Tuntuvatko soittotunnit noudattavan aina samaa kaavaa? Mit\u00e4p\u00e4 jos kokeilisitte luoda jotain uutta jo opitun asian avulla? Itse tehty kappale C-duurin s\u00e4velill\u00e4 tai uudenlainen tulkinta vanhasta klassikosta voivat innostaa oppilasta uudelle tasolle.<\/p>\n
Luovuus k\u00e4sitteen\u00e4 on perinteisesti liitetty l\u00e4hinn\u00e4 taiteisiin ja koulussa taideaineisiin. Luovuutta on kuitenkin monenlaista ja yh\u00e4 enemm\u00e4n sek\u00e4 laaja-alaisemmin sit\u00e4 my\u00f6s hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n monilla aloilla. Luovaan toimintaan liittyy yleens\u00e4 aina tavalla tai toisella uutuusarvo ja sen syntyminen vaatii tiettyj\u00e4 edellytyksi\u00e4 niin yksil\u00f6lt\u00e4 kuin my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6lt\u00e4. Uteliaisuutta ja avoimuutta, joustavuutta ja ep\u00e4varmuuden sietoa sek\u00e4 kyky\u00e4 ottaa riskej\u00e4, siin\u00e4 muutamia ev\u00e4it\u00e4 joiden kanssa on hyv\u00e4 sukeltaa luovuuden maailmaan.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa keskitymme luovuuden hy\u00f6dynt\u00e4miseen musiikin opetuksessa kolmesta eri n\u00e4k\u00f6kulmasta: improvisointiin bassonsoiton opettajan n\u00e4k\u00f6kulmasta, s\u00e4velt\u00e4miseen pianonsoiton opettajan n\u00e4k\u00f6kulmasta sek\u00e4 tulkintaan laulun opettajan n\u00e4k\u00f6kulmasta. Valitsimme n\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmat, koska olemme itse todenneet ne t\u00e4rkeiksi ja toimiviksi. Kukin opettaja kertoo, kuinka he itse ovat pystyneet hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n luovuutta omassa opetuksessaan ja miten sit\u00e4 on mahdollista soveltaa kaikentasoisten ja -ik\u00e4isten kanssa.<\/p>\n
Improvisoidessa musiikkia luodaan ennalta valmistelematta samalla, kun sit\u00e4 esitet\u00e4\u00e4n. Improvisointi on monesti tyylisidonnaista, musiikissa puhutaan esimerkiksi monesti kielest\u00e4 ja sanavarastosta. Niit\u00e4 voi oppia kuten puhuttuja kieli\u00e4, kuuntelemalla, matkimalla ja soittamalla niiden kanssa, jotka siihen ovat perehtyneet. (Nyberg 2018.)<\/p>\n
Improvisaatio on sana, joka saa monet musiikin harrastajat s\u00e4ik\u00e4ht\u00e4m\u00e4\u00e4n. Sit\u00e4 kohtaan saattaa olla paljon ennakkoluuloja. Ajatellaan esimerkiksi, ett\u00e4 ei osata viel\u00e4 tarpeeksi tai ei tule mit\u00e4\u00e4n ideoita mieleen. Aiheen yksinkertaistaminen ja rajaaminen helpottavat uutta improvisoijaa. Improvisaatiota olisi hyv\u00e4 opettaa pikkuhiljaa edeten, v\u00e4h\u00e4n joka kerralla. Aloittaa voi yksinkertaisista korvakuulo- ja reagointiteht\u00e4vist\u00e4.<\/p>\n
Opettaja voi esimerkiksi soittaa jonkin lyhyen fraasin ja oppilas tasonsa mukaan joko koittaa toistaa sen tai reagoida eli \u201cvastata\u201d siihen omalla fraasillaan. Teht\u00e4v\u00e4\u00e4 voi helpottaa ja vaikeuttaa antamalla tiettyj\u00e4 \u00e4\u00e4ni\u00e4, asteikkoja tai rytmej\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi. Voi my\u00f6s pelata mielikuvilla, tunnelmilla ja tyylilajeilla, miten oppilas ilment\u00e4\u00e4 esimerkiksi surua tai vihaisuutta instrumentin avulla.<\/p>\n
Improvisointi vaatii rohkeutta. Olisi hyv\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 aloittamaan ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, jossa mit\u00e4\u00e4n ideoita ei tuomita. Parhaiten oppii, kun itse saa kokeilla ja todeta, ett\u00e4 se ei nyt ehk\u00e4 ollutkaan paras idea. Opettaja voi auttaa oppilasta miettim\u00e4\u00e4n, miksi jokin idea ei esimerkiksi toimi tai miksi se kuulostaa hassulta, tai vastavuoroisesti, miksi se kuulosti hienolta ja mitk\u00e4 elementit tekiv\u00e4t siit\u00e4 hyv\u00e4n.<\/p>\n
Alkutaipaleella olevan oppilaan kanssa raamien on oltava tarpeeksi selke\u00e4t, jotta oppilas pystyy itse jollakin tasolla analysoimaan omaa tekemist\u00e4\u00e4n. Kun teht\u00e4v\u00e4 on tarpeeksi rajattu, ei kaikki aika mene teknisten asioiden miettimiseen, vaan oppilas ehtii my\u00f6s itse kuunnella omaa soittoaan. My\u00f6s t\u00e4ysin vapaa improvisointi joissain tilanteissa antaa oppilaalle aikaa ja ennen kaikkea vapautta kokeilla rauhassa asioita. Opettajan on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuunnella oppilaan ajatuksia ja pyrki\u00e4 tukemaan niiden kulkua. (Mustonen 2017.)<\/p>\n
On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuunnella, mit\u00e4 itse tekee. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s kuunnella, mit\u00e4 muut tekev\u00e4t, silloin kun soittaa muiden ihmisten kanssa. Toisista soittajista saa tukea ja uusia ideoita ja n\u00e4k\u00f6kulmia. Soittotunnilla t\u00e4llaista tilannetta voi olla vaikea saada luotua, mutta omia ideoita voi py\u00f6ritell\u00e4 samalla tavalla, kun kuuntelee. Kuuntelee sit\u00e4 mit\u00e4 soittaa, keskittyy siihen milt\u00e4 se kuulostaa ja reagoi itse siihen.<\/p>\n
Monesti keskittyminen saattaa menn\u00e4 asioihin, jotka liittyv\u00e4t kyll\u00e4 aiheeseen (asteikot, harmonia). T\u00e4ll\u00f6in oppilaalta saattaa unohtua se, milt\u00e4 improvisaation tuotos kuulostaa. Voisi olla siis hyv\u00e4 tarjota oppilaalle sek\u00e4 tilaisuuksia opetella asteikkoja, rytmej\u00e4, fraseerausta ja fraaseja, sek\u00e4 tarjota tilaisuus improvisoida ja opetella kuuntelemaan ja kuulemaan.<\/p>\n
S\u00e4velt\u00e4minen on uuden luomista. S\u00e4velt\u00e4jiksi miellet\u00e4\u00e4n usein muusikoita, jotka s\u00e4velt\u00e4v\u00e4t sinfonioita, elokuvien soundtrackeja tai levyj\u00e4. S\u00e4velt\u00e4minen on kuitenkin paljon muutakin.<\/p>\n
Monet ajattelevat, ett\u00e4 s\u00e4velt\u00e4minen vaatii edistyneisyytt\u00e4, oman soittimen taidokasta hallintaa sek\u00e4 paljon tietoa ja taitoa. Kuitenkin kuka tahansa, joka osaa tuottaa soittimella tai omalla kehollaan \u00e4\u00e4nt\u00e4, pystyy jollain tasolla tuottamaan jotain uutta, ja s\u00e4velt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Siksi s\u00e4velt\u00e4minen ei vaadi vuosien soittokokemusta.<\/p>\n
S\u00e4velt\u00e4minen voi musiikin opetuksen apuv\u00e4lineen\u00e4 olla tehokas tapa oppia uutta. S\u00e4velt\u00e4minen kulkee k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 improvisoinnin kanssa, ja yleens\u00e4 uusia s\u00e4velmi\u00e4 syntyykin improvisoinnin tuotoksena. Opettaja voi asettaa oppilaalle raamit s\u00e4vellysteht\u00e4v\u00e4lle, ja sen j\u00e4lkeen vain oppilaan luovuus on rajana.<\/p>\n
S\u00e4vellystapoja on paljon erilaisia, siisp\u00e4 s\u00e4vellysteht\u00e4vi\u00e4kin on rajattomasti. Opettajalla on suuri vastuu, millaiset raamit h\u00e4n oppilaalle asettaa, ja miten tiukat tai l\u00f6yh\u00e4t n\u00e4m\u00e4 raamit ovat. Aloittelevan soittajan kanssa voidaan l\u00e4hte\u00e4 opettelemaan esimerkiksi duuriasteikkoja. Yleens\u00e4 kaikille oppilaille tulee ensimm\u00e4isen\u00e4 tutuksi C-duuriasteikko, ja mik\u00e4\u00e4n ei ole parempi tapa oppia uutta, kuin uuden asian soveltaminen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Kun C-duuriasteikko on hallussa, voi ensimm\u00e4inen kotil\u00e4ksy olla melodian tai kappaleen tekeminen C-duuriasteikon s\u00e4veli\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en. Uusia sointuja opetellessa, jo yhden tai kahden soinnun j\u00e4lkeen oppilaalla on mahdollista tehd\u00e4 kappale opittuja sointuja k\u00e4ytt\u00e4en. Aika-arvojen tai uusien rytmien opettelu onnistuu samalla tavalla. Parhaimmillaan harjoitus toimii hyvinkin monipuolisesti, oppilas oppii kuuntelemaan omaa soittoaan luovasti, oppii teoreettisia asioita sek\u00e4 musiikin kirjoitusta, jos nuotit ovat k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. My\u00f6s opettaja voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 luovuutta antamiensa teht\u00e4vien kanssa ja katsoa, mik\u00e4 palvelisi oppilaan omaa oppimista parhaiten. Kun oppilas on jo pidemm\u00e4ll\u00e4, voi s\u00e4vellysharjoituksen rakentaa jazz-harmonian ja vaikeampien rytmien sek\u00e4 asteikkojen ymp\u00e4rille.<\/p>\n
Monet oppivat paljon uutta musiikista itse s\u00e4velt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. My\u00f6s tekninen soittimen hallinta voi kehitty\u00e4. Jotkut s\u00e4velt\u00e4v\u00e4t ilman mink\u00e4\u00e4nlaista teoriatiet\u00e4myst\u00e4, ja jotkut etsiv\u00e4t tietoa ratkaistakseen kappaleissaan ilmenevi\u00e4 ongelmia. Jotkut taas l\u00e4htev\u00e4t s\u00e4velt\u00e4m\u00e4\u00e4n oman teoriatiet\u00e4myksens\u00e4 kautta, tietoisesti k\u00e4ytt\u00e4en oppimiaan asioita. Kaikki n\u00e4m\u00e4 tavat yhdist\u00e4v\u00e4t tehokkaasti teoriaa ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4. Ilman opittujen asioiden soveltamista teoria voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 hyvin irralliseksi ja sit\u00e4 on vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Monille omien kappaleiden teko antaa my\u00f6s aivan uudenlaisen kimmokkeen musiikin opiskelulle.<\/p>\n
S\u00e4velt\u00e4minen, kuten improvisointikin, kehitt\u00e4\u00e4 oppilasta siihen suuntaan, mik\u00e4 rytmimusiikissa ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n on t\u00e4rke\u00e4\u00e4; improvisoinnissa ja s\u00e4velt\u00e4misess\u00e4 ei ole oikeaa eik\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tapaa. Meill\u00e4 on tiettyj\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 molempien suhteen ja meit\u00e4 opetetaan soittamaan tyylinmukaisesti, mutta loppujen lopuksi se, mik\u00e4 itsest\u00e4 kuulostaa hyv\u00e4lt\u00e4, on t\u00e4rkeint\u00e4. Monille t\u00e4m\u00e4 voi olla aluksi vaikea asia sis\u00e4ist\u00e4\u00e4, mutta voi olla my\u00f6s hyvin vapauttavaa.<\/p>\n
Opettajan on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4 havaita, milloin s\u00e4vellysteht\u00e4v\u00e4 ei toimi. Joillekin uuden luominen voi tuntua ep\u00e4mukavalta ja ahdistavalta, jolloin opettajan voi olla turha v\u00e4kisin yritt\u00e4\u00e4 saada oppilasta s\u00e4velt\u00e4m\u00e4\u00e4n, koska t\u00e4llaisessa tilanteessa voi olla hankalaa saada oppilasta toimimaan luovasti. Asian voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 syrj\u00e4\u00e4n ja palata mahdollisesti siihen joskus my\u00f6hemmin. Kuten luovuutta paljon tutkinut Kari Uusikyl\u00e4 (1999, 36) toteaa, luovasta toiminnasta saatava ilo on ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Opettajan palautteella on suuri merkitys. Opettaja ei miss\u00e4\u00e4n tapauksessa voi tuomita oppilaan n\u00e4kemyksi\u00e4, ja jos h\u00e4nell\u00e4 on jotain kehitt\u00e4misideoita, on teht\u00e4v\u00e4 hyvin selv\u00e4ksi, ett\u00e4 ne ovat vain mielipiteit\u00e4 ja oppilas tekee viime k\u00e4dess\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6kset s\u00e4vellystens\u00e4 suhteen. Uusikyl\u00e4n (1999, 36) sanoin, \u201cVapautunut ty\u00f6skentely ja oppilaan kasvu on t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin s\u00e4vellyksen laatu\u201d.<\/em> T\u00e4m\u00e4 on hyv\u00e4 ohjenuora luovia tapoja hy\u00f6dynt\u00e4ville musiikin opettajille.<\/p>\n Musiikissa tulkinta tarkoittaa esitt\u00e4j\u00e4n sen hetkist\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4 esitett\u00e4v\u00e4st\u00e4 kappaleesta. Se on siis er\u00e4\u00e4nlaista vuoropuhelua toisaalta s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n ja esitt\u00e4j\u00e4n v\u00e4lill\u00e4, mutta my\u00f6s esitt\u00e4j\u00e4n ja yleis\u00f6n v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n Aino Pohjanen (2011) hahmottelee opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4\u00e4n tulkintaa seuraavasti: \u201dEsitt\u00e4j\u00e4 tulkitsee s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n kirjoittaman teoksen, her\u00e4tt\u00e4\u00e4 henkiin sen idean ja toisaalta muotoilee sen uudelleen. Jokainen musiikkiesitys, jopa saman esitt\u00e4j\u00e4n suorittama, on jossain m\u00e4\u00e4rin erilainen. Esitykseen vaikuttavat ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00e4t: esitystila, soitin, esitt\u00e4j\u00e4n mielentila ja monet muut seikat, mutta ennen kaikkea esitt\u00e4j\u00e4n tulkinta k\u00e4sill\u00e4 olevasta teoksesta.\u201d(Pohjanen 2011.)<\/p>\n Tulkitsemisen harjoitteleminen voi tuntua aluksi hankalalta. Laulajaa voi mietitytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi, mit\u00e4 asioita laulamisessa pit\u00e4isi muuttaa, jotta tulkinta muuttuisi. Ent\u00e4 pit\u00e4isik\u00f6 lavalla olla oma itsens\u00e4 vai heitt\u00e4yty\u00e4 johonkin rooliin?<\/p>\n Yksi keino l\u00e4hte\u00e4 harjoittelemaan tulkintaa, on pilkkoa se pieniksi palasiksi. Esimerkiksi laulussa on suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 yksityiskohtia, jotka kaikki vaikuttavat tulkintaan, niin \u00e4\u00e4neen laadullisesti kuin visuaalisesti. T\u00e4llaisia yksityiskohtia voi olla mm. \u00e4\u00e4nihuulimassa, kurkunp\u00e4\u00e4n asema, vibraton k\u00e4ytt\u00f6, tekstin artikulaatio, lauluasento, ilme, oma tunnetila, katse yms. Esimerkiksi n\u00e4it\u00e4 yksityiskohtia muuttelemalla \u00e4\u00e4rilaidasta toiseen voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 omaan soundiin tai esiintymiseen t\u00e4ysin eri n\u00e4k\u00f6kulmia.<\/p>\n Teknisen n\u00e4k\u00f6kulman lis\u00e4ksi tulkintaa voi l\u00e4hte\u00e4 syvent\u00e4m\u00e4\u00e4n tai muuttamaan teoksen tekstin\/sanoman mukaan. Ensimm\u00e4inen askel tulkinnan tekemiselle on opetella kappaleen teksti ulkoa, muuten keskittyminen herpaantuu liian moneen asiaan yht\u00e4 aikaa. Tekstin ulkoa opettelun j\u00e4lkeen siit\u00e4 kannattaa muodostaa itselleen lis\u00e4kysymyksi\u00e4, kuten esimerkiksi: Mit\u00e4 kappaleen tekij\u00e4 haluaa sanoa ja kenelle? Mit\u00e4 h\u00e4n toivoo sanomisensa aiheuttavan?<\/strong> Mit\u00e4 on tapahtunut kappaleen tapahtumia ennen? Voit my\u00f6s luoda tekstin tapahtumille kuvitteellisen milj\u00f6\u00f6n, joka voi vankistaa omaa tulkintaa. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s liitt\u00e4\u00e4 tekstin ydinsanoma jollain tasolla oman el\u00e4m\u00e4n tapahtumiin, jotta p\u00e4\u00e4sisi kappaleen tekij\u00e4n tunnetilaan kiinni.<\/p>\n Musiikillinen tulkinta on aina esitt\u00e4j\u00e4n sen hetkinen n\u00e4kemys esitett\u00e4v\u00e4st\u00e4 kappaleesta, ja yleis\u00f6n tulkinta on heid\u00e4n sen hetkinen n\u00e4kemys esitt\u00e4j\u00e4n tulkinnasta. N\u00e4in ollen ne voivat erota toisistaan todella paljonkin, mutta silti molemmat ovat \u201doikeita tulkintoja\u201d, koska kyseess\u00e4 on aina ihmisen oma henkil\u00f6kohtainen tulkinta.<\/p>\n Musiikinopetuksessa opetetaan paljon tiettyj\u00e4 perinteit\u00e4 ja tyylilajillisia yksityiskohtia, ja niist\u00e4 onkin hyv\u00e4 olla tietoisia, jotta tiet\u00e4\u00e4 mihin kontekstiin oman tulkintansa laittaa. Silti olisi hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 musiikissa ei ole absoluuttisesti oikeita tulkintoja eri tyylilajeissa, eik\u00e4 oppilaita pit\u00e4isi kangistaa kaavoihin tulkinnoissaan. Pohjanen toteaa hyvin omassa opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4\u00e4n tulkinnan opettamisesta: \u201dToivoisin my\u00f6s l\u00f6yt\u00e4v\u00e4ni ratkaisuja, joilla pystyisin ohjaamaan tulevia oppilaitani l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n musiikin sis\u00e4ll\u00f6n itsen\u00e4isesti ilman p\u00e4\u00e4lle liimattuja opettajan \u201dm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mi\u00e4\u201d ilmaisutapoja.\u201d(Pohjanen 2011.)<\/p>\n Musiikin tulkinta on vahvasti henkil\u00f6kohtainen ja persoonallinen asia. Koska nimenomaan persoonallinen tulkinta tekee jokaisesta esityksest\u00e4 omanlaisensa, olisi mukava oppia my\u00f6s yh\u00e4 omaper\u00e4isempi\u00e4 tapoja opettaa tulkintaa t\u00e4m\u00e4n saavuttamiseksi. Oppilaan ja opettajan v\u00e4linen dialogi on t\u00e4ss\u00e4 osassa eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n mielekk\u00e4it\u00e4 ja ennen kaikkea jokaiselle yksil\u00f6lle sopivia tulkintatapoja.<\/p>\n Kaikki oppijat ovat erilaisia, joten opetusmenetelmienkin tulisi olla yht\u00e4 monimuotoisia. Mik\u00e4 toimii yhdell\u00e4 oppilaalla, ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 avaudu toiselle samalla tavalla. Voimmekin todeta, ett\u00e4 yhden ja saman opetustyylin pakottaminen kaikille saattaa pahimmillaan johtaa harrastuksesta tai ammatista luopumiseen. Valitsetko sin\u00e4 luovuuden vai luovutuksen?<\/p>\n Petra Immonen, Anu Kauppi, Taavi Kiiskinen. 2019. Savonia-ammattikorkeakoulu.<\/p>\n Mustonen, T. 2017. Improvisoinnin opetus pop\/jazz-laulutunnilla. Pro Gradu. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, musiikkitiede. Viitattu 1.2.2019. https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstream\/handle\/123456789\/53702\/URN:NBN:fi:jyu-201704272100.pdf?sequence=1<\/p>\n Nyberg, J. 2018. Improvisointi musiikissa. Opinn\u00e4ytety\u00f6. Oulun ammattikorkeakoulu, musiikin koulutusohjelma. Viitattu 15.2.2019. https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/141569\/nyberg_joni.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/p>\n Pohjanen, A. 2011. Nuoteista musiikiksi. Opinn\u00e4ytety\u00f6. Oulunseudun ammattikorkeakoulu, musiikin koulutusohjelma. Viitattu 15.2.2019. http:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/36392\/Pohjanen_Aino.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/p>\n Uusikyl\u00e4, K., Piirto, J. 1999. Luovuus: Taito l\u00f6yt\u00e4\u00e4, rohkeus toteuttaa. Juva: WSOY.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Tuntuvatko soittotunnit noudattavan aina samaa kaavaa? Mit\u00e4p\u00e4 jos kokeilisitte luoda jotain uutta jo opitun asian avulla? Itse tehty kappale C-duurin s\u00e4velill\u00e4 tai uudenlainen tulkinta vanhasta klassikosta voivat innostaa oppilasta uudelle tasolle. Luovuus Luovuus k\u00e4sitteen\u00e4 on perinteisesti liitetty l\u00e4hinn\u00e4 taiteisiin ja koulussa taideaineisiin. Luovuutta on kuitenkin monenlaista ja yh\u00e4 enemm\u00e4n sek\u00e4 laaja-alaisemmin sit\u00e4 my\u00f6s hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n monilla […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[141,66,158,78],"class_list":["post-1806","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","tag-improvisoinnin-opettaminen","tag-luovuus","tag-saveltaminen","tag-tulkinta"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1806","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1806"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1806\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2186,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1806\/revisions\/2186"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1806"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1806"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1806"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Tulkinta tuo n\u00e4k\u00f6kulman<\/h2>\n
Mit\u00e4 tulkinta tarkoittaa?<\/h3>\n
Miten harjoitella tulkitsemista?<\/h3>\n
Voinko tulkita v\u00e4\u00e4rin?<\/h3>\n
Luovuus vai luovutus?<\/h3>\n
Kirjoittajat:<\/h3>\n
L\u00e4hteet:<\/h3>\n