Her\u00e4sin pohtimaan sukupuolisensitiivisyyden merkityst\u00e4, kun etsin pienelle oppilaalleni soitettavaa materiaalia kanteletunnille. Vastaan tuli helpoilla perussoinnuilla s\u00e4estett\u00e4v\u00e4 Viisi pient\u00e4 ankkaa. Toimiva, tuttu ja turvallinen lastenlaulu! Mutta mink\u00e4laisia sukupuolirooleja laulu pit\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n? Pit\u00e4isik\u00f6 musiikkipedagogin toimia ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n sukupuolitietoisemmin? Kuuluuko sukupuoli soittotunnilla?<\/p>\n
Usein sukupuolen ajatellaan olevan kaksijakoinen ja ihmiset k\u00e4sitet\u00e4\u00e4n joko naisena tai miehen\u00e4. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitys on yhteiskunnassamme ja kulttuurissamme hyvin voimakas ja se ohjaa tekemist\u00e4mme ja tapaamme kohdata ihmisi\u00e4. Ongelmia syntyy vasta sitten, kun kohtaamme ihmisen, joka ei sovi n\u00e4ihin lokeroihin. H\u00e4mmennyst\u00e4 aiheuttaa, jos emme osaa jaotella ihmist\u00e4 jompaankumpaan \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4h\u00e4n. Kaksijakoinen sukupuolijako onkin hyvin ahdas ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ulkopuoliseksi ja ep\u00e4normaaliksi siihen mahtumattomat. (Nissinen 2011, 15-16.)<\/p>\n
Sukupuoli on monimuotoinen ilmi\u00f6. Se jakautuu biologiseen ja sosiaaliseen sukupuoleen. Biologinen sukupuoli <\/strong>rakentuu geneettisest\u00e4 (kromosomit), anatomisesta (rakenteelliset ominaisuudet) ja hormonaalisesta sukupuolesta. Biologinen sukupuoli ei kuitenkaan m\u00e4\u00e4rittele sosiaalista sukupuolta. Sosiaalinen sukupuoli <\/strong>muodostuu sukupuolikokemuksesta, k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4 (sukupuolen n\u00e4ytt\u00e4ytyminen esim. roolit ja pukeutuminen) ja tavasta olla sukupuolinen. Toista ihmist\u00e4 ei siis tulisi kohdata pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n biologisen tai ymp\u00e4rist\u00f6n h\u00e4nelle m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4n sukupuolen mukaan, vaan olisi hyv\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sukupuolinen rikkaus ja kaikki sen vivahteet. (Vilkka 2010,17-20.)<\/p>\n \u00a0<\/strong>\u201dTaiteen perusopetus perustuu k\u00e4sitykseen jokaisen ihmisen ainutlaatuisuudesta ja arvokkuudesta yksil\u00f6n\u00e4 ja yhteis\u00f6jen j\u00e4senen\u00e4. Opetuksessa edistet\u00e4\u00e4n sukupuolten tasa-arvoa ja kunnioitetaan sukupuolen moninaisuutta. Opetus tukee ihmisen\u00e4 kasvamista ajattelun taitoja ja luovuutta kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4.\u201d (Opetushallitus 2017, 10.)<\/p>\n Hanna Vilkan mukaan kasvatuksen ammattilaisillekin voi usein muun muassa transsukupuolisuus olla vieras asia. Reagointi ensikohtaamisessa on kuitenkin merkityksellinen ja heteronormatiivinen k\u00e4sitys aiheuttaa ongelmallisia tilanteita. (Vilkka 2010, 79.) \u201dOnnistunut kohtaaminen on onnistuneen vuorovaikutuksellisen toiminnan edellytys ja siksi eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta my\u00f6s opetuksessa.\u201d (Koppinen 2015, 53).<\/p>\n Toimiva vuorovaikutus on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kaikissa ihmissuhteissa. Kun kyse on soiton- tai laulun opetuksesta opettaja-oppilas -suhde voi olla monia vuosia kest\u00e4vi\u00e4 ja se voi olla merkityksellinen oppilaan kasvun kannalta. Soittaminen ja laulaminen voidaan lis\u00e4ksi kokea hyvinkin henkil\u00f6kohtaiseksi asiaksi. Saavuttaakseen oppimista on ilmapiirin oltava soitonopettajan ja oppilaan v\u00e4lill\u00e4 turvallinen. Turvallisuuden tunnetta tuo, jos oppilas kohdataan aidosti ja h\u00e4n saa olla oma itsens\u00e4. Keskustelu auttaa pit\u00e4m\u00e4\u00e4n soittotuntienkin ilmapiirin avoimena ja soittotunnit rentoina ja oppimisymp\u00e4rist\u00f6n mielekk\u00e4\u00e4n\u00e4. (Pajuoja 2011, 35-39.)<\/p>\n Sukupuolisensitiivinen eli sukupuolitietoinen toiminta tunnistaa tavallisessa toiminnassamme tapahtuvia oletuksia, k\u00e4sityksi\u00e4 tai asenteita sukupuolista ja pyrkii laajentamaan sukupulistereotypioita. Toisin kuin sukupuolineutraalius sukupuolisensitiivisyys ei pyri poistamaan sukupuolieroja vaan huomioi sukupuolen vaikutuksia. Se kohtaa ihmisen yksil\u00f6n\u00e4 ja on tietoinen sukupuolen moninaisuudesta. (Suomen Setlementtiliitto 2019.)<\/p>\n Sukupuolistreotypiat saattavat ohjata tekemist\u00e4mme my\u00f6s tiedostamattamme. Myllyselk\u00e4 kirjoittaa tutkimuksessaan, ett\u00e4 tytt\u00f6oletettujen ja poikaoletettujen ilmaisuja kuvataan erilaisiksi. Tytt\u00f6jen ilmaisua kuvattiin muun muassa \u201dkiltimm\u00e4ksi\u201d ja \u201dvarovaisemmaksi\u201d, ja poikien puolestaan esimerkiksi \u201drohkeaksi ja ronskiksi\u201d. Opettajilla saattaa my\u00f6s olla k\u00e4sitys kullekin sukupuolelle sopivasta oppimateriaalista. T\u00e4llaiset kaavamaiset ajatusmallit voivat helpottaa opettajan ty\u00f6t\u00e4, mutta rajoittavat vuorovaikutusta. (Myllyselk\u00e4 2018, 61-67.) Uskon ett\u00e4 jollakin tapaa t\u00e4m\u00e4nkaltaisia ajatusmalleja esiintyy my\u00f6s musiikipedagogien keskuudessa.<\/p>\n Mit\u00e4 soiton- tai laulunopettaja voi sitten tehd\u00e4? Opettajan omien ennakkok\u00e4sityksien ja asenteiden tunnistaminen, ja niiden muokkaaminen on helppo tapa muuttaa toimintaansa sukupuolisensitiivisemp\u00e4\u00e4n suuntaan. Konkreettinen teko voisi olla vaikkapa kielenk\u00e4yt\u00f6n huomioiminen. Tytt\u00f6- ja poika -sanojen korvaaminen antaa tilaa moninaisuudelle, mutta my\u00f6s v\u00e4hent\u00e4\u00e4 arkista sukupuolten ryhmittely\u00e4 vastapareiksi. (Myllyselk\u00e4 2018, 67-68.) Sukupuolittavat termit voi korvata oppilaan nimill\u00e4 tai vaikkapa termein \u201dsoittaja\u201d, \u201dtyyppi\u201d tai mit\u00e4 vain opettaja tai oppilaat itse keksiv\u00e4t. Tutkimukset osoittavat my\u00f6s, ett\u00e4 opettajat puhuvat eri lailla tytt\u00f6-ja poikaoletetuille esimerkiksi kehuessaan oppilaan ty\u00f6t\u00e4. (Myllyselk\u00e4 2018, 69.) Soitonopettajakin voisi kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota omissa kehuissaan, eroaako ne oppilaiden kohdalla sukupuolittuneesti ja muuttaa toimintatapaansa tietoisesti.<\/p>\n Artikkelia kirjoittaessani kyselin muiden soiton- ja laulunopettajien kokemuksia siit\u00e4, mill\u00e4 tavoin he kokevat sukupuolen n\u00e4kyv\u00e4n soitto- tai laulutunnilla. Sain useamman lyhyen vastauksen, jossa kerrottiin, ett\u00e4 kokemuksen mukaan sukupuoli ei juurikaan vaikuta tunneilla. Isoimpana huomiona tuli ilmi fysiologiset seikat, kuten \u00e4\u00e4nenmuodostus (laulussa). Osa vastaajista oli pohtinut kysymyst\u00e4 hyvinkin pitk\u00e4sti ja monesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lopputulos oli kuitenkin se, ett\u00e4 oppilaat kohdataan yksil\u00f6in\u00e4, ja jokaisen kanssa toimitaan, kuten parhaaksi n\u00e4hd\u00e4\u00e4n. Eli tekem\u00e4ni pienen ja nopean gallupin perusteella sukupuolen ei koeta l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti olevan vaikuttava tekij\u00e4 soitto- tai laulutunnilla oppilasta kohdatessa.<\/p>\n N\u00e4in olen itsekin ajatellut, mutta mit\u00e4 tietoisemmaksi muun muassa vallitsevista sukupuolirooleista tulee, sit\u00e4 enemm\u00e4n huomaa kehitett\u00e4v\u00e4\u00e4 my\u00f6s omassa toiminnassaan. Olen ymm\u00e4rt\u00e4nyt, ett\u00e4 ilman tietoisia huomioita ja konkreettisia muutoksia on omaa toimintaansa vaikeaa saada sukupuolisensitiivisemm\u00e4ksi. Itse pyrin itse v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n kutsumasta oppilaitani tytt\u00f6- ja poika-sanoilla. On ollut mielenkiintoista huomata, kuinka helposti noilla sanoilla kuvaa jotain tietty\u00e4 ryhm\u00e4\u00e4 ja miten aluksi oli haastavaa osata vaihtaa sanan tilalle vaikkapa tyypit -sana. Koitan kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota my\u00f6s valitsemaani oppimateriaaliin. Perinteinen lastenlaulu viisi pient\u00e4 ankkaa, tosiaan avasi silm\u00e4ni miettim\u00e4\u00e4n tarkemmin lastenlaulujen sanoja. En halunnut toisintaa siin\u00e4 melko vahvasti ilmenevi\u00e4 stereotypioita perheest\u00e4 ja sukupuolirooleista. My\u00f6s sukupuolen pohtiminen ja siihen tutustuminen erilaisten l\u00e4hteiden kautta on avartanut asiaa. Kun on oppinut ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n sukupuolen moninaisuutta, haluaa oppia my\u00f6s ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n, siten ett\u00e4 osaisi ottaa sen mahdollisimman hyvin huomioon.<\/p>\n \u00a0<\/strong>\u00c4l\u00e4 oleta!<\/strong><\/p>\n \u00c4l\u00e4 tee johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 p\u00e4\u00e4ttelem\u00e4si sukupuolen mukaan. Kohtaa jokainen oppilas omana itsen\u00e4\u00e4n. Anna tilaa sukupuolen moninaisuudelle.<\/p>\n Tarkastele ja tiedosta!<\/strong><\/p>\n Sukupuolen huomioiminen ei ole ihmisille synnynn\u00e4ist\u00e4, vaan sit\u00e4 tulee harjoitella. (Vilkka 2010, 149). Tarkastele omaa ty\u00f6skentely\u00e4si. Tiedosta omia k\u00e4sityksi\u00e4si, asenteitasi ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4si. Tee konkreettisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 muuttaa toimintaasi.<\/p>\n Termit tutuiksi!<\/strong><\/p>\n Sukupuolen moninaisuuteen liittyy termej\u00e4, joita kuulee usein sekoitettuna tai muuten v\u00e4\u00e4rin k\u00e4ytettyn\u00e4. Listasin t\u00e4h\u00e4n nimenomaan sukupuoleen liittyvi\u00e4 termej\u00e4, jotka mielest\u00e4ni jokaisen olisi hyv\u00e4 hallita.<\/p>\n Cissukupuolinen kokee h\u00e4nelle syntym\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4ritellyn sukupuolen omakseen. Suurin osa ihmisist\u00e4 on cissukupuolisia.<\/p>\n Intersukupuolisella henkil\u00f6ll\u00e4 ei ole yksiselitteisesti miehelle tai naiselle tyypillisi\u00e4 biologisia ominaisuuksia.<\/p>\n Muunsukupuolinen voi olla sek\u00e4 mies ett\u00e4 nainen, jotain silt\u00e4 v\u00e4lilt\u00e4 tai kokonaan jaon ulkopuolelta.<\/p>\n Sukupuolen korjauksessa transsukupuolisen tai muunsukupuolisen henkil\u00f6n biologista ja sosiaalista sukupuolta korjataan vastaamaan h\u00e4nen identiteetti\u00e4\u00e4n. Voi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteellisi\u00e4 hoitoja ja henkil\u00f6tietojen korjaamista.<\/p>\n Transsukupuolinen henkil\u00f6 ei koe syntym\u00e4ss\u00e4\u00e4n h\u00e4nelle m\u00e4\u00e4ritelty\u00e4 sukupuolta omakseen. Transmies (FtM) on biologisesti nainen, mutta kokee olevansa mies, ja transnainen (MtF) on biologisesti mies, mutta kokee olevansa nainen.<\/p>\nMiksi soitonopettajan tulisi pohtia sukupuolta?<\/strong><\/h3>\n
Sukupuolisensitiivinen soittotunti<\/strong><\/h3>\n
Kohti sukupuolitietoisempaa soittotuntia<\/strong><\/h3>\n
\n
\n
\n
\n
\n