{"id":1929,"date":"2020-05-25T12:37:41","date_gmt":"2020-05-25T09:37:41","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1929"},"modified":"2023-09-06T14:42:42","modified_gmt":"2023-09-06T11:42:42","slug":"mielikuvituksen-ja-leikin-avulla-musiikkia-oppimaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2020\/05\/mielikuvituksen-ja-leikin-avulla-musiikkia-oppimaan\/","title":{"rendered":"Mielikuvituksen ja leikin avulla musiikkia oppimaan"},"content":{"rendered":"

Puhuttaessa lasten soitonopetuksesta, leikin ja mielikuvituksen k\u00e4yt\u00f6n merkityst\u00e4 ei mielest\u00e4ni voi koskaan korostaa liikaa. Leikki on olennainen osa lasten arkea ja sen avulla lapsi k\u00e4sittelee niin tunteita kuin my\u00f6s p\u00e4iv\u00e4n tapahtumia. Yksi soitonopettajan t\u00e4rkeimmist\u00e4 teht\u00e4vist\u00e4 onkin tukea lapsen musiikillista kehityst\u00e4 leikin, luovuuden, ongelmanratkaisun ja oivalluksen kautta. T\u00e4llaiset toiminnot yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t lapsen motivaatiota ja n\u00e4in ollen edist\u00e4v\u00e4t lapsen kokonaisvaltaista oppimista ja kehityst\u00e4.<\/p>\n

V\u00e4ri\u00e4 arjen aherrukseen<\/h3>\n

\u201cVarsinkin siin\u00e4 vaiheessa, kun esikouluik\u00e4inen kuusivuotias el\u00e4\u00e4 taiteellisen ilmaisunsa kriisivaihetta pyrkien esimerkiksi tutun laulun toistamisessa t\u00e4ydellisen puhtaaseen suoritukseen, on lapsen hyv\u00e4 saada kokea iloa ja onnistumisen el\u00e4myksi\u00e4 musisoidessaan spontaanisti ilman paineita oikeasta tai virheellisest\u00e4 suorituksesta\u201d (Ruokonen, 2001, 132).<\/p>\n

Esi- ja alakoulun alkaessa lapsen p\u00e4iv\u00e4\u00e4n kuuluu yh\u00e4 enemm\u00e4n hetki\u00e4, jolloin t\u00e4ytyy istua paikoillaan, keskitty\u00e4 yhteen asiaan sek\u00e4 oppia uusia asioita. Koulumaailman my\u00f6t\u00e4 on my\u00f6s mahdollista, ett\u00e4 lapsi alkaa verrata itse\u00e4\u00e4n muihin ja n\u00e4in my\u00f6s joissain tilanteissa rajoittaa omaa luovaa ilmaisuaan. Mielest\u00e4ni musiikilla on erityisesti t\u00e4ss\u00e4 i\u00e4ss\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 merkitys oppimisen edist\u00e4j\u00e4n\u00e4 sek\u00e4 lapsen mielikuvituksen ja leikkimisen tukijana. Hyv\u00e4 musiikkisuhde vahvistaa lapsen itsetuntoa ja oppiminen voi olla mielekk\u00e4\u00e4mp\u00e4\u00e4 sek\u00e4 tehokkaampaa musiikin avulla. Esimerkiksi \u00e4idinkielen sijamuotoja ja sanoja voi opetella loruttelun ja laulun kautta.<\/p>\n

Mielest\u00e4ni opettajan teht\u00e4v\u00e4 niin koulussa kuin soittotunneillakin, on ohjata lasta innostumaan ja iloitsemaan my\u00f6s pienist\u00e4kin onnistumisista ja uskaltamaan heitt\u00e4yty\u00e4 musiikin keinoin leikin ja mielikuvituksen viet\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n

Mielikuvituksen matkassa<\/h3>\n

T\u00e4m\u00e4n artikkelin my\u00f6t\u00e4 haluaisin tuoda esille muutamia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esimerkkej\u00e4 mielikuvituksen ja leikin k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 yksil\u00f6n soitonopetuksessa. On olemassa monia keinoja lis\u00e4t\u00e4 mielikuvituksen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 soiton yksil\u00f6opetuksessa ja n\u00e4in tukea lapsen omaa luovuutta ja oppimista. Olen ker\u00e4nnyt t\u00e4h\u00e4n esimerkkej\u00e4, joita olen itse opetuksessa k\u00e4ytt\u00e4nyt tai joita seuraamani opettajat ovat k\u00e4ytt\u00e4neet.<\/p>\n

Tarina- ja rytmikortit<\/strong><\/em><\/p>\n

Tarinakortit voivat olla joko opettajan tai lapsen itsens\u00e4 tekemi\u00e4. Niit\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi improvisoinnin apuna niin, ett\u00e4 lapsi saa nostaa yhden kortin kerrallaan ja ilmaista soitollaan siin\u00e4 olevan kuvan her\u00e4tt\u00e4m\u00e4t tunteet. Kouluik\u00e4inen lapsi nauttii j\u00e4rjestelemisest\u00e4 ja h\u00e4nen kanssaan soittotunnilla voi esimerkiksi opetella uuden kappaleen rytmej\u00e4 rytmikorttien avulla. Jokaiseen rytmikorttiin on kirjoitettu yksi rytmiaihe ja oppilas itse tai yhdess\u00e4 opettajan kanssa j\u00e4rjestelee kortit kappaleen rytmien mukaisesti. V\u00e4lill\u00e4 tarkastetaan soittamalla onko rytmit oikeassa j\u00e4rjestyksess\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Kuva 1: Tarinakortti<\/figcaption><\/figure>\n
\"\"<\/a>
Kuva 2: Tarinakortti<\/figcaption><\/figure>\n
\"\"<\/a>
Kuva 3: Rytmikortti<\/figcaption><\/figure>\n

S\u00e4velt\u00e4minen ja improvisaatio<\/em><\/strong><\/p>\n

S\u00e4velt\u00e4mist\u00e4 voidaan harjoitella pienemm\u00e4n oppilaan kanssa aluksi esimerkiksi kolmea m\u00e4\u00e4r\u00e4tty\u00e4 s\u00e4velt\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en. Oppilaan musiikillisten taitojen ja ymm\u00e4rryksen kehittyess\u00e4 opettaja voi v\u00e4hitellen laajentaa s\u00e4vellyksess\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 musiikillisia elementtej\u00e4. Improvisointia voi soittotunneilla esiinty\u00e4 monessa muodossa. Itse olen opettaessani k\u00e4ytt\u00e4nyt paljon vapaata improvisaatiota. Pienten oppilaiden kanssa annan yleens\u00e4 ensin lapsen ideoida ja tarvittaessa itse ohjailen improvisointia mielikuvien avulla johonkin suuntaan. Olen esimerkiksi oppilaan kanssa yhdess\u00e4 keksinyt tarinaa, jota samalla yhdess\u00e4 soittaen v\u00e4rit\u00e4mme. Improvisointi on yksi osa soittotuntia ja omassa opetuksessa sen tarkoitus, varsinkin pienten lasten kanssa on, ett\u00e4 lapsi rohkaistuu soittamaan monin eri tavoin ja samalla oppii erilaisia soittoteknisi\u00e4 asioita sek\u00e4 saa iloa ja onnistumisen riemua musiikista.<\/p>\n

Soittoleikit<\/em><\/strong><\/p>\n

Leikkien kaiku-leikkej\u00e4 voi opetella esimerkiksi rytmin tai melodian muodostusta. Kaiku-leikiss\u00e4 opettaja voi soittaa jonkin lyhyehk\u00f6 melodian, jonka lapsi sitten toistaa soittamalla. Kun leikki on tullut tutuksi lapselle, voi lapsi ollakin se joka keksii toistettavan melodian. Opettaja voi soittaa aluksi tarkoituksella v\u00e4\u00e4rin ja lapsen t\u00e4ytyy soittaa sama melodia uudelleen. T\u00e4llaisessa kaiku-leikiss\u00e4 harjoitellaan siis melodian muodostamisen lis\u00e4ksi muistamista ja keskittymist\u00e4. Kaikuun voi tarvittaessa liitt\u00e4\u00e4 jonkin tarinan tekem\u00e4\u00e4n leikist\u00e4 lapselle mielenkiintoisemman.<\/p>\n

Kysymys ja vastaus – leikki muistuttaa hyvin paljon kaikua, mutta nyt lapsi saakin itse keksi\u00e4 soitollaan vastauksen opettajan soittamaan kysymykseen. Jotta leikist\u00e4 ei tulisi vain mekaanista toistamista, t\u00e4ytyy opettajan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mielikuvitusta esimerkiksi keksiess\u00e4\u00e4n kysyj\u00e4lle ja vastaajalle jotkin henkil\u00f6hahmot. Kysyj\u00e4 voi olla vaikka punahilkka ja vastaaja susi. Opettaja voi sopia oppilaan kanssa jotkin musiikilliset raamit, joiden sis\u00e4ll\u00e4 kysymys ja vastaus on esitett\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

Musiikin kuvittaminen<\/em><\/strong><\/p>\n

Kuvataidetta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein osana varhaisi\u00e4n musiikkikasvatusta musiikkileikkikouluissa. Mielest\u00e4ni maalaamisesta tai piirt\u00e4misest\u00e4 voi olla hy\u00f6ty\u00e4 my\u00f6s yksil\u00f6opetuksessa. Oppilas voi esimerkiksi keksi\u00e4 tarinan tunnilla soitettavaan kappaleeseen ja kuvittaa sen. Oppilas voi n\u00e4in kokea kappaleen mielekk\u00e4\u00e4mm\u00e4ksi harjoitella. Opeteltaessa soittotunneilla k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 musiikin termej\u00e4, voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 piirt\u00e4mist\u00e4 hy\u00f6dyksi. Esimerkkin\u00e4 t\u00e4st\u00e4 hiljaa – kovaa k\u00e4siteparin havainnollistaminen piirt\u00e4en paperille autotiet\u00e4 ja siihen yl\u00e4- ja alam\u00e4ki\u00e4 sit\u00e4 mukaa kun musiikki kovenee ja hiljenee.<\/p>\n

\"Piirros,<\/a>
Kuva 4: Esimerkkikuvitus dynamiikan vaihtelusta<\/figcaption><\/figure>\n

<\/h2>\n

Kirjoittaja:<\/h3>\n

Heli Antikainen 2020, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/h3>\n

Louhivuori J., Paananen P. & Va\u0308keva\u0308 L. 2009. Musiikkikasvatus: Na\u0308ko\u0308kulmia kasvatukseen, opetukseen ja tutkimukseen. Suomen musiikkikasvatusseura FISME<\/p>\n

Ruokonen, I., Rusanen, S. & Va\u0308lima\u0308ki A-L. 2009. Taidekasvatus varhaiskasvatuksessa: Iloa, ihmettelya\u0308 ja tekemista\u0308. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos<\/p>\n

Ruokonen, I. 2001. \u00c4\u00e4nimaisemia ja ilmaisun iloa muusikon kielell\u00e4. Teoksessa S. Karppinen, A. Puurula & I. Ruokonen (toim.) Taiteen ja leikin lumous: 4-8-vuotiaiden lasten taito- ja taidekasvatus. Helsinki: Finn Lectura.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Puhuttaessa lasten soitonopetuksesta, leikin ja mielikuvituksen k\u00e4yt\u00f6n merkityst\u00e4 ei mielest\u00e4ni voi koskaan korostaa liikaa. Leikki on olennainen osa lasten arkea ja sen avulla lapsi k\u00e4sittelee niin tunteita kuin my\u00f6s p\u00e4iv\u00e4n tapahtumia. Yksi soitonopettajan t\u00e4rkeimmist\u00e4 teht\u00e4vist\u00e4 onkin tukea lapsen musiikillista kehityst\u00e4 leikin, luovuuden, ongelmanratkaisun ja oivalluksen kautta. T\u00e4llaiset toiminnot yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t lapsen motivaatiota ja n\u00e4in ollen edist\u00e4v\u00e4t […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[50,505,168,479,158,10,67],"class_list":["post-1929","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","tag-improvisaatio","tag-lapset","tag-lasten-opetus","tag-mielikuvitus","tag-saveltaminen","tag-soitonopetus","tag-soitonoppiminen"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1929","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1929"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1929\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2178,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1929\/revisions\/2178"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1929"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1929"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1929"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}