{"id":1878,"date":"2019-08-27T13:42:20","date_gmt":"2019-08-27T10:42:20","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1878"},"modified":"2024-05-27T14:34:52","modified_gmt":"2024-05-27T11:34:52","slug":"laulu-siltana-muistoihin-musiikkipedagogina-vanhusten-palveluyksikossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2019\/08\/laulu-siltana-muistoihin-musiikkipedagogina-vanhusten-palveluyksikossa\/","title":{"rendered":"Laulu siltana muistoihin – Musiikkipedagogina vanhusten palveluyksik\u00f6ss\u00e4"},"content":{"rendered":"

Moni on varmasti kuullut tapauksista, joissa muistisairas, jopa puhumaton vanhus, reagoi musiikkiin. Joissakin tilanteissa vanhus saattaa puhjeta laulamaan kaikki s\u00e4keist\u00f6t vanhasta kansanlaulusta, vaikkei puheen kautta kommunikoiminen muuten toimisi. Olen p\u00e4\u00e4ssyt todistamaan n\u00e4it\u00e4 tapauksia ty\u00f6harjoitteluideni kautta, ja minua kiinnostaa, miksi musiikki pystyy sellaiseen, mihin l\u00e4\u00e4ketiede ei.<\/p>\n

Suoritin kes\u00e4ll\u00e4 2016 ensimm\u00e4ist\u00e4 ty\u00f6harjoitteluani Karelia-ammattikorkeakoulussa musiikkipedagogin koulutusohjelmassa. Toimin tuolloin kes\u00e4muusikkona Joensuun kaupungilla, ja ty\u00f6nkuvaani kuuluivat musiikkituokioiden tarjoaminen yleis\u00f6lle, joka ei normaalisti p\u00e4\u00e4se nauttimaan livemusiikista: lapset ja palveluyksik\u00f6iss\u00e4 asuvat vanhukset. Vanhusten kohtaaminen yll\u00e4tti minut: vastassa oli massa apaattisia, omassa maailmassaan el\u00e4vi\u00e4 muistisairaita.<\/p>\n

Valitsin tuolloin ohjelmistooni 1900-1960-lukujen musiikkia: musiikkia, jota kohdeyleis\u00f6ni oli todenn\u00e4k\u00f6isesti kuunnellut lapsuudessaan ja nuoruudessaan. Yleis\u00f6ni ei yleens\u00e4 reagoinut puheeseen, mutta jo pianolla soittamani alkusoiton alkaessa moni l\u00e4hti hyr\u00e4ilem\u00e4\u00e4n mukana tuttua melodiaa. Alkaessani laulamaan mukanani lauloi jo monihenkinen kuoro, kaikki samassa tilassa ja hetkess\u00e4, yhdess\u00e4. Hurjaa oli kuitenkin se, ett\u00e4 moni reagoi puheeseen viel\u00e4 laulun j\u00e4lkeen. Parhaita hetki\u00e4 olivatkin keskustelut 30\u201345 minuutin musiikkituokioiden j\u00e4lkeen, jolloin kiertelin vanhusten joukossa kyselem\u00e4ss\u00e4, olivatko he pit\u00e4neet musiikkituokiosta, ja her\u00e4ttik\u00f6 musiikki mahdollisesti muistoja.<\/p>\n

\"henkil\u00f6<\/a>
Kuva 1. Musiikki voi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 apaattisen, muistisairaan vanhuksen laulamaan ja hyr\u00e4ilem\u00e4\u00e4n tuttuja s\u00e4velmi\u00e4. (Kuva: Hild, J. Piano, musical instrument, <\/em>Unsplash)<\/figcaption><\/figure>\n

Musiikki vaikuttaa aivoissa<\/h2>\n

S\u00e4il\u00f6muistissa olevat asiat, muun muassa musiikin taju, tunneviestint\u00e4, sosiaaliset taidot, s\u00e4ilyv\u00e4t yleens\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n. Monella Alzheimerin tautia sairastavan l\u00e4heisell\u00e4 on kokemuksia siit\u00e4, ett\u00e4 sairastuneen lapsuuden ja nuoruudenaikaiset laulut muistuvat mieleen viel\u00e4 keskivaikeassa vaiheessakin, ja saavat sairastuneen paremmalle tuulelle. Monet sairastuneet l\u00e4htev\u00e4tkin mukaan tapailemaan sanoja tai laulamaan musiikkia kuullessaan, vaikka suullinen kommunikointi olisi ollut jo kauan hyvinkin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 (Vainikainen 2016, 36).<\/p>\n

On huomattu, ett\u00e4 ennest\u00e4\u00e4n tuttu musiikki aktivoi terveen ihmisen otsalohkon sis\u00e4osaa voimakkaammin kuin tuntematon kappale. T\u00e4m\u00e4 kyseinen aivoalue surkastuu Alzheimerin tautia sairastavilla potilailla muita aivoalueita hitaammin, ja t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 sairastuneet kykenev\u00e4t tunnistamaan tuttuja musiikkikappaleita viel\u00e4 my\u00f6h\u00e4isess\u00e4 sairauden vaiheessa. (Sihvonen, Leo, S\u00e4rk\u00e4m\u00f6 & Soinila 2014.)<\/p>\n

Otsalohkossa ja etuaivokuorella tapahtuu monimutkainen kuullun analysointi. Aivoalueella analysoidaan muun muassa useiden samanaikaisten \u00e4\u00e4nten yhteissointia ja tuttujen s\u00e4velmien tunnistamista. P\u00e4\u00e4laenlohkon etuosissa taas on hermoverkosto, joka edustaa tarkkaavaisuutta ja ty\u00f6muistia. T\u00e4m\u00e4 alue aktivoituu, kun keskitymme kuuntelemaan melodiaa ja pit\u00e4m\u00e4\u00e4n sen kulkua hetken aikaa mieless\u00e4mme. (Numminen 2018.)<\/p>\n

\"Kuvituskuva:<\/a>
Kuva 2. (Kuva: Pixabay. Balik. Brain lobes colour.<\/em>)<\/figcaption><\/figure>\n

Punaisen alueen etu- ja yl\u00e4osissa analysoidaan muun muassa usean samanaikaisen \u00e4\u00e4nen yhteissointia ja tuttujen s\u00e4velmien tunnistusta. Samalla alueella sijaitsee my\u00f6s hermoverkosto, joka s\u00e4\u00e4telee tarkkaavaisuutta ja ty\u00f6muistia. Musiikin rytmi\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n muun muassa vihre\u00e4ll\u00e4 alueella. Kun musiikkia soitetaan tai lauletaan itse, l\u00e4hes koko aivoalue aktivoituu. T\u00e4m\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 musiikin harrastamisen positiivisia vaikutuksia ja kuntoutusmahdollisuuksia.<\/p>\n

Musiikin rytmi\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n pikkuaivoissa, tyvitumakkeissa ja liikeaivokuorella p\u00e4\u00e4laenlohkon etuosassa. Lempimusiikki aktivoi syv\u00e4ll\u00e4 aivokuoren alla sijaitsevan aivojen tunnekeskuksen, jota kutsutaan limbiseksi j\u00e4rjestelm\u00e4ksi. Se saa aikaan mielihyv\u00e4n tunteita ja s\u00e4\u00e4telee immuuni- ja hormonij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Musiikki voi saada aikaan my\u00f6s n\u00e4kyvi\u00e4 autonomisen hermoston fysiologisia reaktioita kuten kyyneleiden valumisen tai ihonkarvojen pystyyn nousemisen. (Numminen 2018).<\/p>\n

On tutkittu, ett\u00e4 aivot aktivoituvat laajasti musiikkia kuunneltaessa ja viel\u00e4 laajemmin, kun henkil\u00f6 laulaa tai soittaa itse. Laulaminen, soittaminen ja tanssiminen aktivoivat my\u00f6s liikett\u00e4 s\u00e4\u00e4televi\u00e4 aivoalueita. (M\u00f6nk\u00e4re, Semi 2014:124-126.) Voidaan siis periaatteessa sanoa, etta\u0308 musiikki aktivoi eri muodoissa la\u0308hes koko aivoja. T\u00e4m\u00e4 voi selitta\u0308a\u0308 myo\u0308s musiikin harrastamisen lukuisia positiivisia vaikutuksia ja kuntouttavia mahdollisuuksia. (Sa\u0308rka\u0308mo\u0308 2011).<\/p>\n

Millaisia ovat yleisimm\u00e4t muistisairaudet?<\/h2>\n

Yleisin etenev\u00e4 muistisairaus on Alzheimerin tauti, jota sairastaa 70% muistisairaista. Tyypillisi\u00e4 piirteit\u00e4 Alzheimerin taudissa ovat uusien asioiden oppimisen ja mieless\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4misen heikentyminen. Tuoreet tapahtumat voivat unohtua helposti, mutta vanhemmat asiat pysyv\u00e4t mieless\u00e4 kauemmin. (Vainikainen 2016, 32, 36).<\/p>\n

Muita yleisi\u00e4 muistisairauksia ovat Lewyn kappale -tauti, jonka tunnusomaisia oireita ovat etenev\u00e4t toiminnanohjauksen h\u00e4iri\u00f6t, jotka haittaavat erityisesti sosiaalista toimintakyky\u00e4. Keskeisi\u00e4 ovat p\u00e4iv\u00e4aikaiset vireystilan muutokset jopa muutamien tuntien sis\u00e4ll\u00e4. Lis\u00e4ksi taudille tyypillisi\u00e4 ovat n\u00e4k\u00f6harhoihin painottuvat harhat. (Hartikainen 2014, 288).<\/p>\n

Aivoverenkiertosairauden muistisairaudessa k\u00e4sitteellinen ajattelu heikentyy. Ty\u00f6muisti on huono ja se h\u00e4iriintyy helposti. Uusien asioiden mieleen painaminen on vaikeaa, mutta opittu s\u00e4ilyy muistissa paremmin kuin esimerkiksi Alzheimerin tautia sairastavalla. (Vainikainen 2016, 37-38).<\/p>\n

T\u00e4rkeit\u00e4 kohtaamisia laulun keinoin<\/h2>\n

Tartuin uudelleen musiikin k\u00e4ytt\u00f6tarkoitusten tutkimiseen kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2018, jolloin aloin suunnitella opinn\u00e4ytety\u00f6t\u00e4ni. Muistisairaiden kohtaaminen musiikin kautta kiinnosti yh\u00e4, ja tahdoin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tarkemmin, mit\u00e4 neurotasolla tapahtuu, ja mik\u00e4 mahdollistaa muistisairaan reagoimisen musiikkiin. Tuolloin j\u00e4rjestin musiikkihetki\u00e4 kahdessa palveluyksik\u00f6ss\u00e4: kes\u00e4ll\u00e4 2018 Juuassa hoivakoti Kielossa ja joulun alla 2018 Joensuussa Rantakyl\u00e4n Helmess\u00e4. Rantakyl\u00e4n Helmess\u00e4 minulla oli oma ryhm\u00e4 muistisairaita, jotka osallistuivat kaksi kertaa viikossa kolmen viikon aikana j\u00e4rjest\u00e4miini musiikkihetkiin. Hoivakoti Kielossa minulla ei ollut vakiintunutta ryhm\u00e4\u00e4, vaan asiakkaat vaihtelivat eri kerroilla.<\/p>\n

Aloitin jokaisen musiikkihetken molemmissa paikoissa esittelem\u00e4ll\u00e4 itseni ja kertomalla kerran suunnitelmasta. Tarkoituksena oli laulaa yhdess\u00e4 tuttuja lauluja ja nauttia musiikista. Ja jos sanoja ei muistaisi, jokainen saisi hyr\u00e4ill\u00e4 ja vaikka keinua musiikin tahtiin ja nauttia musiikista juuri omalla tavallaan. Rantakyl\u00e4n Helmess\u00e4 ohjelmistoni sis\u00e4lsi vuodenajan mukaisesti paljon joululauluja ja lis\u00e4ksi joitakin vanhoja kappaleita, jotka eiv\u00e4t olleet sidottuja vuodenaikaan. Keskustelimme hoivakodissa l\u00e4hes jokaisen kappaleen j\u00e4lkeen kappaleiden her\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 muistoista. Liikuttavin hetki oli, kun er\u00e4s muistisairas, miespuolinen henkil\u00f6 osoitti suosikkikappaleensa Lapsuudentoverille vaimolleen, joka istui t\u00e4m\u00e4n vieress\u00e4 musiikkihetkess\u00e4. Hetki oli molemmille t\u00e4rke\u00e4, ja varsinkin mies totesi vaimolleen silm\u00e4t kosteina: \u201dKuuntele nyt rakas, kun min\u00e4 laulan sinulle!\u201d.<\/p>\n

Hoivakoti Kielossa asiakkaiden kunto oli yleist\u00e4en huonompi kuin Rantakyl\u00e4n Helmess\u00e4. Monikaan ei reagoinut musiikkiin samalla tavalla, kuin olen ennen havainnut ty\u00f6harjoitteluissani, mutta er\u00e4\u00e4n naisen reaktio on j\u00e4\u00e4nyt mieleeni. Kyseinen asiakas oli poissaoleva ja h\u00e4n hoki ennen musiikkihetken alkua tunnistamattomia sanoja ja liikutteli k\u00e4si\u00e4\u00e4n p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 levottomasti. Muutama kappale meni ohi, ja kun aloin laulaa Suojelusenkeli-kappaletta, nainen liittyi yht\u00e4kki\u00e4 mukaan lauluun. Kappaleen j\u00e4lkeen koko osasto puhkesi aplodeihin, ja kehui t\u00e4m\u00e4n naisen laulua. Vaikka h\u00e4n lauloi karhealla \u00e4\u00e4nell\u00e4 ja \u201dnuotin vierest\u00e4\u201d, moni koki juuri h\u00e4nen osallistumisensa liikuttavana, sill\u00e4 h\u00e4n ei yleens\u00e4 ilmaissut itse\u00e4\u00e4n verbaalisesti.<\/p>\n

Musiikkiin liittyv\u00e4t kognitiiviset kyvyt voivat muistisairauden edetess\u00e4 s\u00e4ily\u00e4 pitemp\u00e4\u00e4n kuin muisti ja kielelliset toiminnot. Tuttujen laulujen sanat saattavat muistua mieleen, ja t\u00e4ten laulaminen voi onnistua silloinkin, kun puheen tuottaminen on vaikeaa. Yhteislaulu voi mahdollistaa yhteisen toiminnan muiden kanssa, vaikka muistisairaan muuten olisi vaikeaa saada yhteytt\u00e4 toisiin. Oman el\u00e4m\u00e4n, perheen, yhteis\u00f6n ja jopa kansan historiaan liittyv\u00e4 musiikki voi auttaa vahvistamaan tunnetta omasta itsest\u00e4, ja yhteenkuulumisesta muiden kanssa. (M\u00f6nk\u00e4re, Semi 2014, 124-126.)<\/p>\n

\"Mies<\/a>
Kuva 3. (Kuva: Pixabay. FJS3. Older adult guitar<\/em>)<\/figcaption><\/figure>\n

Musiikkiin liittyv\u00e4t kognitiiviset kyvyt voivat s\u00e4ily\u00e4 muita kykyj\u00e4 (muisti, kielelliset toiminnot) kauemmin muistisairauden edetess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 mahdollistaa musiikista nauttimisen ja itse musiikin tuottamisen viel\u00e4 sairauden edetty\u00e4 pitk\u00e4lle.<\/p>\n

Viel\u00e4 laulutuokion j\u00e4lkeen t\u00e4m\u00e4 nainen sanoi minulle laulaneensa \u00e4sken kauniisti, ja ett\u00e4 h\u00e4nen pit\u00e4isi esiinty\u00e4 minulle jatkossakin. T\u00e4m\u00e4 oli minusta ja hoitajista hieman huvittava lausahdus, mutta ainakin olimme kaikki samassa hetkess\u00e4 ja puhuimme samasta asiasta, toisin kuin ennen musiikkihetke\u00e4, jolloin asiakas oli ollut aivan muissa maailmoissa. Vanhusten kielellinen ty\u00f6muisti ja puheen tuottaminen voivat parantua v\u00e4liaikaisesti musiikin ansiosta (Mammarella ym., 2007), ja t\u00e4st\u00e4 ilmi\u00f6st\u00e4 sain t\u00e4m\u00e4n henkil\u00f6n kohdalla aivan konkreettisen todisteen.<\/p>\n

Monialaisuus paremman tulevaisuuden mahdollistajana<\/h2>\n

Koen, ett\u00e4 tulevaisuuden t\u00e4ytyy olla monialainen. V\u00e4est\u00f6mme vanhenee jatkuvasti, ja ik\u00e4rakenteen muuttuessa ik\u00e4\u00e4ntymiseen liittyvien sairauksien osuus tulee kasvamaan. Sairauksista suuren osan kattavat muistisairaudet. Jotta voimme ratkaista tulevaisuuden haasteita, tarvitsemme monialaista osaamista. Musiikin terapeuttisia k\u00e4ytt\u00f6mahdollisuuksia on jo tutkittu muistisairaiden kuntoutukseksi ja toimintakyvyn yll\u00e4pit\u00e4miseksi, mutta musiikista olisi varmasti apua my\u00f6s lukuisia muita sairauksia sairastavien potilaiden kuntoutuksessa.<\/p>\n

Suosittelen l\u00e4mpim\u00e4sti muusikoita ja musiikkipedagogeja tutustumaan sosiaali- ja terveysalojen tarjoamiin ty\u00f6mahdollisuuksiin. Keikat palveluyksik\u00f6ss\u00e4 tai sairaalaosastolla poikkeavat t\u00e4ysin h\u00e4\u00e4- tai muista juhlakeikoista, mutta kokemuksia, joita n\u00e4ist\u00e4 tilanteista voi saada, ovat mielest\u00e4ni arvokkaita.<\/p>\n

Samoin tahtoisin rohkaista hoitoalojen ammattilaisia kokeilemaan musiikin k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 arkisissa hoitotoimenpiteiss\u00e4. Moni ei-ammattilainen varmasti ujostelee laulamista, mutta jokainen meist\u00e4 osaa kuitenkin laulaa omalla \u00e4\u00e4nell\u00e4\u00e4n, ja laulaminen yhdess\u00e4 potilaan kanssa esimerkiksi aamupesun tai sy\u00f6tt\u00e4misen yhteydess\u00e4 voisi avata uuden yhteyden muistisairaan asiakkaan kanssa.<\/p>\n

Kirjoittaja:<\/h3>\n

Minttu Kallinen 2019, Karelia-ammattikorkeakoulu<\/span><\/span><\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/h3>\n

Hallikainen, M.,M\u00f6nk\u00e4re, M., Nukari, T., Forder, M. 2014. Muistisairaan kuntouttava hoito. Helsinki: Duodecim.<\/p>\n

Mammarella, N., Fairfield, B. & Cornoldi, C. (2007). Does music enhance cognitive performance in healthy older adults? The Vivaldi effect. Aging Clinical and Experimental Research<\/em>, 19, 394\u2013399.<\/p>\n

Numminen, A. 2018. Musiikki, laulu ja muistisairaus. Viitattu 26.12.2018. \u00a0http:\/\/www.muistiasiantuntijat.fi\/memo.php?udpview=read&src=db25114&sid=124&issue=2011-03&lang=fi<\/p>\n

Sihvonen, A. J., Leo, V., S\u00e4rk\u00e4m\u00f6, T.& Soinila S. 2014. Viitattu 26.12.2018. Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa. https:\/\/www.duodecimlehti.fi\/lehti\/2014\/18\/duo11845<\/p>\n

Sa\u0308rka\u0308mo\u0308, T. (2011). Music in the recovering brain. <\/em>Va\u0308ito\u0308skirja. Helsingin yliopisto. Unigrafia, Helsinki.<\/p>\n

Vainikainen, T. 2016. Kumppanina muistisairaus. Helsinki: Kirjapaja.<\/p>\n

Kuvat:<\/strong><\/p>\n

Kuva 1. Hild, J. Piano, musical instrument<\/em>. Viitattu 15.4.2019\u00a0https:\/\/unsplash.com\/photos\/f_ok0989Jng<\/p>\n

Kuva 2. Balik. Brain lobes colour. <\/em>Viitattu\u00a015.4.2019. https:\/\/cdn.pixabay.com\/photo\/2018\/04\/28\/23\/15\/older-adult-3358587_1280.jpg<\/p>\n

Kuva 3. FJS3. Older adult guitar<\/em>. Viitattu 15.4.2019. https:\/\/cdn.pixabay.com\/photo\/2018\/04\/28\/23\/15\/older-adult-3358587_1280.jpg<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Moni on varmasti kuullut tapauksista, joissa muistisairas, jopa puhumaton vanhus, reagoi musiikkiin. Joissakin tilanteissa vanhus saattaa puhjeta laulamaan kaikki s\u00e4keist\u00f6t vanhasta kansanlaulusta, vaikkei puheen kautta kommunikoiminen muuten toimisi. Olen p\u00e4\u00e4ssyt todistamaan n\u00e4it\u00e4 tapauksia ty\u00f6harjoitteluideni kautta, ja minua kiinnostaa, miksi musiikki pystyy sellaiseen, mihin l\u00e4\u00e4ketiede ei. Suoritin kes\u00e4ll\u00e4 2016 ensimm\u00e4ist\u00e4 ty\u00f6harjoitteluani Karelia-ammattikorkeakoulussa musiikkipedagogin koulutusohjelmassa. Toimin tuolloin […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"282,289,262,443,1001,1587","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4,5],"tags":[241,355,469,46,467,468],"class_list":["post-1878","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opettaminen-ammattina","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-aivotutkimus","tag-hyvinvointi","tag-monialaisuus","tag-muistisairaus","tag-musiikkihetket","tag-yhteislaulu"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1878","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1878"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1878\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2560,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1878\/revisions\/2560"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1878"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1878"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1878"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}