T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4sittelemme pedagogisia keinoja yhteis\u00f6tanssin kent\u00e4ll\u00e4 toimisen helpottamiseksi. Valitsimme aiheen, koska meit\u00e4 kiinnostaa tanssi muutoksen edist\u00e4misen v\u00e4lineen\u00e4. Yhteis\u00f6tanssilla pyrit\u00e4\u00e4n luomaan voimaantumisen mahdollisuuksia ihmisille ja yhteis\u00f6ille, ja liike on n\u00e4iden muutosprosessien k\u00e4ynnist\u00e4misen v\u00e4lineen\u00e4 (V\u00e4\u00e4t\u00e4inen 2009, 50). Meit\u00e4 kiinnostavat eritysesti tanssin mahdollisuudet ihmisten hyvinvoinnin edist\u00e4miseen ja el\u00e4m\u00e4nlaadun parantamiseen. Olemme molemmat toimineet yhteis\u00f6tanssin kent\u00e4ll\u00e4, ja meill\u00e4 on kokemusta esimerkiksi erityislapsista ja aivoinfarktipotilaista. Mielest\u00e4mme on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ammattitaitoamme hy\u00f6dyksi mahdollisimman laajasti ja kehitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4.<\/p>\n
Olennainen yhteis\u00f6tanssin arvo on inklusiivisuus; kuka tahansa osaa ja on tervetullut osallistumaan sellaisena kuin on. Yhteis\u00f6tanssi my\u00f6s vahvistaa aktiivista toimijuutta ja luo yhdess\u00e4 tekemisen kautta kuulumisen ja merkityksellisyyden tunteita. Prosessi ja kokemus ovat keski\u00f6ss\u00e4 lopputuloksen sijaan. (Jussilainen 2019.) Yhteis\u00f6tanssiprojekteissa taitojen oppiminen ei ole ensisijainen tavoite, vaan olennaisempia ovat ty\u00f6tapa, arvot ja asenteet. Yhteis\u00f6tanssi on\u00a0siis\u00a0taiteen ammattilaisen ohjaama prosessi, joka voi t\u00e4hd\u00e4t\u00e4 esitykseen tai muuhun julkituloon. Usein yhteis\u00f6tanssissa toimitaan yhteisty\u00f6ss\u00e4 sosiaali- terveys- tai kasvatusalojen kanssa.<\/p>\n
Omat kokemuksemme yhteis\u00f6tanssin ohjaamisen parissa perustuvat suurimmaksi osaksi erityist\u00e4 tukea tarvitseviin osallistujiin, kuten aivoinfarktipotilaisiin ja lapsiin, joilla on kehitysvamma. Yhteis\u00f6tanssi voi olla paljon muutakin, esimerkiksi ensimm\u00e4isen\u00e4 opiskeluvuotenamme osallistuimme tanssijoina projektiin, jossa tanssiteos syntyi yhdess\u00e4 meid\u00e4n eli ammattiin opiskelevien, lukiolaisten ja aikuisten\/senioreiden kanssa. T\u00e4ss\u00e4kin projektissa yhdess\u00e4 tekeminen oli keski\u00f6ss\u00e4, ja jokainen osallistuja tanssitaustastaan huolimatta oli aktiivinen toimija, mik\u00e4 on keskeinen arvo yhteis\u00f6tanssissa.<\/p>\n
Mainitsemamme yhteis\u00f6tanssiprojekti ammattiopintojen ensimm\u00e4isell\u00e4 vuosikurssilla perustui improvisaatioon. Harjoituksissa improvisaatioon annettiin tarkat teht\u00e4v\u00e4t tai raamit. Improvisaatio onkin yhteis\u00f6tanssissa toimiva keino, koska siin\u00e4 jokainen voi toteuttaa annetun teht\u00e4v\u00e4n omalla tavallaan. T\u00e4ss\u00e4 projektissa se toimi hyvin, sill\u00e4 sen avulla eri taustoista tulevat tanssijat pystyiv\u00e4t tuottamaan kukin omalle keholleen sopivaa liikemateriaalia huolimatta siit\u00e4, paljonko heill\u00e4 oli aiempaa tanssikokemusta. T\u00e4m\u00e4nkaltaisia harjoitteita ohjatessa onkin hyv\u00e4 rohkaista osallistujia korostamalla, ettei ole olemassa v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tai oikeanlaista liikett\u00e4, vaan kaikki liike voi olla tanssia. Osallistujia voi helpottaa my\u00f6s se, ett\u00e4 aluksi improvisaatiossa on tarkasti rajattu teht\u00e4v\u00e4, josta liikett\u00e4 voi improvisaation edetess\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 vapauttamaan. T\u00e4ss\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 apuna esimerkiksi arkiliikett\u00e4. Esimerkiksi teht\u00e4v\u00e4, jossa jokainen l\u00e4htee liikkeelle jostain aamutoimissaan tekem\u00e4st\u00e4\u00e4n liikkeest\u00e4, jota sitten l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n varioimaan, on toimiva, jos osallistujia j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4 oman liikkeen tuottaminen. N\u00e4in kynnys sille ei muodostu liian suureksi, ja jokainen p\u00e4\u00e4see alkuun. T\u00e4t\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 k\u00e4ytettiin esimerkiksi DanceAbilityn ty\u00f6pajassa, jolle osallistuimme kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2019.<\/p>\n
Syksyll\u00e4 2019 ohjasimme muutaman kerran tanssia henkil\u00f6ille, jotka kuntoutuvat aivoinfarktista. T\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4dyttiin ensin saamalla kokemusta toimimalla aivoinfarktipotilaan henkil\u00f6kohtaisena avustajana sek\u00e4 pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 h\u00e4nen kanssaan tanssituokioita. Tuokion harjoitteet valikoituivat sen kohderyhm\u00e4n mukaan. Oli otettava huomioon jokaisen osallistujan mahdolliset poikkeavuudet. Aivohalvauksen j\u00e4lkeen muistin ja tiedonk\u00e4sittelyn oireet ovat yleisi\u00e4. (K\u00e4yp\u00e4 hoito -ty\u00f6ryhm\u00e4 muistisairaudet 2017.)\u00a0 T\u00e4m\u00e4n takia tanssituokiossa improvisaatio oli toimivin keino kohti tanssimista, koska siin\u00e4 ei tarvitse opetella muistamaan teht\u00e4vi\u00e4 liikkeit\u00e4, vaan liike luodaan hetkess\u00e4 ja on jokaisella omansa. Toinen toimiva keino oli ”seuraa johtajaa” tyyppinen oppimistapa, jossa ohjaaja n\u00e4ytti liikkeen ja osallistujat tekiv\u00e4t per\u00e4ss\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 tavalla teimme alussa l\u00e4mmittelyliikkeit\u00e4 sek\u00e4 kehonhallintaa kohentavia liikkeit\u00e4.<\/p>\n
Osallistujilla oli my\u00f6s haasteita liikkumiskyvyn kanssa, koska heill\u00e4 oli halvausoireita, tuntopuutoksia, tasapainon hallintavaikeuksia ja hahmotusvaikeuksia. Joillain henkil\u00f6ill\u00e4 oli apuv\u00e4line, kuten k\u00e4velykeppi tai py\u00f6r\u00e4tuoli. Tanssituokiossa harjoitettiinkin tasapainoa ja hahmotuskyky\u00e4. Tasapainoa harjoitettiin tunnin alussa ”seuraa johtajaa” -tyyppisesti. Hahmotuskyky\u00e4 harjoitettiin erilaisin mielikuvin improvisoiden sek\u00e4 parin kanssa teht\u00e4v\u00e4ll\u00e4 peiliharjoituksella. Peiliharjoituksessa toinen seuraa ja kopioi vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 olevan parin liikett\u00e4 tai liikkeit\u00e4.<\/p>\n
Usealla osallistujalla oli afasia eli kielellinen h\u00e4iri\u00f6, jolloin puheen tuottaminen ja ymm\u00e4rt\u00e4minen vaikeutui. Kielelliset h\u00e4iri\u00f6t oli otettava huomioon selitett\u00e4ess\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n antoja sek\u00e4 selvitett\u00e4ess\u00e4, onko teht\u00e4v\u00e4 ymm\u00e4rretty sek\u00e4 palautteen annossa. Henkil\u00f6t, joilla oli h\u00e4iri\u00f6, n\u00e4yttiv\u00e4t esimerkiksi peukalo yl\u00f6sp\u00e4in suunnattuna, jos teht\u00e4v\u00e4 oli ymm\u00e4rretty. My\u00f6s esimerkiksi erityislasten tai viittomankielisten kanssa toimittaessa voi olla tarpeen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vastaavanlaisia keinoja kommunikoinnissa.<\/p>\n
Yhteis\u00f6tanssin ohjaaminen on jaettu kahteen eri tyyliin, jotka ovat teht\u00e4v\u00e4orientoitunut johtamistapa ja osallistamisorientoitunut johtamistapa. Teht\u00e4v\u00e4orientoituneeseen tapaan kuuluu l\u00e4mmittelyn ohjaaminen, liikefraasien, askelten ja sarjojen opettaminen, koreografian alkupisteen ehdottaminen, palautteen antaminen improvisaatiosta sek\u00e4 vaihtoehtoisten liikkeiden ehdottaminen, koreografisiin ongelmiin ratkaisujen esitt\u00e4minen. Osallistamisorientoitunut tapa sen sijaan auttaa osallistujia kommunikoimaan ideoitaan, rohkaisee osallistumaan, tarjoaa tukea, motivoi ja inspiroi, helpottaa ryhm\u00e4n j\u00e4senien keskin\u00e4ist\u00e4 kommunikaatiota, k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 huumoria j\u00e4nnityksen purkamiseen, k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aikaa aktiviteetteihin, jotka luovat suhdetta osallistujien v\u00e4lille, antaa aikaa tauoille. \u00a0\u00a0(Amans 2017, 114.)<\/p>\n
Yhteis\u00f6tanssitaiteilijalta vaaditaan uskoa siihen, ett\u00e4 tanssin avulla taiteellinen, luova, sosiaalinen ja fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi voi kasvaa. H\u00e4nen t\u00e4ytyy my\u00f6s olla sitoutunut tuomaan tanssia kaikenlaisten ihmisten ulottuville. Yhteis\u00f6tanssitaiteilijalla t\u00e4ytyy lis\u00e4ksi olla erityisi\u00e4 taitoja, tietoa ja tiettyj\u00e4 ominaisuuksia, jotta h\u00e4n pystyy tarjoamaan osallistujille turvallisen, korkeatasoisen ja nautinnollisen tanssikokemuksen, joka vastaa osallistujien erityisvaatimuksia. (Amans 2017, 122-123.) Ohjaajan tulee pysty\u00e4 taiteelliseen ty\u00f6skentelyn ohjaamisen lis\u00e4ksi avoimeen vuorovaikutukseen ryhm\u00e4n kanssa. Tanssinopettajan t\u00e4ytyy my\u00f6s olla tarkkana siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n vastaa nimenomaan ryhm\u00e4n ja osallistujien tarpeisiin sen sijaan, ett\u00e4 h\u00e4n pyrkii toiminnallaan vastaamaan omiin tarpeisiinsa. Ohjaajalla tulisi olla my\u00f6s ymm\u00e4rryst\u00e4 ryhm\u00e4dynamiikasta. (Amans 2017,\u00a0 114-116.)<\/p>\n
Yhteis\u00f6taiteen kent\u00e4ll\u00e4 toimivan tanssinopettajan t\u00e4ytyy my\u00f6s usein tehd\u00e4 taustaty\u00f6t\u00e4 ennen toiminnan suunnittelua. Jotta yhteis\u00f6n ja sen j\u00e4senten hyvinvointia ja voimaantumista voidaan tukea, tulee selvitt\u00e4\u00e4, millaisia erityisominaisuuksia tai -vaatimuksia kyseess\u00e4 oleva yhteis\u00f6 ja sen j\u00e4senet omaavat. Ohjaajan t\u00e4ytyy my\u00f6s olla valmis heitt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n prosessiin ja antaa my\u00f6s osallistujien m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 sen etenemist\u00e4. On kuunneltava koko ajan heid\u00e4n rytmi\u00e4\u00e4n ja pystytt\u00e4v\u00e4 toimimaan hetkess\u00e4 sen mukaan. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 opettaja antaa osallistujille kokemuksen siit\u00e4, ett\u00e4 he osaavat tanssia ja ett\u00e4 heid\u00e4n kokemuksensa ovat t\u00e4rkeit\u00e4 (Amans 2017, 114.) Yhteis\u00f6tanssissa ei ole tietty\u00e4 kaavaa, ja tunnit kulkevat t\u00e4ysin niiden osallistujien mukaan. Jokainen yhteis\u00f6tanssituokio on ainutlaatuinen, ja siit\u00e4 voikin oppia ohjaajana paljon.<\/p>\n
Kirjoittajat:<\/p>\n
Camilla Bj\u00f6rklund ja Vilhelmiina Jokinen 2020, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n