintymisiss\u00e4 kannattaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esiintymisvaatteita ja -kenki\u00e4, -kampausta, -koruja ynn\u00e4 muita, jotta tulee testattua, etteiv\u00e4t ne kirist\u00e4, ole tiell\u00e4 tai h\u00e4iritse muuten soittoa.<\/p>\n
Esiintymisharjoitusten on ep\u00e4mukavankin realistisuutensa avulla tarkoitus parantaa esiintymistaitoa, ei soittotaitoa. Mik\u00e4li harjoitusesiintymisess\u00e4 p\u00e4\u00e4tyy tekem\u00e4\u00e4n h\u00e4t\u00e4ratkaisuja, on se toiminut tuodessaan n\u00e4m\u00e4 asiat esille ilman, ett\u00e4 ne olisivat tapahtuneet varsinaisessa esityksess\u00e4. Ilmenneet ongelmat on kuitenkin analysoitava ja korjattava huolellisesti sek\u00e4 mahdollisesti kokeiltava korjausten toimivuus seuraavassa esiintymisharjoituksessa. Varsinaisen soiton harjoittelun ja esiintymisharjoittelun m\u00e4\u00e4r\u00e4 sek\u00e4 niiden keskin\u00e4inen suhde tulee suunnitella aikataulullisesti esityst\u00e4 parhaiten palvelevaksi. Harjoitusesiintymisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 voi riippua monista tekij\u00f6ist\u00e4, kuten konserttiohjelman kestosta, k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevasta valmistautumisajasta ja siit\u00e4, onko kappaletta esitt\u00e4nyt aiemmin.<\/p>\n
Jos tutkinto on esimerkiksi klo 11 tai konsertti klo 19, on syyt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 harjoitusesiintymisi\u00e4 tuohon kellonaikaan. N\u00e4in voi suunnitella ja kokeilla etuk\u00e4teen vireystilaansa sen suhteen, moneltako kannattaa her\u00e4t\u00e4, mill\u00e4 tavalla l\u00e4mmitell\u00e4 ja mink\u00e4laisesta ruuasta voisi saada energiaa ennen esityst\u00e4. (Ks. Arjas 1997, 135.) Mik\u00e4li osallistuu esimerkiksi kilpailuun tai koesoittoon, jonka kellonaika ei ole tiedossa, on eduksi tehd\u00e4 harjoitusesityksi\u00e4 sek\u00e4 aamulla, iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 ett\u00e4 illalla.<\/p>\n
Ennen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 esityst\u00e4 on lev\u00e4tt\u00e4v\u00e4 hyvin ja v\u00e4ltett\u00e4v\u00e4 raskaita soitto- ja liikuntasuorituksia edelt\u00e4vin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4. Viimeinen raskas harjoitus tai kenraaliharjoitus kannattaa pit\u00e4\u00e4 nelj\u00e4 tai viisi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ennen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 esityst\u00e4, jotta ehtii palautua ja ker\u00e4t\u00e4 voimia esitykseen. (Heiskanen & Joukamo-Ampuja 2007a.) My\u00f6s ravinto on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Ennen esityst\u00e4 on hyv\u00e4 sy\u00f6d\u00e4 energiapitoisesti ja juoda tarpeeksi vett\u00e4 tai mehua. Nestehukka heikent\u00e4\u00e4 motorista kyky\u00e4 (Heiskanen & Joukamo-Ampuja 2007b). On syyt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4 esitysp\u00e4iv\u00e4n kulku, ettei sy\u00f6 liian raskaasti ennen esityst\u00e4, ettei verensokeri laske, tai ettei tarvitse takahuoneesta juosta viime hetkell\u00e4 vessaan liian vedenjuonnin takia. Lepo, liikunta ja ravinto ovat tietysti t\u00e4rkeit\u00e4 jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4kin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, joten niit\u00e4 on hy\u00f6dyllist\u00e4 ajatella muulloinkin kuin juuri ennen esityst\u00e4.<\/p>\n
Esitysp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tavoitteena on saavuttaa sopiva vireystila esitykseen, mik\u00e4 vaatii henkist\u00e4 valmistautumista (ks. Arjas 2014, 20). Kokemuksen avulla oppii tunnistamaan, onko itselle ominaista v\u00e4synyt apatia vai ylikierroksilla k\u00e4yminen ennen esityst\u00e4. Liiaksi kohonnutta vireystilaa voi rauhoittaa hengitys- ja rentoutusharjoituksilla ja sopivilla mielikuvilla. Rentoutuminen voi vapauttaa kehoa j\u00e4nnityksist\u00e4, mutta pitk\u00e4t rentoutukset saattavat passivoida lihaksia liikaa juuri ennen esityst\u00e4. Matalaa latautumistasoa voi nostaa liikkumalla, kuten hyppelyll\u00e4 ja k\u00e4sien heiluttelulla. (Mts. 47.) Ennen esityst\u00e4 voi my\u00f6s kuunnella vaikkapa nopeatempoista ja itsevarmuuden tunnetta her\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 musiikkia vireystilan nostamiseksi (ehk\u00e4 t\u00e4ysin erityylist\u00e4, kuin mit\u00e4 esityksess\u00e4 on). Tavoite on innostaa itsens\u00e4 soittamaan ja esiintym\u00e4\u00e4n (mts. 47).<\/p>\n
Esiintymisp\u00e4iv\u00e4n l\u00e4mmittelyrutiinin kannattaa olla hyv\u00e4ksi havaittu. Ennen esityst\u00e4 voi vain tyynesti toteuttaa l\u00e4mmittelyn antautumatta h\u00e4iritseviin ajatuskehiin, kuten \u201denh\u00e4n min\u00e4 osaakaan t\u00e4t\u00e4 sormitusta, mit\u00e4 jos mokaan lavalla!\u201d L\u00e4mmittely voi koostua esimerkiksi kehon ja mielen harjoituksista, asteikoista, kappaleista rakennetuista pienist\u00e4 p\u00e4tkist\u00e4 ja etenkin kappaleiden aloituksista (tempojen ja aloitustunnelmien muistamiseksi). On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4mmittely on harjoitusp\u00e4ivilt\u00e4 tuttu, jotta ennen esityst\u00e4 on turvallinen olo ja tiet\u00e4\u00e4 mit\u00e4 tekee. Rutiinin ei kuitenkaan ole syyt\u00e4 kahlita tai muuttua h\u00e4iritsev\u00e4ksi pakkomielteeksi. (Ks. Arjas 2014, 52.)<\/p>\n
Ihannetilanteessa esiintyess\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 niin tarkasti mit\u00e4 tekee, etteiv\u00e4t j\u00e4nnitys tai pelko est\u00e4 spontaania heitt\u00e4ytymist\u00e4. Lavalle k\u00e4vely ja muut soittoa edelt\u00e4v\u00e4t tapahtumat on tiedostettu etuk\u00e4teen ja jopa mietitty, mit\u00e4 kannattaa ajatella k\u00e4velless\u00e4, kumartaessa ja juuri ennen soiton aloittamista (ks. Arjas 2014, 139\u2013142). Esitys on muutakin kuin itse soittotapahtuma: ensivaikutelma muusikosta syntyy jo lavalle saapumisen ja kumarruksen aikana (mts. 148). Kappaleiden tunnelmaan voi viritt\u00e4yty\u00e4 nopeasti p\u00e4\u00e4tt\u00e4mill\u00e4\u00e4n tunnelmalauseilla, jotka sanoo hiljaa mieless\u00e4\u00e4n ennen kappaleen alkua (esimerkiksi \u201dKerron tarinan yksin\u00e4isest\u00e4 linnusta\u201d) tai mielikuvilla (esimerkiksi \u2019Keltaiset vaahteranlehdet kelluvat rauhallisen joen pinnalla\u2019). Niist\u00e4 on erityisesti hy\u00f6ty\u00e4 esitett\u00e4ess\u00e4 useampia eritunnelmaisia kappaleita. Mielikuvissaan on hyv\u00e4 liioitella kappaleiden tunnelmia, jotta uskaltaa v\u00e4litt\u00e4\u00e4 ne esiintyess\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Esiintyess\u00e4 kannattaa keskitty\u00e4 kuulemaan soivaa lopputulosta ja olemaan l\u00e4sn\u00e4 juuri senhetkisess\u00e4 tunnelmassa ja aistimuksissa. Liikeratojen annetaan tulla selk\u00e4ytimest\u00e4 (Arjas 2014, 139). Arjas (mts. 54) suosittelee my\u00f6s laulamista mieless\u00e4\u00e4n. Jos alkaa keskitty\u00e4 soittotekniikkaan tai konkreettisiin asioihin (mihin t\u00e4m\u00e4 sormi menee, mik\u00e4 nuotti seuraavaksi tulee), saattaa helposti k\u00e4yd\u00e4 kummallisia unohduksia ja tulla paniikkireaktio. Jopa silmien sulkeminen ja tunnelmointi voi auttaa. On hyv\u00e4 olla suunnitellut jo etuk\u00e4teen, mihin voi keskitty\u00e4 miss\u00e4kin kohdassa. Soittaessa ei kannata ajatella itse\u00e4\u00e4n vaan musiikkia.<\/p>\n
Esiintyess\u00e4 j\u00e4nnitt\u00e4misest\u00e4 saa lis\u00e4\u00e4 voimavaroja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4: keho ja aivot pystyv\u00e4t nopeampaan toimintaan ja suorituskyky paranee. Arjaksen (2014, 22) mukaan \u201dvalmiustila nostaa nopeuden, voiman ja keskittymisen huippuunsa\u201d. J\u00e4nnitt\u00e4misen voima kannattaa suunnata t\u00e4rkeisiin asioihin kuten soittoon, itsens\u00e4 kannustamiseen ja tunnelmaan viritt\u00e4ytymiseen. Joskus kuitenkin j\u00e4nnitys saattaa muuntautua kehollisiksi oireiksi, pinnalliseksi hengitykseksi, ajatusten sinkoiluksi ja itsekriittiseksi ajatuskeh\u00e4ksi. On hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 keho tarjoaa esiintymistilanteessa muusikon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n lis\u00e4\u00e4 kyky\u00e4 ja voimia paremman esityksen mahdollistamiseksi. J\u00e4nnitys kannattaa hyv\u00e4ksy\u00e4 osaksi esiintymist\u00e4 \u2013 sit\u00e4 vastaan ei tarvitse taistella, vaan sen kanssa voi oppia el\u00e4m\u00e4\u00e4n tutustumalla siihen. Tarkkailemalla itse\u00e4\u00e4n oppii, miten j\u00e4nnityksell\u00e4 on tapana ilmet\u00e4 ja voi kehitt\u00e4\u00e4 strategioita sen hy\u00f6dynt\u00e4miseksi soiton parantamiseen. Esimerkiksi ryhdin oikaiseminen ja katseen kohottaminen ehk\u00e4isev\u00e4t j\u00e4nnityksen aiheuttamaa asennon kyyristymist\u00e4 ja rentoutusharjoituksilla voi ehk\u00e4ist\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 lihasj\u00e4nnityst\u00e4 (ks. Arjas 2014, 24, 43\u201347 ja 135). J\u00e4nnityksest\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s my\u00f6nteisempi\u00e4 nimityksi\u00e4 kuten valmiustila, latautuminen, aktivoituminen tai viritt\u00e4ytyminen (mts. 25). Parhaimmillaan esityksess\u00e4 pystyy suorituksiin, joihin ei harjoittelup\u00e4ivin\u00e4 pysty.<\/p>\n
Kun esitys on ohi, on viel\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4: sen k\u00e4sitteleminen. Esitykset kannattaa nauhoittaa tai videoida oppimista varten, vaikkei haluaisikaan heti kuunnella nauhaa. Kuuntelu kuitenkin kannattaa, sill\u00e4 usein se paljastaa esiintyj\u00e4lle j\u00e4risytt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 tuntuneen virheen olleen vain ohimenev\u00e4 h\u00e4iv\u00e4hdys kokonaisuudessa. Kokematon esiintyj\u00e4 saattaa mieless\u00e4\u00e4n takertua pieneen ep\u00e4onnistumiseen, joka ei ole olennainen kokonaisuuden kannalta (Arjas 2014, 28). Kuitenkin my\u00f6s ep\u00e4onnistumisen kokemusten k\u00e4sittely ja ty\u00f6st\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4: jokainen kokee ep\u00e4onnistumisen kokemuksia joskus, eik\u00e4 jako onnistuneeseen ja ep\u00e4onnistuneeseen esitykseen ole mustavalkoinen (mts. 151\u2013152). Esiintymisen j\u00e4lkiarviointi kannattaa tehd\u00e4 pian, joko samana tai seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Kageyama (n.d.) esittelee Floridan yliopiston tutkijoiden kehitt\u00e4m\u00e4n viiden kohdan mallin esityksen j\u00e4lkeiseen analyysiin. Siin\u00e4 kirjoitetaan yl\u00f6s:<\/p>\n
Yll\u00e4 esitellyn mallin avulla esiintymist\u00e4 voi tarkastella ik\u00e4\u00e4n kuin ulkopuolelta, analyyttisesti ja heitt\u00e4ytym\u00e4tt\u00e4 t\u00e4ysin tunteiden varaan (esimerkiksi \u201dh\u00e4vett\u00e4\u00e4 kun mokasin, olen surkea esiintyj\u00e4!\u201d). Mik\u00e4li h\u00e4pe\u00e4n ja alemmuuden tunteet tahtovat vallata mielen ja kehon, kannattaa olla armollinen itse\u00e4\u00e4n kohtaan. Musiikkiesityksess\u00e4 ei ole kyse esiintyj\u00e4n ihmisarvon arvioimisesta, vaan tunteiden ja kokemusten v\u00e4litt\u00e4misest\u00e4 (ks. Arjas 2014, 28). Muusikon el\u00e4m\u00e4\u00e4n mahtuu monenlaisia esiintymiskokemuksia, ja niist\u00e4 voi oppia jatkoa ajatellen. Esiintyj\u00e4 saa palkita itsens\u00e4 vaikkapa levolla ja mukavalla tekemisell\u00e4, vaikkei se olisikaan mennyt t\u00e4sm\u00e4lleen toivotusti \u2013 h\u00e4n on kuitenkin tehnyt parhaansa omassa el\u00e4m\u00e4ntilanteessaan, omilla taidoillaan ja k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olleella ajalla.<\/p>\n
Musiikkiesityksen ja el\u00e4m\u00e4n nautintoon sis\u00e4ltyy juuri se, ettei joka ikist\u00e4 asiaa voi hallita. Esiintymiseen kannattaa suhtautua mielenkiinnolla ja kokeilevasti: Jos nyt k\u00e4vi n\u00e4in, mit\u00e4 voisin ensi kerralla parantaa? Mitk\u00e4 asiat valmistautumisessa johtivat mihinkin asiaan lavalla? Kun esiintyy s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti ja tarkkailee esiintymisi\u00e4\u00e4n, esiintymistaito kehittyy. Jokaisessa esityksess\u00e4 on jotain opettavaista!<\/p>\n
Kirjoittaja:<\/p>\n
Tanja Niiranen 2020, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n
L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n Arjas, P. 2014. Varmasti lavalle. Muusikoiden esiintymisvalmennus. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Atena.<\/p>\n Arjas, P. 1997. Iloa esiintymiseen. Muusikon psyykkinen valmennus. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Atena.<\/p>\n Heiskanen, J. ja Joukamo-Ampuja, E. 2007a. Kilpailuun tai tutkintoon valmistavan kauden p\u00e4iv\u00e4rytmitys. Artikkeli Tied\u00e4tk\u00f6 soiton harjoittelusta riitt\u00e4v\u00e4sti? -sivustolla. Julkaistu 5.11.2007. P\u00e4ivitetty 14.11.2008. Viitattu 9.11.2019. Saatavilla: http:\/\/www2.siba.fi\/harjoittelu\/index.php?id=24&la=fi<\/a><\/p>\n Heiskanen, J. ja Joukamo-Ampuja, E. 2007b. Ravinteet. Artikkeli Tied\u00e4tk\u00f6 soiton harjoittelusta riitt\u00e4v\u00e4sti? -sivustolla. Julkaistu 5.11.2007. P\u00e4ivitetty 14.11.2008. Viitattu 21.3.2020. Saatavilla: http:\/\/www2.siba.fi\/harjoittelu\/index.php?id=11&la=fi<\/a><\/p>\n Kageyama, N. N.d. ”\u2019Post-Event Reflection\u2019: A Tool to Bounce Back Better and Faster from Sub-Par Performances\u201d. Artikkeli Bulletproof musician -sivustolla. Viitattu 21.3.2020. Saatavilla: https:\/\/bulletproofmusician.com\/the-performance-post-mortem-a-review-process-to-bounce-back-better-and-faster\/<\/a><\/p>\n