Ihmisille on ominaista halu kuulua ryhm\u00e4\u00e4n ja tuntea yhteenkuuluvuutta muiden kanssa. Onnistuneet kokemukset ryhm\u00e4ss\u00e4 voivat olla positiivinen vaikuttaja ihmisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 (MAST, ryhm\u00e4ytymisopas). Opettaessa tai erilaisia ryhmi\u00e4 ohjatessa ohjaajalla on suuri vastuu ryhm\u00e4n yhteenkuuluvuuden ja yhteishengen edist\u00e4misess\u00e4, mik\u00e4 taas luo pohjan onnistuneella ryhm\u00e4toiminnalle.<\/p>\n
Musiikki voi lis\u00e4t\u00e4 sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunnetta, ja sen avulla voi k\u00e4yd\u00e4 erilaisia tunnekokemuksia l\u00e4pi (Saarikallio 2012). Musiikki voi my\u00f6s toimia yhteyden rakentajan silloin, kun ihmisell\u00e4 on vakavia vajeita vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa (Numminen et al 2009, 10).<\/p>\n
Voisiko musiikkia siis k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yhteis\u00f6llisyyden ty\u00f6kaluna erilaisia ryhmi\u00e4 ohjatessa? Voisiko se toimia apuna\u00a0esimerkiksi koululuokan ryhm\u00e4ytt\u00e4misess\u00e4, tai vaikka palvelukodissa yhteishengen luojana? T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa paneudumme musiikin yhteis\u00f6llisyyden tunnetta tukeviin ominaisuuksiin ja siihen, miten niit\u00e4 voisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ryhm\u00e4toiminnassa.<\/p>\n
Monia taidel\u00e4ht\u00f6isi\u00e4 menetelmi\u00e4 voidaan soveltaa erilaisten yhteis\u00f6jen ja ryhmien toimintaan lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n dialogisuutta ja yhteistoimintaa (Liikanen 2010). Toiminta voi olla hyvinkin erilaista, ottaen huomioon, onko kyse esim. ty\u00f6yhteis\u00f6st\u00e4, koululuokasta, tai vaikka palvelukodin asukasyhteis\u00f6st\u00e4. Onko olemassa silti jotain yhteisi\u00e4 ohjenuoria siihen, mit\u00e4 yhteis\u00f6llist\u00e4 taidetoimintaa j\u00e4rjestett\u00e4ess\u00e4 pit\u00e4\u00e4 ottaa huomioon?<\/p>\n
Musiikkihetken j\u00e4rjest\u00e4minen<\/strong><\/p>\n Aina mink\u00e4\u00e4nlaista ryhm\u00e4toimintaa j\u00e4rjestett\u00e4ess\u00e4, olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida kyseisen yhteis\u00f6n tarpeet, edellytykset, ja sosiokulttuurinen tilanne (Hiltunen 2009).<\/p>\n Ennen toiminnan j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 olisi siis hyv\u00e4 mietti\u00e4 ja selvitt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 yhteis\u00f6n j\u00e4senet kaipaavat.<\/p>\n Esimerkiksi palvelukodeissa joissa asukkaat viett\u00e4v\u00e4t paljon aikaa yksin\u00e4\u00e4n, t\u00e4rkeint\u00e4 voi olla ihan vain se, ett\u00e4 saa viett\u00e4\u00e4 aikaa samassa tilassa muiden asukkaiden kanssa.<\/p>\n Toisenlaisen ryhm\u00e4n, kuten esimerkiksi koululuokan kanssa t\u00e4rke\u00e4\u00e4 voi olla erityisesti yhteisen me-hengen luominen, jossa toisilleen vieraat ihmiset saavat kokemuksen yhteisen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n vuoksi ty\u00f6skentelyst\u00e4.<\/p>\n On my\u00f6s hyv\u00e4 ennalta mietti\u00e4, millaisia mahdollisia fyysisi\u00e4 tai muunlaisia rajoitteita ryhm\u00e4n j\u00e4senill\u00e4 saattaa olla. Mik\u00e4li toiminta sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 osioita mihin kaikki eiv\u00e4t pysty osallistumaan, t\u00e4m\u00e4 saattaa vain lis\u00e4t\u00e4 jonkun yksil\u00f6n erillisyyden tunnetta tilanteessa.<\/p>\n My\u00f6s yksinkertaiset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asiat, kuten tilan valitseminen, voivat vaikuttaa musiikkihetken ilmapiiriin, ja sit\u00e4 olisi hyv\u00e4 mietti\u00e4 ennalta. Mahtuvatko tilaan kaikki osallistumiseen halukkaat, saadaanko tilassa kaikki asemoitua sill\u00e4 tavalla, ett\u00e4 heill\u00e4 on n\u00e4k\u00f6- ja kuuloyhteys, jotta he pystyv\u00e4t kaikki yht\u00e4l\u00e4isesti osallistua toimintaan, onko tilaan esteet\u00f6n p\u00e4\u00e4sy? T\u00e4llaisia asioita miettim\u00e4ll\u00e4 etuk\u00e4teen, voi varmistaa, ett\u00e4 tila palvelee yhteis\u00f6llisyyden kokemusta.<\/p>\n Kun ty\u00f6v\u00e4lineen\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4 on musiikki, on my\u00f6s hyv\u00e4 mietti\u00e4, paljonko musiikillista osaamista tai heitt\u00e4ytymist\u00e4 ryhm\u00e4lt\u00e4 voi vaatia. Hyv\u00e4 esimerkki t\u00e4st\u00e4 on esimerkiksi laulaminen. Vaikka yhteislaululla on osoitettu olevan merkitt\u00e4v\u00e4 yhteen kokoava voima, laulamattomuus tai laulukyvyn puute voi olla my\u00f6s este ryhm\u00e4\u00e4n kuulumiselle (Lidman-Magnusson 1998, s 145). Monelle voi laulamiseen liitty\u00e4 esimerkiksi kouluajoilta vahvaa h\u00e4pe\u00e4\u00e4, joten ryhm\u00e4n vet\u00e4j\u00e4n olisi hyv\u00e4 mietti\u00e4, sopiiko laulaminen juuri t\u00e4lle ryhm\u00e4lle.<\/p>\n Mit\u00e4 tehd\u00e4 yhdess\u00e4?<\/strong><\/p>\n Toteutettavat aktiviteetit on aina hyv\u00e4 valita kunkin ryhm\u00e4n tarpeiden ja edellytysten mukaan. Ohjaajan vastuulla on mietti\u00e4 aktiviteettien vaikeustaso ryhm\u00e4lle sopivaksi niin, ett\u00e4 kaikki voivat osallistua toimintaan. Seuraavaksi artikkelissa on lueteltu joitain musiikillisen toiminnan muotoja, jotka sopivat hyvin yhteis\u00f6lliseen ryhm\u00e4toimintaan.<\/p>\n Yksi musiikillisessa ryhm\u00e4toiminnassa toteutettava aktiviteetti voi olla yhteislaulu. Yhteislaulu ja soittaminen tuottavat ihmisess\u00e4 mielihyv\u00e4\u00e4, mik\u00e4 taas lujittaa ihmisten v\u00e4list\u00e4 ryhm\u00e4ytymist\u00e4 ja sosiaalisia siteit\u00e4 (Juntunen 2017). Monet tutkimukset puhuvat esimerkiksi kuorolaulun terveysvaikutusten puolesta, ja er\u00e4\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa on osoitettu, kuorolaulajien syd\u00e4mien ly\u00f6v\u00e4n samaan tahtiin (Kulonen 2013).<\/p>\n Yhteislaulun voisi siis sanoa olevan hyv\u00e4 yhteishengen lujittaja. Yhteislaulua voi toteuttaa laulamalla joitakin koko ryhm\u00e4lle tuttuja lauluja, tai mahdollisesti opettelemalla ryhm\u00e4n\u00e4 uusia lauluja, tai pelkki\u00e4 melodianp\u00e4tki\u00e4. Kuten aiemmin artikkelissa todettiin, laulaminen voi olla my\u00f6s arka paikka monelle, joten osallistumisen laulamiseen t\u00e4ytyisi olla aina vapaaehtoista.<\/p>\n Toinen mahdollinen tekemisen muoto on erilaiset laululeikit ja tutustumisleikit musiikin kanssa. Erityisesti lasten kanssa erilaiset laululeikit ovat hyv\u00e4 tapa luoda ryhm\u00e4henke\u00e4, mutta monet laululeikit toimivat my\u00f6s aikuisten ryhmien kanssa. Laululeikeiss\u00e4 voi yhdisty\u00e4 esim. kehorytmien k\u00e4ytt\u00f6, helpot lauluun teht\u00e4v\u00e4t liikkeet, tai vaikka tutustumisen vaiheessa kaikkien ryhm\u00e4l\u00e4isten nimien opettelu yhdess\u00e4. Laululeikit voivat toimia my\u00f6s jatkuvassa ryhm\u00e4toiminnassa alku -tai loppurituaalina.<\/p>\n Kolmas useiden erilaisten ryhmien kanssa matalalla kynnyksell\u00e4 toteutettavaa toimintamuoto on musiikin kuuntelu. Yhteiset kokemukset yhdist\u00e4v\u00e4t ryhm\u00e4\u00e4 ja on havaittu, ett\u00e4 samaa musiikkia kuuntelevien ihmisten fysiologiset toiminnot synkronoituvat kesken\u00e4\u00e4n. Musiikki saa siis kehot toimimaan ik\u00e4\u00e4n kuin samassa rytmiss\u00e4. (Soinila 2018.) T\u00e4t\u00e4 mekanismia voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 esimerkiksi loppurentoutuksessa, jossa osallistujat saavat keskitty\u00e4 kuuntelemaan rauhallista musiikkia, kuunneltavaksi voidaan my\u00f6s valita kappaleita, joista voidaan yhdess\u00e4 keskustella ryhm\u00e4n kesken ja jakaa assosiaatiota, joita kappale kussakin her\u00e4tti. Musiikin kuuntelua voi my\u00f6s yhdist\u00e4\u00e4 esimerkiksi kuvataiteeseen harjoituksessa, jossa osallistujat tekev\u00e4t piirroksen tai maalauksen kuunneltavan musiikin innoittamana.<\/p>\n Kuten huomataan, musiikin k\u00e4ytt\u00f6 ryhm\u00e4toiminnan ja yhteis\u00f6llisyyden kokemisen v\u00e4lineen\u00e4 voi toteutua monella eri tavalla ja yll\u00e4 mainittuja esimerkkej\u00e4 voi soveltaa kunkin ryhm\u00e4n tarpeisiin sopivaksi.<\/p>\n Kirjoittajat: Heta Halonen ja Tanja Kauppila,\u00a0Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, Musiikkipedagogin tutkinto-ohjelma 2019<\/strong><\/p>\n L\u00e4hteet:<\/p>\n Juntunen A. M. 2017. Artsequalin toimenpidesuositus musiikinopetuksesta kouluissa. Viitattu 2.5.2019 http:\/\/www.artsequal.fi\/fi\/-\/artsequalin-toimenpidesuositus-<\/a><\/p>\n Lidman-Magnusson, B. 1998. Singing Development: Comparisons between Poor Pitch Singers and other Groups. Viitattu 13.5.2019. http:\/\/journals.library.mun.ca\/ojs\/index.php\/singing\/article\/view\/938\/813<\/a><\/p>\n Liikanen, H-L. 2010. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia. Opetusministeri\u00f6n julkaisuja 2010-2014.\u00a0 Viitattu 18.1.2019 http:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/75612\/OPM1.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a><\/p>\n Mast. N.d. Ryhm\u00e4ytt\u00e4misopas. Viitattu 13.5.2019\u00a0 \u00a0https:\/\/ameo.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/02\/Ryhmayttamisopas.pdf<\/a><\/p>\n Numminen, A., Erkkil\u00e4, J., Huotilainen, M., & Lonka, K. 2009. Musiikki hyvinvoinnin evoluutiossa: Aivot, mieli ja yhteis\u00f6.\u00a0Tieteess\u00e4 Tapahtuu,\u00a027<\/em>(6). Viitattu 13.5.2019. https:\/\/journal.fi\/tt\/article\/view\/2420\/2250<\/a><\/p>\n Saarikallio, S. 2012. Musiikki on \u00e4\u00e4nek\u00e4s terapeutti. Artikkeli Ylen www-sivuilla. Viitattu 2.5.2019. https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-6377567<\/a><\/p>\n