Tanssialan ammattilaisena otsikon lukiessasi saatoit havahtua sanan \u201dohjelma\u201d kohdalla. Ehk\u00e4 koit liev\u00e4\u00e4 \u00e4rsyyntymist\u00e4, ehk\u00e4 ep\u00e4ilit kirjoittajan ammattitaitoa. Ei h\u00e4t\u00e4\u00e4, se oli siin\u00e4 tarkoituksella.<\/p>\n
Kieli muokkaa ajattelua. Se, mill\u00e4 sanoilla tanssista keskustelemme, on merkityksellist\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4 alaa eteenp\u00e4in termien suuntaan. \u201dOhjelma\u201d on termi, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n paljon voimistelussa. \u201dJoukkueet\u201d esitt\u00e4v\u00e4t erilaisia ohjelmia \u2013 lyhyit\u00e4 esitysnumeroita, jotka yleens\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t jonkin yhten\u00e4ist\u00e4v\u00e4n teeman, mik\u00e4 toistuu musiikissa, puvustuksessa ja ilmaisussa.<\/p>\n
Kirjoitan t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa kokemuksestani ja pohdinnastani kilpailukoreografian tekemisest\u00e4 pienryhm\u00e4lle show- ja kaupalliseen tanssiin painottuvassa koulussa. Oppilaat ovat 17\u201318-vuotiaita. Oma tanssitaustani koostuu vahvasti nykytanssin ja muun taidetanssin sek\u00e4 hiphop tanssin lainalaisuuksista. Nuoruusi\u00e4n tanssikokemukseni sijoittuvat kuitenkin showtanssin voimisteluseuran kilpailutoimintaan, mik\u00e4 on my\u00f6s yleisesti tunnettu kilpailujen rakenne Suomessa.<\/p>\n
Suomessa varsinkin showtanssin harrastaminen pohjautuu nyky\u00e4\u00e4n laajalti kilpailutoimintaan. Useat tanssikoulut sek\u00e4 opettajat markkinoivat itse\u00e4\u00e4n tanssijoiden kilpailusaavutuksilla. Toiminta t\u00e4ht\u00e4\u00e4 usein joko n\u00e4kyv\u00e4sti tai n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti kilpailuun osallistumisiin niin soolo-, duo-, pienryhm\u00e4- kuin muodostelmaesityksill\u00e4.<\/p>\n
Kilpailutoiminnan juuria ei ole tarpeen t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa tarkkaan mets\u00e4st\u00e4\u00e4, mutta sen tied\u00e4mme, ett\u00e4 suomalainen naisvoimistelu on vaikuttanut koko taidetanssin ja samaa historiapolkua seuraten my\u00f6s showtanssin kent\u00e4n kehitykseen.<\/p>\n
Varhaisen suomalaisen modernin tanssin kaksi keskeist\u00e4 vaikuttajaa olivat\u00a0Isadora Duncan\u00a0(1878\u20131927) ja\u00a0Emile Jaques-Dalcroze\u00a0(1865\u20131950). Rytmiseksi voimisteluksi kutsutuilla harjoituksilla Dalcroze muutti musiikin liikkeeksi (Makkonen 2003.)<\/p>\n
Oma ty\u00f6skentelytapani yhdisteli sek\u00e4 ideal\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 ett\u00e4 liikel\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 koreografian tekemisen tapaa. Tein koreografian syyskaudella 2019. Ensimm\u00e4inen kilpailu oli edess\u00e4 joulukuussa. Meill\u00e4 oli vain viisi 60 minuutin pituista kertaa aikaa oppia ja harjoitella koreografia pienryhm\u00e4n kanssa. T\u00e4m\u00e4n vuoksi karsin listaltani saman tien pois kaikki tanssijoita tekemisprosessiin osallistavat keinot, mik\u00e4 on yleens\u00e4 ty\u00f6skentelyss\u00e4ni oleellinen ty\u00f6kalu. P\u00e4\u00e4dyimme opettelemaan koko esityksen karkeasti kolmessa kerrassa. J\u00e4ljelle j\u00e4i kaksi ja puoli kertaa tunteiden esiin kaivamiselle, liikkeiden hiomiselle ja fiilistelylle.<\/p>\n
Koreografian tekeminen l\u00e4hti ideasta. Olin py\u00f6ritellyt mieless\u00e4ni aihetta naiseudesta ja nykyajan naiskuvasta. Tiesin tarttuvani suureen aiheeseen varsinkin, kun aiheen k\u00e4sittelylle aikaa on noin kolme minuuttia. Aihe kuitenkin inspiroi minua, joten p\u00e4\u00e4tin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, mutta muokata sen ryhm\u00e4lle sopivaksi \u2013 kaventaa n\u00e4k\u00f6kulmaa ja tehd\u00e4 siit\u00e4 yleismaallisemman.<\/p>\n
Koreografian liikkeiss\u00e4 hy\u00f6dynsin nykytanssille ominaista liikekielt\u00e4, johon kuuluvat maadoitus, turhan muodollisuuden riisuminen sek\u00e4 voiman k\u00e4ytt\u00f6 dynaamisuutta vaihdellen. Lis\u00e4sin koreografiaan showtanssitunneilta tuttuja liikkeit\u00e4, kuten tiettyj\u00e4 hyppyj\u00e4 \u2013 n\u00e4in koreografiassa oli my\u00f6s valmiiksi tuttuja elementtej\u00e4 tanssijoille. Tietyt liikkeet toivat koreografian my\u00f6s vertailukelpoisempaan asemaan show- ja voimistelupainotteisten koreografioiden kesken.<\/p>\n
Taide- ja showtanssin kilpailukulttuurista ei ole tiett\u00e4v\u00e4sti tehty Suomessa tutkimusta. Sen sijaan varsin tuore v\u00e4it\u00f6skirja ilmestyi vuonna 2010 (Weisbrod) amerikkalaisesta kilpailutanssista, joka vastaa p\u00e4\u00e4piirteiss\u00e4\u00e4n mielest\u00e4ni Suomessa toteutettavaa kulttuuria \u2013 onhan genren virtaukset p\u00e4\u00e4osin l\u00e4ht\u00f6isin juuri Yhdysvalloista.<\/p>\n
Vaikka monet liikepraktiikat nojaavat toistoon, t\u00e4m\u00e4 tietty k\u00e4ytt\u00f6 on suunniteltu tuottamaan tiettyj\u00e4 kuvia, jotka ovat identtisi\u00e4 tai parempia kuin ne, jotka on tuottanut toinen kilpaileva keho (competition body). T\u00e4m\u00e4 toisto varmistaa kilpailevan kehon kyvyn suorituksen t\u00e4sm\u00e4llisyyden, mik\u00e4 takaa menestyksen kilpailussa (Weisbrod 2010, 73.)<\/p>\n
Weisbrod kuvailee v\u00e4it\u00f6skirjassaan kilpailevan kehon mallin \u201dcompetition body\u201d, joka on n\u00e4kemykseni mukaan tuttu esimerkiksi Suomen Performing Arts -kilpailun n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lt\u00e4. Kilpaileva keho on tietynlainen ja se harjoitutetaan tietyll\u00e4 tavalla. Weisbrod kirjoittaa, ett\u00e4 muunkinlaiset kehot ilmenev\u00e4t tanssikilpailuissa, mutta ne eiv\u00e4t menesty yht\u00e4 suurella varmuudella. H\u00e4n ei ole vain rakentunut kilpailun rakennetta varten<\/em>, vaan my\u00f6s kilpailun rakenteen vuoksi<\/em> (Weisbrod 2010, 73). Kyse on noidankeh\u00e4st\u00e4.<\/p>\n Kilpaileva keho hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 erityisesti kuvia peiliss\u00e4 tanssitunnilla ja harjoituksissa. H\u00e4n muokkaa esiintymist\u00e4\u00e4n n\u00e4iden pohjalta jatkuvasti n\u00e4hd\u00e4kseen, onko h\u00e4n suorittanut liikkeen t\u00e4sm\u00e4llisesti, kuten h\u00e4nen esitt\u00e4v\u00e4 kehonsa<\/em> (Weisbrod 2010, 74.)<\/p>\n Yhdysvaltalainen kilpailutanssin kentt\u00e4 luo siis rakenteellaan tietynlaisia kehoja ja tietynlaista liikett\u00e4, mik\u00e4 ei ole m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4viss\u00e4 yhden lajin tai tekniikan alle. On kuitenkin n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 jo yhtenev\u00e4isyyksi\u00e4 n\u00e4iden kehojen ja liikekielen kesken. Samaan suuntaan ollaan kokemukseni mukaan kulkemassa my\u00f6s Suomessa kilpailtavan showtanssin saralla.<\/p>\n Showtanssissa ja varsinkin kilpailtavassa tanssissa ilmaisu ja varsinainen tanssin flow j\u00e4\u00e4 usein irralliseksi. Oma mututuntumani sanoo, ett\u00e4 syyn\u00e4 on joko ensisijainen keskittyminen tekniseen suorittamiseen ja sen vuoksi ajan riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys tai yleinen ohjautuvuus kohti virtuositeetin ihailua. T\u00e4t\u00e4 ajatusta toistaa pienryhm\u00e4ss\u00e4 yhden tanssijan kommentti koreografiasta: \u201dIhanaa, kun kerrankin saa ilmaista!\u201d<\/p>\n Tanssikouluissa varsinkin joulu- tai kev\u00e4tn\u00e4yt\u00f6sten esityksi\u00e4 tehdess\u00e4 oppilaat kysyv\u00e4t usein: \u201dmink\u00e4lainen ilme meill\u00e4 on?\u201d T\u00e4m\u00e4 kertoo ajatusmaailmasta, jonka mukaan ilmaisu voidaan rajata tanssijan kasvoillaan esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ilmeeseen. Se kertoo my\u00f6s siit\u00e4 ajatuksesta, ett\u00e4 ilmaisu on jonkinlainen tanssijan kehosta eritelt\u00e4v\u00e4 asia, jonka voi samaistaa harjoiteltavan liikkeen treenaamiseen.<\/p>\n Oman n\u00e4kemykseni mukaan ilmaisu on asia, joka parhaiten ilmentyess\u00e4\u00e4n esityksess\u00e4, voidaan opetustilanteessa tiivist\u00e4\u00e4 tarinan muotoon. Tanssijan on tiedett\u00e4v\u00e4, mink\u00e4laista tarinaa h\u00e4nen on tarkoitus kertoa \u2013 oli tarina sitten n\u00e4kyv\u00e4 tai n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n. Ilmaisun voi mystifioida ja niin usein tanssissa tehd\u00e4\u00e4nkin. Toisaalta sen tiivist\u00e4minen on vaikeaa, eik\u00e4 mik\u00e4\u00e4n termist\u00f6 kata ilmi\u00f6t\u00e4 tarpeeksi laajasti, tehden siit\u00e4 n\u00e4in ollen mystisen.<\/p>\n Prosessissa itse\u00e4ni j\u00e4i jopa pelottamaan se, ett\u00e4 ilmaisun ty\u00f6st\u00e4miselle j\u00e4i v\u00e4h\u00e4n aikaa. Ty\u00f6st\u00f6prosessin toiseksi viimeisell\u00e4 treenikerralla k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 tanssijat eiv\u00e4t olleet herkistyneet lainkaan kuuntelemaan esityskappaleen sanoja \u2013 mitk\u00e4 olivat varsin t\u00e4rke\u00e4t koreografian tarinankerronnassa. T\u00e4st\u00e4 seurauksena ohjasin jokaisen tanssijan makuulle salin lattialle, sulkemaan silm\u00e4ns\u00e4 ja kuuntelimme kappaleen kerran sanasta sanaan.<\/p>\n Viimeisen treenikerran j\u00e4lkeen tanssijat alkoivat selke\u00e4sti ottamaan esityst\u00e4 ja koreografiaa omakseen. Koin onnistuneeni koreografina ja minua helpotti ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 esitys tulee kehittym\u00e4\u00e4n viel\u00e4 kilpailukauden aikana. Eri kilpailut kehitt\u00e4v\u00e4t koreografiaa eri suuntiin ja treenikerrat kilpailujen v\u00e4liss\u00e4 antavat tilaa my\u00f6s pienille muutoksille ja hiomisille.<\/p>\n Koreografian p\u00e4\u00e4tarkoitus oli toimia kilpailuesityksen\u00e4 useissa erilaisissa kilpailuissa. Ryhm\u00e4 halusi osallisua niin Finnish Dance Organizationin j\u00e4rjest\u00e4miin suurin Performing Arts -kilpailuihin kuin pienempien seurojen j\u00e4rjest\u00e4miin katselmuksiinkin. Ensimm\u00e4isess\u00e4 kilpailussa Magic Move -tanssikatselmuksessa pienryhm\u00e4 sijoittui hopealle, sarjassa oli yhteens\u00e4 seitsem\u00e4n esityst\u00e4.<\/p>\n Kilpailukoreografian tekeminen oli l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti itselleni haastavaa. Esitt\u00e4v\u00e4n taiteen alalla kilpaileminen on ristiriitaista. Taiteeseen ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 kuuluu oleellisena osana vapaus niin katsojan kuin tekij\u00e4n toimesta ja kaikkien teoksien asettaminen samoihin raameihin on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 v\u00e4kin\u00e4ist\u00e4 ja tekee toiminnasta yksiulotteista. Toisaalta tanssikoulussa opiskelevalle nuorelle kilpailut saattavat olla t\u00e4rkein, motivoivin tai jopa ainoa keino arvioida omia taitoja.<\/p>\n Kilpailu houkuttelee laajempaa katsojakuntaa kuin koulun esitykset. Tuomaristopaneelin odotetaan tuovan kilpailuun ammattitaitoisempaa n\u00e4kemyst\u00e4 kuin yleis\u00f6, mik\u00e4 tekee kilpailutapahtumista ammattimaisempia. Tanssija voi esimerkiksi kohdata saman tuomariston koe-esiintymisess\u00e4 ty\u00f6paikkaa varten. (Weisbrod 2010, 23-24.)<\/p>\n Kilpailu niin hyv\u00e4ss\u00e4 kuin pahassakin, on ensisijainen paikka tanssitreenaamiselle eri tanssitaustaisille ja eri kokemuksia omaaville amat\u00f6\u00f6ritanssijoille Yhdysvalloissa (Weisbrod 2010, 5).\u00a0 Mielest\u00e4ni sama p\u00e4tee my\u00f6s Suomen tanssin harrastuskentt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Kilpailukulttuuri perustuu vertaamiseen, joku on aina arvioitavassa asiassa toista parempi tai huonompi. Kilpailu saa ajattelussa ja keskustelussa usein negatiivisen s\u00e4vyn, mutta oleellista on aina suhteuttaa asiat ja tarjota monipuolista tietoa oppilaille.<\/p>\n Esimerkiksi kilpailuihin vahvasti t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4ss\u00e4 tanssikoulussa on mielest\u00e4ni t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ruokkia tanssijoita my\u00f6s muilla esiintymisvaihtoehdoilla sek\u00e4 keinoilla arvioida omaa ty\u00f6skentely\u00e4\u00e4n, kuin ainoastaan vertaamalla itse\u00e4\u00e4n muihin.<\/p>\n N\u00e4it\u00e4 keinoja ovat esimerkiksi:<\/p>\n Kirjoittaja: <\/strong><\/p>\n Emma Heinonen 2020, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n Burrows, J. 2010. A Choreographer\u00b4s Handbook. Lontoo: Routledge.<\/p>\n H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen, S. 1999. Koreografian opetus- ja oppimisprosesseista. V\u00e4it\u00f6skirja. Teatterikorkeakoulu Acta Scenica 4. Viitattu 2.2.2020.<\/p>\n Isokorpi, T. 2013. Huippuosaamisen pedagogiikka – N\u00e4k\u00f6kulmia oman ammatillisen huippuosaamisen saavuttamiseksi. H\u00e4meen ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.2.2020. https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/67052\/Huippuosaamisen+pedagogiikka_e.pdf;jsessionid=BA5C02CD30E9AB6EF21DDB03777199E0?sequence=1<\/p>\n Kirjoittajan omat muistiinpanot.<\/p>\nIlmaisu on yksi liike muiden mukana?<\/h3>\n
Kilpailu toisia vastaan testaa omia kykyj\u00e4<\/h3>\n
Hyv\u00e4paha kilpailu<\/h3>\n
\n