{"id":1834,"date":"2019-06-10T12:26:27","date_gmt":"2019-06-10T09:26:27","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1834"},"modified":"2023-09-10T21:56:30","modified_gmt":"2023-09-10T18:56:30","slug":"perkussiivinen-fingerstyle-akustisella-kitaralla-ja-bassolla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2019\/06\/perkussiivinen-fingerstyle-akustisella-kitaralla-ja-bassolla\/","title":{"rendered":"Perkussiivinen fingerstyle akustisella kitaralla ja bassolla"},"content":{"rendered":"<p>Kiinnostuksemme perkussiiviseen fingerstyle-tekniikkaan on alkanut harjoitellessamme musiikin sovittamista kitaralle ja bassolle. Perinteisen soittotyylin sijasta vaihtoehtoiset tekniikat inspiroivat tekem\u00e4\u00e4n musiikkia t\u00e4ysin uudella tavalla, ja uusia ideoita ja ajatuksia syntyy eri tavalla kuin normaalisti. Vaihtoehtoinen tyyli soittaa voi olla vaikkapa melodian soittaminen oikealla k\u00e4dell\u00e4 otelaudalta, perinteisen sormella tai plektralla pikkauksen sijaan. Vastaavien tekniikoiden yhteen liitt\u00e4misess\u00e4 on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 monesti ajatuksena useamman kuin yhden asian toistaminen yht\u00e4 aikaa, kuten vaikkapa laulaminen ja soittaminen samanaikaisesti.<\/p>\n<h2>Perkussiivisen fingerstyle-tekniikan perusajatus<\/h2>\n<p>Perkussiivisella fingerstyle-tekniikalla tarkoitetaan t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa musiikin elementtien (rytmi, melodia, muoto, harmonia, sointiv\u00e4ri) yhteen liitt\u00e4mist\u00e4 soittimella, tai vastaavasti kahdella instrumentilla musiikillisen \u201dkudoksen\u201d tekemist\u00e4. Samansuuntaisia harjoitteita ja ajatuksia sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 Milla Heinosen opinn\u00e4ytety\u00f6 \u201dRytmisi\u00e4 harjoituksia yht\u00e4aikaisen laulun ja bassonsoiton kehitt\u00e4miseksi\u201d (Heinonen 2011, 5). Termin\u00e4 perkussiivinen fingerstyle (percussive fingerstyle) on maailmalla yleisesti suhteellisen paljon k\u00e4ytetty, varsinkin akustisen kitaran soittajien keskuudessa. Yksi t\u00e4m\u00e4n tyylin tunnetuimmista soittajista on Petteri Sariola, jonka soitossa perkussiivisuus on hyvin olennainen osa soittoa (Sariola, 2017).<\/p>\n<p>Osa esittelemist\u00e4mme tekniikoista on hyvin samankaltaisia soittimillamme (akustinen kitara &amp; s\u00e4hk\u00f6basso), joten tavoitteenamme onkin esitell\u00e4 harjoitteita, joista moni on toistettavissa periaatteessa my\u00f6s muilla vastaavan tyyppisill\u00e4 kielisoittimilla.<\/p>\n<p>Mielest\u00e4mme on mielenkiintoista koota ajatuksia, ideoita ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esimerkkej\u00e4 siit\u00e4, kuinka l\u00e4hesty\u00e4 soittamista, sovittamista ja s\u00e4velt\u00e4mist\u00e4 vaihtoehtoisilla soittotekniikoilla. Esimerkiksi akustinen kitara on instrumentti, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 paljon enemm\u00e4n potentiaalia monipuolisena instrumenttina, kuin millaisena se useimmiten miellet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<h2>Orkesterin imitointi yhdell\u00e4 soittimella<\/h2>\n<p>Maailmalla on alkanut edellisin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4 esiintym\u00e4\u00e4n soittajia jotka ovat alkaneet imitoida instrumentillaan my\u00f6s muita instrumentteja ja mahdollisesti pienikokoista orkesteria. Kitaralla ensimm\u00e4isi\u00e4 vastaavanlaista tyyli\u00e4 on vienyt eteenp\u00e4in Michael Hedges (1953-1997), joka l\u00e4hestyi akustisen kitaran soittoa ei-perinteisill\u00e4 tekniikoilla, liitt\u00e4en melodian, basson ja perkussiivisen soiton yhteen. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vastaavantyyppisi\u00e4 soittajia on lukuisia. Erityist\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tyyliss\u00e4 on jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n teknisesti oikeastaan kaikkien soittajien erilaisuus.<\/p>\n<h2>Konkreettinen toteutus, soittotekniset sovellukset, laitteisto ja soittimet<\/h2>\n<p><strong>Basso<\/strong><\/p>\n<p>Oikea k\u00e4si<br \/>\n1) Kaikkien sormien k\u00e4ytt\u00f6 normaalilla pikkaustekniikalla<br \/>\n2) Peukalo slap-tyylisess\u00e4 soitossa<br \/>\n3) Etusormi-pikkurilli-sormilla sl\u00e4pp\u00e4ys kielien p\u00e4\u00e4lle (otelaudalla)<br \/>\n4) Huilu\u00e4\u00e4net melodia\/pikkaus<br \/>\n5) Huilu\u00e4\u00e4net sl\u00e4pp\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 otelaudalta<br \/>\n6) Bobby Vega \u2013tyylinen rytmiikan luominen plektrasoitolla<br \/>\n(Vega, 2014)<\/p>\n<p>Vasen k\u00e4si<br \/>\n1) Melodia\u00e4\u00e4net oikean k\u00e4den sormien pikatessa<br \/>\n2) Melodia\u00e4\u00e4net vasemman k\u00e4den sormien itsen\u00e4isesti soittaessa hammer-on \u2013tekniikalla<br \/>\n3) Sl\u00e4pp\u00e4ys kieliin otelaudalla<br \/>\n4) huilu\u00e4\u00e4net slap-tekniikalla, tai oikean k\u00e4den pikatessa<\/p>\n<h2>Instrumentti, laitteisto ja signaaliketju<\/h2>\n<p>S\u00e4hk\u00f6basso kannattaa s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 siten, ett\u00e4 kielet ovat mahdollisimman l\u00e4hell\u00e4 otelautaa. T\u00e4ll\u00f6in s\u00e4veli\u00e4 on helpompi saada soimaan otelaudalta oikealla k\u00e4dell\u00e4 painaessa.<\/p>\n<p>Jotta bassonsoiton dynamiikassa ei tulisi liian suurta vaihtelua, on hyv\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kompressoria. Muita hy\u00f6dyllisi\u00e4 efektej\u00e4 on reverb\/kaiku tuomaan ilmavuutta ja ekvalisaattori koko taajuuskaistan hallintaan.<\/p>\n<p><strong>Akustisen kitaran tekniikat<\/strong><\/p>\n<p>Oikea<span style=\"color: #333399\"> k\u00e4si<\/span><\/p>\n<ul>\n<li>Peukalo<\/li>\n<li>Fingerstylell\u00e4 soitettaessa usein basso\u00e4\u00e4net<\/li>\n<\/ul>\n<p>2)\u00a0\u00a0\u00a0 Slap\/snare\/drum-\u00e4\u00e4nten imitointi, otelautaan kielten p\u00e4\u00e4lle, tai kitaran runkoon<\/p>\n<ul>\n<li>Etusormi \u2013 keskisormi \u2013 nimet\u00f6n \u2013 pikkurilli<\/li>\n<\/ul>\n<p>1)\u00a0 Melodian soitto normaalisti kaikuaukon kohdalta, t\u00e4pp\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 otelaudalta, huilu\u00e4\u00e4net<br \/>\n2) Drum-rollien imitointi,<br \/>\n3) Perkussio-\u00e4\u00e4net sl\u00e4pp\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kitaran runkoon<\/p>\n<ul>\n<li>K\u00e4mmen<\/li>\n<li>Bassorummun imitointi kitaran runkoon, yleens\u00e4 kaikuaukon yl\u00e4puolelle<\/li>\n<\/ul>\n<p>Vasen k\u00e4si<\/p>\n<p>1) Melodia\u00e4\u00e4net oikean k\u00e4den sormien pikatessa<br \/>\n2) Melodia\u00e4\u00e4net vasemman k\u00e4den sormien itsen\u00e4isesti soittaessa hammer-on \u2013tekniikalla<br \/>\n3) Sl\u00e4pp\u00e4ys\/snare -rummun imitointi kieliin otelaudalla<br \/>\n4) Drum -\u00e4\u00e4nten imitointi kitaran runkoon<br \/>\n5) huilu\u00e4\u00e4net slap -tekniikalla, tai oikean k\u00e4den pikatessa<\/p>\n<h2>Instrumentin ominaisuudet, vireet<\/h2>\n<p>Perkussiivista fingerstyle\u00e4 soitettaessa on yleist\u00e4 ett\u00e4 kitaran runko (body) on kooltaan iso dreadnought-malli. Ison rungon t\u00e4rkeimpi\u00e4 ominaisuuksia pienempirunkoisiin kitaroihin verrattuna on bassotaajuuksien parempi toisto. My\u00f6s perkussiivisten \u00e4\u00e4nien toisto ja soundi ovat isompia.<\/p>\n<p>Otelauta on my\u00f6s leve\u00e4mpi, koska se soveltuu melodian soittoon paremmin molemmilla k\u00e4sill\u00e4.<\/p>\n<p>Standardin E-vireen (EADGBE) sijasta yleisimpi\u00e4 k\u00e4ytettyj\u00e4 vireit\u00e4 on DADGAD. Useat avovireet ovat suosittuja, ja ei ole tavatonta ett\u00e4 kitaristit k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t aktiivisesti useita eri virityksi\u00e4.<\/p>\n<h2><strong>Laitteisto ja signaaliketju<\/strong><\/h2>\n<p>Ehk\u00e4 yleisimmin akustisissa kitaroissa k\u00e4ytetyn yhden piezo-mikrofonin sijaan mikkisysteemin\u00e4 saatetaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 1-5 mikrofonin yhdistelm\u00e4\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kitarasta saadaan siis jopa viisi erillist\u00e4 signaalia.<\/p>\n<p>Kaikuaukkoon voidaan sijoittaa s\u00e4hk\u00f6kitaroistakin tuttu, passiivinen tai aktiivinen magneettimikrofoni. My\u00f6s tallan alla k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n perinteist\u00e4 piezo-mikrofonia, ja samassa kohtaa mutta kannen alla yht\u00e4 tai kahta kontaktimikrofonia. Kahdella mikrofonilla saadaan my\u00f6hemmin signaaliketjussa sijaitsevalla laitteistolla s\u00e4\u00e4detty\u00e4 erikseen ala- ja yl\u00e4taajuuksia.<\/p>\n<p>Perkussiivisten iskujen toistamisessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n rungon sis\u00e4\u00e4n asennettavia kontakti-mikrofoneja. N\u00e4m\u00e4 sijaitsevat yleens\u00e4 kaikuaukon yl\u00e4puolella, johon basso-iskut ly\u00f6d\u00e4\u00e4n k\u00e4mmenell\u00e4. Periaatteessa n\u00e4m\u00e4 ovat samantyyppisi\u00e4 kuin tallan kohdalle rungon sis\u00e4\u00e4n asennettavat mikrofonit.<\/p>\n<p>Signaalil\u00e4ht\u00f6jen ollessa kaksi tai enemm\u00e4n, on instrumentissa tarpeellista olla joko moninapainen ulostulo-liit\u00e4nt\u00e4, tai esimerkiksi kaksi stereo-jakkia. Kahdella stereojakilla on mahdollista saada nelj\u00e4 erillist\u00e4 signaalia, joita voidaan kutakin muokata my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 vaiheessa.<\/p>\n<p>Signaalit summataan yhteen tyypillisesti pedaalilaudassa, jonka yhteydess\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tarvittaessa mikseri\u00e4. Signaalit reititet\u00e4\u00e4n sen mukaan, miten ne halutaan efektoida. Ekvalisaattori ja kompressori ovat t\u00e4rkeimpi\u00e4 ty\u00f6kaluja, joilla eri mikrofonit saadaan toimimaan yhdess\u00e4.<\/p>\n<p>Mikserin k\u00e4ytt\u00f6 pedaalilaudan yhteydess\u00e4 on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen, jos halutaan saada valmis stereo-signaali keikkatilanteessa miksaajalle. Valmiilla signaalilla tarkoitetaan valmiiksi ekvalisoitua ja efektoitua soundia, jonka miksaaja voi muokata edelleen esiintymistilaan sopivaksi.<\/p>\n<h2>Basso &amp; kitara yhdess\u00e4<\/h2>\n<p>Esimerkiksi gypsy jazz -tyyppisess\u00e4 musiikissa kitara soittaa harvoin soinnun basso\u00e4\u00e4nt\u00e4, vaan usein vaikkapa kvintti- tai septimik\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen soinnusta, koska bassolla on jo valmiiksi soinnun pohja\u00e4\u00e4ni. T\u00e4m\u00e4n tyyppisten sointuhajotusten valitseminen on loogista, kun tutkitaan nuottikuvaa tekemist\u00e4mme \u00e4\u00e4nin\u00e4ytteist\u00e4.<\/p>\n<p>Roolituksia voi vaihdella sen mukaan, miten paljon tilaa on t\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi. Jos molemmat instrumentit soittavat esimerkiksi jotain rytmist\u00e4 kuviota, on hyv\u00e4 mietti\u00e4 tarkasti ett\u00e4 niist\u00e4 syntyy jollain tavalla j\u00e4rkev\u00e4 ja ennen kaikkea musikaalinen kokonaisuus.<\/p>\n<h2>Yht\u00e4aikaisen soiton ja laulun opetteleminen<\/h2>\n<p>Vaikka t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa esitellyt asiat ja soittotekniikat ovat keskittyneet pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n akustiselle kitaralle ja s\u00e4hk\u00f6bassolle, ovat ne silti tarkoitettu vaihtoehtoisiksi ty\u00f6kaluiksi mihin tahansa kyseisill\u00e4 soittimilla teht\u00e4v\u00e4\u00e4n sovitusty\u00f6h\u00f6n ja inspiraatioksi tekniseen toteutukseen.<\/p>\n<p>Niit\u00e4 ei siis ole tarkoitettu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n instrumentaalimusiikkiin, vaan niit\u00e4 voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 esimerkiksi mihin tahansa laulettuun musiikkiin. N\u00e4in ollen on hyv\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 l\u00e4pi tilanteita, joissa soittaja toimii solistina, taustalaulajana tai pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n s\u00e4est\u00e4j\u00e4n\u00e4. Koska t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi vaihtoehtoisia soittotekniikoita yksinkertaisista, suhteellisen nopeasti opittavista tekniikoista vaikeampiin pidempiaikaista harjoitusta vaativiin asioihin, on laulun s\u00e4est\u00e4miseen mahdollista lis\u00e4t\u00e4 sopivia ideoita soittajan taitojen mukaan pala kerrallaan.<\/p>\n<h3>Kirjoittajat:<\/h3>\n<p><strong>Antti Horttana ja Heikki Isoniemi, Jyv\u00e4skyl\u00e4n Ammattikorkeakoulu, Musiikkipedagogin tutkinto-ohjelma 2019<\/strong><\/p>\n<h3>L\u00e4hteet<\/h3>\n<p>Heinonen, M. 2011. Rytmisi\u00e4 harjoituksia yht\u00e4aikaisen laulun ja bassonsoiton kehitt\u00e4miseksi. Viitattu 20.11.2018<\/p>\n<p>Guthrie, M. 1996. Viitattu 20.11.2018 http:\/\/www.nomadland.com\/Bio.htm<\/p>\n<p>Sariola, P. 2017. San Francisco Drive (Solo Guitar). Youtube-video. Mimix Studio. Viitattu 12.05.2019. https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=ZJ3G_nXxZhU<\/p>\n<p>Vega, B. 2014. BOBBY VEGA \u2013 PICK BASS GROOVE. Youtube-video. Gregor Fris \u2013 BassTheWorld.com. Viitattu 12.5.2019. https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=MPzwuiJCSbs<\/p>\n<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on the_content --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on the_content -->","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kiinnostuksemme perkussiiviseen fingerstyle-tekniikkaan on alkanut harjoitellessamme musiikin sovittamista kitaralle ja bassolle. Perinteisen soittotyylin sijasta vaihtoehtoiset tekniikat inspiroivat tekem\u00e4\u00e4n musiikkia t\u00e4ysin uudella tavalla, ja uusia ideoita ja ajatuksia syntyy eri tavalla kuin normaalisti. Vaihtoehtoinen tyyli soittaa voi olla vaikkapa melodian soittaminen oikealla k\u00e4dell\u00e4 otelaudalta, perinteisen sormella tai plektralla pikkauksen sijaan. Vastaavien tekniikoiden yhteen liitt\u00e4misess\u00e4 on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 [&hellip;]<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on get_the_excerpt --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on get_the_excerpt --><\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[455,454,452,453,456],"class_list":["post-1834","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","tag-akustisen-kitaran-soittotyyli","tag-basson-soittotyyli","tag-fingerstyle","tag-perkussiivinen-fingerstyle","tag-slappays"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1834","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1834"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1834\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2336,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1834\/revisions\/2336"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1834"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1834"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1834"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}