\u201dMin\u00e4 en osaa laulaa.\u201d \u201dMulla on kauhea \u00e4\u00e4ni.\u201d \u201dEn min\u00e4, laulakaa te muut.\u201d N\u00e4m\u00e4 ovat
\ntuttuja suomalaisen ihmisen lausahduksia liittyen laulamiseen. Miksi monet ovat luopuneet
\nkansalaisoikeudestaan? Mik\u00e4 tekee laulamisesta taidon, josta ajatellaan, ett\u00e4 sen voivat oppia
\nja hallita vain harvat ja valitut? Miksi laulaminen h\u00e4vett\u00e4\u00e4?<\/p>\n
H\u00e4pe\u00e4\u00e4n liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4 olen pohtinut omien sek\u00e4 lauluoppilaiden ett\u00e4 muiden ihmisten
\nkanssa keskustellessa. Minussa on her\u00e4nnyt taistelutahto h\u00e4pe\u00e4\u00e4 vastaan. Toivon, ett\u00e4 mahdollisimman moni saisi kansalaisoikeutensa takaisin ja taistelisi h\u00e4pe\u00e4\u00e4 vastaan. Vain kohtaamalla h\u00e4pe\u00e4ns\u00e4 voi saada aikaan muutosta. Vain muuttamalla asenneilmapiiri\u00e4 muutetaan tulevaa. Meill\u00e4 musiikinammattilaisilla on mielest\u00e4ni velvollisuus k\u00e4yd\u00e4 taistoon ja muuttaa tulevaa historiaa.<\/p>\n
H\u00e4pe\u00e4 on yksi ihmisen perustunteista ja se on l\u00e4hell\u00e4 syyllisyyden tunnetta. Syyllisyyden tunne kohdistuu tekoihin, h\u00e4pe\u00e4 ihmiseen itseens\u00e4. H\u00e4pe\u00e4 on voimakkaampaa ja jatkuvampaa kuin nolous. H\u00e4pe\u00e4ll\u00e4 on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 suojella min\u00e4n rajoja. (Viljamaa 2018, 7-8.)<\/p>\n
Indoeurooppalaisissa kieliss\u00e4 h\u00e4pe\u00e4lle on usein monta eri sanaa riippuen sen k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksesta. Ranskan kieless\u00e4 h\u00e4pe\u00e4\u00e4 kuvaavat sanat <\/span>pudeur <\/span><\/i>ja <\/span>honte<\/span><\/i>. Pudeur on tunne <\/span>ennen toimintaa ja honte toiminnan j\u00e4lkeen. Pudeur laittaa meid\u00e4t ep\u00e4r\u00f6im\u00e4\u00e4n ja harkitsemaan toimintaa, kun taas honte on voimakas ja syv\u00e4lle juurtunut tunne, joka satuttaa meit\u00e4. Saksankieless\u00e4 scham<\/em> tarkoittaa sis\u00e4ist\u00e4 h\u00e4pe\u00e4\u00e4. Sis\u00e4inen h\u00e4pe\u00e4 voi saada ihmisen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n laulamasta julkisesti. Schande<\/em> on h\u00e4pe\u00e4\u00e4, joka kohdistuu henkil\u00f6\u00f6n ulkoisesti. Schande on ilmaus esimerkiksi toiminnalle, jota pidet\u00e4\u00e4n yhteiskunnallisesti Suomenkieless\u00e4 ei erotella min\u00e4n rajoja suojaavaa ja ennakoivaa h\u00e4pe\u00e4\u00e4 ja hyvin syv\u00e4lle juurtunutta ja vahingoittavaa h\u00e4pe\u00e4\u00e4.<\/p>\n H\u00e4pe\u00e4 n\u00e4kyy ihmisiss\u00e4 eri tavoin. Pahimmillaan h\u00e4pe\u00e4 saa ihmisen tuntemaan itsens\u00e4 huonoksi, arvottomaksi, osaamattomaksi ja mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi. Voimakkaalla h\u00e4pe\u00e4misell\u00e4 ihminen vie itselt\u00e4\u00e4n ihmisarvon ja est\u00e4\u00e4 tasavertaisen vuorovaikutuksen toisten kanssa. Joskus ihminen voi tulla h\u00e4pe\u00e4st\u00e4 jopa riippuvaiseksi. Silloin h\u00e4nell\u00e4 on tarve olla toisia huonompi.<\/p>\n H\u00e4pe\u00e4 voi ilmet\u00e4 my\u00f6s haluna vet\u00e4yty\u00e4 ihmissuhteista, koska muiden kohtaaminen on pelottavaa. Ihminen voi k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 aggressiivisesti, koska ei halua muiden n\u00e4kev\u00e4n sis\u00e4lleen. My\u00f6s jatkuva muiden miellytt\u00e4misen tarve voi olla seurausta h\u00e4pe\u00e4st\u00e4.<\/p>\n H\u00e4pe\u00e4v\u00e4ll\u00e4 voi olla erilaisia rooleja, kuten syrj\u00e4ytyj\u00e4, uhri, marttyyri, auttaja, johtaja tai pelle. H\u00e4n saattaa kokeasyyllisyytt\u00e4 a sioista, joihin ei voi vaikuttaa. Loppuunpalaminen on tavallista perfektionismiin taipuvaiselle. Toisaalta voimakkaasti h\u00e4pe\u00e4v\u00e4 saattaa ajatella, ett\u00e4 mill\u00e4\u00e4n ei ole mit\u00e4\u00e4n v\u00e4li\u00e4, jolloin h\u00e4n saattaa el\u00e4\u00e4 ep\u00e4terveellisesti tai k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 p\u00e4ihteit\u00e4. (Viljamaa 2018 8-9.)<\/p>\n Laulamiseen liittyv\u00e4\u00e4 h\u00e4pe\u00e4\u00e4 tunnetaan yleens\u00e4 tilanteissa, joissa on muita l\u00e4sn\u00e4. H\u00e4pe\u00e4 liittyy usein riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden ja osaamattomuuden tunteeseen. Ihminen pelk\u00e4\u00e4 virheit\u00e4, ep\u00e4vireisyytt\u00e4 tai v\u00e4\u00e4rinlaulamista. Usein pel\u00e4t\u00e4\u00e4n my\u00f6s, ett\u00e4 ei saavuteta omia tai toisten odotuksia. H\u00e4pe\u00e4n tunnetta lis\u00e4\u00e4, jos ihminen ajattelee olevansa laulutaidossa heikompi kuin muut paikallaolijat. (Seesj\u00e4rvi 2013, 22-24.)<\/p>\n Oman kokemukseni mukaan oma \u00e4\u00e4ni ja etenkin laulu\u00e4\u00e4ni koetaan hyvin henkil\u00f6kohtaiseksi ja herk\u00e4ksi osaksi persoonaa. Laulamiseen liittyv\u00e4 h\u00e4pe\u00e4 voi olla hyvin syv\u00e4ll\u00e4. Laulamiseen liittyv\u00e4n ep\u00e4varmuuden lis\u00e4ksi oma Mik\u00e4 est\u00e4\u00e4 tavallista suomalaista laulamasta? Oma opetushistoriani on viel\u00e4 lyhyt. Siit\u00e4 huolimatta olen kohdannut jo useamman oppilaan, joka on kertonut huonoista kokemuksista laulamiseen liittyen. Joku on saattanut sanoa h\u00e4nelle suoraan tai vihjaillen, ett\u00e4 h\u00e4nen laulamisessaan on puutteita. Kokemus on j\u00e4\u00e4nyt mieleen ja est\u00e4nyt laulamasta vapaasti.<\/p>\n My\u00f6s Ava Numminen (2005, 19.) kertoo kohdanneensa ihmisi\u00e4, jotka ovat kertoneet negatiivisista kokemuksista. Kokonainen perhe voi yhdess\u00e4 kantaa h\u00e4pe\u00e4taakkaa mukanaan ja kokea olevansa laulutaidoton. T\u00e4llainen mustavalkoinen ajattelu on yleist\u00e4 kulttuurissamme: joko osaat laulaa tai et osaa.<\/p>\n Miksi laulamiseen sis\u00e4ltyy t\u00e4llainen kahtiajakautunut ajattelu? Eik\u00f6 se ole harjoiteltavissa oleva taito siin\u00e4 miss\u00e4 vaikka neulominen tai hiiht\u00e4minen. Emmeh\u00e4n ajattele niist\u00e4k\u00e4\u00e4n taidoista, ett\u00e4 voisimme osata niit\u00e4 harjoittelematta. Emme my\u00f6sk\u00e4\u00e4n arvostele lasta, joka saa sukset ensi kertaa jalkaansa ja pyll\u00e4ht\u00e4\u00e4 nurin. Ainakin itse olen saanut harjoitella hiihtotaitoa aivan rauhassa, eik\u00e4 kukaan ole arvostellut tyyli\u00e4ni tai sanonut, ett\u00e4 ei kannata yritt\u00e4\u00e4 koska ei sinusta tule huippuhiiht\u00e4j\u00e4\u00e4. Voisimmeko siis harjoitella laulamistakin ilman, ett\u00e4 pelk\u00e4\u00e4mme jokaista v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4.<\/p>\n Pohdin, kannammeko esi-isiemme historiataakkaa mukanamme laulamisessa. Laulunopetusta on harjoitettu Suomessa jo vuosisatoja. 1800-luvulla opetuksessa alkoivat n\u00e4ky\u00e4 kansansivistykselliset, uskonnolliset ja esteettiset tavoitteet. Rahvasta haluttiin opettaa pois \u201drenkutusten\u201d laulamisesta kohti sivistyksellisemp\u00e4\u00e4 estetiikkaa. 1900-luvun lopulla opetuksen tavoitteista j\u00e4i pois sivistykselliset piirteet, mutta klassisen taidemusiin asema oli edelleen vahva. Sibelius-Akatemiaan perustettiin kansanmusiikin ja jazzin osastot vasta vuonna 1983. Klassisen taidemusiikin opetus t\u00e4ht\u00e4\u00e4 teosten vahvaan tekniseen esitt\u00e4miseen enemm\u00e4n kuin improvisointiin tai s\u00e4velt\u00e4miseen. Opiskelijoita verrataan toisiinsa kilpailullisessa hengess\u00e4.<\/p>\n Musiikinopettajakoulutuksen p\u00e4\u00e4sykoekriteerit ovat painottuneet viimeisiin vuosikymmeniin saakka klassiseen lauluun. Jaan ajatuksen Nummisen kanssa, ett\u00e4 klassinen laulu ohjelmistoineen ja tavoitteineen on liian yksipuolinen vastaamaan kaikkien laulajien tarpeisiin (Numminen 2005, 46-48.), mink\u00e4 vuoksi on hyv\u00e4, ett\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n mm. musiikkikasvatusta opiskelemaan valitaan my\u00f6s rytmimusiikin edustajia.<\/p>\n My\u00f6s peruskoulun laulunopetuksen kulmakiven\u00e4 on ollut, ett\u00e4 laulut ovat tukeneet lasten esteettist\u00e4 kasvatusta ja tavoitteena on ollut, ett\u00e4 lasten laulu\u00e4\u00e4ni on ollut tasainen ja kiinte\u00e4 ja sointi yhten\u00e4inen. (Numminen 2005, 47.) Voin kuvitella, ett\u00e4 lapsi, jonka laulu\u00e4\u00e4ni ei ole ollut ihanteen mukainen, on kokenut itsens\u00e4 ep\u00e4onnistuneeksi. Kuka haluaisi olla ep\u00e4onnistuja lopun el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4? Siisp\u00e4 on ollut loogista lopettaa laulaminen.<\/p>\n Perinteinen musiikkikasvatus pohjaa klassisen taidemusiikin estetiikkaan, jolloin se on muokannut k\u00e4sityst\u00e4mme siit\u00e4 mit\u00e4 on hyv\u00e4 ja arvokas musiikki. Ajatus jakaa ihmisi\u00e4 helposti kahteen kategoriaan: lahjakkaisiin ja lahjattomiin. Samanlaista jakoa on havaittavissa my\u00f6s muiden musiikkityylien asiantuntijoiden keskuudessa. T\u00e4m\u00e4 elitistinen ajatus jakaa ihmisi\u00e4 niihin harvoihin ja valittuihin, ketk\u00e4 ovat riitt\u00e4v\u00e4n lahjakkaita saamaan musiikin ja laulun opetusta ja niihin, ketk\u00e4 eiv\u00e4t ole riitt\u00e4v\u00e4n lahjakkaita. L\u00e4nsimaissa musikaalisuutta pidet\u00e4\u00e4n paljolti synnynn\u00e4isen\u00e4 lahjakkuutena ja t\u00e4m\u00e4n lahjakkuuden mittaamiseen on kehitetty useita erilaisia testej\u00e4. (Numminen 2005, 41, 51.)<\/p>\n Musikaalisuustesti sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 usein laulukokeen tai laulamalla suoritettavia teht\u00e4vi\u00e4. Musikaalisuuden mittaaminen laulukokeella on ongelmallista, koska mm. puhtaasti laulamiseen vaikuttavat monet tekij\u00e4t. Ujous ja j\u00e4nnitt\u00e4minen voivat vaikuttaa testattavaan niin, ett\u00e4 h\u00e4n ei saa laulettua haluamallaan tavalla. Musikaalisuuden testaaminen laulamalla on siin\u00e4kin mieless\u00e4 ristiriitaista, ett\u00e4 monet huippumuusikotkaan eiv\u00e4t ole kehittyneet laulajina vaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n soittajina. Musikaalisuustestin l\u00e4p\u00e4isem\u00e4t\u00f6n saattaa kuitenkin kantaa ep\u00e4musikaalisen leimaa mukanaan lopun el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. (Numminen 2005, 52-53.)<\/p>\n Vain muutamat ihmiset sadasta ovat vakavasti ep\u00e4musikaalisia eli heill\u00e4 on amusia. Amusia on synnynn\u00e4inen tai seurausta aivovammasta. Silloin ihminen ei pysty erottelemaan s\u00e4velkorkeuksia toisistaan. (Eerola 2011.) Mielest\u00e4ni musikaalisuustesti sanaa pit\u00e4isi siis k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vain testeist\u00e4, joilla pyrit\u00e4\u00e4n selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n vakavaa ep\u00e4musikaalisuutta, sill\u00e4 vain amusian omaavat ovat oikeasti ep\u00e4musikaalisia. Toisinp\u00e4in k\u00e4\u00e4nnettyn\u00e4 muut ihmiset ovat siis musikaalisia ja pystyv\u00e4t siis kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n musikaalisia taitoja eteenp\u00e4in. Toki eri ihmisill\u00e4 on erilaiset l\u00e4ht\u00f6kohdat persoonallisten, perinn\u00f6llisten ja kulttuuristen tekij\u00f6iden vuoksi. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan v\u00e4henn\u00e4 ihmisen kyky\u00e4 oppia uutta musiikista.<\/p>\n Laulukokeet my\u00f6s muissa tilanteissa, kuten peruskoulussa, ovat olleet monille ik\u00e4v\u00e4 kokemus. Laulukokeissa saatu huono palaute on saattanut vaikuttaa monien laulamiseen est\u00e4en henkil\u00f6\u00e4 esimerkiksi osallistumasta yhteislaulutilaisuuksiin. My\u00f6s aikuisi\u00e4ll\u00e4 koetut laulukokeet voivat vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti. Lastentarhanopettajakoulutuksen laulukokeista on monille j\u00e4\u00e4nyt ik\u00e4v\u00e4 ja h\u00e4pe\u00e4llinen muisto. Etenkin ep\u00e4varmat ja j\u00e4nnitt\u00e4j\u00e4t kokivat ne ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4ksi. Absoluuttisen laulutaitouskomuksen maailmassa ep\u00e4varmuus laulutaidosta saa monen lopettamaan laulamisen ja h\u00e4pe\u00e4m\u00e4\u00e4n laulamista, vaikka halu laulaa olisi. (Numminen 2005, 57-58.)<\/p>\n Suhtautuminen laulamiseen ja laulutaitoon vaihtelevat maailmalla paljonkin. Jossain p\u00e4in maailmaa laulaminen on kaikille ihmisille jokap\u00e4iv\u00e4inen arkeen kuuluva asia. Afrikassa jopa rumpuja t\u00e4rke\u00e4mpi on ihmis\u00e4\u00e4ni. \u00c4\u00e4nt\u00e4 ei koulita samalla tavoin kuin l\u00e4nsimaissa, mutta riippuen laulun dramatiikasta laulu voi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n erilaisia \u00e4\u00e4ni\u00e4, muun muassa kuiskauksia, vihellyksi\u00e4, m\u00f6rin\u00e4\u00e4, niin paksua kuin ohutta \u00e4\u00e4nihuulimassaa ja lintujen imitointia. \u00c4\u00e4nen kauneudella ei ole merkityst\u00e4 vaan sill\u00e4, millaisen vaikutuksen kuulijaan laulaja pystyy tekem\u00e4\u00e4n. (Numminen 2005, 17-18.)<\/p>\n Olen n\u00e4hnyt ja kokenut afrikkalaisen musiikkiperinteen Tansaniassa. Perinteisen musiikin lauluilla kerrottiin tarinaa ja laulu el\u00e4v\u00f6itti tarinaa erilaisin \u00e4\u00e4nin. V\u00e4lill\u00e4 esilaulaja vei tarinaa eteenp\u00e4in ja muut yhtyiv\u00e4t tekstiin. V\u00e4lill\u00e4 naiset lauloivat kirkuvalla \u00e4\u00e4nell\u00e4 tai laulu oli pikemminkin \u00e4\u00e4nell\u00e4 tehty\u00e4 rytmi\u00e4. Laulujen kanssa usein n\u00e4yteltiin tarinaa. Maasai-heimojen miesten laulu taas tuntui saavan energiansa tanssista ja erityisest\u00e4 rytmisest\u00e4 hyppelyst\u00e4.<\/p>\n Minulle vaikutelma heid\u00e4n tanssistaan ja rytmisest\u00e4 \u00e4\u00e4nell\u00e4 \u201d\u00f6hkimisest\u00e4\u201d oli hyvin meditatiivinen. Miehet hyppiv\u00e4t ringiss\u00e4 ja lopulta saavuttivat tietyn yhteisen energian. V\u00e4lill\u00e4 joku hyppeli sooloja. Yhteys ja yhteinen liike ja energia vaikuttivat olevan merkityksellisemp\u00e4\u00e4 kuin yksil\u00f6n tuottama \u00e4\u00e4ni tai liike.<\/p>\n Balilaisessa musiikkiperinteess\u00e4 kaikki musisoivat ja erottelua lahjakkaiden ja lahjattomien v\u00e4lille ei tehd\u00e4. Nigerialaisessa Anang Ibibo yhteis\u00f6ss\u00e4 lapsi saattaa osata satoja lauluja jo muutaman vuoden ik\u00e4isen\u00e4. Lis\u00e4ksi h\u00e4n saattaa osata soittaa rumpuja ja tanssia. Tutkijat ovat yritt\u00e4neet l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yhteis\u00f6st\u00e4 ep\u00e4musikaalisia henkil\u00f6it\u00e4 tuloksetta. Anangin kieless\u00e4 ei tunneta k\u00e4sitett\u00e4 ep\u00e4musikaalinen. Yhteis\u00f6ss\u00e4 ei uskottu, ett\u00e4 voisi olla ihminen, joka ei pysty tekem\u00e4\u00e4n musiikkia. (Numminen 2005, 18.)<\/p>\n Kyselin eri maista tulevilta yst\u00e4vilt\u00e4ni ajatuksia, miten he n\u00e4kev\u00e4t laulamisen heid\u00e4n maassaan ja kulttuurissaan. Yst\u00e4vieni vastausten perusteella Sveitsiss\u00e4, Yhdysvalloissa ja It\u00e4vallassa koettiin enemm\u00e4n h\u00e4pe\u00e4\u00e4 kuin Irakissa, Georgiassa, Italiassa ja Vietnamissa.<\/p>\n Sveitsiss\u00e4 ja It\u00e4vallassa ihmiset laulavat yksin ollessaan, mutta muiden kuunnellessa ep\u00e4r\u00f6id\u00e4\u00e4n.It\u00e4vallassa on aiemmin ollut tapana laulaa viinituvissa, mutta nyky\u00e4\u00e4n sekin on v\u00e4hentynyt. Alkoholia nautittuaan ihmiset edelleen laulavat herkemmin kuin selvin p\u00e4in. Molemmissa maissa oli samanlaisia ajatuksia kuin Suomessa. It\u00e4vallassa ajatellaan laulamisen olevan lahjakkuus, jota ei niink\u00e4\u00e4n voi harjoittaa, mutta silti ei helposti lauleta, vaikka laulu\u00e4\u00e4ni olisi ihan hyv\u00e4kin.<\/p>\n Yhdysvalloissa ihmiset jaotellaan herk\u00e4sti hyviin ja huonoihin laulajiin ja huonoksi laulajaksi kokevat eiv\u00e4t mielell\u00e4\u00e4n laula julkisesti. Sveitsil\u00e4inen yst\u00e4v\u00e4ni koki paineita, kun muut usein odottivat h\u00e4nen osaavan laulaa. Ryhm\u00e4ss\u00e4 ja karaokessa laulaminen koettiin helpommaksi.<\/p>\n Irakissa laulaminen kuuluu kiinte\u00e4ksi osaksi kulttuuria ja arkea. Esiintyess\u00e4 saatetaan kokea pelkoa ep\u00e4onnistumisesta, mutta kovin pieni\u00e4 asioita ei h\u00e4vet\u00e4. Georgiassa ja Italiassa ihmiset eiv\u00e4t h\u00e4pe\u00e4 laulamistaan tai piilottele \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n. Pikemminkin oma laulu halutaan jakaa toistenkin kanssa. Vietnamissa nuoret pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t toisten ihmisten arviointia ja h\u00e4pe\u00e4v\u00e4t omaa \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n herk\u00e4sti. Vanhemmat ihmiset taas laulavat mielell\u00e4\u00e4n ja esimerkiksi karaoke on suosittua Vietnamissa.<\/p>\n Vastauksista nousi esille uskonnollisen kulttuurin vaikutus \u00e4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Juutalaisessa kulttuurissa lauletaan avoimesti ja muutenkin \u00e4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6 my\u00f6s voimakkaasti on sallittua. Evankelisluterilaisessa kulttuurissa arvostetaan rauhallista, hillitty\u00e4 ja jopa hiljaista k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Itse huomasin eroja my\u00f6s kristittyjen kirkollisissa tilaisuuksissa. Tansaniassa ihmiset taputtivat, nauroivat ja lauloivat kovaan \u00e4\u00e4neen kirkossa. Kyselyyn vastanneet nostivat esille my\u00f6s koulukasvatuksen Euroopassa. Kun koulussa opetetaan olemaan hiljaa, voi se vaikuttaa my\u00f6s vapaa-ajan \u00e4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n Olin vaihdossa Italiassa puoli vuotta. Huomasin, ett\u00e4 siell\u00e4 ihmiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n huomattavasti dynaamisemmin kuin Suomessa. Tavallinen keskustelu saattoi kiivaimmillaan kuulostaa l\u00e4hes huutamiselta. Illallinen perheiss\u00e4 raikui koko kerrostalossa, kun kaikki kertoivat p\u00e4iv\u00e4n kuulumisiaan toisilleen. Italialainen laulunopettajani kertoikin, ett\u00e4 heille voimakas \u00e4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6 on luontaista, joten esimerkiksi voimakkaat \u00e4\u00e4nenlaadut, kuten belttaus, on luontaisempaa kuin joissakin muissa kulttuureissa. Kulttuurilla ja kasvatuksella n\u00e4ytt\u00e4isi siis olevan vaikutusta \u00e4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Mutta tarvitseeko meid\u00e4n j\u00e4\u00e4d\u00e4 kulttuurimme ja historiamme vangeiksi vai voimmeko muuttaa omaa kulttuuriamme?<\/p>\n Toivoisin, ett\u00e4 mahdollisimman moni saisi kevennetty\u00e4 h\u00e4pe\u00e4taakkaansa ja saisi takaisin oikeutensa laulamiseen. Siksi olen alkanut etsi\u00e4 omien lauluoppilaideni kanssa keinoja esteiden purkamiseen. Vaikka kannamme historiataakkaa, jonka juuret ovat syv\u00e4ll\u00e4 kulttuurissamme, l\u00f6ytyy jokaiselta h\u00e4pe\u00e4v\u00e4lt\u00e4 my\u00f6s omia henkil\u00f6kohtaisia syit\u00e4 h\u00e4pe\u00e4miselleen. Mielest\u00e4ni opettajan keskeisin teht\u00e4v\u00e4 onkin tutustua oppilaaseensa. Vaikka laulutunnille tullaan ensisijaisesti laulamaan, ovat keskustelu ja erilaiset keholliset menetelm\u00e4t arvokkaita.<\/p>\n H\u00e4pe\u00e4 on my\u00f6s fyysinen oire, joka voi tuntua esimerkiksi kurkun kuristamisena tai rintakeh\u00e4n ahdistuksena (Malinen 2010, 150). T\u00e4ll\u00f6in kehon vapauttaminen ja rentoutusharjoitukset laulamisen ohessa ovat hy\u00f6dyllisi\u00e4. My\u00f6s puhuminen ja ajatusten her\u00e4tt\u00e4minen ovat\u00a0joskus tehokkaampia kuin mekaaninen laulamisen harjoittelu. Esimerkiksi olemme lauluoppilaiden kanssa kuunnelleet esimerkkej\u00e4 hyvin erilaisista laulajista, joiden \u00e4\u00e4ni saattaa jakaa mielipiteet, onko \u00e4\u00e4ni hyv\u00e4 vai ei. Oman \u00e4\u00e4nen hyv\u00e4ksymisess\u00e4 on hyv\u00e4 tiedostaa, miten erilaisia ihmis\u00e4\u00e4net voivat olla. Itselleen on asetettava kysymys, voisinko n\u00e4hd\u00e4 oman \u00e4\u00e4neni juuri hyv\u00e4n\u00e4 ja sopivana, omalla tavallaan kauniina.<\/p>\n Numminen toteaa, ett\u00e4 laulutaidottomuudessa on kysymys lukoista, jotka voivat olla avattavissa. Harjoittelulla voi laajentaa \u00e4\u00e4nialaansa ja parantaa s\u00e4velpuhtautta. Harjoittelulla, rohkaisulla ja ohjauksella kuka tahansa voi kehitt\u00e4\u00e4 laulamistaan l\u00e4ht\u00f6tasostaan riippumatta. Yksil\u00f6lliset ja perinn\u00f6lliset erot eiv\u00e4t ole muuttumattomia. Perinn\u00f6llinen kyvykkyys ei m\u00e4\u00e4rit\u00e4 lopullista osaamisen tasoa, koska mink\u00e4 tahansa taidon kehittyminen edellytt\u00e4\u00e4 useiden eri tekij\u00f6iden yhteisvaikutusta. (Numminen 2005, 20-21.)<\/p>\n Itsetuntoa laulamiseen voi saada jo muutamalta laulutunnilta, jos opettajan ohjauksella voi helpottaa omaa \u00e4\u00e4nentuottoaan vapaammaksi. Mielest\u00e4ni vapautumisessa suurin ty\u00f6 kuitenkin tehd\u00e4\u00e4n oman p\u00e4\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4. On uskallettava tutkia omia syit\u00e4 laulamattomuudelle ja saatava rohkeus yritt\u00e4\u00e4. T\u00e4rkeint\u00e4 on muistaa, ett\u00e4 lapsikin kaatuu monta kertaa opetellessaan k\u00e4velem\u00e4\u00e4n. Kaikkien uusien asioiden harjoittelu vaatii sitkeytt\u00e4.<\/p>\n Koen, ett\u00e4 laulunopettajana minulla on sek\u00e4 mahdollisuus muuttaa yleisi\u00e4 ja yksil\u00f6llisi\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4 ty\u00f6st\u00e4\u00e4 lukkoja yksil\u00f6n tai ryhm\u00e4n kanssa. Jos musiikinopetuksemme historia on lis\u00e4nnyt tavallisen matti meik\u00e4l\u00e4isen h\u00e4pe\u00e4taakkaa, on meill\u00e4 musiikinopetuksen ammattilaisilla mahdollisuus my\u00f6s muuttaa k\u00e4sityksi\u00e4 musiikinopetuksesta. Se on suorastaan meid\u00e4n velvollisuutemme, sill\u00e4 laulaminen pit\u00e4isi olla jokaisen ihmisen kansalaisoikeus.<\/p>\n Kirjoittaja:<\/p>\n Jenny R\u00e4is\u00e4nen 2019, Karelia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n Eerola, T. 2011. Mit\u00e4 on aito ep\u00e4musikaalisuus. Miten musiikki toimii? Huomioita musiikin vaikutuksista ja musiikin psykologiasta.\u00a0 Viitattu 8.3.2019.\u00a0 https:\/\/musiikkipsykologia.\u00a0wordpress.com\/2011\/04\/17\/mita-on-aito-epamusikaalisuus\/.<\/p>\n Fritz, J. 2019. Kirjallinen haastattelu. 10.1.2019.<\/p>\n Malinen, B. 2010. The Nature, Origins, and Consequences of Finnish Shame-Proneness: A Grounded Theory Study. Helsingin yliopisto: Teologinen tiedekunta. Viitattu 10.1.2019. http:\/\/hdl.handle.net\/10138\/21627.<\/p>\n Numminen, A. 2005. Laulutaidottomasta kehittyv\u00e4ksi laulajaksi: tutkimus aikuisen laulutaidon lukoista ja niiden aukaisemisesta. Sibelius-akatemia.Viitattu 10.1.2019. https:\/\/helda.helsinki.fi\/handle\/10138\/234971.<\/p>\n Seesj\u00e4rvi, I. 2013. H\u00e4pe\u00e4 laulullisen ilmaisun esteen\u00e4. Laulunopiskelijoiden kokemuksia laulullisesta h\u00e4pe\u00e4st\u00e4. Centria ammattikorkeakoulu, opinn\u00e4ytety\u00f6. Viitattu 8.3.2019. https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/63031\/Seesjarvi_Iris.pdf?sequence=1&isAllowed=y.<\/p>\n Viljamaa, J. 2018. Hirve\u00e4 h\u00e4pe\u00e4! Suomalainen h\u00e4pe\u00e4 ja kuinka siit\u00e4 p\u00e4\u00e4see eroon. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Atena.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" \u201dMin\u00e4 en osaa laulaa.\u201d \u201dMulla on kauhea \u00e4\u00e4ni.\u201d \u201dEn min\u00e4, laulakaa te muut.\u201d N\u00e4m\u00e4 ovat tuttuja suomalaisen ihmisen lausahduksia liittyen laulamiseen. Miksi monet ovat luopuneet kansalaisoikeudestaan? Mik\u00e4 tekee laulamisesta taidon, josta ajatellaan, ett\u00e4 sen voivat oppia ja hallita vain harvat ja valitut? Miksi laulaminen h\u00e4vett\u00e4\u00e4? Mit\u00e4 on h\u00e4pe\u00e4? H\u00e4pe\u00e4\u00e4n liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4 olen pohtinut omien sek\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[5],"tags":[18,370,367],"class_list":["post-1873","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-laulunopetus","tag-laulutaito","tag-musikaalisuus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1873","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1873"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1873\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2212,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1873\/revisions\/2212"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1873"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1873"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1873"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\n(Malinen 2010, 25.) <\/span><\/p>\n
\nh\u00e4pe\u00e4llisen\u00e4. Scham eli sis\u00e4inen h\u00e4pe\u00e4 voi synty\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 joku, esimerkiksi opettaja tai vanhempi, kohdistaa schandea eli ulkoista h\u00e4pe\u00e4\u00e4 henkil\u00f6\u00f6n, kun henkil\u00f6 laulaa esimerkiksi v\u00e4\u00e4rin tai ep\u00e4puhtaasti. (Fritz 2019.)<\/p>\n
\n\u00e4\u00e4ni saatetaan kokea v\u00e4\u00e4r\u00e4nlaiseksi ja rumaksi. Omaa \u00e4\u00e4nt\u00e4 halutaan hallita ja muokata omien ihanteiden mukaiseksi. Taustalla voi olla yksi negatiivinen kokemus esimerkiksi lapsuudessa, mink\u00e4 j\u00e4lkeen ihminen ei ole en\u00e4\u00e4 laulanut julkisesti. Kaipuu laulamiseen voi silti olla, mutta kynnys laulamisen aloittamiseen on kasvanut.<\/p>\nSuomalaisten lauluh\u00e4pe\u00e4n taakka<\/h3>\n
Musikaalisuustestit ja laulukokeet<\/h3>\n
Kulttuurisia eroja<\/h3>\n
Vapaaksi h\u00e4pe\u00e4taakasta<\/h3>\n
<\/h3>\n
L\u00e4hteet:<\/h3>\n