\u201dOnko pakko menn\u00e4 teoriaan?\u201d Musiikinteoria koetaan usein irralliseksi, musiikkiopiston pakko-opinnoksi, jonka asiayhteytt\u00e4 instrumenttiopintoihin ei ymm\u00e4rret\u00e4. T\u00e4m\u00e4 \u201dpakko\u201d -asenne vaikuttaa harrastajan mieless\u00e4 jo ennen teoriatuntien alkamista ja siksi opettajan rooli oppimisilmapiirin luojana on keskeinen. \u201dOpettajan on oltava herkk\u00e4 tajuamaan kunkin oppilaansa tietyst\u00e4 kehitysvaiheesta nousevat tarpeet turvallisuudentunteen, kannustuksen, itseluottamuksen, tavoitetason ja muiden opetukseen ja soittotuntien vuorovaikutukseen liittyvien ulottuvuuksien suhteen\u201d (Anttila 2007,108). My\u00f6nteinen ja avoin tuntitilanne antaa tilaa omille havainnoille.\u00a0 Kun oppimisessa oivalletaan teorian soitonopiskelua tukeva merkitys, syntyy motivaatio. Motivaatio taas her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 oppilaan kiinnostusta teorian oppimiseen. Musiikinteorian opetusta pit\u00e4\u00e4 integroida l\u00e4hemm\u00e4ksi instrumenttiopintoja. N\u00e4iden ajatusten her\u00e4tt\u00e4m\u00e4n\u00e4 ryhdyin pohtimaan vaihtoehtoista tapaa toteuttaa musiikin teorian ja s\u00e4veltapailun opetusta. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa esille nostamani ajatukset ja kokemukset ovat per\u00e4isin opettamastani musiikin teorian ja s\u00e4veltapailun 2\/3 tason kokeiluryhm\u00e4st\u00e4.<\/p>\n
Musiikinteorian vaikeatajuiset asiat tulee siis havainnollistaa niin, ett\u00e4 oppilailla on tasavertainen mahdollista ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 opetuksen sis\u00e4lt\u00f6. Teoriaopetuksessa musiikin eri elementit pilkotaan palasiin kuten legot, jotka oppilaan on annettujen ohjeiden perusteella rakennettava soivaksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi. Opettajan teht\u00e4v\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 rakennusty\u00f6maalla on antaa riitt\u00e4v\u00e4n monipuoliset ja selke\u00e4t ohjeet niin, ett\u00e4 jokaisella on mahdollisuus kokea valmiin rakennuksen tuomaa mielihyv\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Usein t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n teoriaopetus nuoren oppijan silmin katsottuna on kuitenkin tunti kaaosta kerran viikossa. Yhden tunnin aikana annetaan kasa eriv\u00e4risi\u00e4 legoja ja samanaikaisesti pit\u00e4\u00e4 osata rakentaa sek\u00e4 keltainen, punainen, sininen ett\u00e4 vihre\u00e4 talo, kukin omilla erityisominaisuuksilla varustettuna. Ohjeet ovat usein h\u00e4t\u00e4isi\u00e4 ja nopeita, aikaa toteutukseen minimaalisesti. Motivoiko t\u00e4m\u00e4? Ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4k\u00f6 kouluik\u00e4inen \u201dpikaohjeita\u201d ja ehtiik\u00f6 h\u00e4n sis\u00e4ist\u00e4m\u00e4\u00e4n ohjeet oman oivalluksen tasolle?<\/p>\n
Omaa teoriaopetusta ryhdyin miettim\u00e4\u00e4n havainnollistamisen pohjalta. Muistot omista musiikinteorian opinnoista murrosik\u00e4isen\u00e4 j\u00e4iv\u00e4t l\u00e4hinn\u00e4 muistiin ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isin\u00e4 istuntoina joilla oli h\u00e4m\u00e4r\u00e4 yhteys soittotuntein. Vasta ammattiopintojen my\u00f6t\u00e4 useimmat teoriaan jo perustasolla kuuluvat asiat asettuivat ymm\u00e4rryksen tasolle. T\u00e4m\u00e4n kokemuksen pohjalta teoriaopetusta j\u00e4sennelless\u00e4ni edell\u00e4 oleva kysymysvyyhti sai minut pohtimaan vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa teoriaopetuksen legorakennusty\u00f6maata. Teoreettiset asiat yksitt\u00e4isin\u00e4 eiv\u00e4t ole ylivoimaisen vaikeita, kunhan oppijalle annetaan monipuoliset ohjeet toimia sek\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa omaksua oppimansa. Kun oppilas saa rakentaa eriv\u00e4riset talot yksitellen, on h\u00e4n tulevaisuudessa valmis yhdistelem\u00e4\u00e4n v\u00e4rimaailmat tilanteen mukaan. Opetettaessa on huomioitava ainakin seuraavia asioita oppilaan n\u00e4k\u00f6kulmasta: erilaiset oppimistavat, yhteys instrumenttiopintoihin, yhteydenpito vanhempiin, harjoitusteht\u00e4vien riitt\u00e4vyys, luovuuden tukeminen, tutor-oppilaat, ik\u00e4tason huomioiva opetus, opetuksen periodittaminen.<\/p>\n
Kun opetuksessa huomioidaan erilaiset tavat oppia, yhteys instrumenttiopintoihin sek\u00e4 tuetaan oppilaan omaa luovuutta, p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n my\u00f6s musiikin teorian opetuksessa syvemp\u00e4\u00e4n asiayhteyksien ymm\u00e4rrykseen. T\u00e4t\u00e4 kautta pystyt\u00e4\u00e4n my\u00f6s teoriaopetuksen avulla edist\u00e4m\u00e4\u00e4n oppilaan innostusta omiin instrumenttiopintoihin.<\/p>\n
Uuden tiedon omaksumiseen, muistamiseen ja oppimiseen vaikuttaa n\u00e4k\u00f6, kuulo, kosketus ja tuntoaistit. N\u00e4it\u00e4 kutsutaan visuaaliseksi, auditiiviseksi, taktiiliseksi ja kinesteettiseksi aistimieltymyksiksi. (Prashing 1996, 67.) Seuraavassa on lyhyesti luettelomaisesti esiteltyn\u00e4 erilaiset oppimistyylit.<\/p>\n
Visuaalinen oppija<\/strong><\/p>\n *N\u00e4kem\u00e4ll\u00e4 oppii parhaiten. *Pit\u00e4\u00e4 tauluun kirjoitetusta ja haluaa n\u00e4hd\u00e4 kalvoja yms. apuv\u00e4lineit\u00e4, *Tekee mielell\u00e4\u00e4n muistiinpanoja, kuvat ja v\u00e4rit edist\u00e4v\u00e4t oppimista. *My\u00f6s kuvalliset ohjeet, teatteri, draama tehostavat oppimista.<\/p>\n Auditiivinen oppija<\/strong><\/p>\n *Oppii parhaiten kuulemalla. *Kasetit, radio-ohjelmat ja televisiossa erityisesti kuuntelee sen mit\u00e4 on sanottu. *Hy\u00f6tyy \u00e4\u00e4neen lukemisesta. *Taustamusiikki edist\u00e4\u00e4 oppimista.<\/p>\n Kinesteettinen oppija\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/strong><\/p>\n *Liike ja tuntemukset ovat t\u00e4rkeit\u00e4 oppimisessa. *Erilaiset pelit ja roolileikit edist\u00e4v\u00e4t oppimista.*El\u00e4myksellisyys selkeytt\u00e4\u00e4 oppimista. *Opiskelun aikana liikkuminen ja tekeminen auttaa asioiden pohdinnassa.<\/p>\n Kasvaessaan ihmiset kehittyv\u00e4t eri tahtiin ja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t eri aistikanavia omassa oppimisessaan. Useimmat kouluik\u00e4iset oppivat vahvasti kinesteettisesti ja taktiilisesti ja tukeutuvat v\u00e4hemm\u00e4n kuuloon tai n\u00e4k\u00f6\u00f6n. On havaittu, ettei my\u00f6hemmink\u00e4\u00e4n pelkk\u00e4 sanallinen ohjeistus riit\u00e4, vaan muistin tueksi on tarvittu muidenkin aistikanavien kautta saatua informaatiota. (Prashing 1996, 69.)\u00a0 Mist\u00e4 sitten johtuu edelleenkin opetuksen vahva auditiivisuus, jonkin verran visuaalisuudella h\u00f6ystettyn\u00e4? Onko se opettajissa olevaa mukavuudenhalua ja laiskuutta niin, ett\u00e4 ei haluta n\u00e4hd\u00e4 vaivaa opetuksen suunnitteluun. Menn\u00e4\u00e4nk\u00f6 sielt\u00e4 miss\u00e4 aita on matalin? Nopeimmin ja helpoimmin selvi\u00e4\u00e4 vain puhumalla. Unohtuuko meilt\u00e4 helposti se, miksi ja kenen hyv\u00e4ksi ty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Kirjassa Erilaisesta oppijasta erinomaiseksi oppijaksi (2000, 26 \u2013 29) on useita hyvi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia, jotka tukevat ajatuksiani huomioida erilaiset oppimistavat. Kirsti Lonka tuo artikkelissaan hyvin esille sen, ett\u00e4 jokainen meist\u00e4 on erilainen oppija. My\u00f6s opetustavoissa t\u00e4m\u00e4 tulee huomioida. Oppiminen alkaa opetettavan asian ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4. Opitun muistamiseen eri riit\u00e4 pelkk\u00e4 passiivinen ulkoa opettelu, vaan on opittava p\u00e4\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n. Oppija tukeutuu vanhaan, olemassa olevaan tietoon uuden pohjana ja prosessoi oppimaansa sen pohjalta. Oppiminen parhaimmillaan on yhteisty\u00f6t\u00e4, jossa oppiminen etenee yhteisen\u00e4 dialogina syventyen omaksi oivaltamiseksi. Opettajan teht\u00e4v\u00e4 on antaa riitt\u00e4v\u00e4t ev\u00e4\u00e4t niin, ett\u00e4 jokaisella oppijalla on mahdollisuus uuden oivaltamiseen.<\/p>\n Perinteinen passiivisuuteen perustuva opetustyyli ei ole nykyaikaa. T\u00e4m\u00e4 asettaa opettajat pohtimaan erilaisia ja uusia tapoja toteuttaa opetusta. Haasteen vastaanotettuaan p\u00e4\u00e4see uusille poluille, jossa joutuu katselemaan aikaisempia toteutustapoja uusien n\u00e4k\u00f6kulmien kautta. Uudet opetustavat tuovat haasteita ty\u00f6n tekemiseen niin, ett\u00e4 se parhaimmillaan palvelee oppilaan tarpeita. Oppilaasta n\u00e4k\u00f6kulmasta l\u00e4htev\u00e4 ajattelu opetusta suunniteltaessa antaa ev\u00e4it\u00e4 oikeaan suuntaan ja innostaa jatkamaan toimivalla oppimispolulla. Opetusta suunniteltaessa on kiinnitett\u00e4v\u00e4 huomiota my\u00f6s opetusryhm\u00e4n ik\u00e4jakaumaan. Opetettaessa pienille oppilaille l\u00e4ht\u00f6kohta on toinen kun teiniryhm\u00e4ss\u00e4. Molemmissa on kuitenkin muistettava, ett\u00e4 kaikenik\u00e4isten ryhmiss\u00e4 on aina eri tavoin oppivia oppilaita. Opetuksen suuntautuessa taiteen perusopetuksen nuorimmille tai teini-ik\u00e4isille on kielelliseen ilmaisuun hyv\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota.<\/p>\n Jos opetuksen tavoitteena on opetettavan asian ymm\u00e4rrett\u00e4vyys, on hyv\u00e4 huomioida seuraava eri aistit huomioivat tutkimustieto, joka kertoo prosentteina eri tavoin toteutetun opetuksen ymm\u00e4rrett\u00e4vyyden: kuullusta mieleen j\u00e4\u00e4 20%, n\u00e4hdyst\u00e4 50%, puhutusta 70% ja toimitusta 90%.Mit\u00e4 useampaa aistikanavaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, sit\u00e4 parempi oppimistulos saavutetaan. Yhdistelem\u00e4ll\u00e4 eri polkuja opettaja mahdollistaa opetettavan tiedon mahdollisimman syv\u00e4llisen oivaltamisen! (Vuorinen 2009, 47.) T\u00e4m\u00e4n oivallettuani olen kokenut oman opetusty\u00f6nkin helpottuneen.<\/p>\n Soitonopetuksen kautta voi my\u00f6s saada teoria-aineiden opetukseen monia hyvi\u00e4 ideoita. Virve Niemel\u00e4inen (2008) esittelee kirjassaan Vapaus soittaa! \u2013 monipuoliset ty\u00f6tavat soitonopetuksessa omassa viulunsoiton opetuksessaan hyviksi havaitsemiaan ty\u00f6tapoja edist\u00e4\u00e4 soiton opiskelua. Motiivina erilaisten opetustapojen k\u00e4yt\u00f6lle h\u00e4n kokee ennen kaikkea soittotaidon kehitt\u00e4misen sek\u00e4 oppilaan oman musiikkisuhteen syvenemisen.\u201dMit\u00e4 enemm\u00e4n opettaja vaatii, esitt\u00e4\u00e4 pakotteita ja antaa ohjeita, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n oppilas itse etsii ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4\u201d (Grundwald 1997,228). Antaaksemme luovuudelle tilaa, meid\u00e4n t\u00e4ytyy oppia kuuntelemaan oppilasta niin, ett\u00e4 mink\u00e4 oppimistavan oppilas tuntee parhaaksi itselleen.\u00a0 L\u00f6yt\u00e4ess\u00e4\u00e4n reitin oppimispolulle oppilas motivoituu ja tulee uteliaaksi. T\u00e4m\u00e4n kautta mahdollistuu uuden oivaltaminen ja omaksuminen. Musiikin kuuntelukokemukset yhdess\u00e4 opettajan kanssa voivat avata oppilaassa uusia tuntemuksia, joiden kautta motivaatio omaan harrastamiseen vahvistuu. \u201dImprovisointi antaa yhden mahdollisuuden omien ajatusten ja tunteiden esiin tuloon, niiden kohtaamiseen ja purkamiseen. Improvisoidessa mielikuvitus lis\u00e4\u00e4ntyy ja imaisukyky kehittyy.\u201d Laulaminen tuo musiikin kokemuksen omaan kehoon. \u00c4\u00e4nenv\u00e4r\u00e4htely laulaessa herkist\u00e4\u00e4 tunnistamaan \u00e4\u00e4nen resonoimista keholla. T\u00e4m\u00e4 rentouttaa ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 lihasj\u00e4nnityst\u00e4. Piirt\u00e4mist\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 monipuolisesti soitonopetuksen tukena, jonka pohjalta voidaan ty\u00f6skennell\u00e4 musiikin keinoin. Piirustukset konkretisoivat musiikkia omien mielikuvien kautta, tuova muistitukea ja niihin voi helposti palata. Liikkumisen kautta voidaan vahvistaa musiikissa monia eri alueita; rytmiikkaa, liikeratoja, motoriikkaa, lihasten hallintaa jne. Edell\u00e4 mainittuja yhdistelem\u00e4ll\u00e4 voidaan syvent\u00e4\u00e4 ja laajentaa oman kehon sek\u00e4 musiikin tuntemusta niin, ett\u00e4 musisointi tuo iloa tekij\u00e4lleen. (Niemel\u00e4inen 2008, 15 \u2013 32.)<\/p>\n Mielest\u00e4ni n\u00e4it\u00e4 menetelm\u00e4 voi soveltaa hyvin my\u00f6s teorianopetuksessa. Asioihin paneutuminen eri aistikanavia apuna k\u00e4ytt\u00e4en antaa jokaiselle oppijalle mahdollisuuden oppia. Useampi tapa l\u00e4hesty\u00e4 opetettavaa asiaa vahvistaa oppimisprosessia. Kertaus on opintojen \u00e4iti! T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s tiedostaa tuntitilanteen ajank\u00e4ytt\u00f6 ja ilmapiiri. Jos oppilaalla on tunne, ett\u00e4 etenemisvauhti on liian nopea \u2013 h\u00e4nelle ei j\u00e4\u00e4 aikaa prosessoida opetettavaa asiaa. Temperamentista riippuen oppilas joko turhautuu ja \u201dheitt\u00e4\u00e4 hanskat tiskiin\u201d tai alkaa k\u00e4ytt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n provosoivasti. (Vuorinen 2009, 32.) N\u00e4iss\u00e4 tilanteissa opettajan on vihellett\u00e4v\u00e4 peli poikki ja hidastettava opetusvauhtia antaakseen aikaa opetetun omaksumiselle. Opettajan mieliala ja tunnetila vaikuttavat my\u00f6s suuresti opetusilmapiiriin. Kun opettaja on innostava ja kannustava oppilaita kohtaan, ovat oppimisen edellytykset olemassa. Oppilaat my\u00f6s aistivat ilmapiirin jo ennen kuin yht\u00e4\u00e4n sanaa on sanottu. Oppilaat vaistoavat sanoittakin sen, ett\u00e4 pit\u00e4\u00e4k\u00f6 opettaja opettamaansa asiaa t\u00e4rke\u00e4n\u00e4.<\/p>\n Luovuus on el\u00e4m\u00e4n ihmeellinen rikkaus, joka mahdollistaa uuden oppimisen monenlaiset reitit. Luovuuden voima kulkee ihmisen mukana halki el\u00e4m\u00e4n peilaten olemassa olevaan el\u00e4m\u00e4nkokemukseen. Kun oppii luottamaan omaan luovuuteen, mahdollistaa elinik\u00e4isen uuden oppimisen.\u00a0 Luovuus voi n\u00e4ky\u00e4 hyvin moni-ilmeisen\u00e4. Artikkelissaan Luovuus selviytymisstrategiana muutoksen aallokossa Kristiina Heikkil\u00e4(2008, 14 \u2013 19) pohtii luovuutta seuraavasti ja kiteytt\u00e4\u00e4 ne seuraavasti:<\/p>\n Oppilaan luovuuden tukeminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja oman \u201dkeksimisen\u201d tielle on hyv\u00e4 kannustaa. Opeteltavat asiat j\u00e4\u00e4v\u00e4t huomattavasti paremmin mieleen itse keksityn lorun kautta kuin kaikki asiat valmiiksi pureskeltuna. Oppilaalle tulee antaa riitt\u00e4v\u00e4sti tilaa ja aikaa omalle oivaltamiselle sen j\u00e4lkeen, kun tarpeelliset \u201dty\u00f6kalut\u201d on annettu sek\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4 ohjeistus luo turvalliset puitteet omalle yritt\u00e4miselle.<\/p>\n Opettajan teht\u00e4v\u00e4 on luoda hyv\u00e4 ja leppoinen tuntitilanne, jossa oppilas uskaltaa olla oma itsens\u00e4.\u00a0 Varhaislapsuuden rohkeus kokeilla kaikkea uutta ep\u00e4onnistumisenkin riskill\u00e4 on h\u00e4vinnyt kouluik\u00e4isilt\u00e4 lapsilta. Toisaalta murrosi\u00e4n paineet ja mielialavaihtelut ovat jo n\u00e4kyviss\u00e4. Sek\u00e4 soiton- ett\u00e4 teoriaopetukseen tulisi tuoda \u201dhupsua\u201d improvisoitua kokeilumielt\u00e4, niin ett\u00e4 turha itsekritiikki karisisi ja tilalle tulisi uteliaisuus opittavia asioita kohtaan. Luottamuksen kasvaessa uskallus heitt\u00e4yty\u00e4 tuntemattomaan on huikea el\u00e4mys oppilaalle. Ja kun heitt\u00e4ytyj\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 aarteen oivalluksen kautta, syntyy oppimisen ilo joka vuorostaan lis\u00e4\u00e4 rohkeutta kokea taas uutta. Opettaja on t\u00e4ss\u00e4 aallokossa luotsi jonka teht\u00e4v\u00e4 on luoda luottamuksen ja innostuksen tuulta olemassa olevaa oppimisprosessia kohtaan.<\/p>\n Aiemmin mainittujen erilaisia oppimistapojen kautta l\u00e4hdin pohtimaan musiikin teorian opetuksen erilaisia toteuttamistapoja. T\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 pidin riitt\u00e4v\u00e4n havainnollista ja monipuolista tapaa opettaa asiat niin, ett\u00e4 eritavoin oppivilla oppilailla olisi mahdollisuus omaksua opetettu asia. Opetettavan asian jaoin selke\u00e4sti kolmeen osaan, periodeihin. Ty\u00f6kalupakki sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 teoriatiedon perusasiat, rytmipajassa opitaan rytmin k\u00e4sittely sek\u00e4 kirjoittaen ett\u00e4 lukien ja melodiamets\u00e4 antaa valmiudet melodia kulkujen kirjoittamiseen ja laulamiseen.<\/p>\n Kokeiluryhm\u00e4n aloittaessa ty\u00f6skentelyn syksyll\u00e4 kutsuin vanhemmat mukaan ensimm\u00e4iselle tunnille. Tunnilla kerroin teoriaopetuksen teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 soitonharrastuksen tukena, harjoitusteht\u00e4vien merkityksest\u00e4 ja teoriaopetuksen jaottelusta. Lis\u00e4ksi toin esille vanhempien asenteen, kiinnostuksen ja kannustuksen merkityksen harrastuksen tukemisessa. Kotiteht\u00e4v\u00e4t ovat oppilaat ty\u00f6t\u00e4 ja oppilaat tarvitsevat kannustusta teht\u00e4vien tekemiseen. T\u00e4m\u00e4 keskustelu todettiin tarpeelliseksi, koska vanhemmilla ei ole useinkaan ennest\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n tietoa teoriaopetuksen sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 ja merkityksest\u00e4 osana soiton harrastusta.<\/p>\n Musiikinteorian opetusta voidaan toteuttaa monella tavalla. Kokeiluryhm\u00e4n opetuksen toteutin yll\u00e4 mainitsemallani tavalla. Opetus alkoi syksyll\u00e4 musiikin teoreettisten asioiden opiskelulla; ty\u00f6kalupakkia ryhdyttiin t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n teoriaan kuuluvilla perusasioilla. Kun ty\u00f6kalupakkiin kuuluvat teoria-asiat oli opittu niin, niist\u00e4 suoritettiin aineeseen kuuluva tasokoe. Tuntitilanteessa edettiin yksi uusi asia kerrallaan. Tunnin aikana uusi asia opetettiin keskustellen, kuvia apuna k\u00e4ytt\u00e4en ja loruja riimitellen. Osa loruista oli valmiina, opettajan laatimina ja osa niist\u00e4 keksittiin yhdess\u00e4 oppilaiden kanssa. Opetuksen edetess\u00e4 oppilaat alkoivat riimitell\u00e4 loruja oma-aloitteisesti ja opettajan jo valmiit lorut j\u00e4tettiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Rohkeus kokeilla itsen\u00e4isesti ja oivallus oman luovuuden mahdollisuudesta lis\u00e4si motivaatiota pohtia teoriaelementtej\u00e4 instrumenttiopintojen tukena.<\/p>\n Rytmin maailmaan sukellettiin rytmipajassa, jossa rytmiteht\u00e4v\u00e4t pyrittiin toteuttamaan useita aistikanavia k\u00e4ytt\u00e4en. Esimerkiksi uusia rytmikuvioita taputettiin rummuilla, luettiin taululta, taputettuun pareittain toisten selk\u00e4\u00e4n ja marssittiin perussykkeess\u00e4 vaikkapa synkooppia taputtaen ymp\u00e4ri luokkaa. Kun rytminhahmo selkeytyi, ryhdyttiin kirjoittamaan rytmisaneluita. Rytmiikan kanssa yht\u00e4 aikaa kuunneltiin intervalleja ja sointuja sek\u00e4 maalattiin ilmakuvia kuunnelluista s\u00e4velkuluista; melodiakulun suuntia piirrellen. (nousevat s\u00e4velkulut yl\u00f6sp\u00e4in, paikallaan pysyv\u00e4t \u2013 vaaka viivaa, laskevat \u2013 alasp\u00e4in). T\u00e4m\u00e4n huomasin harjaannuttavan korvaa tunnistamaan melodian suuntia jo seuraavaa periodia ajatellen. Rytmiikan hallinnan kautta siirryttiin s\u00e4velmaailmaan, jossa ensin kuunneltiin s\u00e4velkulkujen. Ilmakuvien ja piirrosten kautta hahmoteltiin juoksevat s\u00e4velkulut, hypyt ja tauot. Useiden lyhyiden melodia laulu sek\u00e4 kirjoitusteht\u00e4vien kautta siirryttiin kokonaisiin melodiateht\u00e4viin. Opituista asioista suoritettiin tasokoe sit\u00e4 mukaan kun ne osattiin.<\/p>\n Teoriatunnit olivat heti pitk\u00e4n koulup\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen ja oppilaissa oli havaittavissa usein v\u00e4symyst\u00e4. Tunnit aloitimme rentoutushetkell\u00e4. Keinoina k\u00e4ytettiin musiikkia, rentoutuspalloja, \u201dp\u00f6tk\u00f6teltiin\u201d lattialla ja tehtiin hengitysharjoituksia sek\u00e4 k\u00e4ytettiin hymi\u00f6kortteja v\u00e4symyksen purkamiseen. Joskus vain juteltiin p\u00e4iv\u00e4n hyv\u00e4t ja huonot hetket pois ennen sukellusta teorian maailmaan. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen oppilailla oli valmius ja aistikanavat herkkin\u00e4 vastaanottamaan uusia asioita. N\u00e4m\u00e4 \u201dhiljentymisen\u201d hetket olivat t\u00e4rkeit\u00e4 j\u00e4sentelytuokioita opettajallekin, kiireen keskelt\u00e4 oli hyv\u00e4 hetkeksi pys\u00e4hty\u00e4 olennaiseen ennen tunnin aloittamista.<\/p>\n Tunnin aikana k\u00e4siteltiin uusi opetettava asia sek\u00e4 auditiivisesti, visuaalisesti ett\u00e4 kinesteettisesti, huomioiden erilaiset tavat omaksua asioita. Joka tuntiin kuului keskustelua, jonka aikana opettajana pyrin havainnoimaan sen, ett\u00e4 oliko opetus ymm\u00e4rretty. Erityisesti teoriataitojen ty\u00f6kalupakkiin kuuluvien kotiharjoitusten ohjeistamisen koin t\u00e4rke\u00e4ksi. Suuremmankin harjoitusm\u00e4\u00e4r\u00e4n tekeminen oli kotona mielek\u00e4st\u00e4, jos teht\u00e4v\u00e4nannon oli selke\u00e4 ja hyvin ymm\u00e4rretty. Kotiteht\u00e4vien suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei ole itsetarkoitus, vaan hyv\u00e4 keino oppia uusia asioita. Kun oppilas on oivaltanut uuden asian, harjoitukset ovat tehneet teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n Useita eri teoriakirjoja selanneena olen havainnut yhteisen\u00e4 piirteen\u00e4 n\u00e4ille kaikille harjoittelumateriaalin riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden. Aiheesta riippumatta oppiminen tarvitsee useita toistoja, jotta opittava asia omaksutaan ja asiayhteys esimerkiksi t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa teoriatietojen yhteys soitto-opintoihin oivalletaan. Useimmat oppilaat tarvitsevat uusien asioiden omaksumiseen enemm\u00e4n aikaa omaksumiseen ja harjoitusta enemm\u00e4n kuin rivin tai pari teht\u00e4vi\u00e4. Harjoituseht\u00e4vien tulee tukea oppimisprosessia. Ymm\u00e4rretty\u00e4\u00e4n opetetun asian, oppilaat poikkeuksetta ovat pit\u00e4neet useiden toistuvien teht\u00e4vien tekoa t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 oppimisen edellytyksen\u00e4. Opetusryhm\u00e4lleni annoin harjoitusteht\u00e4vi\u00e4 jokaiseen opetettuun asiaan kerrallaan niin, ettei liian suuri teht\u00e4v\u00e4vuori uuvuttanut ket\u00e4\u00e4n etuk\u00e4teen. Ker\u00e4simme harjoitusmonisteet kansioon ja n\u00e4in samalla jokainen rakensi oman selviytymis- ja ty\u00f6kalupakkinsa mukaan oman harrastuksensa tueksi. Harjoitusteht\u00e4v\u00e4t tehtiin p\u00e4\u00e4osin kotit\u00f6in\u00e4. Teht\u00e4v\u00e4t oli mahdollisuus tarkistaa ennen tunnin alkua valmiista teht\u00e4v\u00e4monisteesta. Joitakin kertoja oppilaat kokivat teht\u00e4vien ohjeet riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6miksi. N\u00e4ihin palattiin yhdess\u00e4 oppilaiden kanssa tunnilla. Pienen\u00e4 porkkanana ryhm\u00e4ss\u00e4ni toimi \u201dtarkistustarrat\u201d, joita sai tarkistetuista teht\u00e4v\u00e4sivuista. Erityisesti ty\u00f6kalupakin ja melodiamets\u00e4n kotiteht\u00e4vien kohdalla t\u00e4m\u00e4 systeemi toimi hyvin.<\/p>\n Vaikeasti ymm\u00e4rrett\u00e4vi\u00e4 teoriaan liittyvi\u00e4 asioita pohdittiin auditiivisin, visuaalisin sek\u00e4 kinesteettisin keinoin, niin ett\u00e4 eritavoin oppivat oppilaat saavat riitt\u00e4v\u00e4n informaation uudesta asiasta. Luova loruttelu joko olemassa olevin loruin tai yhdess\u00e4 oppimistilanteessa keksien tuo muistitukea. Esimerkiksi kvinttiympyr\u00e4n alennusmerkkiset s\u00e4vellajit selkeytt\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 keksityll\u00e4 lorulla:<\/p>\n Yksi F<\/strong>iksu d<\/strong>okki,<\/p>\n kahta B<\/strong>anaania g<\/strong>alusi<\/p>\n kolme Es<\/strong>sin c<\/strong>hihuhahuaa<\/p>\n nelj\u00e4ss\u00e4 As<\/strong>sin f<\/strong>iltiss\u00e4 vikisi.<\/p>\n \u00a0Samaa teemaa kinesteettisesti l\u00e4hestytt\u00e4ess\u00e4 rakennettiin askartelemalla \u201druokalautanen\u201d tunnusv\u00e4rein. Visuaalisesti l\u00e4hestytt\u00e4ess\u00e4 tunnusv\u00e4rien k\u00e4ytt\u00f6 on merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4; duurit punaisella, mollit sinisell\u00e4 ja tarvittaessa eri etumerkeill\u00e4 omat v\u00e4rit. N\u00e4in visuaalisella henkil\u00f6ll\u00e4 on silmien edess\u00e4 heti oikeanlainen ympyr\u00e4.<\/p>\n Rytmipajassa rytmej\u00e4 l\u00e4hdettiin ty\u00f6st\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikurytmityksen\u00e4 rummuilla, marssien perusrytmi\u00e4 ja samalla taputtaen opeteltavia rytmikuvioita. T\u00e4rke\u00e4ksi nousi yhteisen perussykkeen l\u00f6ytyminen. Erilaisia toteutustapoja kokeiltiin ja todettiin niiden sopivuus. Esimerkkin\u00e4 seuraava:<\/p>\n Toisinaan oppilaita turhautti rytmisaneluiden kirjoitus. Vaihteluna perinteiselle rytmisanelulle teimme ryhm\u00e4rytmej\u00e4. Ryhm\u00e4 asettui piiriin ja rytmi\u00e4 saneltiin tahti kerrallaan. Joka tahdin j\u00e4lkeen paperi vaihtuu, niin ett\u00e4 jokainen tuli kirjoittaneeksi yhden tahdin kuhunkin paperiin. Innostusta viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4 joko eriv\u00e4riset paperit tai eri v\u00e4reill\u00e4 tehdyt nuotit. Oppilaat ovat my\u00f6s sanelleet itse keksimi\u00e4\u00e4n rytmiteht\u00e4vi\u00e4 toisilleen. Rytminlukua harjoitettiin samoilla menetelmill\u00e4 kuin kirjoittamista.<\/p>\n Melodiamets\u00e4ss\u00e4 soitin aluksi melodian p\u00e4tki\u00e4, joista \u201dpiirrettiin\u201d ilmaan k\u00e4dell\u00e4 kuvaamaan melodialinjan kulkua: yl\u00f6s \u2013 alas \u2013 paikallaan. V\u00e4hitellen siihen liitettiin havaintoja per\u00e4kk\u00e4isist\u00e4 s\u00e4velkuluista, hypyist\u00e4, tauoista. T\u00e4ss\u00e4 oppilaat saivat ideoida itse merkkikielen edell\u00e4 mainituille elementeille. V\u00e4rien avulla opeteltiin kuuntelemaan duurin ja mollin s\u00e4vyeroja. Sovittiin, ett\u00e4 punainen ja keltainen kuvastaa iloista duuris\u00e4vy\u00e4 sek\u00e4 sininen ja vihre\u00e4 surullista mollis\u00e4vy\u00e4. Oppilaat saivat piirt\u00e4\u00e4 soiton aikana s\u00e4veljanaa v\u00e4rien mukaan opettajan vaihdellessa soitossa molli- ja duuris\u00e4vellajeja. L\u00e4hdett\u00e4ess\u00e4 nuotintamaan melodiateht\u00e4v\u00e4 ensin laulettiin itse keksityill\u00e4 tavuilla ja rytmitettiin kehosoittimilla. Alkuvaiheessa s\u00e4vellajin kantas\u00e4velt\u00e4 vahvistettiin yhdess\u00e4 sovitulla merkill\u00e4. Melodiakulun selkiydytty\u00e4 paneuduttiin kirjoittamiseen. V\u00e4hitellen toiminnallisia osia j\u00e4tettiin v\u00e4hemm\u00e4lle ja siirryttiin nopeammin suoraan melodia kirjoitukseen. Melodiakirjoitusteht\u00e4vi\u00e4 kirjoitettiin kotil\u00e4ksyin\u00e4 tutuista lastenlauluista, joista sovittiin yhteisesti teht\u00e4v\u00e4n s\u00e4vellaji ja annettiin l\u00e4ht\u00f6s\u00e4vel. Melodialaulussa l\u00e4hdettiin tekem\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 nuottikuvan kanssa ilmataidetta edeten nuottikulun mukana. K\u00e4ytettiin samoja yhdess\u00e4 sovittua merkki- ja elekielt\u00e4 melodiakulkua selkeytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Alkuun l\u00e4hdettiin kevyest\u00e4 hymin\u00e4st\u00e4. Yll\u00e4tt\u00e4en oman \u00e4\u00e4nen kuuleminen ja tuottaminen tuntui hankalalta ja ujostuttavalta. Niinp\u00e4 yhteisen pianos\u00e4estyksellisen hymin\u00e4n j\u00e4lkeen teimme \u201dm\u00f6lykuoron\u201d, jossa jokainen sai keksi\u00e4 hullunkurisen roolin \u00e4\u00e4nimaailmoineen ja roolin kautta tuotettiin melodiakulku. T\u00e4m\u00e4n kautta kasvoi tottumus oman \u00e4\u00e4neen ja rohkeus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyi.<\/p>\n Alusta l\u00e4htien kokeiluryhm\u00e4n mukana on ollut tutoroppilaat. Tutoreiksi on valittu musiikkiopiston oppilaista ne, jotka ovat jo suorittaneet vastaavat musiikin teorian opinnot. Ajatus t\u00e4h\u00e4n toimintaan syntyy kahdesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Ensiksi oppilaiden on hyv\u00e4 saada verrata kokemuksia l\u00e4hes samanik\u00e4isten opiskelijoiden kanssa. Toisena on ollut ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 \u201dn\u00e4ist\u00e4h\u00e4n voi selvit\u00e4 muutkin kuin vain tuo opettaja\u201d. Joskus samanik\u00e4isen selitt\u00e4m\u00e4n\u00e4 jokin asia tuntuu paljon selvemm\u00e4lt\u00e4 kuin opettajan. Ik\u00e4toverilta on joskus my\u00f6s helpompi kysy\u00e4 kuin opettajalta. Toisaalta suoritettuaan kurssitason on hyv\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 opittua taitoa kertomalla ja neuvomalla toisia samaa kurssia tekevi\u00e4. Opettamalla asiaa toiselle oppii itse asian parhaiten, p\u00e4tee t\u00e4ss\u00e4kin asiassa. Kokemukset tutortoiminnasta ovat olleet pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n my\u00f6nteiset. Toiminta on ollut t\u00e4ysin vapaaehtoista ja siihen on osallistuttu mielell\u00e4\u00e4n. Tutorit ovat olleet opetuksen apuna ja mukana 2-3 kertaa lukukauden aikana. Yhteys oppilaiden ja tutoreiden v\u00e4lill\u00e4 on s\u00e4ilynyt my\u00f6s pitkin vuotta. Teoriaryhm\u00e4n oppilaat ovat kertoneet jutelleensa tutoreidensa kanssa musiikin harrastamisesta ja kyselleet vaikeissa teoria l\u00e4ksyiss\u00e4 neuvoa. Tutoreilta kysytt\u00e4ess\u00e4 kokemuksia, he tuovat esille ilon yhteydest\u00e4 eri-ik\u00e4isten harrastajien v\u00e4lill\u00e4. My\u00f6s oman ryhm\u00e4ni tyt\u00f6t ovat useaan kertaan pohtineet tutor-oppilaana oloa. T\u00e4m\u00e4 on motivoinut perehtym\u00e4\u00e4n omiin teoriaopintoihin niin, ett\u00e4 \u201dosataan n\u00e4m\u00e4 neuvoa ensi vuonna\u201d pienemmille!<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 kokeiluteoriaryhm\u00e4ss\u00e4 on 6 oppilasta (i\u00e4lt\u00e4\u00e4n 11 \u2013 13 vuotta). Ryhm\u00e4n pienest\u00e4 koosta huolimatta on ollut selke\u00e4sti havaittavissa se, ett\u00e4 kaksi heist\u00e4 oppii perinteisen puhumisen kautta. Kaksi heist\u00e4 oppii opetuskuvien kautta, jotka tukevat sanallista opetusta. Loput kaksi oppilasta oppii lorujen sek\u00e4 liikerytmin kautta k\u00e4ytt\u00e4en muita aisteja tukenaan.<\/p>\n Oppilaiden kokemukset ja palautteet opetuksesta olivat my\u00f6nteisi\u00e4. Tunneille oli tultu hyvin mielell\u00e4\u00e4n. Harmittelua oli l\u00e4hinn\u00e4 se, ett\u00e4 joskus oli \u201dpakko\u201d olla pois. Vaikka ty\u00f6kalupakissa oli alkuun runsaastikin kotiteht\u00e4vi\u00e4, ne tehtiin ahkerasti \u2013 ymm\u00e4rt\u00e4en ne omaksi parhaaksi ja oppimisen edellytykseksi. Oppilaat kokivat lorujen, kuvien, \u201dintervalliviivaston\u201d ja s\u00e4vellajilautasen selkeytt\u00e4neen opetusta. Tunnin ilmapiiri oli heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n ollut oppimista edist\u00e4v\u00e4 ja innostava.<\/p>\n Omat kokemukseni my\u00f6t\u00e4ilev\u00e4t vahvasti oppilaiden kokemuksia. Pienen ryhm\u00e4n eduksi n\u00e4en sen, ett\u00e4 siin\u00e4 ehtii seuraamaan oppilaitaan opetuksen aikana. Esimerkiksi sointuasteet k\u00e4vimme l\u00e4pi taululla viivaston avulla (viivastolle piirrettiin tunnusv\u00e4rein d, m, v ja y soinnut sek\u00e4 niiden asteet duurissa ett\u00e4 mollissa) Teht\u00e4vi\u00e4 teht\u00e4ess\u00e4 oppilaat h\u00e4lisiv\u00e4t, eiv\u00e4tk\u00e4 keskittyneet opetukseen. Kysyess\u00e4ni: ymm\u00e4rsittek\u00f6, kaikki sanoivat ymm\u00e4rt\u00e4neens\u00e4. Palasimme asiaan viel\u00e4 pianon \u00e4\u00e4ress\u00e4, jossa kuuntelimme ja oppilaat itse muodostivat erilaatuisia sointuja ja merkitsiv\u00e4t niit\u00e4 tunnusv\u00e4rein pianoon. Oppilaat itse keksiv\u00e4t tunnin aikana my\u00f6s rytmisen lorun erilaatuisten sointujen muistamiseksi. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen yhdess\u00e4 saimme todeta ett\u00e4 asia olikin n\u00e4in yksinkertainen! Opetuksen toteutustapa vaan ei ensimm\u00e4isell\u00e4 kerralla ollut kaikille paras tapa l\u00e4hesty\u00e4 asiaa.<\/p>\n Omassa ty\u00f6skentelyss\u00e4ni teoriaryhm\u00e4ni kanssa olen l\u00e4htenyt liikkeelle yhdest\u00e4 asiasta kerrallaan useiden eri aistipolkujen kautta opetettuna. Pelkk\u00e4 sanallinen viesti tavoittaa vain osan ymm\u00e4rryksest\u00e4, siihen liitettyn\u00e4 kuvat, lorut ja liikunnallinen kokemus syvent\u00e4v\u00e4t opetettavaa asiaa. Opettajana pyrin havainnoimaan ryhm\u00e4\u00e4ni opetuksen aikana ja reagoimaan oppilailta saamaani palautteeseen. Opetuksen tempo ja rytmitys vaikuttavat selke\u00e4sti uusien asioiden omaksumiseen. Tuntitilanteessa pyrin varmistamaan sen, ett\u00e4 opetettu asia on ymm\u00e4rretty ja kotiin annettavien l\u00e4ksyjen teht\u00e4v\u00e4nanto on oltava riitt\u00e4v\u00e4n selke\u00e4. Kotiteht\u00e4v\u00e4t ovat mielekk\u00e4it\u00e4 tehd\u00e4, jos oppilas tiet\u00e4\u00e4 annetun teht\u00e4v\u00e4n merkityksen. Harjoittelumateriaalia on tarjottava riitt\u00e4v\u00e4sti, jotta oppilas ehtii oivaltaa uuden asian ja asiayhteyden omiin instrumenttiopintoihin. Teoriaopetukseni olen integroinut alusta l\u00e4htien instrumenttiopintoihin. Joka tunnilla oppilaat vuorollaan esittelev\u00e4t l\u00e4ksykappaleitaan sen tiedon valossa, mik\u00e4 heill\u00e4 on teoriassa. On ollut hienoa huomata, kuinka t\u00e4m\u00e4 \u201desittely\u201d on laajentunut ja innostanut nuoria soittajia teoreettisen tiedon lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4. T\u00e4m\u00e4n kautta oppilaat ovat oivaltaneet teorian ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n v\u00e4lisen yhteyden sek\u00e4 ryhtyneet omatoimisesti etsim\u00e4\u00e4n harjoituskappaleista jo opittuja teoria-asioita.<\/p>\n Opettaessani olen huomannut selke\u00e4sti sen, miten eri aistikanavia k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja pienell\u00e4 vaivalla voi saavuttaa hyvi\u00e4 oppimistuloksia. Kun opettaja uskaltaa heitt\u00e4yty\u00e4 hassutteluun h\u00e4n l\u00f6yt\u00e4\u00e4 itsekin uusia ideoita ja luovia toteutusmahdollisuuksia mielenkiintoisella teoriapolulla. Opettajan esimerkin kautta my\u00f6s oppilaat rohkaistuvat kokeilemaan omia luovia oppimistapojaan. Monta harmin kyynelt\u00e4 j\u00e4\u00e4 pois, kun oppilaille on l\u00f6ytynyt vahvoja oppimispolkuja joita kulkea. My\u00f6s opettajana on palkitsevaa tuntea oppilaidensa oppimistavat ja pysty\u00e4 auttamaan heit\u00e4 opintiell\u00e4 oikeille poluille. Hyv\u00e4ksyess\u00e4\u00e4n erilaiset oppimismaastot opettajakin p\u00e4\u00e4see helpommalla ja oppimisen ilo on yhteinen. Askel kohti laajempaa ymm\u00e4rryst\u00e4 on otettu ja kun kulku tapahtuu turvallisessa ja luottamuksellisessa ilmapiiriss\u00e4, uskaltaa yritt\u00e4\u00e4 ja kompastuakin. Mahdollisuudet tulevaisuuteen ovat rajattomat ja onnistumisen ilo kannustaa pyrkim\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in.<\/p>\n Mirkka-Lea Konttila, Centria ammattikorkeakoulu, 2011<\/strong><\/p>\n KIRJALLISUUS<\/p>\n Anttila, Mikko 2004. Musiikkiopistopedagogiikan teoriaa ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4. Kasvatustieteiden tiedekunnan opetusmonisteita n:o 39. Joensuun yliopisto.<\/p>\n Prashnig, Barbara 1996. El\u00e4k\u00f6\u00f6n erilaisuus. Oppimisen vallankumous k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Atena Kustannus.<\/p>\n Grundwald Dolf 1997. Anna persoonallisuutesi puhua, 2 painos. Helsinki: Sibelius-Akatemia.<\/p>\n Heikkil\u00e4 Kristiina. Artikkeli Luovuus selviytymisstrategia muutoksen aallokossa kirjasta Hintikka Anna-Maija 2000 toim. Erilaisesta oppijasta erinomaiseksi oppijaksi. Helsingin seudun erilaiset oppijat ry.Hero. Gummeruksen Kirjapaino Oy: Jyv\u00e4skyl\u00e4.<\/p>\n Hintikka Anna-Maija 2000 toim. Erilaisesta oppijasta erinomaiseksi oppijaksi. Helsingin seudun erilaiset oppijat ry. Hero. Gummeruksen Kirjapaino Oy: Jyv\u00e4skyl\u00e4.<\/p>\n Niemel\u00e4inen, Virve 2008. Vapaus soittaa! \u2013 monipuoliset ty\u00f6tavat soitonopetuksessa. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 39. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistopaino.<\/p>\n Pruukki, Lassi 2008. Ilo opettaa.Edita: Helsinki.<\/p>\n Vuorinen, Ilpo 2009. Tuhat tapaa opettaa, 9. painos. Vammalan Kirjapaino Oy: Sastamala.<\/p>\n PAINAMATTOMAT L\u00c4HTEET<\/p>\n Cantor II A. Kanttorin pedagogiset valmiudet. Kurssimuistiinpanot. 17. \u2013 21.1.2011. J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" \u201dOnko pakko menn\u00e4 teoriaan?\u201d Musiikinteoria koetaan usein irralliseksi, musiikkiopiston pakko-opinnoksi, jonka asiayhteytt\u00e4 instrumenttiopintoihin ei ymm\u00e4rret\u00e4. T\u00e4m\u00e4 \u201dpakko\u201d -asenne vaikuttaa harrastajan mieless\u00e4 jo ennen teoriatuntien alkamista ja siksi opettajan rooli oppimisilmapiirin luojana on keskeinen. \u201dOpettajan on oltava herkk\u00e4 tajuamaan kunkin oppilaansa tietyst\u00e4 kehitysvaiheesta nousevat tarpeet turvallisuudentunteen, kannustuksen, itseluottamuksen, tavoitetason ja muiden opetukseen ja soittotuntien vuorovaikutukseen liittyvien […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":184,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[24,231,60,504],"class_list":["post-182","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-musiikin-teoriaopetus","tag-opettajan-rooli","tag-oppimistyylit","tag-osallisuus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/182","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=182"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/182\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2241,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/182\/revisions\/2241"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media\/184"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=182"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=182"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=182"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Erilaisista oppimisen tavoista erilaisiin opetustapoihin<\/h2>\n
Uteliaasti itse keksien – luovuuden l\u00e4hteill\u00e4<\/h2>\n
\n
Opetuksen periodit<\/h2>\n
Rentoutuksesta itse asiaan – oppitunnin selke\u00e4 rakenne<\/h2>\n
Harjoittelumateriaalia sopivasti<\/h2>\n
”Miten t\u00e4m\u00e4n sanoisinkaan?” – toiminnallisia menetelmi\u00e4<\/h2>\n
\n
Tutoroppilaat oppimisen tukena<\/h2>\n
Opettajan innostus kannustaa oppimaan<\/h2>\n
Kirjoittaja:<\/h3>\n
L\u00e4hteet<\/h3>\n