Pianonsoiton itsen\u00e4isess\u00e4 harjoittelutilanteessa voi joutua tilanteeseen, jolloin harjoittelu ei suju ja kappale ei edisty. Voisiko n\u00e4iss\u00e4 tilanteissa soittaja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ongelmanratkaisukykyj\u00e4\u00e4n ja etsi\u00e4 uusia keinoja edesauttamaan omaa oppimistaan? Miten opettaja voi jo soittotunnilla ohjata oppilasta luovaan ongelmanratkaisuun? <\/p>\n\n\n\n
Taustaa <\/strong><\/p>\n\n\n\n Olen kokenut pianonsoitonharjoittelun v\u00e4lill\u00e4 raskaaksi ja jotkut ongelmat miltei mahdottomiksi. Olen my\u00f6s itse rajannut perusteettomasti omaa kyky\u00e4ni puuttua harjoittelutilanteen ongelmiin. Onnekseni olen kuitenkin saanut kohdata kanssaopiskelijoita ja opettajia, jotka ovat n\u00e4hneet ongelmat innostavina ja uskoneet, ett\u00e4 jokaiseen ongelmaan on olemassa ratkaisu. <\/p>\n\n\n\n Jokaisella on keinoja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ratkaisuja my\u00f6s itsen\u00e4isesti, aina ei vain osata hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 keinoja tai uskota niiden olemassaoloon. Kun olen l\u00f6yt\u00e4nyt ja tiedostanut ongelman, etsinyt siihen ratkaisua ja vihdoin mahdollisten huonojen kokeilujen j\u00e4lkeen l\u00f6yt\u00e4nyt sopivan ratkaisun, olen oppinut t\u00e4st\u00e4 paljon. Toisin kuin jos ratkaisu olisi jo tarjottu valmiina, enk\u00e4 olisi k\u00e4ynyt l\u00e4pi siihen johdattavaa prosessia. <\/p>\n\n\n\n Ongelmaratkaisukyvyn huomioiminen ja kehitt\u00e4minen on osa harjoitteluprosessin rikastuttamista. Soittajaa voidaan kannustaa aktiivisesti etsim\u00e4\u00e4n ja ratkaisemaan ongelmia. Kutsun t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa t\u00e4llaista ongelmal\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 harjoittelua pianistiseksi ongelmanratkaisuksi. <\/p>\n\n\n\n Mit\u00e4 on pianistinen ongelmanratkaisu? <\/strong><\/p>\n\n\n\n Pianistisessa ongelmanratkaisussa puututaan pianonsoitonharjoittelussa esiintyviin ongelmiin. Pianistinen ongelmanratkaisukyky on taito puuttua n\u00e4ihin ongelmiin, joiden ratkaisu edist\u00e4\u00e4 kappaletta ja soittajan kehityst\u00e4 yleisell\u00e4 tasolla. T\u00e4llaisia ongelmia voivat olla esimerkiksi vaikeat ja uudet tekniset kuviot, sormij\u00e4rjestys, tempo, soundi, j\u00e4ykkyys, erilaiset kiputilat ja niin edelleen. Harjoitteluvaiheessa pyrit\u00e4\u00e4n pilkkomaan ongelmia ja nime\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 ratkaisujen l\u00f6yt\u00e4miseksi. Ongelmienratkaisussa etsit\u00e4\u00e4n luovia harjoittelu- ja soittotapoja kehon ehdoilla ja herkill\u00e4 korvilla avoinna sointimaailmalle. Pianonsoiton tulee tuntua hyv\u00e4lt\u00e4, jolloin se my\u00f6s kuulostaa paremmalta. <\/p>\n\n\n\n Pianistisen ongelmanratkaisun tavoitteena on harjoittelun mielekkyyden lis\u00e4\u00e4minen, oman ajattelun ja tulkinnan aktivoiminen ja kehitt\u00e4minen sek\u00e4 ajank\u00e4yt\u00f6n tehokkuus harjoittelussa. Ihanteena on itsen\u00e4isen ty\u00f6n maksimoiminen kappaleen ty\u00f6skentelyprosessissa. L\u00e4ht\u00f6kohta ajattelulle on, ett\u00e4 ongelmaan voi puuttua jo itsen\u00e4isesti, eik\u00e4 suoraan oleteta, ett\u00e4 asia vied\u00e4\u00e4n opettajan ratkottavaksi soittotunnille. Tietoisen ongelmanratkaisun tavoitteena on my\u00f6s luoda toimintamalleja ja kest\u00e4vi\u00e4 ratkaisuja, joita voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 jatkossa, jos sama ongelma toistuu. Se on yksi n\u00e4k\u00f6kulma itseohjautuvaan oppimiseen. <\/p>\n\n\n\n Pianistinen ongelmanratkaisu ei ole yksiselitteinen menetelm\u00e4, jota noudattaen kaikkiin ongelmiin l\u00f6ytyy ratkaisu saman kaavan kautta. Se on ennemminkin asenne ja aktiivinen mielentila, jossa kukin soittaja yksil\u00f6n\u00e4 tarkastelee herkistyneesti omaa harjoitteluprosessiaan. Ongelmien ja tavoitteiden tiedostamisen j\u00e4lkeen alkaa ratkaisujen etsiminen kokeilujen kautta. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on muistaa l\u00e4ht\u00f6kohtina kehon vapaus, soinnin laadullisuus ja nuottikuvan tuntemus. <\/p>\n\n\n\n Ongelma on positiivinen asia <\/strong><\/p>\n\n\n\n Pianonsoitossa kappaleen valmisteluun liittyv\u00e4t ongelmat voivat olla moninaisia ja vaikeasti tunnistettavia. Ongelmanratkaisun n\u00e4k\u00f6kulmasta ongelma on my\u00f6nteinen l\u00e4ht\u00f6kohta. Kappaleen valmistusvaiheen ongelmat ovat v\u00e4yli\u00e4 vied\u00e4 kappaletta eteenp\u00e4in, kehitty\u00e4 soittajana ja laajentaa omaa teknist\u00e4 ja musiikillista osaamistaan. N\u00e4in ajateltuna on jopa toivottavaa, ett\u00e4 harjoiteltavat kappaleet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t sopivasti haasteita soittajan kehittymisen kannalta. Jotta ongelmanratkaisukyky saisi parhaan potentiaalin kehitty\u00e4, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 soittaja itse osallistuu pohtimaan ensin itse ongelmaa, sen syyt\u00e4 ja sitten erilaisia tapoja p\u00e4\u00e4ty\u00e4 haluttuun lopputavoitteeseen eli ongelman ratkaisuun. <\/p>\n\n\n\n Ongelmanratkaisussa opettajan rooli on auttaa rajaamaan itse ongelma, kannustaa oppilasta kokeilemaan, hylk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ja valitsemaan toimivia keinoja. Opettaja parhaimmillaan antaa oppilaalle ongelmanratkaisun ty\u00f6kaluja ja filosofiaa, joiden avulla oppilas voi alkaa kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n omia tapojaan ja itselleen sopivia keinoja. T\u00e4h\u00e4n liittyen onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 opettaja on itse avoin erilaisille ongelmanratkaisutavoille ja haluaa tukea kannustavaa ja luovaa ilmapiiri\u00e4. Useimmiten t\u00e4rkeint\u00e4 itse konkreettisten ty\u00f6kalujen, esimerkiksi erilaisien teknisien tai teoreettisten keinojen lis\u00e4ksi, on soittajan usko ratkaisun mahdollisuuteen tulla l\u00f6ydetyksi. <\/p>\n\n\n\n Ongelman tiedostaminen ja rajaaminen <\/strong> <\/p>\n\n\n\n Ongelmatilanteet tulevat harjoittelussa yleens\u00e4 siit\u00e4, kun soitto ei kuulosta tai tunnu halutulta. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 rajata ongelma. Silloin pureudutaan my\u00f6s syyhyn, miksi ongelma on. Ongelma kannattaa nimet\u00e4 \u00e4\u00e4neen itselleen, jolloin se selkeytyy. <\/p>\n\n\n\n Seuraavaksi esittelen muutaman esimerkin kuinka ongelmaa voisi konkretisoida. Ongelma 1 \u00e4\u00e4neen nimettyn\u00e4: \u201dvasen k\u00e4si soittaa liian hitaasti\u201d. T\u00e4ll\u00f6in ongelman syy on \u201dvasemman k\u00e4den hitaus\u201d. Seuraavaksi voi mietti\u00e4 miksi vasen k\u00e4si on hidas. Onko mukana ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 liikkeit\u00e4, jotka hidastavat sormien matkaa koskettimille? Onko k\u00e4dess\u00e4 j\u00e4ykkyyksi\u00e4, jotka hidastavat liikett\u00e4? Ovatko nuotit selvill\u00e4, tiedet\u00e4\u00e4nk\u00f6 varmasti oikea s\u00e4velj\u00e4rjestys? <\/p>\n\n\n\n Toisessa esimerkiss\u00e4 soitto kuulostaa tasapaksulta massalta. \u00c4\u00e4neen nimettyn\u00e4 ongelma on \u201dmelodialinja ei kuulu selke\u00e4sti\u201d, jolloin syy joko \u201dmelodia soitetaan liian hiljaa\u201d tai \u201dmuut \u00e4\u00e4net soitetaan liian kovaa\u201d. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa toki my\u00f6s artikulaatiolla saattaa olla vaikutusta. Soittaja voi mietti\u00e4, kuinka saisi melodian kuulumaan. Onko se tarpeeksi selke\u00e4n\u00e4 mieless\u00e4? Voisiko sit\u00e4 harjoituttaa erikseen, laulamalla, liioittelemalla, tarkastamalla sormituksen? Miten s\u00e4est\u00e4vi\u00e4 \u00e4\u00e4ni\u00e4 voisi harjoituttaa? Voisiko \u00e4\u00e4net kuvitella eri soittimien kautta, harmonia kulun ja linjauksen soittaa ilman melodiaa? <\/p>\n\n\n\n Harjoiteltava kohta voi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 monia eri ongelmia, jolloin voi olla helpompi koittaa ratkaista niit\u00e4 yksitellen. T\u00e4ll\u00f6in voi my\u00f6s huomata, ett\u00e4 yhden ongelman ratkaiseminen saattaa ratkaista my\u00f6s muut ongelmat. <\/p>\n\n\n\n Tavoitteet selke\u00e4ksi <\/strong><\/p>\n\n\n\n Harjoittelutilanteen ongelmanratkaisua voi hidastaa ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4iset tavoitteet. Ongelmanratkaisussa tulee pohtia, onko tavoite tarpeeksi selke\u00e4. Mit\u00e4 selke\u00e4mpi tavoite on, sit\u00e4 helpompi sit\u00e4 kohti on edet\u00e4. Yleisesti soiton tulisi aina tuntua hyv\u00e4lt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 kaikkiin soitollisiin tavoitteisiin. <\/p>\n\n\n\n Kuulokuvallinen tavoite on pianonsoiton toinen l\u00e4ht\u00f6kohta. Siin\u00e4 selke\u00e4n\u00e4 kuullaan mieless\u00e4 oikeat s\u00e4velet ja rytmi, mutta my\u00f6s musiikin linja ja sointiv\u00e4ri sek\u00e4 haluttu tulkinta. Tavoitteen syntymiseen auttaa kokemuksen tuoma korvan harjaannuttaminen ja oman tekniikan ja erityisesti erilaisten kosketustapojen kehitt\u00e4minen. Tyylin tuntemusta voi kehitt\u00e4\u00e4 kuuntelemalla paljon musiikkia ja eri levytyksi\u00e4 ty\u00f6st\u00f6n alla olevista kappaleista. <\/p>\n\n\n\n Nuottimateriaali <\/strong> <\/p>\n\n\n\n Ensimm\u00e4inen l\u00e4ht\u00f6kohta ongelmanratkaisuun on soitettavan nuottimateriaalin tuntemus. Oikeat nuotit, rytmit, s\u00e4vellaji, harmonia, tyylin tuntemus jne. <\/p>\n\n\n\n Nuotinlukua ja materiaalin tuntemusta voi ty\u00f6st\u00e4\u00e4 monin eri keinoin. Kuulomuistiin kappaleen saa esimerkiksi kuuntelemalla levytyksi\u00e4 ja laulamalla melodioita. Nuottikuvaa voi harjoituttaa perinteisin tavoin esimerkiksi soittamalla eri stemmoja erikseen, analysoimalla harmoniapohjan ja tarkastelemalla intervalleja. Nuottikuvaa voi hahmottaa my\u00f6s erilaisina kuvioina ja asemina, tai esimerkiksi v\u00e4rein. P\u00e4\u00e4periaate on ett\u00e4 soittajalle on selke\u00e4\u00e4 mit\u00e4 soitetaan. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen voidaan alkaa ty\u00f6st\u00e4\u00e4 miten soitetaan. <\/p>\n\n\n\n Turhat j\u00e4nnitystilat <\/strong><\/p>\n\n\n\n Useat ongelmat soitossa johtuvat turhista j\u00e4nnitystiloista. Pianistit eiv\u00e4t yleens\u00e4 ole tarpeeksi tietoisia kehonk\u00e4yt\u00f6st\u00e4\u00e4n ja t\u00e4m\u00e4 johtaa moniin ongelmiin ja vammautumisiin pianonsoitossa (Mark, 2003, s.7). My\u00f6s keskivartalon tuki voi puuttua, jolloin pienet lihakset joutuvat tekem\u00e4\u00e4n ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ja ylikuormittuvat. <\/p>\n\n\n\n Turhat j\u00e4nnitystilat vaikuttavat niin sointiin kuin kuvioiden sujuvuuteen. Ne voivat my\u00f6s aiheuttaa fyysist\u00e4 kipua ja heijastua lis\u00e4n\u00e4 henkist\u00e4 stressi\u00e4. Rentouden l\u00f6yt\u00e4minen vapauttaa soittoon energiaa ja helpottaa useiden teknisten kuvioiden toteuttamista mink\u00e4 vuoksi kehon vapautta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ty\u00f6st\u00e4\u00e4. Esiintymisj\u00e4nnityksen hallinnassa mielen rauhoittelun sijaan kehon fyysinen rentouttaminen voi johtaa my\u00f6s mielen tyyntymiseen. <\/p>\n\n\n\n Vaikeaa kohtaa kappaleessa saatetaan ”yliyritt\u00e4\u00e4” jolloin pinnistell\u00e4\u00e4n turhaan kehon lihaksilla. Pahimmassa tapauksessa napakkuus puuttuu sielt\u00e4 miss\u00e4 sit\u00e4 tarvittaisiin (esim. sormenp\u00e4\u00e4t) ja j\u00e4nnitys l\u00f6ytyy muualta (esim. hartiat, kyyn\u00e4rvarret, ranteet). <\/p>\n\n\n\n Ongelmanratkaisun voi aloittaa poissulkemalla j\u00e4nnitteet k\u00e4ym\u00e4ll\u00e4 k\u00e4sien eri osat j\u00e4rjestyksess\u00e4 ja tunnustelemalla j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4tk\u00f6 ne soiton aikana. Kehon osat voi tarkastella ensin erikseen, ovatko peukalo ja k\u00e4mmen rentoja, ranne vapaa ja elastinen, ent\u00e4 k\u00e4sivarsi ja sit\u00e4 ohjaava kyyn\u00e4rp\u00e4\u00e4: onko niill\u00e4 vapaus liikkua? Ent\u00e4 k\u00e4sivarsi siit\u00e4 yl\u00f6sp\u00e4in, nousevatko hartiat? V\u00e4lill\u00e4 on hyv\u00e4 my\u00f6s pys\u00e4hty\u00e4 pohtimaan ovatko kasvot pysyneet rentoina, mutristuuko suu vaikeassa paikassa, tai ent\u00e4 kipristyv\u00e4tk\u00f6 varpaat? Itse j\u00e4nnit\u00e4n usein tiedostamattani kyyn\u00e4rvartta. Nyky\u00e4\u00e4n harjoittelussa pyrin ensimm\u00e4isten asioiden joukossa jo tarkkailemaan: ovathan kyyn\u00e4rp\u00e4\u00e4ni vapaat liikkumaan? <\/p>\n\n\n\n Oman kehon tuntemus ja sen rentouden ja j\u00e4nnitteiden hahmottaminen on avain vapauden l\u00f6yt\u00e4miseen. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on liikkeen laadun (quality of movement) ja koko kehon aktivoiminen (Mark, 2003, s. 7). Omaa kehontuntemusta voi kehitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s soiton ulkopuolella. T\u00e4t\u00e4 voi tehd\u00e4 esimerkiksi pilates- tai jooga-harjoittein, hengitysharjoituksilla tai tutustumalla erilaisiin kehon ja mielen tietoisuutta tukeviin menetelmiin kuten Aleksander- tai Feldenkreis-tekniikkaan. <\/p>\n\n\n\n Oikeanlainen vapaus liittyy aina suhteellisesti tavoiteltuun musiikilliseen ja soinnilliseen tavoitteeseen. Joskus on tarpeen aktivoida k\u00e4den eri osia ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6stell\u00e4 k\u00e4den liikkuvuutta. Parhaat tulokset syntyv\u00e4t kun kuulokuvan saa yhdistetty\u00e4 tuntoaistiin. Vapaa k\u00e4denk\u00e4ytt\u00f6 mahdollistaa parhaan soinnin. Kun tavoiteltu sointi on mieless\u00e4, voi k\u00e4sien vapautta l\u00e4hte\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n kuunnellen korvat auki kunnes haluttu sointi l\u00f6ytyy niin, ett\u00e4 samalla tuntuu my\u00f6s hyv\u00e4lt\u00e4 ja vapaalta soittaa. <\/p>\n\n\n\n Tietoisuus <\/strong><\/p>\n\n\n\n Tietoisuudella harjoittelutilanteessa tarkoitan sit\u00e4, ett\u00e4 todella ollaan l\u00e4sn\u00e4 kappaleen treenauksessa eik\u00e4 soiteta kappaletta l\u00e4pi samalla kun mietit\u00e4\u00e4n tulevia illan tapahtumia. Jos keskittyminen herpaantuu helposti, on hyv\u00e4 pilkkoa harjoittelua pieniin jaksoihin ja ty\u00f6st\u00e4\u00e4 kerralla pienempi\u00e4 osa-alueita. Yksi taktiikka on palata harjoiteltavaan asiaan useita kertoja uudelleen saman harjoitteluhetken aikana ja v\u00e4liss\u00e4 harjoitella jotain muuta tai antaa aivojen virkisty\u00e4 muulla toiminnalla (Pokki, 2016). <\/p>\n\n\n\n Eri aistien poissulkemisella voi keskitt\u00e4\u00e4 tietoisuuden. Esimerkiksi soittamalla yksitt\u00e4isen fraasin silm\u00e4t kiinni, jolloin keskittyy soittoon kuulo- ja tuntoaistin varassa. <\/p>\n\n\n\n Miten opettaa pianistista ongelmanratkaisua?<\/strong> <\/p>\n\n\n\n Ongelmanratkaisutaidon opettaminen on haastavampaa kuin valmiiden ratkaisumallien antaminen. Ongelmanratkaisussa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saada oppilas motivoitumaan. Valmiiden vastauksien sijaan opettajan tulee motivoida oppilas pohtimaan teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja ohjata t\u00e4t\u00e4 soveltuvilla kysymyksill\u00e4. N\u00e4iden kysymyksien tulisi olla sellaisia, jotka voisivat tulla my\u00f6s oppilaan itsens\u00e4 mieleen h\u00e4nen ty\u00f6st\u00e4ess\u00e4\u00e4n ongelmaa. Merkitt\u00e4vin oppiminen tapahtuu silloin kun oppilas pohtii saatua ratkaisua. T\u00e4m\u00e4n vaiheen oppilaat haluavat usein ohittaa. Ongelmanratkaisutaidon opettamisessa t\u00e4rkeint\u00e4 on, ett\u00e4 opettaja itse hallitsee monipuoliset taidot ongelmanratkaisuun. (Hannula, Markku 2014.) <\/p>\n\n\n\n Pianonsoitossa opettajan esimerkkien ja havaintojen kautta oppilas oppii tunnistamaan omaa soittoaan, sen vahvuuksia ja kehitett\u00e4vi\u00e4 puolia. Mit\u00e4 pidemm\u00e4lle soittoharrastus etenee, sit\u00e4 enemm\u00e4n tulisi oppilaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kerty\u00e4 erilaisia harjoittelutapoja ja k\u00e4denk\u00e4yt\u00f6n keinoja. Valmiiden ohjeiden ja vastausten sijaan opettaja voi rohkaista oppilasta etsim\u00e4\u00e4n itse ratkaisuja ja kannustaa itsen\u00e4iseen ongelmanratkaisuun. T\u00e4t\u00e4 voidaan harjoituttaa my\u00f6s soittotunneilla ja aloittaa pienill\u00e4 teht\u00e4vill\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Oppilaan ik\u00e4 ja taitotaso tulee aina ottaa huomioon annettavien teht\u00e4vien haastavuudessa. Opettaja voi aktivoida oppilasta havainnoimaan itse soiton \u201dongelmia\u201d. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on opettajan innostava asenne niiden ratkomiseen. Oppilasta tulee kannustaa kokeilemaan erilaisia keinoja soittoon ja arvioimaan niiden toimivuutta. Erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ovat havainnot siit\u00e4, kun jotain muuttuu esimerkiksi k\u00e4denk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 tai oppilaan ajattelussa. Jos tavoiteltu sointi l\u00f6ytyy kokeilemalla, on opettaja apuna auttamassa oppilasta tunnistamaan mit\u00e4 h\u00e4n teki eri tavalla, jotta tavoiteltu soitto onnistui. <\/p>\n\n\n\n Vapauden ja rentouden harjoittelu ja havainnointi yhdess\u00e4 soittotunneilla auttaa oppilasta tavoittelemaan hyv\u00e4lt\u00e4 tuntuvaa soittoa. T\u00e4m\u00e4n tulisi olla aina yksi soiton l\u00e4ht\u00f6kohdista. Kehontuntemusta ja liikkuvuutta voi harjoitella my\u00f6s soitosta erill\u00e4\u00e4n, vaikka l\u00e4mmittelyn\u00e4 tunnin aluksi. K\u00e4si\u00e4 voi esimerkiksi opetella ensin rentouttamaan ihan vain paikallaan istuessa. <\/p>\n\n\n\n Oppilaan kanssa yhdess\u00e4 voi mietti\u00e4 yleisesti soiton vahvuuksia ja kehitett\u00e4vi\u00e4 osa-alueita. N\u00e4iden omien osaamisalueiden tunnistaminen auttaa ongelmanratkaisutilanteessa, kun oppilas voi huomioida esimerkiksi tyypilliset toimintamallinsa ja tarkastella niiden mahdollista vaikutusta. Muun muassa erilaiset j\u00e4nnitystilat voivat toistua eri tilanteissa ja soitettavissa kappaleissa. Opettaja saattaa huomata oppilaan oikean olkap\u00e4\u00e4n nousevan yl\u00f6s aina oikean k\u00e4den soittaessa nopeaa juoksutusta. Kun oppilas harjoittelutilanteessa kokee, ettei oikean k\u00e4den juoksutus suju tavoitteen mukaisesti, voi h\u00e4n ensiksi tarkistaa onko olkap\u00e4\u00e4 taas koholla ja auttaako sen rentouttaminen ongelman korjaamiseen. Opettaja voi my\u00f6s ohjata oppilasta l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n itse n\u00e4it\u00e4 \u201dopettajan huomioita\u201d. T\u00e4m\u00e4 voi tapahtua esimerkiksi oman harjoittelutilanteen videokuvaamisella tai harjoittelemalla peilin vieress\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Opettajalla on t\u00e4rke\u00e4 rooli tavoitteiden asettamisessa. Oppilasta tulee rohkaista miettim\u00e4\u00e4n soitettavan kappaleen omia ilmaisullisia tavoitteitaan. Tavoitteita ja niiden konkretisoimista tulee etsi\u00e4 pianon \u00e4\u00e4ress\u00e4. Opettajan esimerkit avartavat oppilaan tiet\u00e4myst\u00e4 pianon mahdollisuuksista esimerkiksi dynamiikkojen suhteen. Halutun soinnin ja linjan etsimist\u00e4 voi kokeilla esimerkiksi muunnellen k\u00e4den asentoa, k\u00e4den painoa, sormien intensiivisyytt\u00e4, nopeuttaa\/hidastaa liikett\u00e4 ja sormien kosketusnopeutta. <\/p>\n\n\n\n Kirjoittaja: <\/p>\n\n\n\n Anni Savolainen 2019, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet: <\/strong><\/p>\n\n\n\n Hannula, Markku 2014. Suomenkielisen laitoksen esipuhe kirjassa Ratkaisemisen taito, Polya George 2004. Art House. <\/p>\n\n\n\n Mark, Thomas 2003. What every pianist needs to know about the body. GIA Publications Inc. Chicago. <\/p>\n\n\n\n Pokki, Niklas 2016. Prima vista soiton harjoittelu ja opettaminen pedagoginen n\u00e4k\u00f6kulma pianistien prima vista -taitojen kehitt\u00e4miseen. Tohtoritutkinnon kirjallinen ty\u00f6. Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, DocMus-yksikk\u00f6. Viitattu 13.2.2019. http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-329-059-4 <\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Pianonsoiton itsen\u00e4isess\u00e4 harjoittelutilanteessa voi joutua tilanteeseen, jolloin harjoittelu ei suju ja kappale ei edisty. Voisiko n\u00e4iss\u00e4 tilanteissa soittaja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ongelmanratkaisukykyj\u00e4\u00e4n ja etsi\u00e4 uusia keinoja edesauttamaan omaa oppimistaan? Miten opettaja voi jo soittotunnilla ohjata oppilasta luovaan ongelmanratkaisuun? Taustaa Olen kokenut pianonsoitonharjoittelun v\u00e4lill\u00e4 raskaaksi ja jotkut ongelmat miltei mahdottomiksi. Olen my\u00f6s itse rajannut perusteettomasti omaa kyky\u00e4ni puuttua […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[129,235,441,47],"class_list":["post-1794","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-harjoittelumetodit","tag-itseohjautuvuus","tag-ongelmanratkaisu","tag-pianonsoiton-opetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1794","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1794"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1794\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2350,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1794\/revisions\/2350"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1794"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1794"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1794"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}