{"id":1820,"date":"2019-06-10T11:20:26","date_gmt":"2019-06-10T08:20:26","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1820"},"modified":"2019-06-10T11:20:26","modified_gmt":"2019-06-10T08:20:26","slug":"jazz-musiikki-ja-sen-kieli","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2019\/06\/jazz-musiikki-ja-sen-kieli\/","title":{"rendered":"Jazz-musiikki ja sen kieli"},"content":{"rendered":"

Improvisaatio uutena asiana<\/strong><\/p>\n

Astuessasi uuteen maahan olet innostunut siit\u00e4, mit\u00e4 kaikkea t\u00e4m\u00e4 maa voikaan tarjota. Mit\u00e4 uusia el\u00e4myksi\u00e4 ja kohtaamisia se pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n? Muutaman p\u00e4iv\u00e4n kuluttua jokap\u00e4iv\u00e4iset keskustelut saattavat alkaa h\u00e4mment\u00e4m\u00e4\u00e4n. Et ymm\u00e4rr\u00e4 paikallisten puheita, etk\u00e4 ravintoloiden menuja. Ep\u00e4toivoisesti pid\u00e4t kiinni muutamista osaamistasi lauseista. Lopulta saatat erist\u00e4yty\u00e4, koska olet turhautunut. T\u00e4m\u00e4 on sit\u00e4, mit\u00e4 monet kokevat improvisoidessaan sooloa.<\/p>\n

Jos improvisointi on sinulle vaikeaa, voisitko ajatella sit\u00e4 opeteltavana kielen\u00e4? Mit\u00e4 enemm\u00e4n opit kielt\u00e4, se ei en\u00e4\u00e4 kuulosta vieraalta. Siit\u00e4 tulee jotakin sellaista, jolla voit samaistua ja yhdisty\u00e4 muihin ihmisiin. Ennen lauseen sanomista ihmisill\u00e4 on yleens\u00e4 jokin visio tai yleinen ajatus siit\u00e4, mit\u00e4 he aikovat sanoa. Siit\u00e4 on kyse my\u00f6s musiikin improvisoinnissa, vaikka \u201cmit\u00e4 mieleen tulee\u201d -tyyliselle musisoimiselle tai puhumiselle varmasti on paikkansa.<\/p>\n

Jazz-musiikin opiskelun aloitus saattaa olla haastavaa kuuntelum\u00e4\u00e4r\u00e4n puutteen takia. Meihin vaikuttavat kuuntelutottumuksemme, siksi jazzin \u201ckieli\u201d ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole kaikille entuudestaan tuttua.<\/p>\n

Ketola (1996) vertaa improvisointia puhekielen opiskeluun: ”Improvisoinnissa opiskellaan ensin tietyn tyylilajin sanavarasto, jota improvisoija pyrkii my\u00f6hemmin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n luovasti”.<\/p>\n

Jazz-musiikin melodiakieli ei siis ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kielioppia, vaan improvisointia ja riskin ottamista. Improvisoinnin ja etuk\u00e4teen musiikillisten ideoiden rakentamisen kautta tapahtuvan luomisen suhde saattaa olla mutkikas.<\/p>\n

Musiikillisen improvisaation<\/strong> aiheena on yleens\u00e4 tunne tai ajatus siit\u00e4 mit\u00e4 kuulemme. Kappaleella on oma tunnelmansa. Osa meid\u00e4n improvisoinnin teht\u00e4v\u00e4st\u00e4mme on kertoa mit\u00e4 mielt\u00e4 olemme kappaleesta tai tunnemme sit\u00e4 kohtaan. Improvisoivat muusikot aloittavat musikaalisen mielipiteiden vaihtonsa usein aika yleisell\u00e4 fraasilla asiasta, niin kuin puhekeskustelunkin. Musikaalisia esimerkkej\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 toki p\u00e4invastaisistakin puhery\u00f6pyist\u00e4. Yleisen fraasin j\u00e4lkeen hieman toistetaan yleist\u00e4 ideaa, varioidaan ja lis\u00e4t\u00e4\u00e4n hieman uutta kerrottavaa. Siin\u00e4 mieless\u00e4 se muistuttaa normaalia keskustelua. Improvisoija voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 apuna nuottejaan, siin\u00e4 mieless\u00e4 kuin puhuja muistiinpanojaan.<\/p>\n

Kielitieteilij\u00e4<\/strong> Peter W. Culicover (2005) kiteytt\u00e4\u00e4 puhutun kielen ja jazz-improvisaation yhtenev\u00e4isyyksi\u00e4 n\u00e4in:<\/p>\n

    \n
  1. Jazz on improvisaatiota. \u201cJos et ole improvisoiva muusikko, selkein yhtenev\u00e4isyys improvisoinnin kanssa on spontaani puhe. Jos kysyt itselt\u00e4si, miten olet kykenev\u00e4 puhumaan englanninkielisen lauseen, jossa on j\u00e4rke\u00e4, huomaat olevasi vain pienelt\u00e4 osalta tietoinen prosessista.\u201d<\/li>\n
  2. Jazzia n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t hallitsevan s\u00e4\u00e4nn\u00f6t. Erityisesti bebopissa pitk\u00e4lle edenneet soittajat puhuvat s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen puolesta. On mahdollista esitt\u00e4\u00e4 huomattavankin tarkasti, mitk\u00e4 osaset luovat ehe\u00e4n fraasin.<\/li>\n
  3. Jazz syntyy hetkess\u00e4. Soittajan on mahdollista tuottaa hienoja fraaseja lennosta ilman toistamista.<\/li>\n
  4. Jazz on luovaa. Muusikko voi tuottaa rajas\u00e4\u00e4nt\u00f6jenkin sis\u00e4ll\u00e4 pysyvi\u00e4 fraaseja, joita ei ole ennen soitettu.<\/li>\n
  5. Jazzin soittotaito kehittyy kokemuksen kautta. Kuten kielt\u00e4, jazzia ei perinteisesti opita eksplisiittisesti, vaikka muusikko voi ratkaista ongelmia analyysien ja ohjeiden avulla.<\/li>\n
  6. Jazz on kommunikointia. Jazz ei ehdota, mutta kommunikoi luonteenomaista estetiikkaansa ja emootioita.<\/li>\n<\/ol>\n

    Miss\u00e4 jazzin melodioiden p\u00e4tevyys sijaitsee, ja voisiko olla olemassa produktiivista kielioppia, joka jollakin tavalla selitt\u00e4isi jazz-musiikin tunnuspiirteit\u00e4? Voimme ajatella, ett\u00e4 tunnusmerkkeihin liittyy kokoelma ilmauksia ja tapoja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja tunnistaa erilaisia melodioita, sointuja ja sointukulkuja. Iskullisella tahdin osalla oleva nelisoinnun s\u00e4vel ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole s\u00e4\u00e4nt\u00f6 jazz-musiikin soittamisessa, mutta se kuitenkin ilment\u00e4\u00e4 tyypillisi\u00e4 tunnuspiirteit\u00e4 ja luo kaltaista vaikutusta.<\/p>\n

    Kehittely ja intuitiivinen muuntelu <\/strong><\/p>\n

    Monilla improvisoivilla on romantisoitunut ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 pit\u00e4isi osata kehitell\u00e4 loputtomasti ideoita. Esimerkiksi Count Basien big-bandia kuunnellessa huomaa, kuinka mainioita melodioita yhden tai kahden idean varioimisella saa aikaan. Jazz-musiikin melodiakielen ja puhekielen yhtenev\u00e4isyytt\u00e4 huomaa siin\u00e4, ett\u00e4 puhujaakin on raskasta kuunnella, jos aihe vaihtuu koko ajan. Improvisoinnissa voi l\u00e4hte\u00e4 liikkeelle esimerkiksi muotoilemalla kappaleen teemaa. Teeman rytmillisi\u00e4 tai melodisia aiheita voi helposti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hy\u00f6dykseen.<\/p>\n

    Mikko Toivanen (1997) pit\u00e4\u00e4 rytmist\u00e4 kehittely\u00e4 ensisijaisena jazz-musiikin kehittelyperiaatteena. Rytmisen kehittelyn ansiosta jazzmuusikko saa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 erilaisia ”rytmimalleja”, joita voidaan pit\u00e4\u00e4 improvisointiin liittyvin\u00e4 valmiuksina. Tarkoituksena on vakiinnuttaa rytminen tai melodinen motiivi ja luoda sille my\u00f6hemmin vaihtelevuutta mielenkiinnon lis\u00e4\u00e4miseksi. Yksinkertaisemmin jazzmuusikko harjoittelee teknisi\u00e4 valmiuksiaan, joissa yhdistyy intuitiivinen muuntelu.<\/p>\n

    L\u00e4hes kaikkien<\/strong> musiikkikulttuurien sis\u00e4ll\u00e4 on improvisoitua musiikkia. Yhteis\u00f6t eroavat toisistaan eri tavoin. Etnomusiikkitieteilij\u00e4 Bruno Nettl (2018) kirjoittaa, ett\u00e4 jazzin katsotaan aikoinaan olleen alempiarvoista l\u00e4nsimaiseen taidemusiikkiin verrattuna, jossa etuk\u00e4teen s\u00e4velt\u00e4misen ajatellaan olleen t\u00e4rkeint\u00e4. Aasialaisessa kulttuuriperinteess\u00e4 improvisointi on ollut musiikin luomisen ihanne, jossa improvisoinnin ajatellaan yhdistyneen vapauteen.<\/p>\n

    Jazz-musiikki on syntynyt aikoinaan omaksi tyylilajikseen soittajien kesken imitoimalla (Yhdysvalloissa). Ilman imitointia melodian kielellisyytt\u00e4 tuskin olisi syntynyt. Puheemmekin on osakseen muiden j\u00e4ljittely\u00e4, koska koemme tarvetta ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toisiamme. Improvisaation lainalaisuuksien kautta puhumme samaa kielt\u00e4, mutta meill\u00e4 on kuitenkin erilaista sanottavaa.<\/p>\n

    Lyhyen kirjallisuuskatsauksen<\/strong> ja omien kokemuksieni perusteella tyhjent\u00e4v\u00e4\u00e4 kielioppia jazz-musiikin melodioille ei ole n\u00e4kyvill\u00e4. On vain runsaasti monien soittajien ja tutkijoiden yhtenev\u00e4isi\u00e4 kokemuksia ja tutkimuksia. Melodiakielen synty\u00e4 ja teoriaa voi pohtia ja opiskella monien s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen kautta, joita hahmottaa niin kuuntelemalla kuin lukemallakin.<\/p>\n

    Kirjoittaja: Mikko Kuparinen, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, Musiikkipedagogin tutkinto-ohjelma 2019<\/strong><\/p>\n

    L\u00e4hteet<\/p>\n

    Culicover, P. W. (2005). Linguistics, cognitive science, and all that jazz. The Linguistic Review, 22(2), pp. 227-248.<\/p>\n

    Ketola, T. (1996). Melodisten aiheiden opettelu jazz-improvisoinnissa. Kitaransoiton oppimateriaalin analyysi 1.<\/p>\n

    Nettl, B., Wegman, R., Horsley, I., Collins, M., Cater, S., Garden, S., Seletsky, R., Levin,. R., Crutchfield, W., Rink, J., Griffiths, P., & Kernfeld, B. (2001). Improvisation. Grove Music Online. Retrieved 9 Mar. 2018, from http:\/\/www.oxfordmusiconline.com\/grovemusic\/view\/10.1093\/gmo\/9781561592630.001.0001\/omo-9781561592630-e-0000013738<\/a>.<\/p>\n

    Toivanen, M. (1997). Jazz luonnollisena systeemin\u00e4, 105.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Improvisaatio uutena asiana Astuessasi uuteen maahan olet innostunut siit\u00e4, mit\u00e4 kaikkea t\u00e4m\u00e4 maa voikaan tarjota. Mit\u00e4 uusia el\u00e4myksi\u00e4 ja kohtaamisia se pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n? Muutaman p\u00e4iv\u00e4n kuluttua jokap\u00e4iv\u00e4iset keskustelut saattavat alkaa h\u00e4mment\u00e4m\u00e4\u00e4n. Et ymm\u00e4rr\u00e4 paikallisten puheita, etk\u00e4 ravintoloiden menuja. Ep\u00e4toivoisesti pid\u00e4t kiinni muutamista osaamistasi lauseista. Lopulta saatat erist\u00e4yty\u00e4, koska olet turhautunut. T\u00e4m\u00e4 on sit\u00e4, mit\u00e4 monet […]<\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[50,175,436,444],"class_list":["post-1820","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","tag-improvisaatio","tag-improvisointi","tag-jazz-musiikin-opetus","tag-musiikillinen-improvisaatio"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1820","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1820"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1820\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1822,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1820\/revisions\/1822"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1820"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1820"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1820"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}