T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa pyrin parhaani mukaan tuomaan esille musiikillisen improvisaation hy\u00f6dyllisi\u00e4 vaikutuksia sek\u00e4 musiikinopiskelijakollegoideni mielipiteit\u00e4 sen opetuksen ep\u00e4kohdista. Tavoitteenani on my\u00f6s l\u00f6yt\u00e4\u00e4 improvisaation opetukseen kehitt\u00e4vi\u00e4 parannusehdotuksia. Artikkeliani varten laadin kyselyn 25:lle muusikolle\/musiikkipedagogille. <\/p>\n\n\n\n
Kuvittele ihminen ennen kielellist\u00e4 ilmaisua, instituutioiden ja sivistyksen aikakautta. Voisin kuvitella, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ihminen ilmaisi itse\u00e4\u00e4n kokonaisvaltaisesti, vapaana nyky-yhteiskunnan asettamista tavoitteista ja itsetietoisuudesta. <\/p>\n\n\n\n
Jo aikojen alusta asti ihmisell\u00e4 on ollut tarve ilmaista itse\u00e4\u00e4n eli pukea ajatuksensa ja tunteensa liikkeelliseen, \u00e4\u00e4nelliseen ja visuaaliseen muotoon. Itseilmaisun ja taiteen avulla ihminen hahmottaa ja rakentaa omaa maailmankuvaansa ja k\u00e4sityst\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n
Improvisointia voi kuvata taidoksi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kehoa, tilaa ja kaikkia inhimillisi\u00e4 apukeinoja fyysisen idean, tilanteen ja hahmon spontaaniin ilmaisemiseen (Koponen 2004, 18). <\/p>\n\n\n\n
Improvisaation peruspiirteit\u00e4 ovat siis yll\u00e4tt\u00e4vyys ja toistamattomuus, mik\u00e4 tekeekin siit\u00e4 spontaania ilmaisua. Improvisaatio yhdistet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 esitt\u00e4viin taiteisiin, mutta ilman muuta sit\u00e4 tapahtuu my\u00f6s muissa yhteyksiss\u00e4, kertoo Koponen. <\/p>\n\n\n\n
Suomalaisessa instituutiollisessa kulttuurissa musiikin improvisointia esiintyy muun muassa kansanmusiikissa ja jazz-musiikissa. <\/p>\n\n\n\n
Musiikillisen luomisen ja improvisaation on todettu vaikuttavan hyvinvointiin positiivisesti: Improvisaatio musiikkikasvatuksessa ja muunkin esitt\u00e4v\u00e4n taiteen parissa on t\u00e4ten eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Marja-Leena Juntunen kertoo artikkelissaan Kuuntele, liiku, keksi ja kokeile improvisoinnin olevan kehollista toimintaa, joka aktivoi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikki tiedolliset toiminnot vaatien kokonaisvaltaista l\u00e4sn\u00e4oloa yhdist\u00e4\u00e4kseen kehon ja mielen yhdeksi toimijuudeksi. <\/p>\n\n\n\n
Juntusen (2013, 42) mukaan improvisoimisen perimm\u00e4isen\u00e4 tavoitteena on ottaa haltuun halu, lupa ja mahdollisuus ilmaista omia tunteita ja ajatuksia kullekin ihmiselle yksil\u00f6llisell\u00e4 tavalla, sek\u00e4 luoda, rakentaa ja tuottaa uusia merkityksi\u00e4. Musiikillisessa ilmaisussa luottamus itseen ja omaan intuitioon on keskeist\u00e4: liika kriittisyys, j\u00e4nnittyneisyys ja pelko kahlitsevat toimintaa.<\/p>\n\n\n\n
Luovuutta ruokkiva ymp\u00e4rist\u00f6 ja improvisointi kehitt\u00e4v\u00e4t Juntusen (2013, 42-45) mukaan muun muassa: \uf0e8 <\/p>\n\n\n\n
Olisi siis t\u00e4rke\u00e4\u00e4 luoda ilmapiiri, joka sallii virheiden tekemisen ja uuden kokeilemisen. Yksil\u00f6n t\u00e4ytyy l\u00f6yt\u00e4\u00e4 oma sis\u00e4inen motivaationsa ilmaisuun ulkoisen motivaation, ymp\u00e4rist\u00f6n kautta. Jos ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 saadut impulssit tukahduttavat mahdollisuuden vapaaseen ilmaisuun ja vaarantavat improvisoijan turvallisuuden tunteen, ei ilmaisu ole spontaania taikka l\u00e4sn\u00e4olevaa. Jos taas ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 saadut impulssit luovat improvisoijalle tunteen siit\u00e4, ett\u00e4 virheit\u00e4 saa tehd\u00e4 ja niiden v\u00e4ltt\u00e4misen sijaan el\u00e4myksellisyys sek\u00e4 tunteen projisoiminen ovat ilmaisussa t\u00e4rkeimpi\u00e4 elementtej\u00e4 voi improvisoinnista tulla antoisa, kehitt\u00e4v\u00e4 ja elinik\u00e4inen kanava ilmaisuun. <\/p>\n\n\n\n
Improvisaatio, niin kuin musiikkikin, on kulttuurikeskeist\u00e4. N\u00e4in ollen on my\u00f6s perusteltua olettaa, ett\u00e4 suomalainen ja l\u00e4nsimainen kulttuuri vaikuttavat tapaamme improvisoida ja luoda uutta. <\/p>\n\n\n\n
Yleinen uskomus on, ett\u00e4 l\u00e4nsimaille on tyypillist\u00e4 yksil\u00f6keskeinen, individualismia korostava suuntaus. It\u00e4ist\u00e4 maailmaa taas leimaa kollektiivinen ja yhteis\u00f6\u00e4 painottava suuntaus (Louhivuori 2009, 12). Afrikkalaisessa kulttuurissa ja musiikkiperinteess\u00e4 painopiste on musiikin jakamisessa ja yhteis\u00f6llisess\u00e4 tekemisess\u00e4, kun taas l\u00e4nsimaissa kulttuurissa musiikin harjoittaminen on enemm\u00e4n yksil\u00f6llist\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 ja harjoittelukeskeisemp\u00e4\u00e4 (Louhivuori 2009, 12-13). <\/p>\n\n\n\n
Afrikkalaisen- ja l\u00e4nsimaalaisen kulttuurin vastakkainasettelu havainnollistaa, ett\u00e4 musiikin, improvisaation ja opettamisen k\u00e4sitteiden hahmottaminen on kulttuurisidonnaista. Afrikkalainen musiikkiperinne perustuu pitk\u00e4lti suulliseen perim\u00e4\u00e4n, tekem\u00e4ll\u00e4 oppimiseen ja yhteis\u00f6llisiin, sosiaalisiin tilanteisiin. Kokeilemisen kulttuuri ja improvisaatiollinen tekeminen on siis lapsesta asti mukana. <\/p>\n\n\n\n
Suomessa oma musiikkiperinteemme on muovautunut l\u00e4nsimaisen kulttuurin vaikutuksen alla. Skaalojen ja musiikillisten kuvioiden harjoitteleminen treenikopissa on karrikoitu esimerkki musiikin ja improvisoinnin harjoittamisesta individualistisesti. Opimme paljon opettajiltamme, oppikirjoista ja internetin kautta. Vaikka sosiaalinen oppimisymp\u00e4rist\u00f6 on l\u00e4sn\u00e4 musiikinopiskelussa my\u00f6s l\u00e4nsimaisessa kulttuurissa, on sen painoarvo huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi alkuper\u00e4iskansojen musiikinoppimistilanteissa. <\/p>\n\n\n\n
Uudessa taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmassa (2017) korostetaan s\u00e4velt\u00e4misen ja improvisaation opetuksen merkityst\u00e4 musiikin perus- ja syvent\u00e4viss\u00e4 opinnoissa. Oppilasta halutaan kannustaa toteuttamaan teoksissa improvisoituja ja itse sovitettuja osuuksia ja s\u00e4velt\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa musiikkia. <\/p>\n\n\n\n
Opetussuunnitelman mukaan toimittaessa, t\u00e4ytyisi siis oppilaitoksen antaa musiikin perus- ja syvent\u00e4viss\u00e4 opinnoissa mahdollisuus luovaan ja sallivaan opetusilmapiiriin, joka mahdollistaisi oppilaan oman kehityksen improvisoijana ja s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Suomessa ollaan siis jo tartuttu toimiin valtakunnallisella tasolla improvisaation ja s\u00e4vellyksen opettamisen kehitt\u00e4misess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on hieno asia ja askel eteenp\u00e4in improvisaation yleistymisen ja siihen liittyv\u00e4n pelottavan stigman poistamisen kannalta. <\/p>\n\n\n\n
Oma tieni vaivattomaan ja vapaaseen improvisaatioon ei ole ollut mutkaton. Oman improvisointini kapasiteetin, keskener\u00e4isyyden ja tyylin hyv\u00e4ksyminen lienev\u00e4t niit\u00e4 vaikeimpia asioita itselleni. Ajoittain vaivun edelleen ep\u00e4toivoon yritt\u00e4ess\u00e4ni j\u00e4ljitell\u00e4 parhaani mukaan legendaaristen jazzvirtuoosien sooloja, vain todetakseni, ett\u00e4 en kuulosta l\u00e4himaillekaan samalta. Sitten muistan, ett\u00e4 eih\u00e4n minun tarvitsekaan. Traditiota on suotavaa kunnioittaa, ei tunnustaa ykseyten\u00e4. Seh\u00e4n kumoaisi koko improvisaation idean; oman henkil\u00f6kohtaisen ilmaisun ja uuden luomisen. <\/p>\n\n\n\n
Musiikillinen improvisaatio on spontaania ideoiden ilmaisua ja tunteen projisoimista musiikin keinoin. Parhaimmillaan musiikillinen improvisointi on vapaata, aitoa ja tunteikasta ilmaisua, joka rikastuttaa sek\u00e4 omaa musisointia, ett\u00e4 esiintyj\u00e4n ja yleis\u00f6n v\u00e4list\u00e4 kommunikaatiota ja yhteytt\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4, joillekin opiskelijoille improvisaatio on opistomaailman ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys, joka saa aikaan syd\u00e4mentykytyksi\u00e4 sek\u00e4 pelokkaan ja ahdistavan ilmapiirin. <\/p>\n\n\n\n
Omasta kokemuksestani musiikin opiskelijana Suomessa tied\u00e4n, ett\u00e4 musiikillisen improvisaation opetus sek\u00e4 pop\/jazz ett\u00e4 klassisen musiikin puolella voi olla ajoittain konservatiivista ja jazz-musiikkiin painottuvaa. Olen kokenut opetuksen olevan yleisesti ottaen eritt\u00e4in laadukasta, vaikkakin mielest\u00e4ni vapaan ilmaisun, yhteis\u00f6llisyyden ja oppilaan sis\u00e4isen motivaation l\u00f6yt\u00e4misen t\u00e4rkeytt\u00e4 ei korosteta tarpeeksi. <\/p>\n\n\n\n
Kyselyyn vastanneet muusikot ja musiikinopettajaopiskelijat olivat l\u00e4hestulkoon yksimielisi\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 suomalaisen musiikillisen improvisaation opetus on ajoittain yksipuolista, luovuutta tukahduttavaa sek\u00e4 ajoittain vanhahtavia pedagogisia tuulahduksia t\u00e4ynn\u00e4. Kyselyyn vastanneiden kesken vallitsi my\u00f6s ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 improvisaatiota ei opeteta tarpeeksi, eik\u00e4 opetus ole yhteis\u00f6llist\u00e4 toimintaa korostavaa. Klassisen musiikin opiskelijat olivat harmissaan siit\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n opinnoissaan improvisaation opetus on l\u00e4hes olematonta. <\/p>\n\n\n\n
Kyselyn vastastauksista ilmeni my\u00f6s, ett\u00e4 opiskelijoilla on vaikeuksia improvisoida luontevasti ja vapaasti johtuen siit\u00e4, ett\u00e4 jazz-musiikin improvisoinnin opetus on koettu radikaalin ehdottomaksi, paineistetuksi ja jopa opettajan mahdollisuudeksi n\u00f6yryytt\u00e4\u00e4 ep\u00e4onnistunutta oppilastaan. Useiden kyselyyn vastanneiden mielest\u00e4 jazz-musiikin merkityst\u00e4 improvisointikulttuurissa korostetaan opistomaailmassa tarpeettoman paljon, verrattuna muuhun populaarimusiikkiin ja kansanmusiikkiin. <\/p>\n\n\n\n
Kyselyn tulokset voisi tiivist\u00e4\u00e4 yhteen lauseeseen: Opiskelijat toivoivat musiikin improvisaation vapautumista ja monimuotoistumista suomalaisessa musiikinopiskelukulttuurissa. <\/p>\n\n\n\n
Kyselyn perusteella musiikillisen improvisaation opetuksessa on parantamisen varaa. Suurin askel musiikillisen improvisaation opetuksen kehitt\u00e4mist\u00e4 kohti, olisi valtakunnallinen ja konkreettinen muutos asenteeseen. Absoluuttisista totuuksista ja vanhentuneista pedagogisista asenteista t\u00e4ytyisi luopua, sill\u00e4 musiikki ja improvisointi muuttavat muotoaan jatkuvasti. T\u00e4m\u00e4 ei suinkaan tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 jazz, ja sen traditio, t\u00e4ytyisi unohtaa. P\u00e4invastoin. Arvokkaaksi koetut asiat on hyv\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 opetuksessa, unohtamatta kuitenkaan avointa asennetta muita tyylilajeja sek\u00e4 oppilaan omaa vapaata ilmaisua ja henkil\u00f6kohtaisia preferenssej\u00e4 kohtaan. <\/p>\n\n\n\n
Tiedostan hyvin sen, ett\u00e4 kokonaisen kansakunnan musiikkikulttuuria ei noin vain muuteta, mutta mielest\u00e4ni musiikkipedagogi- ja musiikinopettajakoulutus ovat hyv\u00e4 paikka aloittaa. Tehk\u00e4\u00e4mme tulevaisuuden pedagogeista tietoisempia improvisaation monimuotoisuudesta sek\u00e4 korostakaamme sen potentiaalisia hyvi\u00e4 vaikutuksia yksil\u00f6n ja yhteis\u00f6n hyvinvointiin. <\/p>\n\n\n\n
Parannusideoita musiikillisen improvisaation opetukseen: <\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hteet: <\/strong><\/p>\n\n\n\n Juntunen, M-L. 2013. Kuuntele, liiku, keksi ja kokeile : improvisointi ja s\u00e4velt\u00e4minen musiikkiliikunnan kontekstissa. Julkaisussa S\u00e4velt\u00e4j\u00e4ksi kasvattaminen : Pedagogisia n\u00e4k\u00f6kulmia musiikin luovaan tekijyyteen. Toim. Ojala, J., Ojala, J. & V\u00e4kev\u00e4, L. Helsinki: Opetushallitus. Viitattu 25.4.2019. <\/p>\n\n\n\n Koponen, P. 2004. Improkirja. Helsinki: Like. Viitattu 25.4.2019. <\/p>\n\n\n\n Louhivuori, J. 2009. N\u00e4k\u00f6kulmia musiikkikasvatuksen merkityksiin. J Musiikkikasvatus : N\u00e4k\u00f6kulmia kasvatukseen, opetukseen ja tutkimukseen. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Suomen Musiikkikasvatusseura – FiSME r.y. Viitattu 25.4.2019. <\/p>\n\n\n\n Louhivuori, J. N.d. Rytmi veress\u00e4 vai kulttuurissa? Mit\u00e4 opittavaa meill\u00e4 on alkuper\u00e4iskansojen musiikin oppimisen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4? Diaesitys, s\u00e4hk\u00f6postiviesti 13.3.2019. Vastaanottaja S. Saarisalo. Professori emerituksen havainnollistavat ohjeita opinn\u00e4ytety\u00f6t\u00e4\u00e4n kirjoittaville musiikkipedagogeille. Viitattu 28.4.2019. <\/p>\n\n\n\n Taiteen perusopetuksen laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteet 2017. Helsinki: Opetushallitus. Viitattu 25.4.2019. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa pyrin parhaani mukaan tuomaan esille musiikillisen improvisaation hy\u00f6dyllisi\u00e4 vaikutuksia sek\u00e4 musiikinopiskelijakollegoideni mielipiteit\u00e4 sen opetuksen ep\u00e4kohdista. Tavoitteenani on my\u00f6s l\u00f6yt\u00e4\u00e4 improvisaation opetukseen kehitt\u00e4vi\u00e4 parannusehdotuksia. Artikkeliani varten laadin kyselyn 25:lle muusikolle\/musiikkipedagogille. Alussa oli vain tarve luoda Kuvittele ihminen ennen kielellist\u00e4 ilmaisua, instituutioiden ja sivistyksen aikakautta. Voisin kuvitella, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ihminen ilmaisi itse\u00e4\u00e4n kokonaisvaltaisesti, vapaana nyky-yhteiskunnan […]<\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[50,440,141,388,439],"class_list":["post-1784","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","tag-improvisaatio","tag-improvisaation-opetus","tag-improvisoinnin-opettaminen","tag-itseilmaisu","tag-musiikillinen-ilmaisu"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1784","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1784"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1784\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1791,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1784\/revisions\/1791"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1784"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1784"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1784"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}