T\u00e4m\u00e4 artikkeli k\u00e4sittelee ryhm\u00e4n ohjausta ja sen hy\u00f6tyj\u00e4 kokemuksellisessa ja teoreettisessa mieless\u00e4. Kamarimusiikki tukee solistista kehityst\u00e4, ja yhdess\u00e4 tekeminen vie vuorovaikutustaitoja eteenp\u00e4in ja opettaa my\u00f6s ohjaajaa.<\/p>\n
Artikkelin taustaa <\/strong><\/p>\n Yhteismusisointi laulunopetuksessa k\u00e4sittelee oppilaan ja opettajan n\u00e4k\u00f6kulmasta kamarimusiikkiteoksen kautta tapahtuvaa oppimista. Esimerkkin\u00e4 k\u00e4ytetty teos on Dietrich Buxtehuden kantaatti Nun freut euch, ihr Frommen mit mir ja teos on s\u00e4velletty kahdelle sopraanolle, kahdelle viululle ja basso continuolle. Kantaatilla tarkoitetaan kuorolle tai orkesterille s\u00e4velletty\u00e4 kirkkomusiikkiteosta, joka pohjautuu raamatun tekstiin (Suomen evankelis-luterilainen kirkko nd) ja basso continuo on barokin komppiryhm\u00e4, jonka muodostaa sello ja cembalo.<\/p>\n Mit\u00e4 oppilas oppii <\/strong><\/p>\n Yhteismusisointiin kuuluu laajasti toisten huomioon ottaminen. Vuorovaikutustaitoja tarvitaan niin sosiaalisessa- kuin musiikillisessakin mieless\u00e4. Jokaisen ryhm\u00e4n j\u00e4senen tulee l\u00f6yt\u00e4\u00e4 oma paikkansa ryhm\u00e4ss\u00e4 persoonana ja muusikkona. Muiden kuuntelu ja oman vuoron odottaminen edist\u00e4v\u00e4t sosiaalisessa ja musiikillisessa mieless\u00e4.<\/p>\n Kamarimusiikkiteosta tehdess\u00e4 laulajilla on mahdollisuus tehd\u00e4 erilaisen \u00e4\u00e4nimaiseman kanssa t\u00f6it\u00e4, kuin vain pianon kanssa. Barokkimusiikin tunnussoittimen cembalon vuoksi yhtyeen vire saattaa olla jokaisella harjoituskerralla erilainen. Vire saattaa olla jopa puolis\u00e4velaskeleen matalampi, kuin pianon kanssa ty\u00f6skennelless\u00e4. Viritykseen vaikuttavat s\u00e4\u00e4olosuhteet, soittimen liikuttaminen ja edellisen virityksen ajankohta. Cembalon lis\u00e4ksi pelkk\u00e4 soitinyhtyeen kanssa ty\u00f6skentely vaatii laulajilta mukautumista.<\/p>\n Yhtyeen kanssa ty\u00f6skentely<\/strong><\/p>\n Yhtye reagoi muutoksiin hitaammin kuin piano, ja t\u00e4llaisessa tilanteessa yhteissoittotaito korostuu. Esimerkkin\u00e4 voisi mainita tempolliset muutokset: kappale l\u00e4htee muuhun kuin sovittuun tempoon, jolloin yhtye joutuu p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n kuka vie kappaletta oikeaan suuntaan ja kuinka muu yhtye reagoi. Kuulokuva on yhtyeen kanssa ty\u00f6skennelless\u00e4 erilainen. Soivia \u00e4\u00e4ni\u00e4 on enemm\u00e4n ja molempien laulajien tulee olla kontaktissa my\u00f6s toisiinsa.<\/p>\n Vuorovaikutusta tapahtuu soitinryhmien sis\u00e4ll\u00e4 ja niiden v\u00e4lill\u00e4. Erilaiset \u00e4\u00e4nityypit vaikuttavat laulajien keskin\u00e4iseen sointiin ja t\u00e4t\u00e4 voidaan parantaa mm. vokaalien v\u00e4ritt\u00e4misell\u00e4. Vokaalien v\u00e4ritt\u00e4misell\u00e4 tarkoitetaan yhteisen kirjainmuodon l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4. Itse ajattelen yhtyeen kanssa ty\u00f6skentely\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaisena porttina orkesterin kanssa ty\u00f6skentelyyn. Olisi eritt\u00e4in suotavaa, ett\u00e4 laulajilla olisi kamarimusiikista, ja nimenomaan yhtyeen kanssa ty\u00f6skentelyst\u00e4 kokemusta ennen orkesterin eteen astumista. Laulajat oppivat tekem\u00e4\u00e4n soittajien kanssa t\u00f6it\u00e4, ja p\u00e4invastoin.<\/p>\n Yhtyeen selke\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4, joka on konsertti, muodostaa heist\u00e4 tavoitteellisen ryhm\u00e4n. Moni asia etenee harjoittelussa prosesseittain, ja sama p\u00e4tee my\u00f6s ryhm\u00e4ty\u00f6skentelyyn. Jokaisen ryhm\u00e4n j\u00e4senen tulee ensin harjoitella omaa stemmaansa, jotta yhteissoitto on mahdollista. Kamarimusiikki tukee my\u00f6s solistista osaamista ja onkin sanottu, kaikki solistit eiv\u00e4t ole hyvi\u00e4 kamarimuusikoita, mutta kaikki kamarimuusikot ovat hyvi\u00e4 solisteja.<\/p>\n Vaikka tehd\u00e4\u00e4n yhtyeen kanssa t\u00f6it\u00e4, jokaisella on vastuu itsest\u00e4\u00e4n ja omasta osuudestaan. Solistinen vastuu on sama kuin soolo-ohjelmaa teht\u00e4ess\u00e4. Kamarimusiikin yksi tunnunpiirre on se, ett\u00e4 jokaisessa stemmassa on vain yksi soittaja\/laulaja ja sit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n ilman kapellimestaria. Kukaan ei ole n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 l\u00e4ht\u00f6j\u00e4, vaan ne pit\u00e4\u00e4 itse osata. T\u00e4ll\u00f6in harjoitteluprosessi korostuu ja n\u00e4m\u00e4kin asiat varmistuvat yhteissoiton my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n Mit\u00e4 opettaja oppii<\/strong><\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 osassa artikkelia k\u00e4sittelen joitakin asioita min\u00e4 muodon kautta. T\u00e4m\u00e4 johtuu omista kokemuksistani ja havainnoinneistani, joita olen kamarimusiikkiryhm\u00e4\u00e4 ohjatessani saanut.<\/p>\n Opetustilan ja kaikille sopivan ajankohdan saamiseksi vaaditaan v\u00e4lill\u00e4 monen tunnin ty\u00f6. T\u00e4m\u00e4n kantaatin tapauksessa cembaloluokan saaminen oli p\u00e4\u00e4kriteeri ja v\u00e4lill\u00e4 haastavaa j\u00e4rjest\u00e4\u00e4. Toinen j\u00e4rjestely\u00e4 vaativa asia oli aikataulumuutokset. T\u00e4m\u00e4 on tietysti arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 ryhm\u00e4n kanssa ty\u00f6skennelless\u00e4, mutta esimerkiksi harjoitusp\u00e4iv\u00e4n muuttaminen, sairastumiset ja poissaolot vaativat ohjaajalta j\u00e4rjestely\u00e4.<\/p>\n Itse opin sen, ett\u00e4 vaikka ehdimme harjoitella teoksen kuntoon ennen esitysp\u00e4iv\u00e4\u00e4, yhteisi\u00e4 harjoituksia ei voi koskaan olla liikaa. Aika kuluu v\u00e4lill\u00e4 aivan liian nopeasti, liikkuvia osia on paljon ja aivan mit\u00e4 vain voi tapahtua. Opettajan kyky sopeutua muutoksiin ja ongelmanratkaisutaito nousevat t\u00e4rke\u00e4\u00e4n rooliin ja viev\u00e4t pedagogista kehityst\u00e4 eteenp\u00e4in. Olen ollut iloinen huomatessani, ett\u00e4 n\u00e4in on k\u00e4ynyt my\u00f6s omalla kohdallani. Ammattitaitoni ja varmuus pedagogina on kasvanut todella paljon. Olen oppinut luottamaan tietotaitooni ja kuuntelemaan itse\u00e4ni opettajana.<\/p>\n Pedagoginen kehitys<\/strong><\/p>\n Pedagogista osaamistani on vienyt eteenp\u00e4in ryhm\u00e4n ohjaaminen. Opettajan tulee huomioida, ett\u00e4 jokainen ryhm\u00e4n j\u00e4sen saa tasapuolisesti ohjausta ja palautetta, sek\u00e4 rakentavaa, ett\u00e4 positiivista. Huomion jakaminen monen oppilaan kesken on ollut itselleni pedagogisesti t\u00e4rke\u00e4 oppimisprosessi.<\/p>\n Mielest\u00e4ni t\u00e4rkein asia ohjaajalla on ottaa vastuu ryhm\u00e4st\u00e4. Vastuuseen kuuluu tunnelma, ryhm\u00e4hengen rakentaminen ja vastuu musiikillisesta lopputuloksesta. Hyv\u00e4 ja turvallinen tunnelma n\u00e4kyy positiivisesti oppimisessa ja soivassa lopputuloksessa. Kun ymp\u00e4rist\u00f6 on turvallinen, oppilaat uskaltavat kokeilla uusia asioita ja sit\u00e4 kautta mahdollisuus ilmaisuun helpottuu.<\/p>\n Ohjaajana on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, milloin oma ty\u00f6 on ryhm\u00e4n kanssa tehty. Oma pedagoginen ratkaisuni on, ett\u00e4 \u201dannan teoksen\u201d ryhm\u00e4lle esitysp\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Sit\u00e4 ennen kaikki ty\u00f6 on tehty, ja ohjaajalla on mahdollisuus itsereflektointiin: mik\u00e4 meni hyvin ja mit\u00e4 voisi parantaa. Itse koen oppijan n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 opettajan luottamuksen ennen esiintymist\u00e4. Joitakin asioita voi tietysti muistuttaa, jos ryhm\u00e4st\u00e4 her\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4, mutta hyv\u00e4n ja luottavaisen tunnelman luominen ennen esityst\u00e4 on mielest\u00e4ni t\u00e4rke\u00e4\u00e4. On j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 kuuntelemaan konserttia ja konkreettisesti n\u00e4kem\u00e4\u00e4n ohjaajan n\u00e4k\u00f6kulmasta matka ensimm\u00e4isist\u00e4 harjoituksista esiintymislavalle.<\/p>\n Tasoerot ja erilaiset soittajat<\/strong><\/p>\n Oma yhtyeeni muodostuu erilaisista persoonista ja se n\u00e4kyy my\u00f6s ryhm\u00e4n dynamiikassa. Ohjaajan n\u00e4k\u00f6kulmasta se on hyv\u00e4 asia, koska erilaiset persoonat tukevat toisiaan ja musiikillisen ilmaisun monimuotoisuus lis\u00e4\u00e4ntyy. Vaikka yhtyeess\u00e4 on mukana eritasoisia soittajia, ryhm\u00e4 toimii dynaamisesti hyvin. Nousujohdanteinen ty\u00f6skentely n\u00e4kyy positiivisesti ja yhteisen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n tavoittelu lis\u00e4\u00e4 selv\u00e4sti ryhm\u00e4n toimivuutta. (Aho 2009, 25). Omassa ryhm\u00e4ss\u00e4ni ammattilaisen mukaantulo selv\u00e4sti t\u00e4smensi ryhm\u00e4n ty\u00f6skentely\u00e4 ja helpotti ohjaajien ty\u00f6t\u00e4. Saimme yhden kanssa kollegan lis\u00e4\u00e4. Koen itse positiivisena erilaisten soittajien yhdess\u00e4 ty\u00f6skentelyn, vaikka siihen liittyy pedagoginen haaste. Harvinaisten soittimien kanssa usein tasoero saattaa heitell\u00e4 kumpaankin suuntaan radikaalisti, verrattuna muihin soittimiin. (Aho 2009, 25-26.).<\/p>\n Motivaation hy\u00f6dyt<\/strong><\/p>\n Kamarimusiikin tiedet\u00e4\u00e4n olevan motivoivaa ja mielek\u00e4st\u00e4 muusikoille. Tietenk\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4 ei kaikkien kohdalla pid\u00e4 paikkaansa, mutta p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti se luo oppijoille positiivisia oppimiskokemuksia. Opiskelijoilla on monesti monta produktiota samaan aikaan k\u00e4ynniss\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4 on ohjaajankin hyv\u00e4 ottaa huomioon. Organisointi ja ajoissa toimitetut nuotit helpottavat kiireisi\u00e4 muusikoita, ja lis\u00e4\u00e4v\u00e4t n\u00e4in motivaatiota. Ohjaajan on t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa hyv\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kiireist\u00e4 j\u00e4sent\u00e4. Vaikka muu yhtye joutuu osittain mukautumaan kiireisimm\u00e4n j\u00e4senen aikatauluihin, ei se saisi olla este yhtyeen toiminnalle.<\/p>\n Yhtyeen motivaatioon vaikuttaa toimivan dynamiikan lis\u00e4ksi tavoitteiden realistisuus. Realistinen tavoite ja sopivan tasoinen teos lis\u00e4\u00e4v\u00e4t motivaatiota, kun taas liian vaikea teos toimii p\u00e4invastoin. (Aho. 2009, 50.).<\/p>\n Ty\u00f6skentelyilmapiiri<\/strong><\/p>\n \u00a0<\/strong>Kamarimusiikin ohjaajan olisi hyv\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 alusta asti huomiota hyv\u00e4n ilmapiirin luomiseen. Turvallinen ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6 helpottaa opiskelijoiden tutustumista toisiinsa. Hyv\u00e4 ja turvallinen ilmapiiri ovat peruselementtej\u00e4 ryhm\u00e4dynamiikan syntymisess\u00e4 ja helpottavat my\u00f6s oppimista. Turvallisessa ilmapiiriss\u00e4 oppilaat uskaltavat antaa palautetta toisilleen, niin positiivista- kuin rakentavaakin. \u201dTekemisen meininki\u201d, Ilo, l\u00e4mp\u00f6, rohkeus ja luovuus p\u00e4\u00e4sev\u00e4t n\u00e4in kukoistamaan. Turvallinen ilmapiiri edellytt\u00e4\u00e4 luottamusta. Oppilaiden tulee voida luottaa siihen, ett\u00e4 tunnilla kerrotut asiat eiv\u00e4t l\u00e4hde siit\u00e4 huoneesta minnek\u00e4\u00e4n, vaikka asiat olisivat kuinka pieni\u00e4 eik\u00e4 salailuun olisi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvetta. Kerran menetetty\u00e4 luottamusta on hyvin vaikeaa saada en\u00e4\u00e4 takaisin.<\/p>\n Ohjaajan asenteella on my\u00f6s merkityst\u00e4 ty\u00f6skentelyilmapiiriin. Huumori ei ole milloinkaan pahasta, ja vaikka vakavampiakin opiskelijoita olisi ryhm\u00e4ss\u00e4, se rentouttaa my\u00f6s heid\u00e4n ty\u00f6skentely\u00e4\u00e4n. Ohjaajan oma asenne heijastuu my\u00f6s ryhm\u00e4\u00e4n. Jos ohjaaja on ylimielinen tai v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4t\u00f6n, se saattaa heijastua yhtyeeseen yleisen\u00e4 h\u00e4ll\u00e4 v\u00e4li\u00e4- asenteena. Ohjaajan ep\u00e4luottamus tai muu kielteinen asenne voi n\u00e4ky\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4 pid\u00e4ttyv\u00e4isyyten\u00e4, ahdistuksena ja pelokkuutena. T\u00e4llaisessa tilanteessa ohjaajan olisi hyv\u00e4 muuttaa asennettaan my\u00f6nteisemm\u00e4ksi ja kannustavaksi. (Aho, 2009, 50-59.).<\/p>\n Ryhm\u00e4n ohjaaja<\/strong><\/p>\n \u00a0<\/strong>Ryhm\u00e4n ohjaaja on ryhm\u00e4n johtaja, mutta johtajuuteen osallistuvat kaikki ryhm\u00e4n j\u00e4senet. Niemist\u00f6 (2007, 178) mukaan Jauhiainen ja Eskola (1993) m\u00e4\u00e4rittelee johtamisen olevan ryhm\u00e4n toiminnan vastaanottamista, eli se on ryhm\u00e4n eik\u00e4 yksil\u00f6n ominaisuus. Ohjaajan teht\u00e4v\u00e4 on auttaa ryhm\u00e4\u00e4 huolehtimaan perusteht\u00e4v\u00e4st\u00e4\u00e4n, joka t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa tarkoittaa toimivan yhtyeen muodostumista. Ryhm\u00e4n toimivuuden kannalta aloitus ja tutustuminen ovat t\u00e4rkeit\u00e4. Ryhm\u00e4n alkuvaihe ja j\u00e4senten yksil\u00f6itymist\u00e4 palveleva kuohuntavaihe teett\u00e4v\u00e4t ohjaajalla eniten t\u00f6it\u00e4. Ohjaajan tulee auttaa ryhm\u00e4n kuohuntavaiheessa yksil\u00f6it\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n oma roolinsa, jotta ryhm\u00e4 p\u00e4\u00e4see kehittym\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in. Itse\u00e4\u00e4n ja keskin\u00e4si\u00e4 suhteita pohtiminen syvent\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 ja selkeytt\u00e4\u00e4 ryhm\u00e4st\u00e4 nousevia johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Ohjaajan tulee hyvinvoivassa ryhm\u00e4ss\u00e4 edist\u00e4\u00e4 avoimuutta ja keskin\u00e4ist\u00e4 solidaarisuutta. Kun ryhm\u00e4n elinkaari tulee p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen, on ohjaajan annettava ryhm\u00e4lle mahdollisuus selvitt\u00e4\u00e4 keskener\u00e4iset asiat ja tehd\u00e4 silt\u00e4 osin ryhm\u00e4n loppuminen sen j\u00e4senille selv\u00e4ksi. (Niemist\u00f6, 2007, 178-180.).<\/p>\n Ryhm\u00e4nohjaajan pedagoginen polku<\/strong><\/p>\n Ryhm\u00e4n ohjaaja ja musiikin opettaja ovat kanssakulkijoina oppilaiden rinnalla. Musiikki on kokemuslaji, eli kuinka opettaja oppilaansa kohtaa on merkityksellinen lopputuloksen kannalta. Opettajan pedagoginen tausta-ajattelu, arvot ja pedagogiset taidot ovat ratkaisevassa roolissa oppimiskokemusten syntymiselle. Oppimisen keski\u00f6ss\u00e4 tulisi olla oppija, h\u00e4nen taitotasostaan riippumatta. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee my\u00f6s ryhm\u00e4n ohjaamiseen, sill\u00e4 oppija on yksil\u00f6n\u00e4 osana ryhm\u00e4\u00e4. Motorisen, tiedollisen ja taidollisen kohtaamisen sijaan oppija tulisi kohdata ihmisen\u00e4. \u00a0(Huhtinen-Hilden, 2013, 159-161.).<\/p>\n Ohjeita opettajalle ja oppijoiden kokemuksia hyv\u00e4st\u00e4 ohjaajasta<\/strong><\/p>\n Opettaja: N\u00e4e aina erilaiset oppijat rikkautena ja haasteet pedagogisena kehitysmahdollisuutena. N\u00e4e kaikissa potentiaali ja arvosta oppimismahdollisuuksia. Hy\u00f6dynn\u00e4 yksil\u00f6n voimavaroja ja vahvuuksia. Ole valmis muuttamaan ja kokeilemaan eri opetusmenetelmi\u00e4. Jokainen oppii yksil\u00f6llist\u00e4 tahtiaan, nauti onnistumisista vaikka niiden l\u00f6ytyminen olisikin vienyt hetken. Haasta oppilasta sopivilla teht\u00e4vill\u00e4 ja keskustelkaa yhdess\u00e4 kuinka olisi parasta edet\u00e4. Vuorovaikutuksessa voi tapahtua muutoksia eri oppimiskertojen v\u00e4lill\u00e4, joten ole pedagogina valmis muutoksiin ja vie haluttu oppimistavoite silti loppuun. Hy\u00f6dynn\u00e4 oppijan tai opetusryhm\u00e4n voimaa etisi\u00e4 uusia menetelmi\u00e4 opetukseen ja tee tarvittaessa yhteisty\u00f6t\u00e4 oppijan l\u00e4hipiirin kanssa. Hy\u00f6dynn\u00e4 kollegoiden tietotaitoa ja mahdollista saatavilla olevaa moniammatillista osaamista. Kokeile kanssaopettajuutta toisen kollegan kanssa. Kanssaopettajuudesta on hy\u00f6ty\u00e4 varsinkin ryhm\u00e4opetuksessa. (Kaikkonen ja Laes, 2013, 112-113.).<\/p>\n Kirjassa Kamarimusiikin taito (Aho, 2009, 52.) viittaa opiskelijoille tehtyyn kyselyyn, jossa kysyttiin milloin ohjaaja oli onnistunut tavallista paremmin opetustilanteessa: Oppijan kokemuksen mukaan opettaja oli sis\u00e4ist\u00e4nyt opetettavan materiaalin. Opettaja kohteli opiskelijoita yksil\u00f6in\u00e4 ja oli kiinnostunut heid\u00e4n oppimisestaan. Opettajalla oli realistinen kuva opiskelijan suoritustasosta ja luottamus taitoon oppia lis\u00e4\u00e4. Ryhm\u00e4ss\u00e4 oli vastavuoroista tykk\u00e4\u00e4misen ja arvostamisen tunnesuhteita. Opettaja ei kantanut ylen m\u00e4\u00e4rin huolta omasta onnistumisestaan.<\/p>\n Kirjoittaja: Maiju Tiirikainen 2019, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n Aho, K. 2009. Kamarimusiikin taito. Nurmes: Classicus OY.<\/p>\n Huhtinen-Hilden L. 2013. Herk\u00e4t tuntosarvet musiikin opettamisessa. Julkaisussa Musiikkipedagogin K\u00e4sikirja \u2013 Vuorovaikutus ja kohtaaminen musiikinopetuksessa. Jordan-Kilkki,P, Kauppinen, E, Korolainen-Viitasalo, E, 2013. Tampere: Juvenes Print \u2013 Suomen Yliopistopaino Oy.<\/p>\n Kaikkonen M. ja Laes T. 2013. Musiikkikasvattaja \u2013 n\u00e4e oppimisen potentiaali. Julkaisussa Musiikkikasvattaja \u2013 kohti reflektiivist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4. Toimittanut Juntunen, M-L, Nikkanen, H ja Westerlund, H, 2013. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Ps-kustannus.<\/p>\n Niemist\u00f6, R, Guademus Helsinki University Press\/ Palmenia.2007. Ryhm\u00e4n luovuus ja kehitysehdot. Tampere: Tammer-paino.<\/p>\n Suomen evankelis-luterilainen kirkko, nd. Viitattu 14.2.2019 https:\/\/evl.fi\/sanasto\/-\/glossary\/word\/Kantaatti<\/p>\n \u00a0<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" T\u00e4m\u00e4 artikkeli k\u00e4sittelee ryhm\u00e4n ohjausta ja sen hy\u00f6tyj\u00e4 kokemuksellisessa ja teoreettisessa mieless\u00e4. Kamarimusiikki tukee solistista kehityst\u00e4, ja yhdess\u00e4 tekeminen vie vuorovaikutustaitoja eteenp\u00e4in ja opettaa my\u00f6s ohjaajaa. Artikkelin taustaa Yhteismusisointi laulunopetuksessa k\u00e4sittelee oppilaan ja opettajan n\u00e4k\u00f6kulmasta kamarimusiikkiteoksen kautta tapahtuvaa oppimista. Esimerkkin\u00e4 k\u00e4ytetty teos on Dietrich Buxtehuden kantaatti Nun freut euch, ihr Frommen mit mir ja teos […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[5],"tags":[22,427,137,140],"class_list":["post-1809","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-kamarimusiikki","tag-opiskeluilmapiiri","tag-ryhmaopetus","tag-yhteismusisointi"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1809","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1809"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1809\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2339,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1809\/revisions\/2339"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1809"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1809"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1809"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}