Monilla instrumenttiopettajilla on kokemusta oppilaista, jotka tulevat tunneille harjoittelematta. Instrumentin opiskelu vaatii paljon itsen\u00e4ist\u00e4 ty\u00f6skentely\u00e4 sek\u00e4 aikaa harjoitteluun. T\u00e4st\u00e4 ajasta tyypillisesti yksi tunti viikossa on opettajan ohjaamaa, joten p\u00e4\u00e4vastuu asioiden omaksumisesta j\u00e4\u00e4 oppilaalle. Harjoittelun puutteen takia tunnit kuluvat kappaleen harjoituttamiseen, kun optimaalisessa tilanteessa sis\u00e4lt\u00f6 koostuisi ilmaisullisista ja tyylinmukaisista aiheista.<\/p>\n
Opettajana on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 erilaisia oppimistyylej\u00e4 ja oppilaita, joiden kautta opettaja pystyy soveltamaan omia ty\u00f6skentelytapojaan. Opettajan ohjaustavoilla ja kannustuksella on valtava merkitys oppilaan motivaatioon. Artikkelissa perehdymmekin aiheeseen, miten eritasoisia oppilaita ohjataan onnistuneeseen itsen\u00e4iseen harjoitteluun.<\/p>\n
Oppimistyylit ja oppimistavat<\/strong><\/p>\n Oppimistyyli tarkoittaa oppilaan tapaa opiskella ja siihen vaikuttaa oppilaan luonteenpiirteet, luonteenomaiset tavat oppia sek\u00e4 ik\u00e4, motivaatio ja opiskelun aktiivisuus. Oppimisstrategiat ovat puolestaan tiedonmuokkaamisen tapoja. (Kauppila 2007, 59.)<\/p>\n Oppilaiden jaottelusta auditiivisiin, visuaalisiin ja kinesteettisiin opiskelijoihin ei ole tieteellist\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 (Lonka 2015, 180). Musiikinopiskelu yhdist\u00e4\u00e4 kaikkia edell\u00e4 mainittuja opiskelutapoja, jonka ansiosta nuottikuva, soiva \u00e4\u00e4ni ja instrumentin k\u00e4sittely luovat moniaistillisen kokemuksen. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 opettajan ei kannata ajatella, ett\u00e4 hyv\u00e4 nuotinlukija olisi visuaalinen oppija, tai hyv\u00e4 korvakuulolla oppija olisi auditiivinen oppija. Jos opettaja huomaa jonkin osa-alueen olevan puutteellinen, siihen pit\u00e4isi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n aikaa. N\u00e4in oppilaalle syntyy kokonaisvaltaisempi musiikin ymm\u00e4rrys ja hahmotus.<\/p>\n Kognitiivis-konstruktivistisessa oppimistavassa oppilas ottaa uutta tietoa vastaa, muokkaa sit\u00e4 ja yhdistelee uutta tietoa aikaisemmin opittuun tiet\u00e4mykseen sek\u00e4 taitoihin. Olennaista t\u00e4ss\u00e4 oppimisprosessissa on ongelmanratkaisu. Oppiminen jakautuu sek\u00e4 pinta-ett\u00e4 syv\u00e4prosessoimiseen. Pintaprosessoinnissa vastaanotettu tieto j\u00e4tet\u00e4\u00e4n muokkaamatta tai muokataan v\u00e4h\u00e4isesti, kun taas syv\u00e4prosessoinnissa oppija pohtii ja tulkitsee aihetta monitasoisesti. (Kauppila 2007, 20-21.)<\/p>\n Metakognitiivinen oppimistapa perustuu oman \u00e4lyllisen toiminnan tiedostamiseen, ohjaamiseen ja s\u00e4\u00e4telyyn (Lonka 2015, 18). Metakognitiiviset taidot auttavat oppijaa tiedostamaan omaa osaamistaan, sen riitt\u00e4vyytt\u00e4 sek\u00e4 asettamaan sopivia tavoitteita itselleen. Johanna Hasun (2017, 161-164) v\u00e4it\u00f6skirjan mukaan oppilas yleens\u00e4 tiedostaa mik\u00e4 on soittamisen ja harjoittelun ero, mutta harjoittelun toteuttaminen on oppilaalle mukavuuskysymys.<\/p>\n Oppimiseen vaikuttavat tekij\u00e4t<\/strong><\/p>\n Oppilaan ja opettajan hyv\u00e4 ja avoin vuorovaikutus auttavat oppimiseen liittyvien ongelmien ratkaisussa ja edesauttavat nopeampaa oppimista ja oppilaan motivoituneisuutta (Kauppila 2007, 115). On my\u00f6s muistettava, ett\u00e4 oppijan ymm\u00e4rrys muodostuu eri tavalla kuin aiheen asiantuntijan eli t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa opettajan (Lonka 2015, 226).<\/p>\n Kauppilan (2007, 41) mukaan kognitiivis-konstruktiivisessa oppimisessa yhdistyy opittavan asian prosessointi, oppilaan oma oppimistyyli sek\u00e4 oppimisen strategiat. Oppimisen ongelmat johtuvat yleens\u00e4 oppimisstrategioihin ja oppimistyyliin liittyvist\u00e4 ongelmista tai niiden heikoista ja kehittym\u00e4tt\u00f6mist\u00e4 kaavoista (mts. 41-50).<\/p>\n Opettaja voi auttaa oppilasta tiedostamaan h\u00e4nelle sopivaa oppimistyyli\u00e4 esimerkiksi harjoittelumenetelmiin keskustelun kautta. Opettaja voi my\u00f6s antaa oppilaalle soitettaviin kappaleisiin konkreettisia harjoittelutapoja, jotka tukevat t\u00e4m\u00e4n oppimisstrategioita ja -tyylej\u00e4.<\/p>\n Jokainen oppija on muodostanut omia sis\u00e4isi\u00e4 malleja opittavaa asiaa kohtaan, joten opettajan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ottaa selville mit\u00e4 oppija ennest\u00e4\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 ja mit\u00e4 h\u00e4n ajattelee asiasta (Lonka 2015, 226). T\u00e4m\u00e4 voi konkreettisesti tapahtua instrumenttitunnilla niin, ett\u00e4 opettaja kyselee esimerkiksi oppilaan tiet\u00e4myst\u00e4 tietyst\u00e4 soittotekniikasta, tyylilajista tai musiikillisesta sanastosta. Oppilaan sis\u00e4isi\u00e4 malleja tulee aktivoida ja haastaa, jotta uuden oppiminen olisi mahdollista (Lonka 2015, 226).<\/p>\n Opettajan tulee her\u00e4tt\u00e4\u00e4 oppilaan sis\u00e4ist\u00e4 motivaatiota, koska sen kautta oppilaalle muodostuu merkityksellinen suhde k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4\u00e4 aihetta kohtaan (Lonka 2015, 168-169). Motivoinnissa auttaa se, ett\u00e4 haasteet ovat oppilaalle sopivan tasoisia her\u00e4tt\u00e4\u00e4kseen kiinnostuksen ongelmanratkaisua ja oppimista kohtaan (mts. 168-169).<\/p>\n Sis\u00e4isen motivaation her\u00e4tt\u00e4misen ja intressien l\u00e4helle johdattelu auttaa oppilasta perehtym\u00e4\u00e4n asioihin omatoimisemmin. Soile Tikan (2017, 197) v\u00e4it\u00f6skirjan tutkimustulosten mukaan soitonharjoittelun, sen mieluisuuden ja merkityksellisyyden kannalta t\u00e4rkein vaikuttava tekij\u00e4 on oppilaan ohjelmisto.<\/p>\n Opettaja voi esimerkiksi ehdottaa oppilaalle samankaltaista artistia tai s\u00e4velt\u00e4j\u00e4\u00e4, joka on aikaisemmin innostanut oppilasta ja n\u00e4in edesauttaa itseohjautuvuutta sek\u00e4 harjoittelumotivaatiota.<\/p>\n Kauppilan (2007, 122) mukaan konstruktivismin oppi menee parhaiten perille, kun ongelma tai teht\u00e4v\u00e4 on omakohtainen. Kun ohjelmistoon otetaan uutta kappaletta, opettajalla kannattaisi olla useampi vaihtoehto, jotka kuunnellaan ja ty\u00f6n alle otetaan oppilasta eniten miellytt\u00e4nyt teos.<\/p>\n Olemme havainneet oppilaiden harjoittelevan enemm\u00e4n ja oppivan nopeammin, kun harjoiteltava kappale on mieleinen. Opettajan laaja tyylilajien tuntemus mahdollistaa ohjelmiston monipuolisuuden sek\u00e4 edesauttaa mieluisan kappaleen l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n Palautteen antaminen ja kehitysideat ovat yksi soittotuntien t\u00e4rkeimmist\u00e4 teemoista. Tapoja antaa palautetta on yht\u00e4 paljon kuin opettajiakin. Kokemustemme mukaan on opettajia, jotka eiv\u00e4t anna tarpeeksi palautetta ja p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4t oppilaan liian helpolla sek\u00e4 liikaa vaativia ja jopa lannistavia opettajia.<\/p>\n Lonkan (2015, 70) mukaan, palautteen vastaanottaminen, kehittyminen ja reflektio ovat luonnostaan vaikeita ihmiselle, sill\u00e4 h\u00e4n haluaa ensisijaisesti pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 ehe\u00e4\u00e4 ja positiivista k\u00e4sityst\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n. Hyv\u00e4 ilmapiiri ja rakentava palaute auttavat kest\u00e4m\u00e4\u00e4n kehittymiseen liittyvi\u00e4 hankalia tunteita (mts. 70).<\/p>\n Kirjoittajat: Lassi Friman ja Hanna Vuorenmaa, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, Musiikkipedagogin tutkinto-ohjelma 2019.<\/strong><\/p>\n L\u00e4hteet:<\/p>\n Hasu, J. 2017. \u201dKun siihen pystyy kuitenkin, ei oo mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rkee olla tekem\u00e4tt\u00e4\u201d: oppimisen vaikeudet pianonsoiton opiskelussa \u2013 oppilaiden kokemuksia ja opetuksen keinoja. V\u00e4it\u00f6skirja. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. Viitattu 20.1.2019. https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstream\/handle\/123456789\/55574\/978-951-39-7187-8_vaitos28102017%20.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a><\/p>\n Kauppila, R. 2003. Opi ja opeta tehokkaasti: psyykkinen valmennus oppimisen tukena. Ps Kustannus<\/p>\n Kauppila, R. 2007. Ihmisen tapa oppia: johdatus sosiokonstruktiiviseen oppimisk\u00e4sitykseen. Ps kustannus.<\/p>\n Lonka, K. 2015. Oivaltava oppiminen. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.<\/p>\n