Kuoron johtaminen ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n k\u00e4sien heiluttelua ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isen joukon edess\u00e4. Se on ennen kaikkea ryhm\u00e4dynamiikan hallintaa ja joukon johtamista kohti yhteist\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Johtamiseen ja harjoituttamiseen on olemassa monenlaisia metodeja, mutta t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa keskityn erityisesti pohtimaan mielikuvien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kuoron harjoituttamisprosessissa. Mielikuvat ovat keino p\u00e4\u00e4st\u00e4 irti arjesta ja keskittym\u00e4\u00e4n yhteiseen musiikin tekemiseen.<\/p>\n
Kuoro koostuu yleens\u00e4 useammasta kymmenest\u00e4 laulajasta ja usein laulajat ovat t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessa mukana kuorotoiminnassa puhtaasti vapaaehtoisina harrastelijoina. Toiset ovat kouluttautuneempia kuin toiset. Joillain ei ole mink\u00e4\u00e4nlaisia teoriaopintoja takana. Toisilla on kokemusta instrumenttiopinnoista. Toiset taas tykk\u00e4\u00e4v\u00e4t mets\u00e4styksest\u00e4, jolloin viikonloppuharjoitukset j\u00e4\u00e4v\u00e4t v\u00e4liin hirvijahdin takia.<\/p>\n
Kuoro on usein varsin monipuolinen joukko, jossa persoonat ja el\u00e4m\u00e4nkokemukset voivat olla hyvinkin eri maailmoista. Jokaisella on omanlaisensa kokemusmaailma, muistot ja tunteet. Jokaisella on omanlaisensa \u00e4\u00e4ni ja sen v\u00e4ri. Miten t\u00e4llaisesta ryhm\u00e4st\u00e4, jota kutsutaan kuoroksi, voidaan edes saada yhten\u00e4isesti soivaa lopputulosta? Miten musiikkipedagogina pystyisi luomaan ilmapiirin, jossa kaikki p\u00e4\u00e4sev\u00e4t tuomaan kokemuksensa mukaan kuorolauluun kuorolaulajana ja ihmisen\u00e4?<\/p>\n
Kuoronjohtajan teht\u00e4v\u00e4 on harjoituttaa kuorolle kappaleita. Ensin harjoitellaan stemmat eli jokaisen oma melodia, jota kukin laulaa kappaleessa. Seuraavaksi pyrit\u00e4\u00e4n saada laulettua stemmat oikein, vaikka vieress\u00e4 oleva ei laulaisi samaa melodiaa kuin itse. Seuraavaksi osataankin jo kappale ja sen dynamiikat. Pikkuhiljaa usean kerran harjoittelun tuloksena kappale on jo hallussa, mutta kappale ei viel\u00e4 soi, kuten sen pit\u00e4isi. \u00c4\u00e4net ovat kohdallaan, mutta kuoro ei vain soi. Mik\u00e4 olisi avuksi?<\/p>\n
\u00a0<\/strong>Viimeisess\u00e4 silauksessa kuorolaiset viritet\u00e4\u00e4n samaan tunnelmaan kappaleen syvemm\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4misen kautta. Kuoronjohtajalta vaaditaan kyky\u00e4 heitt\u00e4yty\u00e4 kappaleen maailmaan, jotta h\u00e4n saisi my\u00f6s kuorolaiset viety\u00e4 samaan tunnelmaan ja maisemaan. Johtajan teht\u00e4v\u00e4 on analysoida teksti\u00e4 ja musiikkia, niin ett\u00e4 h\u00e4n kykenee viem\u00e4\u00e4n kuorolaiset tutkimusmatkalle kappaleen sis\u00e4isiin merkityksiin ja musiikin retoriikkaan.<\/p>\n Kuorolaulaminen ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n stemman mekaanista laulamista, vaan ennen kaikkea kerrontaa, jossa teksti nousee parhaassa tapauksessa koko s\u00e4vellyksen l\u00e4ht\u00f6kohdaksi. S\u00e4vellys on s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n retorinen kuvaus tekstin sis\u00e4isist\u00e4 j\u00e4nnitteist\u00e4 ja sen maisemasta. Kuorolaulu on kuin runonlausuntaa, mutta yhten\u00e4isesti s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n m\u00e4\u00e4rittelemien melodioiden ja harmoniarakenteiden mukaisesti.<\/p>\n S\u00e4keist\u00f6laulussa, jossa samalla melodialla lauletaan kaikki s\u00e4keist\u00f6t, voi joskus olla niin, ettei musiikin s\u00e4vy tuekaan samalla tavalla teksti\u00e4 kuin edellisiss\u00e4 s\u00e4keist\u00f6iss\u00e4. \u00c4\u00e4nenv\u00e4rill\u00e4 ja kerronnan painotuksilla on erityisen suuri merkitys, etta koko kuoron sointiv\u00e4ri olisi mahdollisimman yhten\u00e4inen. Sointiv\u00e4rin yhten\u00e4isyyteen tarvitaan mukaan mielikuvia ja ilmeit\u00e4, joilla saadaan ohjattua koko kehon toimintaa paremman lopputuloksen saavuttamiseksi.<\/p>\n Kuorolaulun suurimmista haasteista on, kuinka saada kuorolaisten \u00e4\u00e4net soimaan samalla tavalla. \u00c4\u00e4nen tulisi olla resonoiva ja koko kehossa soiva. Usein kuorolaulajien \u00e4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6 ja artikulaatio on \u201dlaiskaa\u201d tarkoittaen sit\u00e4, ettei kuorolainen malta tai osaa aukaista \u00e4\u00e4nt\u00f6v\u00e4yl\u00e4\u00e4n k\u00e4rke\u00e4 auki. T\u00e4ll\u00f6in vokaaleista j\u00e4\u00e4 uupumaan soivan \u00e4\u00e4nen yl\u00e4s\u00e4velet. \u00c4\u00e4ni on k\u00f6yh\u00e4 ja silloin siin\u00e4 ei ole soinnin rikkautta. \u00c4\u00e4ni ei kanna ja sen vuoksi soinnut ei istahda kohdalleen. Joskus voi taas olla kappaleessa melodisesti haastava paikka, jota kuorolainen ei kykene laulamaan rennosti j\u00e4nnityksen seurauksena.<\/p>\n T\u00e4h\u00e4n edell\u00e4 kuvattuun ongelmaan kuoronjohtajilla on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n ty\u00f6kaluina erilaiset mielikuvat, joilla ohjataan laulutekniikkaa. N\u00e4ill\u00e4 voidaan auttaa saamaan tuntuma, kuinka esimerkiksi kurkunp\u00e4\u00e4n tulisi olla laulaessa ja kuinka pehme\u00e4 kitakaari nousee. T\u00e4rkeit\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 ovat my\u00f6s, miten leuka pysyy rennosti auki ja miten hengitys p\u00e4\u00e4see laskeutumaan alas ja miten vokaaleihin saadaan hyv\u00e4 ja soiva muoto.<\/p>\n Toinen mielikuvien tavoite on luoda laulajalle hyv\u00e4 keskittyminen kappaleen esitt\u00e4miseen, jossa ajatukset eiv\u00e4t edes esitystilanteessa p\u00e4\u00e4se liikaa harhailemaan kaikkeen muuhun kuten j\u00e4nnitt\u00e4miseen ja pelkoihin esiintymistilanteessa. Mielikuvien kautta p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n keskittym\u00e4\u00e4n t\u00e4ysivaltaisesti esitett\u00e4v\u00e4\u00e4n kappaleeseen. (Ahonen 2004, 124.) Monesti kuorolaulussa on taipumus k\u00e4yd\u00e4 niin, ett\u00e4 laulajalla, jolla ei varsinaisesti ole hirve\u00e4sti melodista liikett\u00e4 kirjoitettu, alkaa laulamaan laiskasti. Silloin k\u00e4y usein niin, ett\u00e4 koko kuoron vire laskee ja sointi muuttuu ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4iseksi. N\u00e4iss\u00e4 tilanteissa, joissa jollekin stemmalle ei sovittaja tai s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 ole kirjoittanut melodiaa, on pyritt\u00e4v\u00e4 kannustamaan laulajia, jotka laulavat \u201dtyls\u00e4\u00e4 melodiaa\u201d, aktiiviseen kerrontaan, aktiiviseen tekstiin ja hyv\u00e4\u00e4n kannatteluun. Korostamalla t\u00e4llaisen t\u00e4yte\u00e4\u00e4nen t\u00e4rkeytt\u00e4 saadaan laulajat keskittym\u00e4\u00e4n esitt\u00e4miseen ja koko kuorosointi paranee, kun kaikilla stemmoilla on yht\u00e4l\u00e4inen sointi.<\/p>\n \u00a0<\/strong>Mielikuvien k\u00e4yt\u00f6n yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 teht\u00e4vist\u00e4 on saada kuorolaisen ajatukset pois varsinaisesta laulamisesta ja \u00e4\u00e4nen tuottamisesta. T\u00e4st\u00e4 l\u00f6ytyy positiivisia tuloksia muun muassa haastattelututkimuksesta, jossa haastateltiin kuorolaisia ja kuoronjohtajaa. Tutkimuksessa k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 mielikuvien avulla kuorolainen onnistuu p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n irti laulua haittaavista kireyksist\u00e4 ja j\u00e4nnityksest\u00e4. (Saari 2015, 47.)<\/p>\n Mielikuvat auttavat my\u00f6s kappaleen opettelussa. Kuoronjohtaja voi luoda kuorolaisille kuvan esimerkiksi tilanteesta, jossa laulun voisi laulaa. Olen itse k\u00e4ytt\u00e4nyt paljon mielikuvia seniorimieskuoron kanssa, koska laulamme paljon vanhaa tuttua ohjelmistoa. Pyrkimyksen\u00e4ni on ollut her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kuorolaisten sis\u00e4lt\u00e4 tunteita kenties vuosikymmenien takaa.<\/p>\n Mielikuvan her\u00e4ttelyn kautta on mahdollista saada senioreiden kanssa kappaleista museotulkintojen sijaan tuoretta ja ilmeik\u00e4st\u00e4 laulua. Liikuttavimmat tulkinnat ovat tulleet silloin, kun olen k\u00e4skenyt muistella sit\u00e4 ensitapaamista vaimonsa kanssa ja tunnetta, joka monta kymment\u00e4 vuotta aikaisemmin on ollut joskus nuoruudessa. Sitten kun on hakenut sen alkutunteen ja huomataan, kuinka el\u00e4m\u00e4 on kannatellut t\u00e4h\u00e4nkin p\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti, ja lauletaan jokin vanha serenadi, niin monella seniorilla nousee tippa silm\u00e4kulmaan. N\u00e4in on p\u00e4\u00e4sty kauaksi museotulkinnasta, jotka mieskuoromusiikissa varsin usein ovat marssin kaltaisia riippumatta siit\u00e4, onko kappale serenadi tai is\u00e4nmaallinen laulu.<\/p>\n Toisenlainen tapa tuoda uudenlaisia s\u00e4vyj\u00e4 kappaleiden laulamiseen on luoda kappaleelle ik\u00e4\u00e4n kuin draaman kaari tai taustakertomus. Olen joskus k\u00e4ytt\u00e4nyt Finlandia -hymni\u00e4 harjoiteltaessa ja esitt\u00e4ess\u00e4kin mielikuvaa, jossa ajatellaan, ett\u00e4 ensimm\u00e4isess\u00e4 s\u00e4keist\u00f6ss\u00e4 Suomi-neito on vuoteessa nukkumassa. H\u00e4nt\u00e4 l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n her\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n aamun h\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4 varovaisesti: \u201dOi, Suomi katso, sinun p\u00e4iv\u00e4s koittaa.\u201d Ensimm\u00e4inen s\u00e4keist\u00f6 on rauhallinen her\u00e4ttelys\u00e4keist\u00f6. Toisessa s\u00e4keist\u00f6ss\u00e4 n\u00e4emme jo Suomi-neidon her\u00e4nneen ja katsovansa auringon nousua. Toisessa s\u00e4keist\u00f6ss\u00e4 monesti mieskuorot laulavat museotulkinnan mukaan varsin k\u00e4skev\u00e4sti ja paatoksellisesti, mutta t\u00e4ss\u00e4 kuvatussa mielikuvassa haetaan enemm\u00e4n kannustavaa s\u00e4vy\u00e4 Suomi-neidolle nousta yl\u00f6s katsomaan, kuinka el\u00e4m\u00e4 on edess\u00e4 ja pahat ajat ovat takana. Lis\u00e4maustetta t\u00e4h\u00e4n mielikuvaan saadaan kokeilemalla, onko Suomi-neito pieni lapsi, angstiteini, nuori nainen tai vaikkapa koiran pentu.<\/p>\n Mielikuvat el\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4t kuoroharjoituksia, tuovat aistimuksia laulajalle lauluteknisist\u00e4 asioista ja kappaleen tulkinnasta sek\u00e4 antavat kappaleen harjoittelun toistoihin lis\u00e4\u00e4 ponnetta. Tarvitaan paljon toistoja, jotta kappale opitaan laulamaan kuorossa. Jos tarvittaviin toistoihin ei saa mit\u00e4\u00e4n muutosta mielikuvien kautta, alkaa harjoittelu monesti tuntumaan puiselta ja jankkaamiselta. Toisaalta kuoronjohtajan tulee k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 korviaan, jos joku mielikuva tuottaakin kuorolaiselle huonomman \u00e4\u00e4nentuottotavan. T\u00e4ll\u00f6in on syyt\u00e4 mietti\u00e4 toisenlaista mielikuvaa tai pyrki\u00e4 selostamaan, mit\u00e4 esimerkiksi harjoitteella haetaan v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rryksien v\u00e4ltt\u00e4miseksi. Kuoronjohtaja ei voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mielikuvia, jos johtaja haluaa kehitt\u00e4\u00e4 kuoroaan huippuunsa ja toivoo saavansa enemm\u00e4n musiikkia tehty\u00e4. Mielikuvat yhten\u00e4ist\u00e4v\u00e4t soinnin, tuovat kuoron l\u00e4sn\u00e4olevammaksi ja tuottavat kuulijallekin paremmat olosuhteet el\u00e4yty\u00e4 musiikkiin.<\/p>\nMielikuvien hy\u00f6dyt kuorolaulussa<\/strong><\/h3>\n