{"id":189,"date":"2013-05-08T10:24:29","date_gmt":"2013-05-08T07:24:29","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=189"},"modified":"2024-05-28T13:45:11","modified_gmt":"2024-05-28T10:45:11","slug":"erityisesti-musisoiden-lapsen-erityisen-tuen-tarpeen-huomioiminen-varhaisian-musiikinopetuksessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2013\/05\/erityisesti-musisoiden-lapsen-erityisen-tuen-tarpeen-huomioiminen-varhaisian-musiikinopetuksessa\/","title":{"rendered":"Erityisesti musisoiden – Lapsen erityisen tuen tarpeen huomioiminen varhaisi\u00e4n musiikinopetuksessa"},"content":{"rendered":"

\"kuvassa<\/a><\/strong>Musiikki on kuin aurinko. Sen s\u00e4teet voivat koskettaa jokaista kehityksen osa-aluetta. (Wood, 1982). Kehityksen vaikeudet eiv\u00e4t ole este musiikin harrastamiselle ja siit\u00e4 nauttimiselle \u2013 p\u00e4invastoin musiikki voi helpottaa ja auttaa lapsen kehityst\u00e4. Kuinka varhaisi\u00e4n musiikkikasvatus sopii t\u00e4h\u00e4n kuvioon? K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokeilumme p\u00e4iv\u00e4kodissa ja erityiskoulussa osoittavat, ett\u00e4 varhaisi\u00e4n musiikkikasvatuksella todella on merkityst\u00e4 lasten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Jo muutaman pit\u00e4m\u00e4mme musiikkituokion j\u00e4lkeen lapsissa oli havaittavissa musiikin positiivisia vaikutuksia.<\/p>\n

Musiikkia kuvataan tunteiden kieleksi. Musiikin avulla voi parhaimmillaan koskettaa, ilmaista ja jakaa sis\u00e4isi\u00e4, usein piilossa olevia, tuntemuksia tavalla, joita ei sanoilla tai puheella tavoita. (Hongisto-\u00c5berg, Lindeberg-Piiroinen & M\u00e4kinen 1994, 206-207.) \u00a0Musiikki yhdist\u00e4\u00e4 ja luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yhdess\u00e4 soittaminen tai laulaminen on el\u00e4mys, joka tuo iloa jokaiselle osapuolelle. \u00a0Musiikki koskettaa meit\u00e4 kokonaisvaltaisesti. Se vaikuttaa niin ajatteluumme, tunteisiimme, muistiimme kuin fysiikkaammekin. Aistimme musiikin paitsi kuulo- my\u00f6s tuntoaistimme kautta ja reagoimme siihen yksil\u00f6llisesti. (Kivel\u00e4-Taskinen 2008, 51.)<\/p>\n

Tuumasta toimeen<\/h2>\n

Halusimme kehitt\u00e4\u00e4 omaa osaamistamme ja kokeilla k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, voiko varhaisi\u00e4n musiikkikasvatus tukea lapsen kehityst\u00e4 ja auttaa mahdollisissa kehityksen pulmatilanteissa. Valitsimme kohderyhm\u00e4ksi erityist\u00e4 tukea tarvitsevat lapset, sill\u00e4 tulevassa ty\u00f6ss\u00e4mme tulemme todenn\u00e4k\u00f6isesti kohtaamaan t\u00e4llaisia lapsia. Halusimme kartuttaa omaa varhaisi\u00e4n musiikinopettajan ty\u00f6kalupakkiamme ja saada kokemusta erityist\u00e4 tukea tarvitsevien lasten parissa toimimisesta.<\/p>\n

Pidimme 16 muskarituokiota kahdessa eri paikassa, jotka olivat Haukkarannan koulu ja Halssilan p\u00e4iv\u00e4koti. Haukkarannan koulussa tuokioihin osallistui seitsem\u00e4n lasta, joilla oli kielellisi\u00e4 vaikeuksia ja jotka olivat i\u00e4lt\u00e4\u00e4n 6-8 -vuotiaita. Tuokiot kestiv\u00e4t 45 minuuttia kerrallaan ja niit\u00e4 oli yhteens\u00e4 kymmenen. Halssilan p\u00e4iv\u00e4kodin ryhm\u00e4 oli pienempi. Siin\u00e4 oli viisi 3-4 \u2013vuotiasta lasta, joista yksi oli niin sanottu vertaislapsi ja nelj\u00e4ll\u00e4 muulla oli erilaisia erityisen tuen tarpeita. Vertaislapsella tarkoitetaan sellaista lasta, jolla ei ole erityisen tuen tarvetta ja jonka kehitys kulkee ik\u00e4ryhm\u00e4lle tyypillisi\u00e4 polkuja. N\u00e4m\u00e4 tuokiot kestiv\u00e4t noin puoli tuntia kerrallaan ja niit\u00e4 oli yhteens\u00e4 kuusi. Molemmissa paikoissa l\u00e4sn\u00e4 oli my\u00f6s lasten omia aikuisia, Haukkarannassa erityisopettaja ja Halssilassa vaihtelevasti 1-3 henkil\u00f6kunnan edustajaa. Haukkarannan tuokiot pidettiin loka-joulukuussa 2012 ja Halssilassa taas tammi-helmikuussa 2013.<\/p>\n

Halssilassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olivat perinteisten varhaisi\u00e4n musiikkikasvatuksen ty\u00f6tapojen ohella muutamat musiikkiterapian menetelm\u00e4t, esimerkiksi kuvakortit ohjeistuksen tukena. Kokeilimme lis\u00e4ksi taideintegraatiota. Tunnista toiseen toistuvia aiheita olivat alku- ja loppulaulun lis\u00e4ksi kehon motoristen taitojen kehitt\u00e4minen, oman vuoron odottaminen ja laulamiseen rohkaiseminen. Aina ennen loppulaulua tehtiin Elina Kivel\u00e4-Taskisen (2008, 21) simpukkaharjoitus, jonka on tarkoitus poistaa mahdollisia moro-refleksin j\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Lapset eiv\u00e4t kuuden kerran aikana oppineet tekem\u00e4\u00e4n harjoitusta itsen\u00e4isesti, mutta siit\u00e4 muodostui mukava vuorovaikutuksellinen hetki aikuisen ja lapsen v\u00e4lille.<\/p>\n

Moro-refleksi on vastasyntyneen keino suojella itse\u00e4\u00e4n yll\u00e4tt\u00e4vilt\u00e4 tilanteilta. Siin\u00e4 lapsen k\u00e4det ja jalat r\u00e4v\u00e4ht\u00e4v\u00e4t auki ja p\u00e4\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy sivulle. Refleksi poistuu yleens\u00e4 ensimm\u00e4isen ik\u00e4vuoden aikana. Jos refleksi ei syyst\u00e4 tai toisesta t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 h\u00e4vi\u00e4, saattavat sen j\u00e4\u00e4nteet aiheuttaa lapsessa kohonnutta herkkyytt\u00e4 aisti\u00e4rsykkeille, vaikeaa esiintymisj\u00e4nnityst\u00e4, alisuoriutumista, ajatuskatkoja ja impulsiivista toimintaa.\u00a0 (Kivel\u00e4-Taskinen 2008, 20-21.)<\/p>\n

Haukkarannassa k\u00e4ytettiin niin ik\u00e4\u00e4n perinteisi\u00e4 varhaisi\u00e4n musiikkikasvatuksen ty\u00f6tapoja. Erityisesti keskityttiin perussykkeen hahmottamiseen, jossa oli apuna rytmirinkula. Kokeiltiin my\u00f6s, kuinka sanarytmin hahmotus onnistuu. Tunneilla liikuttiin paljon musiikin mukana, jolloin vahvistettiin karkeamotoriikkaa ja kehon kaavan hahmottamista. Laattasoittimien avulla harjoiteltiin yhteissoittoa ja yhteisen sykkeen l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4 ja mallettien avulla tehtiin hienomotorisia harjoituksia. Kuvat olivat mukana helpottamassa laulujen sanojen oppimista. Harjoittelimme my\u00f6s oman vuoron odottamista. Tunnilla loruiltiin erityisen paljon, koska siit\u00e4 on apua kielen eri osa-alueiden, kuten tavujen ja \u00e4\u00e4nteiden, hahmottamisessa.<\/p>\n

Varhaisi\u00e4n musiikkikasvatusta vai musiikkiterapiaa?<\/h2>\n

Varhaisi\u00e4n musiikkikasvatus ja musiikkiterapia eroavat periaatteidensa ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4riens\u00e4 puolesta toisistaan, vaikka niiss\u00e4 on monia yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4. Varhaisi\u00e4n musiikinopetus t\u00e4ht\u00e4\u00e4 musiikillisten perusvalmiuksien kehitt\u00e4miseen ja musiikin rakkauden her\u00e4tt\u00e4miseen lapsessa. Varhaisi\u00e4n musiikinopetus tukee lapsen kehityst\u00e4 kokonaisvaltaisesti. Tunnilla kannustetaan itsen\u00e4iseen ajatteluun, itseilmaisuun ja yhdess\u00e4 tekemiseen. (Varhaisi\u00e4n musiikinopettajat ry. 2011.) \u00a0\u00a0Musiikkiterapiassa taas musiikki on v\u00e4line, jonka avulla kuntoutetaan tai ennaltaehk\u00e4ist\u00e4\u00e4n psyykkisi\u00e4 tai fyysisi\u00e4 h\u00e4iri\u00f6it\u00e4. Sek\u00e4 musiikkikasvatus ett\u00e4 musiikkiterapia ovat tavoitteellista ja tarkoituksenmukaista toimintaa, vaikka ne p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4riens\u00e4 puolesta eroavatkin toisistaan.\u00a0 Musiikkikasvatus tapahtuu l\u00e4hes aina ryhm\u00e4ss\u00e4, kun taas musiikkiterapiaa annetaan ryhm\u00e4- ja yksil\u00f6tilanteissa. (Ahonen 1997, 30-31.)<\/p>\n

Musiikkikasvattajalla on erinomainen mahdollisuus tarkastella ja tukea lapsen kokonaisvaltaista kehityst\u00e4, kuten keskittymiskyky\u00e4, ruumiinhallintaa, kielellisi\u00e4 valmiuksia, itseilmaisua ja kyky\u00e4 vuorovaikutukseen toisten lasten ja aikuisten kanssa. Varhaisi\u00e4n musiikkikasvatus voi avata lapselle sellaisia kehityksen mahdollisuuksia, joita toisaalla on vaikea havaita. Ongelmien varhainen havaitseminen ja hoidon \u2013 esimerkiksi musiikki- tai psykoterapian \u2013 aloittaminen voi kuitenkin auttaa lasta saavuttamaan ik\u00e4kauden normaalin kehityksen. (Hongisto-\u00c5berg ym. 1994, 206.) Vaikka musiikkituokioiden tavoitteena oli lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen tukeminen, oli meid\u00e4n kuitenkin pidett\u00e4v\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 tuokioidemme l\u00e4ht\u00f6kohdat eiv\u00e4t ole musiikkiterapiassa vaan varhaisi\u00e4n musiikkikasvatuksessa ja sen ty\u00f6tavoissa. Tuokioiden luonne oli siis kasvatuksellinen ja yksi tavoitteista oli onnistumisen kokemusten aikaansaaminen musiikin avulla lasten yksil\u00f6lliset l\u00e4ht\u00f6kohdat ja pulmat huomioiden.<\/p>\n

Lapset ovat luonnostaan kiinnostuneita musiikista ja heille itsens\u00e4 ilmaisu musiikin tai musiikkileikin avulla on toisinaan helpompaa kuin sanallinen ilmaisu. Yhteisess\u00e4 musisoinnissa tai musiikkileikiss\u00e4 kynnys l\u00e4hte\u00e4 mukaan on matalalla ja musiikki voi tuoda uutta innostusta esimerkiksi tavallisesti tylsilt\u00e4 tuntuviin motoriikkaharjoituksiin. Musiikki voi olla samalla suojaava kokemus aralle tai syrj\u00e4\u00e4nvet\u00e4ytyv\u00e4lle lapselle ja aggressiiviselle lapselle turvallinen ymp\u00e4rist\u00f6 ilmaista itse\u00e4\u00e4n. (Hongisto-\u00c5berg ym. 1994, 207.)<\/p>\n

Musiikkiterapiaa ja musiikkikasvatusta yhdist\u00e4\u00e4 musiikin k\u00e4ytt\u00f6 v\u00e4lineen\u00e4. Musiikkiterapiassa musiikki on kuntoutuksen v\u00e4line, kun taas varhaisi\u00e4n musiikkikasvatuksessa painottuvat ilon ja onnistumisten kokemusten v\u00e4litt\u00e4minen ja uusien musiikillisten taitojen oppiminen. Hyv\u00e4 itsetunto, tasapainoinen kehitys ja positiivinen musiikkisuhde syntyv\u00e4t kuin sivutuotteena varhaisen musiikkikasvatuksen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Varhaisi\u00e4n musiikkikasvatuksen ty\u00f6tavat<\/h2>\n

Varhaisi\u00e4n musiikkikasvatuksen ty\u00f6tapoja ovat soittaminen, laulaminen, loruilu, musiikkiliikunta ja kuuntelu. N\u00e4iden avulla lapselle tarjotaan onnistumisen el\u00e4myksi\u00e4, hyv\u00e4t valmiudet musiikkiharrastuksen jatkamiseen ja mahdollisuus oman luovuuden kehitt\u00e4miseen. Lis\u00e4ksi voidaan integroida muita taidealoja, kuten tanssia tai kuvataidetta. (Varhaisi\u00e4n musiikinopettajat ry. 2011.)<\/p>\n

Laulamalla opetellaan l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n erilaisia ja erikorkuisia \u00e4\u00e4ni\u00e4, kuten kuiskaus ja m\u00f6rin\u00e4. Ohjelmistona k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n helppoja lastenlauluja ja loruja, joita usein varioidaan. Laulun ohella omat k\u00e4det, jalat ja koko keho ovat mukana s\u00e4est\u00e4m\u00e4ss\u00e4 laulua erilaisin kehorytmein tai soittimin. Soittimiin tutustutaan v\u00e4hitellen, sit\u00e4 mukaa kun hienomotoriikka ja koordinaatio kehittyv\u00e4t. Laulamista tai loruilua s\u00e4estet\u00e4\u00e4n perussykkeen tai sanarytmin mukaan. (Hongisto-\u00c5berg ym. 1994, 86-87; Ruokonen 2009, 25-27.)<\/p>\n

Musiikki kutsuu kehon liikkeeseen. Liikkumalla toteutetaan musiikin perussykett\u00e4, tempoa ja dynamiikkaa. Musiikkiliikunnan avulla harjoitellaan hieno- ja karkeamotorisia taitoja sek\u00e4 aktiivista kuuntelua. T\u00e4ll\u00f6in lapsi reagoi musiikin muutokseen muuntamalla omaa liikkumistaan.\u00a0 (Ruokonen 2009, 25-26.) My\u00f6s hiljaisuudelle on hyv\u00e4 antaa aikaa. Kuuntelun avulla herkistet\u00e4\u00e4n musiikillista vastaanottokyky\u00e4, jota tarvitaan tuttujen laulujen, ymp\u00e4rist\u00f6n \u00e4\u00e4nien ja eri instrumenttien tunnistamisessa.\u00a0 (Hongisto-\u00c5berg ym. 1994, 86-87.)<\/p>\n

Koimme t\u00e4rke\u00e4ksi sen, ett\u00e4 lapsia innostetaan laulamaan ja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 vaatii opettajalta omaa esimerkki\u00e4 ja heitt\u00e4ytymist\u00e4. \u00c4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6n harjoitteleminen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 muutakin kuin lauluharjoituksia, esimerkiksi kulkuneuvojen ja el\u00e4inten \u00e4\u00e4nten matkimista. Soittaminen oli my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4, koska sen yhteydess\u00e4 moni lapsista sai onnistumisen ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia. Soittamisen avulla oli mahdollisuus harjoitella musiikillisia perusvalmiuksia, kuten perussykett\u00e4 ja tauon k\u00e4sitett\u00e4. Musiikkiliikunta oli erottamaton osa tuokioita, koska se rytmitt\u00e4\u00e4 tuokion kulkua ja antaa lapselle mahdollisuuden purkaa energiaa. Lis\u00e4ksi se harjaannuttaa motorisia taitoja ja kehonkaavan hahmottamista.<\/p>\n

Erityist\u00e4 tukea tarvitseva lapsi<\/h2>\n

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa lapsen tuen tarve m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n moniulotteisesti. T\u00e4m\u00e4 tuen tarve voi liitty\u00e4 lapsen fyysiseen, tiedolliseen, taidolliseen, tunne-el\u00e4m\u00e4n kehitykseen tai sosiaaliseen kehitykseen. Joskus tuen tarve voi aiheutua kasvuymp\u00e4rist\u00f6n vaikutuksista. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on kuitenkin n\u00e4hd\u00e4 lapsi kokonaisuutena eik\u00e4 tuen tarve saa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 lasta pysyv\u00e4sti. Tuen tarve voi liitty\u00e4 johonkin ohimenev\u00e4\u00e4n vaiheeseen lapsen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja kehityksess\u00e4. (Hein\u00e4m\u00e4ki 2004, 23.)<\/p>\n

Lapsen kielen kehitykseen liittyvist\u00e4 vaikeuksista on olemassa useita rinnakkaisia k\u00e4sitteit\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Suomessa puhutaankin kielellisist\u00e4 erityisvaikeuksista (specific language impairment). N\u00e4ist\u00e4 on aiemmin k\u00e4ytetty dysfasia -termi\u00e4 (Aivoliitto ry.). Lapsen kohdalla kielellinen erityisvaikeus voi tarkoittaa esimerkiksi sit\u00e4, ett\u00e4 lapsen kielellinen oppiminen on hidasta ja sill\u00e4 voi olla vaikutusta lapsen toimintakykyyn. (Alijoki 2011, 77.)<\/p>\n

Dysfasia <\/strong>on kielenkehityksen erityisvaikeus. Lapsella on dysfasia, jos kielih\u00e4iri\u00f6 ei johdu kuulovammasta, tunne-el\u00e4m\u00e4n h\u00e4iri\u00f6st\u00e4, ymp\u00e4rist\u00f6n virikkeett\u00f6myydest\u00e4 tai \u00e4\u00e4nt\u00f6elinten rakenteellisesta poikkeavuudesta. Dysfaattiseen h\u00e4iri\u00f6\u00f6n liittyy ongelmia kuullunymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4 ja puheen tuottamisessa. Lapsen on hankala reagoida \u00e4\u00e4niin ja kovat \u00e4\u00e4net voivat tuntua siet\u00e4m\u00e4tt\u00f6milt\u00e4. Lapsi ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pysty erottamaan \u00e4\u00e4nil\u00e4hteit\u00e4 ja \u00e4\u00e4nteit\u00e4 toisistaan. Lis\u00e4ksi kuuloinformaation vastaanottaminen on hidasta ja ty\u00f6muistissa ja lyhytkestoisessa kuulomuistissa on usein heikkouksia. T\u00e4st\u00e4 johtuu my\u00f6s vaikeus ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 moniosaisia ohjeita. (Launonen & Korpijaakko-Huuhka. 2006, 45-46).<\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

Opettajan oivallukset<\/h2>\n

Pit\u00e4miemme muskarituokioiden yksi tavoitteista oli oman pedagogisen osaamisen kehitt\u00e4minen.\u00a0 Lis\u00e4ksi tavoitteena oli tutkia, mitk\u00e4 ty\u00f6tavat soveltuvat parhaiten kyseess\u00e4 oleville ryhmille ja miten muskarituokioihin osallistuminen vaikuttaa lapsiin heid\u00e4n arjessaan.\u00a0 Eniten oppimista tapahtuikin oman osaamisen alueella. Opimme, millaisia erityisen tuen tarpeita lapsella voi olla ja kuinka yksil\u00f6llisi\u00e4 n\u00e4m\u00e4 tarpeet ovat. Havaitsimme ryhm\u00e4dynamiikan vaikutuksen yksitt\u00e4isiin lapsiin. Opimme my\u00f6s, ett\u00e4 selke\u00e4 ohjeistus vie pitk\u00e4lle ja joskus lapset ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t ohjeet jo eleest\u00e4 tai liikkeest\u00e4. Tajusimme my\u00f6s oman rajallisuutemme, sill\u00e4 jos ryhm\u00e4ss\u00e4 on vain yksi opettaja ja monta erityisen tuen tarvitsijaa, ei aina ole mahdollista huomioida kaikkia parhaalla mahdollisella tavalla. Musiikkituokioiden edetess\u00e4 opimme arvostamaan sit\u00e4 arvokasta ty\u00f6t\u00e4, jota erityist\u00e4 tukea tarvitsevien lasten kanssa p\u00e4ivitt\u00e4in ty\u00f6skentelev\u00e4t ammattilaiset tekev\u00e4t.<\/p>\n

Koska muskarikertoja oli vain muutama, lasten kehityksess\u00e4 havaitut edistysaskeleet olivat pieni\u00e4. Pient\u00e4 avautumista ja rentoutumista oli havaittavissa viimeisell\u00e4 kerralla, etenkin ujommissa lapsissa. Laulamiseen rohkaiseminen alkoi my\u00f6s tuottaa tulosta viimeisell\u00e4 kerralla, jolloin l\u00e4hes kaikki lauloivat alkulaulussa \u2013 tai ainakin soittivat.<\/p>\n

Niiden lasten kohdalla, joilla on kielellisi\u00e4 vaikeuksia, ohjauksen merkitys nousi eritt\u00e4in suureen osaan. Ohjeiden t\u00e4ytyy olla selkeit\u00e4 ja selvisi, etteiv\u00e4t lapset ymm\u00e4rr\u00e4 moniosaisia ohjeita. Toiston merkitys nousi esille, samoin kuin se, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 lapset hahmottavat asioita kehon kautta. Huomattiin, ett\u00e4 tukiviittomien tai jopa viittomakielen tuntemus olisi ollut eduksi. Lis\u00e4ksi lasten itsetunto paljastui vahvistamista tarvitsevaksi. T\u00e4h\u00e4n varhaisi\u00e4n musiikkikasvatuksella voidaan puuttua.\u00a0 Lapset olivat alussa varautuneita, mutta kun luottamusta alkoi synty\u00e4, muuttuivat tunnit vuorovaikutuksellisemmiksi. Laulut alkoivat el\u00e4\u00e4 lasten arjessa, onnistumiset rohkaisivat lapsia tulemaan ulos kuoristaan ja itsetunto sai vahvistusta. Kielellisist\u00e4 vaikeuksista huolimatta lapset vaikuttivat nauttivan musiikista ja olivat taitavia musisoijia.<\/p>\n

Kielellinen vaikeus tai muu erityisen tuen tarve ei siis v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 est\u00e4k\u00e4\u00e4n musiikin tuottamista ja siit\u00e4 nauttimista. Se ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole syy v\u00e4h\u00e4tell\u00e4 lasten taitoja tai olla vaatimatta heilt\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 musiikkituokioiden aikana. \u00a0Musiikki voi sit\u00e4 vastoin tuoda esille lasten parhaat puolet ja iloa kaikille osallistujille. Zolt\u00e1n Kod\u00e1lyn (1882-1967) sanoin: \u201dMusiikki kuuluu kaikille!\u201d<\/p>\n

Kirjoittajat:<\/h3>\n

Tuija Muona ja Enni Riukulehto 2013, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu <\/strong><\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/h3>\n

Alijoki, A. 2011. Lapsen tuen tarve kielellisess\u00e4 kehityksess\u00e4 ja siihen vastaaminen varhaiskasvatuksen keinoin. Teoksessa Lapsi ja kieli. Kielellinen kehittyminen varhaiskasvatuksessa. Toim. M. Nurmilaakso ja A-L. V\u00e4lim\u00e4ki. Helsinki: Yliopistopaino, 77-85.<\/p>\n

Ahonen, H. 1997. Musiikki, sanaton kieli. Musiikkiterapian perusteet. Turku: Finn Lectura.<\/p>\n

Hein\u00e4m\u00e4ki, L. 2004. Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa. Erityisp\u00e4iv\u00e4hoito \u2013 lapsen mahdollisuus. Saarij\u00e4rvi: Gummerus.<\/p>\n

Hongisto-\u00c5berg, M., Lindeberg-Piiroinen, A. & M\u00e4kinen, L. 1994. Musiikki varhaiskasvatuksessa. Hip hoi, musisoi! Tampere: Tammer-paino Oy.<\/p>\n

Kivel\u00e4-Taskinen, E. 2008. Rytmikylvyn Pikku-kuplat. Espoo: Kultanuotti.<\/p>\n

Launonen, K. & Korpijaakko-Huuhka, A-M. (toim.) 2006. Kommunikoinnin h\u00e4iri\u00f6t. Syit\u00e4, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita. Helsinki: Yliopistopaino.<\/p>\n

Ruokonen, I. 2009. Musiikillista oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 luomaan. Teoksessa Taidekasvatus varhaiskasvatuksessa. Iloa, ihmettely\u00e4 ja tekemist\u00e4. Toim. I. Ruokonen, S. Rusanen ja A-L. V\u00e4lim\u00e4ki. Helsinki: Yliopistopaino, 22\u201329.<\/p>\n

Varhaisi\u00e4n musiikinopettajat ry. Viitattu 26.4.2013. http:\/\/vamory.org\/<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Musiikki on kuin aurinko. Sen s\u00e4teet voivat koskettaa jokaista kehityksen osa-aluetta. (Wood, 1982). Kehityksen vaikeudet eiv\u00e4t ole este musiikin harrastamiselle ja siit\u00e4 nauttimiselle \u2013 p\u00e4invastoin musiikki voi helpottaa ja auttaa lapsen kehityst\u00e4. Kuinka varhaisi\u00e4n musiikkikasvatus sopii t\u00e4h\u00e4n kuvioon? K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokeilumme p\u00e4iv\u00e4kodissa ja erityiskoulussa osoittavat, ett\u00e4 varhaisi\u00e4n musiikkikasvatuksella todella on merkityst\u00e4 lasten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Jo […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"951,585,1221,982,1938,1774","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[26,27],"class_list":["post-189","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-erityisopetus","tag-varhaisian-musiikkikasvatus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/189","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=189"}],"version-history":[{"count":17,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/189\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2577,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/189\/revisions\/2577"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=189"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=189"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=189"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}