![\"Kuvassa](\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2020\/05\/Korri_Kuva_1.jpg\")
<\/a> Kuva 1. Kuvan l\u00e4hde: Pixabay<\/p>\nEsiintymisj\u00e4nnityksen syit\u00e4<\/strong><\/h3>\nDorothy Irving pohtii kirjassaan Ammatti: muusikko<\/em>, ett\u00e4 esiintymisj\u00e4nnityksen taustalla voi olla uusi ja tuntematon tilanne (Irving 2002, 53). My\u00f6s Minna Martin on huomannut saman asian: uudet tai haasteelliset tilanteet, esill\u00e4olo ja huomion kohteeksi joutuminen j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4t (Martin 2017, 32). Esiintymistilanteita ei ole jatkuvasti. Varsinkin muusikoilla niit\u00e4 saattaa olla harmillisen v\u00e4h\u00e4n. Jos esiintymisi\u00e4 ei ole usein, tilanne saattaa olla pelottava juuri sen takia. Opettajan olisi t\u00e4rke\u00e4 huolehtia siit\u00e4, ett\u00e4 esiintymisi\u00e4 on tarpeeksi ja ett\u00e4 ne olisivat positiivisia mahdollisuuksia, jotka auttaisivat oppilasta n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n taitonsa ja kehittym\u00e4\u00e4n muusikkona.<\/p>\nJ\u00e4nnityksen taustalla saattaa olla pelko hyl\u00e4tyksi tulemisesta: jos esiintyminen menee huonosti, kukaan ei en\u00e4\u00e4 pid\u00e4 esiintyj\u00e4st\u00e4. Esiintyj\u00e4 voi my\u00f6s ajatella, ett\u00e4 huonosti mennyt esitys tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on ep\u00e4onnistunut ihmisen\u00e4. Huono itsetunto voi my\u00f6s vaikuttaa esiintymiseen. Jos ihminen ei usko itseens\u00e4, h\u00e4n ei edes uskalla suoriutua lavalla parhaalla mahdollisella tavalla. Muusikot vertailevat helposti toisiaan muihin \u2013 aina l\u00f6ytyy joku parempi. (Arjas 1997, 16-19.) Itsekin olen sortunut konserttitilanteissa t\u00e4llaiseen vertailuun. Jos minua ennen on monta loistavasti suoriutuvaa soittajaa, se saa helposti j\u00e4nnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n viel\u00e4 enemm\u00e4n omaa esiintymist\u00e4.<\/p>\n
J\u00e4nnitt\u00e4miseen vaikuttavat my\u00f6s ihmisen omat ajatukset. Mieless\u00e4 py\u00f6rii kuvia siit\u00e4, mit\u00e4 kaikkea voisi tapahtua esiintymisen aikana. Uhkakuvat voivatkin olla suurin esiintymist\u00e4 haittaava tekij\u00e4. My\u00f6s ns. automaattiset ajatukset voivat vaikeuttaa esiintymist\u00e4. Niill\u00e4 tarkoitetaan ajatuksia, joita ihminen pit\u00e4\u00e4 todellisina, vaikka ne olisivatkin t\u00e4ysin v\u00e4\u00e4ri\u00e4. Ihminen voi esimerkiksi kuvitella olevansa ep\u00e4varma esiintyj\u00e4 ja suoriutua sen takia huonosti. Esiintyj\u00e4 voi my\u00f6s alkaa ep\u00e4ill\u00e4 sellaisia taitoja, jotka ovat muuten itsest\u00e4\u00e4n selvi\u00e4. H\u00e4n voi esimerkiksi ep\u00e4ill\u00e4 automatisoituneita sormien liikkeit\u00e4 ja seota sen takia soitossaan. Suhteellisuustajun menett\u00e4minen on yleist\u00e4 esiintyj\u00e4lle: h\u00e4n voi kokea, ett\u00e4 yksitt\u00e4iset virheet pilaavat koko suorituksen. (Arjas 1997, 19-22.)<\/p>\n
Fyysisi\u00e4 ja psyykkisi\u00e4 oireita<\/strong><\/h3>\nEsiintymisj\u00e4nnityksen fyysiset oireet ovat monenlaisia. Pulssi voi nopeutua, verenpaine nousta sek\u00e4 saattaa esiinty\u00e4 vapinaa ja hikoilua. Pianistin k\u00e4det voivat kylmet\u00e4 ja laulajan suu kuivua. (Irving 2002, 46-47.) Joskus saattaa ilmet\u00e4 my\u00f6s vatsaoireita, punastumista ja jopa huimausta. J\u00e4nnitt\u00e4miseen liittyy my\u00f6s psyykkisi\u00e4 muutoksia kuten muistih\u00e4iri\u00f6it\u00e4, keskittymisvaikeuksia, virheiden tekemisen pelkoa, huomion kiinnittymist\u00e4 itseen ja h\u00e4pe\u00e4n tunnetta. (Martin 2017, 26.)<\/p>\n
P\u00e4ivi Arjas kertoo kirjassaan Iloa esiintymiseen \u2013 muusikon psyykkinen valmennus<\/em>, ett\u00e4 j\u00e4nnitt\u00e4minen lis\u00e4\u00e4 adrenaliinin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 elimist\u00f6ss\u00e4. Aistit ter\u00e4v\u00f6ityv\u00e4t, ja elimist\u00f6 valmistautuu parhaaseen mahdolliseen suoritukseen. T\u00e4t\u00e4 kutsutaan taistele tai pakene -mekanismiksi. Oikeastaan t\u00e4llaista tilannetta kannattaisikin kutsua valmiustilaksi, joka positiivisempi sana kuin j\u00e4nnitt\u00e4minen.<\/p>\nJ\u00e4nnitt\u00e4misen hy\u00f6dyt<\/strong><\/h3>\nJ\u00e4nnitt\u00e4misest\u00e4 ei tulisi yritt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 kokonaan eroon. Sen sijaan kannattaisi keskitty\u00e4 sen hy\u00f6tyihin. YTHS:n Terveystietopankin artikkeli korostaa, ett\u00e4 j\u00e4nnityst\u00e4 voi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ja muuttaa positiiviseksi energiaksi harjoittelemalla esiintymist\u00e4 ja muuttamalla esiintymiseen liittyvi\u00e4 ajatuksia ja tunteita (YTHS 2019).<\/p>\n
J\u00e4nnitys vaikuttaa ihmisen vireystilaan. Jos suoritustilanne koetaan innostavana, vireytyminen tuntuu toivottavalta ja mukavalta. Jos taas suoritustilanne koetaan uhkana, ihminen saattaa ylivireyty\u00e4. Jos ylivireyteen ei ole tottunut ja sit\u00e4 ei osaa hallita, se voi tuntua ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 ja pelottavalta. Liiallinen ylivireys voi laukaista h\u00e4iritsev\u00e4n j\u00e4nnitt\u00e4misreaktion, joka vaikuttaa negatiivisesti suoritukseen. Kuitenkin sopiva vireytyminen auttaa suoriutumaan esiintymisest\u00e4 parhaalla mahdollisella tavalla. Alivireydest\u00e4 voi olla esiintymisess\u00e4 suorastaan haittaa (Martin 2017, 21-23.) Alivireisen\u00e4 esiintyj\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pysty keskittym\u00e4\u00e4n kunnolla. Pikkuvirheet ja muistikatkokset ovat yleisi\u00e4. (Arjas 2014, 20.)<\/p>\n
Itsell\u00e4ni on paljon kokemusta esiintymisist\u00e4, joissa liiallinen j\u00e4nnitt\u00e4minen on saanut minut alisuoriutumaan. V\u00e4lill\u00e4 olen my\u00f6s onnistunut k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n esiintymisj\u00e4nnityksen puolelleni ja suoriutumaan esiintymisest\u00e4 hyvin. J\u00e4nnitys on tuonut esiintymiseen juuri oikeanlaisen kipin\u00e4n. Alivireydest\u00e4 esiintymistilanteessa minulla ei ole juuri ollenkaan kokemusta. Sen sijaan olen joskus harjoitellut alivireisen\u00e4, jolloin olen helposti sortunut soittamaan rutiininomaisesti, vailla innostusta ja keskittymist\u00e4.<\/p>\n![\"Kuvituskuva:](\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2020\/05\/Korri_Kuva_2-1024x683.jpg\")
<\/a>Kuva 2. Parhaimmillaan j\u00e4nnitt\u00e4minen tuo esiintymiseen juuri oikeanlaisen kipin\u00e4n. Kuvan l\u00e4hde: Pixabay<\/figcaption><\/figure>\nJ\u00e4nnitt\u00e4misen hallintaa \u2013 kohti parempia esiintymiskokemuksia<\/strong><\/h3>\nItse olen saanut eniten apua esiintymisj\u00e4nnitykseen mielikuvaharjoittelusta: olen k\u00e4ynyt tilannetta l\u00e4pi etuk\u00e4teen ja kuvitellut onnistuvani siin\u00e4 hyvin. J\u00e4nnityksen taustalla olevien syiden analysoiminen P\u00e4ivi Arjaksen kirjan ohjeiden mukaan on tuonut minulle paljon apua (Arjas 1997, 26-36). Esiintymiskertojen lis\u00e4\u00e4minen on my\u00f6s v\u00e4lill\u00e4 auttanut. Esiintymisj\u00e4nnitykseen on saatavilla paljon hyvi\u00e4 keskittymis- ja mielikuvaharjoituksia.<\/p>\n
Olen saanut esiintymisj\u00e4nnitykseen apua my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4n perusasiat ovat olleet kunnossa. Riitt\u00e4v\u00e4 lepo, mukavat harrastukset ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen ruokarytmi on auttanut. Silloin esiintymisess\u00e4 ei ole ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 stressitekij\u00f6it\u00e4. Hyv\u00e4 valmistautuminen voi auttaa suoriutumaan paremmin. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huolehtia itsest\u00e4\u00e4n l\u00e4hell\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 esiintymist\u00e4 tekem\u00e4ll\u00e4 mieluisia asioita, karsimalla turhia stressitekij\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 liikkumalla ja lep\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti. (Martin 2017, 158-160.)<\/p>\n![\"Kuvituskuva:](\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2020\/05\/Korri_Kuva_3-1024x640.jpg\")
<\/a>Kuva 3. Riitt\u00e4v\u00e4 lepo ennen esiintymistilannetta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Kuvan l\u00e4hde: Pixabay.<\/figcaption><\/figure>\nL\u00e4\u00e4kkeet, psykoterapia ja p\u00e4ihteet<\/strong><\/h3>\n\u00a0<\/strong>Esiintymisj\u00e4nnityst\u00e4 voidaan hoitaa my\u00f6s l\u00e4\u00e4kkeiden avulla. Beetasalpaajat v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t adrenaliinin vaikutusta elimist\u00f6ss\u00e4, jolloin ihminen my\u00f6s j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n. Harjoitellessa koetut tunteet kuten ilo, suru, viha ja intohimo lis\u00e4\u00e4v\u00e4t my\u00f6s adrenaliinin tuotantoa. Beetasalpaajien k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 vaarana on se, ett\u00e4 ihminen ei tunne en\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 tunteita. Adrenaliinia tarvitaan esityksess\u00e4 positiivisen energian saamiseen. (Irving 2002, 62-64.) Beetasalpaajat saattavat lamauttaa ihmisen my\u00f6s henkisesti \u2013 esitys voi muuttua apaattiseksi. L\u00e4\u00e4kkeet eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n muuta ajatuksia eiv\u00e4tk\u00e4 korjaa soitossa olevia puutteita. (Arjas 1997, 24.) Esiintymisj\u00e4nnityst\u00e4 voidaan hoitaa my\u00f6s psykoterapian avulla. J\u00e4nnitt\u00e4jille on tarjolla lyhytterapiaa, ryhmi\u00e4 sek\u00e4 joissakin kaupungeissa my\u00f6s puheviestinn\u00e4n kursseja. (YTHS 2019)<\/p>\nJoku voi hakea helpotusta j\u00e4nnitysoireisiin my\u00f6s alkoholista tai muista p\u00e4ihteist\u00e4. Pitemm\u00e4n p\u00e4\u00e4lle sellainen ei ole viisasta. Hetkellisesti j\u00e4nnitysoireet voivat lieventy\u00e4, mutta krapulassa ahdistus ja j\u00e4nnittyneisyys usein vain lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t. P\u00e4ihteisiin turvautuminen vie vain kauemmaksi oman j\u00e4nnitt\u00e4misen kohtaamisesta. (Martin 2017, 206.) En ole kokeillut l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 tai p\u00e4ihteit\u00e4 j\u00e4nnitysoireiden lievent\u00e4miseen. Olen sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 ongelmat pit\u00e4isi ratkaista jotenkin muuten. L\u00e4\u00e4kkeet voivat kuitenkin olla viimeinen oljenkorsi sitten, kun esiintymisest\u00e4 on tullut suoranainen pelko eiv\u00e4tk\u00e4 mitk\u00e4\u00e4n muut keinot en\u00e4\u00e4 auta. Uskoisin, ett\u00e4 mielikuvaharjoittelu ja aiheeseen perehtyminen olisi paras keino sel\u00e4tt\u00e4\u00e4 esiintymisj\u00e4nnitykseen liittyv\u00e4t ongelmat.<\/p>\n
Opettaja avainasemassa oppilaan esiintymistaitojen kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4<\/strong><\/h3>\nTaiteen perusopetuksen yleisen oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteissa mainitaan, ett\u00e4 oppilaalle tulisi tarjota tilaisuuksia esiintymisen harjoittelemiseen (TPO 2017). Laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n perusteissa sanotaan, ett\u00e4 oppilasta tulisi kannustaa harjoittelemaan erilaisia esiintymistilanteita (TPO 2017). Opettajan aktiivisuudella on t\u00e4ss\u00e4 suuri merkitys.<\/p>\n
Olen opettanut muutamaa urkuoppilasta. Olemme harjoitelleet esiintymistilanteita tunneilla ja kuvitelleet, ett\u00e4 paikalla on yleis\u00f6\u00e4. Olen my\u00f6s opettanut, mit\u00e4 esiintymisess\u00e4 kannattaa ottaa huomioon, ja olemme keskustelleet esiintymisist\u00e4.<\/p>\n
Musiikkipedagogina haluaisin opettaa jo pienille oppilaille, ett\u00e4 esiintymisj\u00e4nnitys on ihan normaali asia, jonka voi k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 hy\u00f6dyksi suorituksessa. Itse en saanut siihen lapsena tarpeeksi ohjausta. Luulin, ett\u00e4 muut eiv\u00e4t j\u00e4nnit\u00e4 yht\u00e4 paljon kuin min\u00e4. Haluaisin j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 oppilaille matalan kynnyksen konsertteja. Itsell\u00e4ni ensimm\u00e4inen esiintyminen oli musiikkiopiston oppilaskonsertti, joka j\u00e4rjestettiin isossa salissa, jossa oli paljon kuulijoita. Olisi ollut helpompaa esiinty\u00e4 ensimm\u00e4isen kerran pienelle joukolle ihmisi\u00e4 esimerkiksi harjoitusluokassa. Toivoisin, ett\u00e4 pystyisin tulevaisuudessa vaikuttamaan siihen, ett\u00e4 esiintymisj\u00e4nnityst\u00e4 ei pidett\u00e4isi negatiivisena asiana. Kannattaa siis j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4. Parhaassa tapauksessa j\u00e4nnitys auttaa suoriutumaan esiintymisest\u00e4 paremmin kuin ikin\u00e4 osasi kuvitella.<\/p>\n
Kirjoittaja:<\/h3>\n
Taija Korri 2020, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n
L\u00e4hteet:<\/strong><\/h3>\nArjas, P\u00e4ivi, 1997. Iloa esiintymiseen \u2013 muusikon psyykkinen valmennus. <\/em>Jyv\u00e4skyl\u00e4: Atena Kustannus Oy<\/p>\nArjas, P\u00e4ivi, 2014. Varmasti lavalle \u2013 Muusikoiden esiintymisvalmennus. <\/em>Jyv\u00e4skyl\u00e4: Atena Kustannus Oy<\/p>\nIrving, Dorothy, 2002. Ammatti: muusikko. <\/em>Helsinki: Yliopistopaino.<\/p>\nMartin, Minna, 2017. Saa j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4 \u2013 j\u00e4nnitt\u00e4minen voimavarana. <\/em>Helsinki: Kirjapaja<\/p>\nTaiteen perusopetuksen opetussuunnitelman laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n perusteet (TPO)<\/a> 2017. Opetushallitus. (Viitattu 15.12.2019).<\/p>\n
J\u00e4nnityksen taustalla saattaa olla pelko hyl\u00e4tyksi tulemisesta: jos esiintyminen menee huonosti, kukaan ei en\u00e4\u00e4 pid\u00e4 esiintyj\u00e4st\u00e4. Esiintyj\u00e4 voi my\u00f6s ajatella, ett\u00e4 huonosti mennyt esitys tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on ep\u00e4onnistunut ihmisen\u00e4. Huono itsetunto voi my\u00f6s vaikuttaa esiintymiseen. Jos ihminen ei usko itseens\u00e4, h\u00e4n ei edes uskalla suoriutua lavalla parhaalla mahdollisella tavalla. Muusikot vertailevat helposti toisiaan muihin \u2013 aina l\u00f6ytyy joku parempi. (Arjas 1997, 16-19.) Itsekin olen sortunut konserttitilanteissa t\u00e4llaiseen vertailuun. Jos minua ennen on monta loistavasti suoriutuvaa soittajaa, se saa helposti j\u00e4nnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n viel\u00e4 enemm\u00e4n omaa esiintymist\u00e4.<\/p>\n
J\u00e4nnitt\u00e4miseen vaikuttavat my\u00f6s ihmisen omat ajatukset. Mieless\u00e4 py\u00f6rii kuvia siit\u00e4, mit\u00e4 kaikkea voisi tapahtua esiintymisen aikana. Uhkakuvat voivatkin olla suurin esiintymist\u00e4 haittaava tekij\u00e4. My\u00f6s ns. automaattiset ajatukset voivat vaikeuttaa esiintymist\u00e4. Niill\u00e4 tarkoitetaan ajatuksia, joita ihminen pit\u00e4\u00e4 todellisina, vaikka ne olisivatkin t\u00e4ysin v\u00e4\u00e4ri\u00e4. Ihminen voi esimerkiksi kuvitella olevansa ep\u00e4varma esiintyj\u00e4 ja suoriutua sen takia huonosti. Esiintyj\u00e4 voi my\u00f6s alkaa ep\u00e4ill\u00e4 sellaisia taitoja, jotka ovat muuten itsest\u00e4\u00e4n selvi\u00e4. H\u00e4n voi esimerkiksi ep\u00e4ill\u00e4 automatisoituneita sormien liikkeit\u00e4 ja seota sen takia soitossaan. Suhteellisuustajun menett\u00e4minen on yleist\u00e4 esiintyj\u00e4lle: h\u00e4n voi kokea, ett\u00e4 yksitt\u00e4iset virheet pilaavat koko suorituksen. (Arjas 1997, 19-22.)<\/p>\n
Fyysisi\u00e4 ja psyykkisi\u00e4 oireita<\/strong><\/h3>\nEsiintymisj\u00e4nnityksen fyysiset oireet ovat monenlaisia. Pulssi voi nopeutua, verenpaine nousta sek\u00e4 saattaa esiinty\u00e4 vapinaa ja hikoilua. Pianistin k\u00e4det voivat kylmet\u00e4 ja laulajan suu kuivua. (Irving 2002, 46-47.) Joskus saattaa ilmet\u00e4 my\u00f6s vatsaoireita, punastumista ja jopa huimausta. J\u00e4nnitt\u00e4miseen liittyy my\u00f6s psyykkisi\u00e4 muutoksia kuten muistih\u00e4iri\u00f6it\u00e4, keskittymisvaikeuksia, virheiden tekemisen pelkoa, huomion kiinnittymist\u00e4 itseen ja h\u00e4pe\u00e4n tunnetta. (Martin 2017, 26.)<\/p>\n
P\u00e4ivi Arjas kertoo kirjassaan Iloa esiintymiseen \u2013 muusikon psyykkinen valmennus<\/em>, ett\u00e4 j\u00e4nnitt\u00e4minen lis\u00e4\u00e4 adrenaliinin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 elimist\u00f6ss\u00e4. Aistit ter\u00e4v\u00f6ityv\u00e4t, ja elimist\u00f6 valmistautuu parhaaseen mahdolliseen suoritukseen. T\u00e4t\u00e4 kutsutaan taistele tai pakene -mekanismiksi. Oikeastaan t\u00e4llaista tilannetta kannattaisikin kutsua valmiustilaksi, joka positiivisempi sana kuin j\u00e4nnitt\u00e4minen.<\/p>\nJ\u00e4nnitt\u00e4misen hy\u00f6dyt<\/strong><\/h3>\nJ\u00e4nnitt\u00e4misest\u00e4 ei tulisi yritt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 kokonaan eroon. Sen sijaan kannattaisi keskitty\u00e4 sen hy\u00f6tyihin. YTHS:n Terveystietopankin artikkeli korostaa, ett\u00e4 j\u00e4nnityst\u00e4 voi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ja muuttaa positiiviseksi energiaksi harjoittelemalla esiintymist\u00e4 ja muuttamalla esiintymiseen liittyvi\u00e4 ajatuksia ja tunteita (YTHS 2019).<\/p>\n
J\u00e4nnitys vaikuttaa ihmisen vireystilaan. Jos suoritustilanne koetaan innostavana, vireytyminen tuntuu toivottavalta ja mukavalta. Jos taas suoritustilanne koetaan uhkana, ihminen saattaa ylivireyty\u00e4. Jos ylivireyteen ei ole tottunut ja sit\u00e4 ei osaa hallita, se voi tuntua ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 ja pelottavalta. Liiallinen ylivireys voi laukaista h\u00e4iritsev\u00e4n j\u00e4nnitt\u00e4misreaktion, joka vaikuttaa negatiivisesti suoritukseen. Kuitenkin sopiva vireytyminen auttaa suoriutumaan esiintymisest\u00e4 parhaalla mahdollisella tavalla. Alivireydest\u00e4 voi olla esiintymisess\u00e4 suorastaan haittaa (Martin 2017, 21-23.) Alivireisen\u00e4 esiintyj\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pysty keskittym\u00e4\u00e4n kunnolla. Pikkuvirheet ja muistikatkokset ovat yleisi\u00e4. (Arjas 2014, 20.)<\/p>\n
Itsell\u00e4ni on paljon kokemusta esiintymisist\u00e4, joissa liiallinen j\u00e4nnitt\u00e4minen on saanut minut alisuoriutumaan. V\u00e4lill\u00e4 olen my\u00f6s onnistunut k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n esiintymisj\u00e4nnityksen puolelleni ja suoriutumaan esiintymisest\u00e4 hyvin. J\u00e4nnitys on tuonut esiintymiseen juuri oikeanlaisen kipin\u00e4n. Alivireydest\u00e4 esiintymistilanteessa minulla ei ole juuri ollenkaan kokemusta. Sen sijaan olen joskus harjoitellut alivireisen\u00e4, jolloin olen helposti sortunut soittamaan rutiininomaisesti, vailla innostusta ja keskittymist\u00e4.<\/p>\n<\/a>Kuva 2. Parhaimmillaan j\u00e4nnitt\u00e4minen tuo esiintymiseen juuri oikeanlaisen kipin\u00e4n. Kuvan l\u00e4hde: Pixabay<\/figcaption><\/figure>\nJ\u00e4nnitt\u00e4misen hallintaa \u2013 kohti parempia esiintymiskokemuksia<\/strong><\/h3>\nItse olen saanut eniten apua esiintymisj\u00e4nnitykseen mielikuvaharjoittelusta: olen k\u00e4ynyt tilannetta l\u00e4pi etuk\u00e4teen ja kuvitellut onnistuvani siin\u00e4 hyvin. J\u00e4nnityksen taustalla olevien syiden analysoiminen P\u00e4ivi Arjaksen kirjan ohjeiden mukaan on tuonut minulle paljon apua (Arjas 1997, 26-36). Esiintymiskertojen lis\u00e4\u00e4minen on my\u00f6s v\u00e4lill\u00e4 auttanut. Esiintymisj\u00e4nnitykseen on saatavilla paljon hyvi\u00e4 keskittymis- ja mielikuvaharjoituksia.<\/p>\n
Olen saanut esiintymisj\u00e4nnitykseen apua my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4n perusasiat ovat olleet kunnossa. Riitt\u00e4v\u00e4 lepo, mukavat harrastukset ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen ruokarytmi on auttanut. Silloin esiintymisess\u00e4 ei ole ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 stressitekij\u00f6it\u00e4. Hyv\u00e4 valmistautuminen voi auttaa suoriutumaan paremmin. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huolehtia itsest\u00e4\u00e4n l\u00e4hell\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 esiintymist\u00e4 tekem\u00e4ll\u00e4 mieluisia asioita, karsimalla turhia stressitekij\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 liikkumalla ja lep\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti. (Martin 2017, 158-160.)<\/p>\n<\/a>Kuva 3. Riitt\u00e4v\u00e4 lepo ennen esiintymistilannetta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Kuvan l\u00e4hde: Pixabay.<\/figcaption><\/figure>\nL\u00e4\u00e4kkeet, psykoterapia ja p\u00e4ihteet<\/strong><\/h3>\n\u00a0<\/strong>Esiintymisj\u00e4nnityst\u00e4 voidaan hoitaa my\u00f6s l\u00e4\u00e4kkeiden avulla. Beetasalpaajat v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t adrenaliinin vaikutusta elimist\u00f6ss\u00e4, jolloin ihminen my\u00f6s j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n. Harjoitellessa koetut tunteet kuten ilo, suru, viha ja intohimo lis\u00e4\u00e4v\u00e4t my\u00f6s adrenaliinin tuotantoa. Beetasalpaajien k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 vaarana on se, ett\u00e4 ihminen ei tunne en\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 tunteita. Adrenaliinia tarvitaan esityksess\u00e4 positiivisen energian saamiseen. (Irving 2002, 62-64.) Beetasalpaajat saattavat lamauttaa ihmisen my\u00f6s henkisesti \u2013 esitys voi muuttua apaattiseksi. L\u00e4\u00e4kkeet eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n muuta ajatuksia eiv\u00e4tk\u00e4 korjaa soitossa olevia puutteita. (Arjas 1997, 24.) Esiintymisj\u00e4nnityst\u00e4 voidaan hoitaa my\u00f6s psykoterapian avulla. J\u00e4nnitt\u00e4jille on tarjolla lyhytterapiaa, ryhmi\u00e4 sek\u00e4 joissakin kaupungeissa my\u00f6s puheviestinn\u00e4n kursseja. (YTHS 2019)<\/p>\nJoku voi hakea helpotusta j\u00e4nnitysoireisiin my\u00f6s alkoholista tai muista p\u00e4ihteist\u00e4. Pitemm\u00e4n p\u00e4\u00e4lle sellainen ei ole viisasta. Hetkellisesti j\u00e4nnitysoireet voivat lieventy\u00e4, mutta krapulassa ahdistus ja j\u00e4nnittyneisyys usein vain lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t. P\u00e4ihteisiin turvautuminen vie vain kauemmaksi oman j\u00e4nnitt\u00e4misen kohtaamisesta. (Martin 2017, 206.) En ole kokeillut l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 tai p\u00e4ihteit\u00e4 j\u00e4nnitysoireiden lievent\u00e4miseen. Olen sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 ongelmat pit\u00e4isi ratkaista jotenkin muuten. L\u00e4\u00e4kkeet voivat kuitenkin olla viimeinen oljenkorsi sitten, kun esiintymisest\u00e4 on tullut suoranainen pelko eiv\u00e4tk\u00e4 mitk\u00e4\u00e4n muut keinot en\u00e4\u00e4 auta. Uskoisin, ett\u00e4 mielikuvaharjoittelu ja aiheeseen perehtyminen olisi paras keino sel\u00e4tt\u00e4\u00e4 esiintymisj\u00e4nnitykseen liittyv\u00e4t ongelmat.<\/p>\n
Opettaja avainasemassa oppilaan esiintymistaitojen kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4<\/strong><\/h3>\nTaiteen perusopetuksen yleisen oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteissa mainitaan, ett\u00e4 oppilaalle tulisi tarjota tilaisuuksia esiintymisen harjoittelemiseen (TPO 2017). Laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n perusteissa sanotaan, ett\u00e4 oppilasta tulisi kannustaa harjoittelemaan erilaisia esiintymistilanteita (TPO 2017). Opettajan aktiivisuudella on t\u00e4ss\u00e4 suuri merkitys.<\/p>\n
Olen opettanut muutamaa urkuoppilasta. Olemme harjoitelleet esiintymistilanteita tunneilla ja kuvitelleet, ett\u00e4 paikalla on yleis\u00f6\u00e4. Olen my\u00f6s opettanut, mit\u00e4 esiintymisess\u00e4 kannattaa ottaa huomioon, ja olemme keskustelleet esiintymisist\u00e4.<\/p>\n
Musiikkipedagogina haluaisin opettaa jo pienille oppilaille, ett\u00e4 esiintymisj\u00e4nnitys on ihan normaali asia, jonka voi k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 hy\u00f6dyksi suorituksessa. Itse en saanut siihen lapsena tarpeeksi ohjausta. Luulin, ett\u00e4 muut eiv\u00e4t j\u00e4nnit\u00e4 yht\u00e4 paljon kuin min\u00e4. Haluaisin j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 oppilaille matalan kynnyksen konsertteja. Itsell\u00e4ni ensimm\u00e4inen esiintyminen oli musiikkiopiston oppilaskonsertti, joka j\u00e4rjestettiin isossa salissa, jossa oli paljon kuulijoita. Olisi ollut helpompaa esiinty\u00e4 ensimm\u00e4isen kerran pienelle joukolle ihmisi\u00e4 esimerkiksi harjoitusluokassa. Toivoisin, ett\u00e4 pystyisin tulevaisuudessa vaikuttamaan siihen, ett\u00e4 esiintymisj\u00e4nnityst\u00e4 ei pidett\u00e4isi negatiivisena asiana. Kannattaa siis j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4. Parhaassa tapauksessa j\u00e4nnitys auttaa suoriutumaan esiintymisest\u00e4 paremmin kuin ikin\u00e4 osasi kuvitella.<\/p>\n
Kirjoittaja:<\/h3>\n
Taija Korri 2020, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n
L\u00e4hteet:<\/strong><\/h3>\nArjas, P\u00e4ivi, 1997. Iloa esiintymiseen \u2013 muusikon psyykkinen valmennus. <\/em>Jyv\u00e4skyl\u00e4: Atena Kustannus Oy<\/p>\nArjas, P\u00e4ivi, 2014. Varmasti lavalle \u2013 Muusikoiden esiintymisvalmennus. <\/em>Jyv\u00e4skyl\u00e4: Atena Kustannus Oy<\/p>\nIrving, Dorothy, 2002. Ammatti: muusikko. <\/em>Helsinki: Yliopistopaino.<\/p>\nMartin, Minna, 2017. Saa j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4 \u2013 j\u00e4nnitt\u00e4minen voimavarana. <\/em>Helsinki: Kirjapaja<\/p>\nTaiteen perusopetuksen opetussuunnitelman laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n perusteet (TPO)<\/a> 2017. Opetushallitus. (Viitattu 15.12.2019).<\/p>\n
J\u00e4nnitt\u00e4misen hy\u00f6dyt<\/strong><\/h3>\nJ\u00e4nnitt\u00e4misest\u00e4 ei tulisi yritt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 kokonaan eroon. Sen sijaan kannattaisi keskitty\u00e4 sen hy\u00f6tyihin. YTHS:n Terveystietopankin artikkeli korostaa, ett\u00e4 j\u00e4nnityst\u00e4 voi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ja muuttaa positiiviseksi energiaksi harjoittelemalla esiintymist\u00e4 ja muuttamalla esiintymiseen liittyvi\u00e4 ajatuksia ja tunteita (YTHS 2019).<\/p>\n
J\u00e4nnitys vaikuttaa ihmisen vireystilaan. Jos suoritustilanne koetaan innostavana, vireytyminen tuntuu toivottavalta ja mukavalta. Jos taas suoritustilanne koetaan uhkana, ihminen saattaa ylivireyty\u00e4. Jos ylivireyteen ei ole tottunut ja sit\u00e4 ei osaa hallita, se voi tuntua ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 ja pelottavalta. Liiallinen ylivireys voi laukaista h\u00e4iritsev\u00e4n j\u00e4nnitt\u00e4misreaktion, joka vaikuttaa negatiivisesti suoritukseen. Kuitenkin sopiva vireytyminen auttaa suoriutumaan esiintymisest\u00e4 parhaalla mahdollisella tavalla. Alivireydest\u00e4 voi olla esiintymisess\u00e4 suorastaan haittaa (Martin 2017, 21-23.) Alivireisen\u00e4 esiintyj\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pysty keskittym\u00e4\u00e4n kunnolla. Pikkuvirheet ja muistikatkokset ovat yleisi\u00e4. (Arjas 2014, 20.)<\/p>\n
Itsell\u00e4ni on paljon kokemusta esiintymisist\u00e4, joissa liiallinen j\u00e4nnitt\u00e4minen on saanut minut alisuoriutumaan. V\u00e4lill\u00e4 olen my\u00f6s onnistunut k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n esiintymisj\u00e4nnityksen puolelleni ja suoriutumaan esiintymisest\u00e4 hyvin. J\u00e4nnitys on tuonut esiintymiseen juuri oikeanlaisen kipin\u00e4n. Alivireydest\u00e4 esiintymistilanteessa minulla ei ole juuri ollenkaan kokemusta. Sen sijaan olen joskus harjoitellut alivireisen\u00e4, jolloin olen helposti sortunut soittamaan rutiininomaisesti, vailla innostusta ja keskittymist\u00e4.<\/p>\n<\/a>Kuva 2. Parhaimmillaan j\u00e4nnitt\u00e4minen tuo esiintymiseen juuri oikeanlaisen kipin\u00e4n. Kuvan l\u00e4hde: Pixabay<\/figcaption><\/figure>\nJ\u00e4nnitt\u00e4misen hallintaa \u2013 kohti parempia esiintymiskokemuksia<\/strong><\/h3>\nItse olen saanut eniten apua esiintymisj\u00e4nnitykseen mielikuvaharjoittelusta: olen k\u00e4ynyt tilannetta l\u00e4pi etuk\u00e4teen ja kuvitellut onnistuvani siin\u00e4 hyvin. J\u00e4nnityksen taustalla olevien syiden analysoiminen P\u00e4ivi Arjaksen kirjan ohjeiden mukaan on tuonut minulle paljon apua (Arjas 1997, 26-36). Esiintymiskertojen lis\u00e4\u00e4minen on my\u00f6s v\u00e4lill\u00e4 auttanut. Esiintymisj\u00e4nnitykseen on saatavilla paljon hyvi\u00e4 keskittymis- ja mielikuvaharjoituksia.<\/p>\n
Olen saanut esiintymisj\u00e4nnitykseen apua my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4n perusasiat ovat olleet kunnossa. Riitt\u00e4v\u00e4 lepo, mukavat harrastukset ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen ruokarytmi on auttanut. Silloin esiintymisess\u00e4 ei ole ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 stressitekij\u00f6it\u00e4. Hyv\u00e4 valmistautuminen voi auttaa suoriutumaan paremmin. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huolehtia itsest\u00e4\u00e4n l\u00e4hell\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 esiintymist\u00e4 tekem\u00e4ll\u00e4 mieluisia asioita, karsimalla turhia stressitekij\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 liikkumalla ja lep\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti. (Martin 2017, 158-160.)<\/p>\n<\/a>Kuva 3. Riitt\u00e4v\u00e4 lepo ennen esiintymistilannetta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Kuvan l\u00e4hde: Pixabay.<\/figcaption><\/figure>\nL\u00e4\u00e4kkeet, psykoterapia ja p\u00e4ihteet<\/strong><\/h3>\n\u00a0<\/strong>Esiintymisj\u00e4nnityst\u00e4 voidaan hoitaa my\u00f6s l\u00e4\u00e4kkeiden avulla. Beetasalpaajat v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t adrenaliinin vaikutusta elimist\u00f6ss\u00e4, jolloin ihminen my\u00f6s j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n. Harjoitellessa koetut tunteet kuten ilo, suru, viha ja intohimo lis\u00e4\u00e4v\u00e4t my\u00f6s adrenaliinin tuotantoa. Beetasalpaajien k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 vaarana on se, ett\u00e4 ihminen ei tunne en\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 tunteita. Adrenaliinia tarvitaan esityksess\u00e4 positiivisen energian saamiseen. (Irving 2002, 62-64.) Beetasalpaajat saattavat lamauttaa ihmisen my\u00f6s henkisesti \u2013 esitys voi muuttua apaattiseksi. L\u00e4\u00e4kkeet eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n muuta ajatuksia eiv\u00e4tk\u00e4 korjaa soitossa olevia puutteita. (Arjas 1997, 24.) Esiintymisj\u00e4nnityst\u00e4 voidaan hoitaa my\u00f6s psykoterapian avulla. J\u00e4nnitt\u00e4jille on tarjolla lyhytterapiaa, ryhmi\u00e4 sek\u00e4 joissakin kaupungeissa my\u00f6s puheviestinn\u00e4n kursseja. (YTHS 2019)<\/p>\nJoku voi hakea helpotusta j\u00e4nnitysoireisiin my\u00f6s alkoholista tai muista p\u00e4ihteist\u00e4. Pitemm\u00e4n p\u00e4\u00e4lle sellainen ei ole viisasta. Hetkellisesti j\u00e4nnitysoireet voivat lieventy\u00e4, mutta krapulassa ahdistus ja j\u00e4nnittyneisyys usein vain lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t. P\u00e4ihteisiin turvautuminen vie vain kauemmaksi oman j\u00e4nnitt\u00e4misen kohtaamisesta. (Martin 2017, 206.) En ole kokeillut l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 tai p\u00e4ihteit\u00e4 j\u00e4nnitysoireiden lievent\u00e4miseen. Olen sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 ongelmat pit\u00e4isi ratkaista jotenkin muuten. L\u00e4\u00e4kkeet voivat kuitenkin olla viimeinen oljenkorsi sitten, kun esiintymisest\u00e4 on tullut suoranainen pelko eiv\u00e4tk\u00e4 mitk\u00e4\u00e4n muut keinot en\u00e4\u00e4 auta. Uskoisin, ett\u00e4 mielikuvaharjoittelu ja aiheeseen perehtyminen olisi paras keino sel\u00e4tt\u00e4\u00e4 esiintymisj\u00e4nnitykseen liittyv\u00e4t ongelmat.<\/p>\n
Opettaja avainasemassa oppilaan esiintymistaitojen kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4<\/strong><\/h3>\nTaiteen perusopetuksen yleisen oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteissa mainitaan, ett\u00e4 oppilaalle tulisi tarjota tilaisuuksia esiintymisen harjoittelemiseen (TPO 2017). Laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n perusteissa sanotaan, ett\u00e4 oppilasta tulisi kannustaa harjoittelemaan erilaisia esiintymistilanteita (TPO 2017). Opettajan aktiivisuudella on t\u00e4ss\u00e4 suuri merkitys.<\/p>\n
Olen opettanut muutamaa urkuoppilasta. Olemme harjoitelleet esiintymistilanteita tunneilla ja kuvitelleet, ett\u00e4 paikalla on yleis\u00f6\u00e4. Olen my\u00f6s opettanut, mit\u00e4 esiintymisess\u00e4 kannattaa ottaa huomioon, ja olemme keskustelleet esiintymisist\u00e4.<\/p>\n
Musiikkipedagogina haluaisin opettaa jo pienille oppilaille, ett\u00e4 esiintymisj\u00e4nnitys on ihan normaali asia, jonka voi k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 hy\u00f6dyksi suorituksessa. Itse en saanut siihen lapsena tarpeeksi ohjausta. Luulin, ett\u00e4 muut eiv\u00e4t j\u00e4nnit\u00e4 yht\u00e4 paljon kuin min\u00e4. Haluaisin j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 oppilaille matalan kynnyksen konsertteja. Itsell\u00e4ni ensimm\u00e4inen esiintyminen oli musiikkiopiston oppilaskonsertti, joka j\u00e4rjestettiin isossa salissa, jossa oli paljon kuulijoita. Olisi ollut helpompaa esiinty\u00e4 ensimm\u00e4isen kerran pienelle joukolle ihmisi\u00e4 esimerkiksi harjoitusluokassa. Toivoisin, ett\u00e4 pystyisin tulevaisuudessa vaikuttamaan siihen, ett\u00e4 esiintymisj\u00e4nnityst\u00e4 ei pidett\u00e4isi negatiivisena asiana. Kannattaa siis j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4. Parhaassa tapauksessa j\u00e4nnitys auttaa suoriutumaan esiintymisest\u00e4 paremmin kuin ikin\u00e4 osasi kuvitella.<\/p>\n
Kirjoittaja:<\/h3>\n
Taija Korri 2020, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n
L\u00e4hteet:<\/strong><\/h3>\nArjas, P\u00e4ivi, 1997. Iloa esiintymiseen \u2013 muusikon psyykkinen valmennus. <\/em>Jyv\u00e4skyl\u00e4: Atena Kustannus Oy<\/p>\nArjas, P\u00e4ivi, 2014. Varmasti lavalle \u2013 Muusikoiden esiintymisvalmennus. <\/em>Jyv\u00e4skyl\u00e4: Atena Kustannus Oy<\/p>\nIrving, Dorothy, 2002. Ammatti: muusikko. <\/em>Helsinki: Yliopistopaino.<\/p>\nMartin, Minna, 2017. Saa j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4 \u2013 j\u00e4nnitt\u00e4minen voimavarana. <\/em>Helsinki: Kirjapaja<\/p>\nTaiteen perusopetuksen opetussuunnitelman laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n perusteet (TPO)<\/a> 2017. Opetushallitus. (Viitattu 15.12.2019).<\/p>\n
<\/a>J\u00e4nnitt\u00e4misen hallintaa \u2013 kohti parempia esiintymiskokemuksia<\/strong><\/h3>\nItse olen saanut eniten apua esiintymisj\u00e4nnitykseen mielikuvaharjoittelusta: olen k\u00e4ynyt tilannetta l\u00e4pi etuk\u00e4teen ja kuvitellut onnistuvani siin\u00e4 hyvin. J\u00e4nnityksen taustalla olevien syiden analysoiminen P\u00e4ivi Arjaksen kirjan ohjeiden mukaan on tuonut minulle paljon apua (Arjas 1997, 26-36). Esiintymiskertojen lis\u00e4\u00e4minen on my\u00f6s v\u00e4lill\u00e4 auttanut. Esiintymisj\u00e4nnitykseen on saatavilla paljon hyvi\u00e4 keskittymis- ja mielikuvaharjoituksia.<\/p>\n
Olen saanut esiintymisj\u00e4nnitykseen apua my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4n perusasiat ovat olleet kunnossa. Riitt\u00e4v\u00e4 lepo, mukavat harrastukset ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen ruokarytmi on auttanut. Silloin esiintymisess\u00e4 ei ole ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 stressitekij\u00f6it\u00e4. Hyv\u00e4 valmistautuminen voi auttaa suoriutumaan paremmin. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huolehtia itsest\u00e4\u00e4n l\u00e4hell\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 esiintymist\u00e4 tekem\u00e4ll\u00e4 mieluisia asioita, karsimalla turhia stressitekij\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 liikkumalla ja lep\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti. (Martin 2017, 158-160.)<\/p>\n<\/a>Kuva 3. Riitt\u00e4v\u00e4 lepo ennen esiintymistilannetta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Kuvan l\u00e4hde: Pixabay.<\/figcaption><\/figure>\nL\u00e4\u00e4kkeet, psykoterapia ja p\u00e4ihteet<\/strong><\/h3>\n\u00a0<\/strong>Esiintymisj\u00e4nnityst\u00e4 voidaan hoitaa my\u00f6s l\u00e4\u00e4kkeiden avulla. Beetasalpaajat v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t adrenaliinin vaikutusta elimist\u00f6ss\u00e4, jolloin ihminen my\u00f6s j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n. Harjoitellessa koetut tunteet kuten ilo, suru, viha ja intohimo lis\u00e4\u00e4v\u00e4t my\u00f6s adrenaliinin tuotantoa. Beetasalpaajien k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 vaarana on se, ett\u00e4 ihminen ei tunne en\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 tunteita. Adrenaliinia tarvitaan esityksess\u00e4 positiivisen energian saamiseen. (Irving 2002, 62-64.) Beetasalpaajat saattavat lamauttaa ihmisen my\u00f6s henkisesti \u2013 esitys voi muuttua apaattiseksi. L\u00e4\u00e4kkeet eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n muuta ajatuksia eiv\u00e4tk\u00e4 korjaa soitossa olevia puutteita. (Arjas 1997, 24.) Esiintymisj\u00e4nnityst\u00e4 voidaan hoitaa my\u00f6s psykoterapian avulla. J\u00e4nnitt\u00e4jille on tarjolla lyhytterapiaa, ryhmi\u00e4 sek\u00e4 joissakin kaupungeissa my\u00f6s puheviestinn\u00e4n kursseja. (YTHS 2019)<\/p>\nJoku voi hakea helpotusta j\u00e4nnitysoireisiin my\u00f6s alkoholista tai muista p\u00e4ihteist\u00e4. Pitemm\u00e4n p\u00e4\u00e4lle sellainen ei ole viisasta. Hetkellisesti j\u00e4nnitysoireet voivat lieventy\u00e4, mutta krapulassa ahdistus ja j\u00e4nnittyneisyys usein vain lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t. P\u00e4ihteisiin turvautuminen vie vain kauemmaksi oman j\u00e4nnitt\u00e4misen kohtaamisesta. (Martin 2017, 206.) En ole kokeillut l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 tai p\u00e4ihteit\u00e4 j\u00e4nnitysoireiden lievent\u00e4miseen. Olen sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 ongelmat pit\u00e4isi ratkaista jotenkin muuten. L\u00e4\u00e4kkeet voivat kuitenkin olla viimeinen oljenkorsi sitten, kun esiintymisest\u00e4 on tullut suoranainen pelko eiv\u00e4tk\u00e4 mitk\u00e4\u00e4n muut keinot en\u00e4\u00e4 auta. Uskoisin, ett\u00e4 mielikuvaharjoittelu ja aiheeseen perehtyminen olisi paras keino sel\u00e4tt\u00e4\u00e4 esiintymisj\u00e4nnitykseen liittyv\u00e4t ongelmat.<\/p>\n
Opettaja avainasemassa oppilaan esiintymistaitojen kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4<\/strong><\/h3>\nTaiteen perusopetuksen yleisen oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteissa mainitaan, ett\u00e4 oppilaalle tulisi tarjota tilaisuuksia esiintymisen harjoittelemiseen (TPO 2017). Laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n perusteissa sanotaan, ett\u00e4 oppilasta tulisi kannustaa harjoittelemaan erilaisia esiintymistilanteita (TPO 2017). Opettajan aktiivisuudella on t\u00e4ss\u00e4 suuri merkitys.<\/p>\n
Olen opettanut muutamaa urkuoppilasta. Olemme harjoitelleet esiintymistilanteita tunneilla ja kuvitelleet, ett\u00e4 paikalla on yleis\u00f6\u00e4. Olen my\u00f6s opettanut, mit\u00e4 esiintymisess\u00e4 kannattaa ottaa huomioon, ja olemme keskustelleet esiintymisist\u00e4.<\/p>\n
Musiikkipedagogina haluaisin opettaa jo pienille oppilaille, ett\u00e4 esiintymisj\u00e4nnitys on ihan normaali asia, jonka voi k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 hy\u00f6dyksi suorituksessa. Itse en saanut siihen lapsena tarpeeksi ohjausta. Luulin, ett\u00e4 muut eiv\u00e4t j\u00e4nnit\u00e4 yht\u00e4 paljon kuin min\u00e4. Haluaisin j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 oppilaille matalan kynnyksen konsertteja. Itsell\u00e4ni ensimm\u00e4inen esiintyminen oli musiikkiopiston oppilaskonsertti, joka j\u00e4rjestettiin isossa salissa, jossa oli paljon kuulijoita. Olisi ollut helpompaa esiinty\u00e4 ensimm\u00e4isen kerran pienelle joukolle ihmisi\u00e4 esimerkiksi harjoitusluokassa. Toivoisin, ett\u00e4 pystyisin tulevaisuudessa vaikuttamaan siihen, ett\u00e4 esiintymisj\u00e4nnityst\u00e4 ei pidett\u00e4isi negatiivisena asiana. Kannattaa siis j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4. Parhaassa tapauksessa j\u00e4nnitys auttaa suoriutumaan esiintymisest\u00e4 paremmin kuin ikin\u00e4 osasi kuvitella.<\/p>\n
Kirjoittaja:<\/h3>\n
Taija Korri 2020, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n
L\u00e4hteet:<\/strong><\/h3>\nArjas, P\u00e4ivi, 1997. Iloa esiintymiseen \u2013 muusikon psyykkinen valmennus. <\/em>Jyv\u00e4skyl\u00e4: Atena Kustannus Oy<\/p>\nArjas, P\u00e4ivi, 2014. Varmasti lavalle \u2013 Muusikoiden esiintymisvalmennus. <\/em>Jyv\u00e4skyl\u00e4: Atena Kustannus Oy<\/p>\nIrving, Dorothy, 2002. Ammatti: muusikko. <\/em>Helsinki: Yliopistopaino.<\/p>\nMartin, Minna, 2017. Saa j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4 \u2013 j\u00e4nnitt\u00e4minen voimavarana. <\/em>Helsinki: Kirjapaja<\/p>\nTaiteen perusopetuksen opetussuunnitelman laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n perusteet (TPO)<\/a> 2017. Opetushallitus. (Viitattu 15.12.2019).<\/p>\n
<\/a>L\u00e4\u00e4kkeet, psykoterapia ja p\u00e4ihteet<\/strong><\/h3>\n\u00a0<\/strong>Esiintymisj\u00e4nnityst\u00e4 voidaan hoitaa my\u00f6s l\u00e4\u00e4kkeiden avulla. Beetasalpaajat v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t adrenaliinin vaikutusta elimist\u00f6ss\u00e4, jolloin ihminen my\u00f6s j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n. Harjoitellessa koetut tunteet kuten ilo, suru, viha ja intohimo lis\u00e4\u00e4v\u00e4t my\u00f6s adrenaliinin tuotantoa. Beetasalpaajien k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 vaarana on se, ett\u00e4 ihminen ei tunne en\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 tunteita. Adrenaliinia tarvitaan esityksess\u00e4 positiivisen energian saamiseen. (Irving 2002, 62-64.) Beetasalpaajat saattavat lamauttaa ihmisen my\u00f6s henkisesti \u2013 esitys voi muuttua apaattiseksi. L\u00e4\u00e4kkeet eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n muuta ajatuksia eiv\u00e4tk\u00e4 korjaa soitossa olevia puutteita. (Arjas 1997, 24.) Esiintymisj\u00e4nnityst\u00e4 voidaan hoitaa my\u00f6s psykoterapian avulla. J\u00e4nnitt\u00e4jille on tarjolla lyhytterapiaa, ryhmi\u00e4 sek\u00e4 joissakin kaupungeissa my\u00f6s puheviestinn\u00e4n kursseja. (YTHS 2019)<\/p>\nJoku voi hakea helpotusta j\u00e4nnitysoireisiin my\u00f6s alkoholista tai muista p\u00e4ihteist\u00e4. Pitemm\u00e4n p\u00e4\u00e4lle sellainen ei ole viisasta. Hetkellisesti j\u00e4nnitysoireet voivat lieventy\u00e4, mutta krapulassa ahdistus ja j\u00e4nnittyneisyys usein vain lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t. P\u00e4ihteisiin turvautuminen vie vain kauemmaksi oman j\u00e4nnitt\u00e4misen kohtaamisesta. (Martin 2017, 206.) En ole kokeillut l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 tai p\u00e4ihteit\u00e4 j\u00e4nnitysoireiden lievent\u00e4miseen. Olen sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 ongelmat pit\u00e4isi ratkaista jotenkin muuten. L\u00e4\u00e4kkeet voivat kuitenkin olla viimeinen oljenkorsi sitten, kun esiintymisest\u00e4 on tullut suoranainen pelko eiv\u00e4tk\u00e4 mitk\u00e4\u00e4n muut keinot en\u00e4\u00e4 auta. Uskoisin, ett\u00e4 mielikuvaharjoittelu ja aiheeseen perehtyminen olisi paras keino sel\u00e4tt\u00e4\u00e4 esiintymisj\u00e4nnitykseen liittyv\u00e4t ongelmat.<\/p>\n
Opettaja avainasemassa oppilaan esiintymistaitojen kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4<\/strong><\/h3>\nTaiteen perusopetuksen yleisen oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteissa mainitaan, ett\u00e4 oppilaalle tulisi tarjota tilaisuuksia esiintymisen harjoittelemiseen (TPO 2017). Laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n perusteissa sanotaan, ett\u00e4 oppilasta tulisi kannustaa harjoittelemaan erilaisia esiintymistilanteita (TPO 2017). Opettajan aktiivisuudella on t\u00e4ss\u00e4 suuri merkitys.<\/p>\n
Olen opettanut muutamaa urkuoppilasta. Olemme harjoitelleet esiintymistilanteita tunneilla ja kuvitelleet, ett\u00e4 paikalla on yleis\u00f6\u00e4. Olen my\u00f6s opettanut, mit\u00e4 esiintymisess\u00e4 kannattaa ottaa huomioon, ja olemme keskustelleet esiintymisist\u00e4.<\/p>\n
Musiikkipedagogina haluaisin opettaa jo pienille oppilaille, ett\u00e4 esiintymisj\u00e4nnitys on ihan normaali asia, jonka voi k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 hy\u00f6dyksi suorituksessa. Itse en saanut siihen lapsena tarpeeksi ohjausta. Luulin, ett\u00e4 muut eiv\u00e4t j\u00e4nnit\u00e4 yht\u00e4 paljon kuin min\u00e4. Haluaisin j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 oppilaille matalan kynnyksen konsertteja. Itsell\u00e4ni ensimm\u00e4inen esiintyminen oli musiikkiopiston oppilaskonsertti, joka j\u00e4rjestettiin isossa salissa, jossa oli paljon kuulijoita. Olisi ollut helpompaa esiinty\u00e4 ensimm\u00e4isen kerran pienelle joukolle ihmisi\u00e4 esimerkiksi harjoitusluokassa. Toivoisin, ett\u00e4 pystyisin tulevaisuudessa vaikuttamaan siihen, ett\u00e4 esiintymisj\u00e4nnityst\u00e4 ei pidett\u00e4isi negatiivisena asiana. Kannattaa siis j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4. Parhaassa tapauksessa j\u00e4nnitys auttaa suoriutumaan esiintymisest\u00e4 paremmin kuin ikin\u00e4 osasi kuvitella.<\/p>\n
Kirjoittaja:<\/h3>\n
Taija Korri 2020, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n
L\u00e4hteet:<\/strong><\/h3>\nArjas, P\u00e4ivi, 1997. Iloa esiintymiseen \u2013 muusikon psyykkinen valmennus. <\/em>Jyv\u00e4skyl\u00e4: Atena Kustannus Oy<\/p>\nArjas, P\u00e4ivi, 2014. Varmasti lavalle \u2013 Muusikoiden esiintymisvalmennus. <\/em>Jyv\u00e4skyl\u00e4: Atena Kustannus Oy<\/p>\nIrving, Dorothy, 2002. Ammatti: muusikko. <\/em>Helsinki: Yliopistopaino.<\/p>\nMartin, Minna, 2017. Saa j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4 \u2013 j\u00e4nnitt\u00e4minen voimavarana. <\/em>Helsinki: Kirjapaja<\/p>\nTaiteen perusopetuksen opetussuunnitelman laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n perusteet (TPO)<\/a> 2017. Opetushallitus. (Viitattu 15.12.2019).<\/p>\n
Joku voi hakea helpotusta j\u00e4nnitysoireisiin my\u00f6s alkoholista tai muista p\u00e4ihteist\u00e4. Pitemm\u00e4n p\u00e4\u00e4lle sellainen ei ole viisasta. Hetkellisesti j\u00e4nnitysoireet voivat lieventy\u00e4, mutta krapulassa ahdistus ja j\u00e4nnittyneisyys usein vain lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t. P\u00e4ihteisiin turvautuminen vie vain kauemmaksi oman j\u00e4nnitt\u00e4misen kohtaamisesta. (Martin 2017, 206.) En ole kokeillut l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 tai p\u00e4ihteit\u00e4 j\u00e4nnitysoireiden lievent\u00e4miseen. Olen sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 ongelmat pit\u00e4isi ratkaista jotenkin muuten. L\u00e4\u00e4kkeet voivat kuitenkin olla viimeinen oljenkorsi sitten, kun esiintymisest\u00e4 on tullut suoranainen pelko eiv\u00e4tk\u00e4 mitk\u00e4\u00e4n muut keinot en\u00e4\u00e4 auta. Uskoisin, ett\u00e4 mielikuvaharjoittelu ja aiheeseen perehtyminen olisi paras keino sel\u00e4tt\u00e4\u00e4 esiintymisj\u00e4nnitykseen liittyv\u00e4t ongelmat.<\/p>\n
Opettaja avainasemassa oppilaan esiintymistaitojen kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4<\/strong><\/h3>\nTaiteen perusopetuksen yleisen oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteissa mainitaan, ett\u00e4 oppilaalle tulisi tarjota tilaisuuksia esiintymisen harjoittelemiseen (TPO 2017). Laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n perusteissa sanotaan, ett\u00e4 oppilasta tulisi kannustaa harjoittelemaan erilaisia esiintymistilanteita (TPO 2017). Opettajan aktiivisuudella on t\u00e4ss\u00e4 suuri merkitys.<\/p>\n
Olen opettanut muutamaa urkuoppilasta. Olemme harjoitelleet esiintymistilanteita tunneilla ja kuvitelleet, ett\u00e4 paikalla on yleis\u00f6\u00e4. Olen my\u00f6s opettanut, mit\u00e4 esiintymisess\u00e4 kannattaa ottaa huomioon, ja olemme keskustelleet esiintymisist\u00e4.<\/p>\n
Musiikkipedagogina haluaisin opettaa jo pienille oppilaille, ett\u00e4 esiintymisj\u00e4nnitys on ihan normaali asia, jonka voi k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 hy\u00f6dyksi suorituksessa. Itse en saanut siihen lapsena tarpeeksi ohjausta. Luulin, ett\u00e4 muut eiv\u00e4t j\u00e4nnit\u00e4 yht\u00e4 paljon kuin min\u00e4. Haluaisin j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 oppilaille matalan kynnyksen konsertteja. Itsell\u00e4ni ensimm\u00e4inen esiintyminen oli musiikkiopiston oppilaskonsertti, joka j\u00e4rjestettiin isossa salissa, jossa oli paljon kuulijoita. Olisi ollut helpompaa esiinty\u00e4 ensimm\u00e4isen kerran pienelle joukolle ihmisi\u00e4 esimerkiksi harjoitusluokassa. Toivoisin, ett\u00e4 pystyisin tulevaisuudessa vaikuttamaan siihen, ett\u00e4 esiintymisj\u00e4nnityst\u00e4 ei pidett\u00e4isi negatiivisena asiana. Kannattaa siis j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4. Parhaassa tapauksessa j\u00e4nnitys auttaa suoriutumaan esiintymisest\u00e4 paremmin kuin ikin\u00e4 osasi kuvitella.<\/p>\n
Kirjoittaja:<\/h3>\n
Taija Korri 2020, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n
L\u00e4hteet:<\/strong><\/h3>\nArjas, P\u00e4ivi, 1997. Iloa esiintymiseen \u2013 muusikon psyykkinen valmennus. <\/em>Jyv\u00e4skyl\u00e4: Atena Kustannus Oy<\/p>\nArjas, P\u00e4ivi, 2014. Varmasti lavalle \u2013 Muusikoiden esiintymisvalmennus. <\/em>Jyv\u00e4skyl\u00e4: Atena Kustannus Oy<\/p>\nIrving, Dorothy, 2002. Ammatti: muusikko. <\/em>Helsinki: Yliopistopaino.<\/p>\nMartin, Minna, 2017. Saa j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4 \u2013 j\u00e4nnitt\u00e4minen voimavarana. <\/em>Helsinki: Kirjapaja<\/p>\nTaiteen perusopetuksen opetussuunnitelman laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n perusteet (TPO)<\/a> 2017. Opetushallitus. (Viitattu 15.12.2019).<\/p>\n
Arjas, P\u00e4ivi, 1997. Iloa esiintymiseen \u2013 muusikon psyykkinen valmennus. <\/em>Jyv\u00e4skyl\u00e4: Atena Kustannus Oy<\/p>\n Arjas, P\u00e4ivi, 2014. Varmasti lavalle \u2013 Muusikoiden esiintymisvalmennus. <\/em>Jyv\u00e4skyl\u00e4: Atena Kustannus Oy<\/p>\n Irving, Dorothy, 2002. Ammatti: muusikko. <\/em>Helsinki: Yliopistopaino.<\/p>\n Martin, Minna, 2017. Saa j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4 \u2013 j\u00e4nnitt\u00e4minen voimavarana. <\/em>Helsinki: Kirjapaja<\/p>\n Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n perusteet (TPO)<\/a> 2017. Opetushallitus. (Viitattu 15.12.2019).<\/p>\n