{"id":1923,"date":"2020-05-19T14:42:13","date_gmt":"2020-05-19T11:42:13","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1923"},"modified":"2023-09-06T14:44:56","modified_gmt":"2023-09-06T11:44:56","slug":"ryhma-syntyy-prosessissa-taiteellinen-prosessi-ryhmahengen-kohottajana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2020\/05\/ryhma-syntyy-prosessissa-taiteellinen-prosessi-ryhmahengen-kohottajana\/","title":{"rendered":"Ryhm\u00e4 syntyy prosessissa – taiteellinen prosessi ryhm\u00e4hengen kohottajana"},"content":{"rendered":"

Tanssi on itsess\u00e4\u00e4n yhteis\u00f6llinen laji, sill\u00e4 opetus j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 ryhmiss\u00e4. Tanssitaiteen opetusta j\u00e4rjest\u00e4viss\u00e4 tanssikouluissa my\u00f6s esitystoiminta on t\u00e4rke\u00e4 osa opetusta, mik\u00e4 tuo arvokkaan lis\u00e4n harrastukseen. Esitystoiminnan kautta oppilas p\u00e4\u00e4see kehittym\u00e4\u00e4n monipuolisesti ja ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n osana ryhm\u00e4\u00e4, mik\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 my\u00f6s sosiaalisesti. Artikkelissa pohdimmekin, mink\u00e4lainen esitysprosessi tukee parhaiten ryhm\u00e4n toimintaa ja vuorovaikutuksen kehittymist\u00e4.<\/p>\n

Ryhm\u00e4ytyminen on monen tekij\u00e4n summa<\/h3>\n

Ryhm\u00e4dynamiikka rakentuu monen tekij\u00e4n varaan. Ryhm\u00e4n keskin\u00e4iseen dynamiikkaan vaikuttavat erityisesti j\u00e4senten keskin\u00e4isen vuorovaikutuksen laatu ja yksil\u00f6iden energia. Koska jokainen yksil\u00f6 tuo ryhm\u00e4\u00e4n oman persoonansa ja tapansa kommunikoida, on jokainen ryhm\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n erilainen. Tanssin kaltaisessa lajissa ryhm\u00e4n sis\u00e4isell\u00e4 dynamiikalla on suuri merkitys oppimisen ja viihtyvyyden kannalta. Tanssitunnit j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4ss\u00e4, jolloin ryhm\u00e4n sis\u00e4iset kemiat ja energia vaikuttavat olennaisesti oppimisilmapiiriin. Laji ohjaa my\u00f6s helposti yksil\u00f6iden v\u00e4liseen vertailuun ja kilpailuun, jolloin ilmapiiri ryhm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 voi olla hyvinkin pingottunut ja vuorovaikutus j\u00e4senten v\u00e4lill\u00e4 niukkaa.<\/p>\n

Ryhm\u00e4n dynamiikka ei ole kuitenkaan staattinen tila, vaan se el\u00e4\u00e4 erilaisten vaiheiden l\u00e4pi ryhm\u00e4n toiminnan jatkuessa. \u201d<\/em>Yleisimmin ryhm\u00e4n kehitysvaiheita on kuvattu Bruce Tuckmanin (1965; Himberg & Jauhiainen 1998, 146-147; Niemist\u00f6 1998, 160-167, 179-180, 189-192) jaon mukaisesti muotoutumis-, kuohunta-, normittamis- ja toteuttamisvaiheina. My\u00f6hemmin Tuckman lis\u00e4si malliin my\u00f6s lopettamisvaiheen\u201d (Rovio, Lintunen & Salmi, Ryhm\u00e4ilmi\u00f6t liikunnassa, 90.) Hapuilevaa muotoutumisvaihetta seuraa usein kuohuntavaihe, joka saattaa ilmet\u00e4 kitkaa ja muodostua klikkej\u00e4 ryhm\u00e4n sis\u00e4lle. Kuohuntaa seuraavassa normittamisvaiheessa ryhm\u00e4n sis\u00e4isi\u00e4 ristiriitoja pyrit\u00e4\u00e4n selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja toiminnan tavoitteena on vapauttaa ilmapiiri\u00e4. N\u00e4iden olennaisten ryhm\u00e4\u00e4 haastavien vaiheiden kautta p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n toteuttamisvaiheeseen, jolloin vuorovaikutus ryhm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 on kehittynyt siten, ett\u00e4 ty\u00f6skentely on tuottavaa ja motivoivaa. Normaalissa treeniarjessa ryhm\u00e4n sulava toiminta ei ole kuitenkaan itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, ja olemmekin havainneet, ett\u00e4 monesti yhteinen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 toiminnalle on avain todelliselle ryhm\u00e4ytymiselle.<\/p>\n

\u00a0<\/em>Kun ryhm\u00e4n toimintaa ohjataan kohti yhteist\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, kehittyv\u00e4t vuorovaikutuksen laatu ja yksil\u00f6iden v\u00e4linen dynamiikka v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in puhutaan sosiaalipsykologisin termein pyrkimyksest\u00e4 kohti yhteistoiminnallista ryhm\u00e4\u00e4, jossa korostuu oppilaan aktiivisen osallistumisen merkitys yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. T\u00e4ll\u00f6in ryhm\u00e4n j\u00e4senten v\u00e4lille kehittyy positiivinen keskin\u00e4isriippuvuussuhde, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 ryhm\u00e4n j\u00e4senet tarvitsevat toisiaan saavuttaakseen omat my\u00f6s tavoitteensa. Jokainen ryhm\u00e4n j\u00e4sen on tietoinen omasta vastuualueestaan ja sen merkityksest\u00e4 yhteisess\u00e4 ty\u00f6skentelyss\u00e4, jolloin yhteen hiileen puhaltaminen ja toisten kannustaminen viev\u00e4t kohti yhteist\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. (Repo-Kaarento, Innostu ryhm\u00e4st\u00e4, s.33.) Tanssin kontekstissa esimerkiksi ryhm\u00e4n yhteinen taiteellinen ja koreografinen prosessi voikin muodostua hyvinkin t\u00e4rke\u00e4ksi motiiviksi alkaa pelata yhteen.<\/p>\n

Taiteellinen prosessi pakottaa vuorovaikutukseen<\/h3>\n

Tanssinopettajina toimiessamme olemme havainneet, ett\u00e4 tavanomaisessa tuntitilanteessa yksil\u00f6 p\u00e4\u00e4see harvoin vaikuttamaan toimintaan tai tunnin kulkuun. \u201d Perinteisestih\u00e4n tanssinopetus tanssikouluissa ja ammatillisessa koulutuksessa perustuu strukturoituihin liikej\u00e4rjestelmiin, joissa liikkeiden vaikeustaso asteittain kasvaa. Vaikka oppilaiden luovaan, omakohtaiseen liikeilmaisuun kiinnitet\u00e4\u00e4n nykyisin my\u00f6s paljon huomiota, perustuu niin sanotun tanssitekniikan oppiminen suurilta osin j\u00e4ljittelyyn ja eritt\u00e4in suureen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n toistoja\u201d (Eeva Anttila: Tanssin, siis ajattelen \u2013 pohdintoja tanssista, oppimisesta ja kehotietoisuudesta, s. 73.) T\u00e4m\u00e4 Eeva Anttilan mainitsema normaali rutiininomainen treenitraditio saattaa ohjata oppilaan passiiviseen suoritustilaan, jolloin vuorovaikutus ja dialogisuus k\u00e4rsiv\u00e4t. Ilmi\u00f6 heijastuu usein my\u00f6s koko ryhm\u00e4n toimintaan ja dynamiikkaan.<\/p>\n

Usein koreografinen prosessi ja esityksen valmistaminen kuitenkin yhdist\u00e4v\u00e4t ryhm\u00e4\u00e4. Esitystoiminta voikin toimia tavallisesta tuntitilanteesta poiketessaan arvokkaana v\u00e4lineen\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 ryhm\u00e4n v\u00e4list\u00e4 vuorovaikutusta. Opetusharjoitteluissamme ty\u00f6skentelimme useiden eri ryhmien kanssa, ja huomasimme etteiv\u00e4t kaikki esitysprosessit kuitenkaan tue ryhm\u00e4hengen kehityst\u00e4. Havaitsimme ett\u00e4 ryhm\u00e4ytymist\u00e4 tukeakseen prosessin olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 olla osallistava, jolloin oppilailla on mahdollisuus jakaa ajatuksiaan ja osallistua ideointiin. N\u00e4in yksil\u00f6 tuntee olevansa t\u00e4rke\u00e4 osa ryhm\u00e4\u00e4 ja kokee ty\u00f6panoksensa merkitykselliseksi.<\/p>\n

Kummankin koreografisissa prosesseissa oppilaat p\u00e4\u00e4siv\u00e4t itse luomaan liikemateriaalia annettujen teht\u00e4v\u00e4nantojen pohjalta pienryhmiss\u00e4. Teht\u00e4v\u00e4nannot tukivat teoksen teemoja, jolloin oppilaat p\u00e4\u00e4siv\u00e4t k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n aiheita omista n\u00e4k\u00f6kulmistaan ja tutustumaan oman liikkeen tuottamiseen. Pienryhmiss\u00e4 ty\u00f6skentely pakotti vuorovaikutukseen muiden oppilaiden kanssa, mik\u00e4 tuntui lis\u00e4\u00e4v\u00e4n luottamusta ryhm\u00e4n kesken.<\/p>\n

Pidimme dialogisuutta yll\u00e4 keskustelemalla yhdess\u00e4 teoksen teemoista, sill\u00e4 koimme t\u00e4rke\u00e4ksi tanssijoiden kehityksen kannalta her\u00e4tt\u00e4\u00e4 my\u00f6s heid\u00e4n omaa ajatteluaan. Keskustelutuokiot rohkaisivat yksil\u00f6it\u00e4 tuomaan persoonaansa enemm\u00e4n esiin ja mik\u00e4 n\u00e4kyi vapautuneempana toimintana ryhm\u00e4ss\u00e4. Tanssijoiden rohkaistuessa aktiiviseen ideoimiseen ja sis\u00e4ist\u00e4ess\u00e4 syvemmin teoksen teemoja, n\u00e4kyi positiivinen muutos my\u00f6s heid\u00e4n ilmaisussaan ja fyysisess\u00e4 kehonkieless\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 v\u00e4littyi my\u00f6s lavalla aitona tiimipelin\u00e4 ja vuorovaikutuksena.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Opettaja luotsaa ryhm\u00e4n kohti maalia<\/h3>\n

Ryhm\u00e4n ohjaajana opettaja on keskeisess\u00e4 roolissa ryhm\u00e4ytymisen vaihtuvien vaiheiden aikana. Opettaja on vastuussa turvallisen ilmapiirin luomisesta ja vuorovaikutteisuuteen pyrkimisest\u00e4. Opettajan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 onkin luotsata ryhm\u00e4 l\u00e4pi karikoiden ja onnistumisten ja asettaa selke\u00e4t tavoitteet, joita kohti yhdess\u00e4 ryhm\u00e4n\u00e4 ponnistellaan. Jotta ryhm\u00e4 voi toimia hyvin yhteen, on my\u00f6s ensin l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 luottamus sen j\u00e4senten ja opettajan v\u00e4lill\u00e4 kunnollisen tutustumisen kautta.<\/p>\n

Kannustava ja osallistava ilmapiiri on t\u00e4rke\u00e4<\/h3>\n

\u00a0<\/strong>Tutkiessamme ryhm\u00e4ytymist\u00e4 koreografisen prosessin kautta koimme, ett\u00e4 t\u00e4llaisessa prosessissa opettajan rooli nousee avainasemaan. Tunneille tulisi luoda kannustava ilmapiiri, jossa oppilaat uskaltavat kokeilla ja erehty\u00e4 ja tuoda ajatuksiaan esiin. Huomasimme, ett\u00e4 esimerkiksi yhteiset keskustelut ja liiketeht\u00e4vien purku veiv\u00e4t prosessia eteenp\u00e4in \u2013 ja mik\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4, se haastoi oppilaita ajattelemaan ja rohkaisi jokaista tuomaan persoonaansa esiin.<\/p>\n

Opettajan aito l\u00e4sn\u00e4olo ja taito kuunnella oppilaita ovatkin avainasemassa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4n ilmapiirin ja dialogisuuden toteutumisessa. Koimmekin ett\u00e4 oppilaiden osallistaminen prosessiin tuntui synnytt\u00e4v\u00e4n sis\u00e4isen motivaation ty\u00f6skentelyyn. Havaitsimme, ett\u00e4 t\u00e4llaisella menetelm\u00e4ll\u00e4 teos siirtyi tanssijoille ja he ottivat yhteisen vastuun oppimisestaan.<\/p>\n

Oppilaiden kokemuksia ja lopputulema<\/h3>\n

Syyskauden lopuksi teetimme kumpikin kyselyt oppilaille, joilla kartoitimme heid\u00e4n kokemuksiaan ryhm\u00e4n toiminnasta ja ilmapiirist\u00e4 prosessin aikana. Oppilaat saivat kirjoittaa vapaasti kokemuksiaan muun muassa toistensa kanssa tehdyst\u00e4 yhteisty\u00f6st\u00e4 sek\u00e4 omasta kehityksest\u00e4\u00e4n tanssijoina. P\u00e4\u00e4osin oppilaiden vastauksissa nousi esille positiivinen kokemus, ja ilmapiiri koettiin sallivaksi ja hyv\u00e4ksi koko opetusjakson aikana. Moni koki yhteisen prosessin ryhm\u00e4ytt\u00e4neen aiemmin hajanaista porukkaa, ja ett\u00e4 yhdess\u00e4 ty\u00f6skentely oli ollut inspiroivaa. Oppilailta tulleiden palautteiden sek\u00e4 omien kokemuksiemme perusteella on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4nkaltainen osallistava prosessity\u00f6skentely olisi eritt\u00e4in tervetullut lis\u00e4 tanssikoulumaailmaan. Ryhm\u00e4n yhteiset projektit ruokkivat ryhm\u00e4henke\u00e4 ja kehitt\u00e4v\u00e4t samalla tanssijuutta monipuolisesti, jolloin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n toimimaan taidekasvatuksen ytimess\u00e4. T\u00e4t\u00e4 lis\u00e4\u00e4 tanssikouluihin!<\/p>\n

Kirjoittajat: <\/strong><\/p>\n

Kia Immonen & Natalia Oksanen 2020, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n

Anttila, E.\u00a0 2005. Tanssin, siis ajattelen \u2013 pohdintoja tanssista, oppimisesta ja kehotietoisuudesta. Teoksessa Karppinen \u2013 Ruokonen \u2013 Uusikyl\u00e4, S. 2005. (Toim. )\u00a0 Taito ja taiteen luova voima. Oy FINN LECTURA AB<\/p>\n

Repo-Kaarento, S.2007 Innostu ryhm\u00e4st\u00e4. Miten ohjata oppivaa yhteis\u00f6\u00e4. Dark Oy Vantaa.<\/p>\n

Rovio, E., Lintunen, T. & Salmi, S. 2009. (Toim.) Ryhm\u00e4ilmi\u00f6t liikunnassa. Liikuntatieteellinen seura ry.<\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tanssi on itsess\u00e4\u00e4n yhteis\u00f6llinen laji, sill\u00e4 opetus j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 ryhmiss\u00e4. Tanssitaiteen opetusta j\u00e4rjest\u00e4viss\u00e4 tanssikouluissa my\u00f6s esitystoiminta on t\u00e4rke\u00e4 osa opetusta, mik\u00e4 tuo arvokkaan lis\u00e4n harrastukseen. Esitystoiminnan kautta oppilas p\u00e4\u00e4see kehittym\u00e4\u00e4n monipuolisesti ja ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n osana ryhm\u00e4\u00e4, mik\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 my\u00f6s sosiaalisesti. Artikkelissa pohdimmekin, mink\u00e4lainen esitysprosessi tukee parhaiten ryhm\u00e4n toimintaa ja vuorovaikutuksen kehittymist\u00e4. Ryhm\u00e4ytyminen on monen tekij\u00e4n […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[106,230,504,71,137,476,11],"class_list":["post-1923","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-dialogisuus","tag-koreografia","tag-osallisuus","tag-ryhmadynamiikka","tag-ryhmaopetus","tag-ryhmaytyminen","tag-tanssinopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1923","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1923"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1923\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2180,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1923\/revisions\/2180"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1923"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1923"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1923"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}