Jousisoitto on aina ollut olennainen osa kontrabasson soittoa, mutta muussa kuin klassisessa musiikissa siihen t\u00f6rm\u00e4\u00e4 melko harvoin. Jazz-musiikin alkuaikoina saattoi jousta kuulla k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n s\u00e4est\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa pizzicato- ja slap-tekniikoiden lis\u00e4ksi. My\u00f6hemmin basisteille annettiin my\u00f6s enemm\u00e4n solistista roolia, erityisesti bebop- kauden aikana, mutta vain kourallinen soittajia t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n menness\u00e4 on k\u00e4ytt\u00e4nyt sooloimprovisoinnissaan jousta. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4yn lyhyesti l\u00e4pi jousisoiton historiaa jazz-musiikissa, tunnetuimpia soittajia sek\u00e4 tapoja, miten jazz-tyylist\u00e4 soittoa voi harjoitella. <\/p>\n\n\n\n
Kontrabasson juuret solistisena instrumenttina ulottuvat 1700-luvulle asti. Klassisen tyylikauden s\u00e4velt\u00e4jien, kuten esimerkiksi Wolfgang Amadeus Mozartin ja Johann Baptist Vanhalin, teoksista l\u00f6ytyy kontrabassolle kirjoitettuja konserttoja sek\u00e4 solistisia jaksoja. Soittimella oli siis jo pitk\u00e4 perinne tultaessa 1900-luvulle, jolloin jazz-musiikki alkoi kehitty\u00e4 Yhdysvalloissa. <\/p>\n\n\n\n
Varhaisissa jazz-yhtyeiss\u00e4 basson roolia hoiti yleens\u00e4 tuuba mutta 1920-luvulle tultaessa kontrabasso oli suurimmaksi osaksi ottanut sen paikan komppiryhm\u00e4ss\u00e4. Jazzin alkuaikoina basistit, kuten Pops Foster tai Wellman Braud, saattoivat vaihdella useamman eri soittotekniikan v\u00e4lill\u00e4 saman kappaleen aikana. Esimerkin t\u00e4st\u00e4 voi kuulla mm. Duke Ellingtonin kappaleessa \u201dCotton Club Stomp\u201d. Ensimm\u00e4inen levytetty jousisoolo on Bob Haggartin soittama \u201dThe Big Bass Viol\u201d 1930-luvun lopulta Bob Crosbyn yhtyeen kanssa. Jousisoolon lis\u00e4ksi Haggart soittaa my\u00f6s soolon slapaten sek\u00e4 pizzicatona (Goldsby, 1990). <\/p>\n\n\n\n
Ensimm\u00e4iset merkitt\u00e4v\u00e4t solistit, jotka k\u00e4yttiv\u00e4t jousta sooloissaan, olivat Leroy \u201dSlam\u201d Stewart sek\u00e4 Jimmy Blanton. Slam Stewart tuli tunnetuksi Slim & Slam-duon (yhdess\u00e4 kitaristi Slim Gaillardin) kanssa vuonna 1938 levytetyst\u00e4 kappaleesta \u201dFlat Foot Floogie\u201d, jossa Stewart soittaa lyhyen soolon jousella (Goldsby, 2010). Stewartin melodinen kieli on vahvasti swing-kauden tyylin mukaista ja h\u00e4nen soittonsa erottaa muista h\u00e4nen tapansa laulaa soolojen mukana oktaavia korkeammalta. <\/p>\n\n\n\n
My\u00f6hemmin Stewart levytti ja esiintyi mm. Art Tatumin, Benny Goodmanin, Charlie Parkerin ja Don Byasin kanssa. Hyvi\u00e4 esimerkkej\u00e4 Stewartin soitosta ovat mm. saksofonisti Don Byasin kanssa levytetty duetto standardista \u201dI Got Rhythm\u201d, Art Tatum Trion kanssa levytetty \u201dAfter You\u2019ve Gone\u201d sek\u00e4 \u201dJust You, Just Me\u201d saksofonisti Lester Youngin kvartetin kanssa. <\/p>\n\n\n\n
Jimmy Blantonin ura oli hyvin lyhyt, h\u00e4n kuoli v. 1942 ollessaan vasta 23-vuotias. Silti h\u00e4n ehti tehd\u00e4 suuren vaikutuksen bassosolistina ja h\u00e4nt\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4isen\u00e4 jazzin kontrabassovirtuoosina. Duke Ellingtonin kanssa levytetyt vuonna 1940 piano-basso-duetot ovat hieno esimerkki Blantonin soittotyylist\u00e4. Esimerkiksi kappaleessa \u201dMr J.B. Blues\u201d Blanton hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sooloissaan sek\u00e4 sormia ett\u00e4 jousta. Jousisooloja l\u00f6ytyy my\u00f6s kappaleista \u201dBody And Soul\u201d sek\u00e4 \u201dSophisticated Lady\u201d. <\/p>\n\n\n\n
Bebop-kaudella nousi pinnalle uusia soittajia Stewartin ja Blantonin rinnalle. T\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 jousisoiton kannalta voidaan pit\u00e4\u00e4 Paul Chambersia, joka tuli tunnetuksi Miles Davisin ja John Coltranen yhtyeiss\u00e4 sek\u00e4 oman kvintettins\u00e4 kanssa. Chambersin jousitekniikka oli todella edistynyt vahvan klassisen taustan ansiosta ja h\u00e4nen melodinen kielens\u00e4 oli vahvasti bebop- tyylin mukaista. T\u00e4h\u00e4n asti basistien soolot olivat usein vain muutaman tahdin mittaisia breikkej\u00e4 tai yhden-kahden choruksen mittaisia. Chambersin soolot olivat pitki\u00e4 ja kehittelevi\u00e4 muiden solistien tapaan. (Goldsby, 2010.)<\/p>\n\n\n\n
Hyvi\u00e4 esimerkkej\u00e4 Chambersin soittotyylist\u00e4 ovat h\u00e4nen oman kvintettins\u00e4 kanssa levytetyt \u201dTale of the Fingers\u201d (Whims of Chambers, 1956), ja \u201dThe Theme\u201d (Bass on Top, 1957) joissa h\u00e4n soittaa pitk\u00e4n soolon rumpujen ja pianon s\u00e4estyksell\u00e4. Bebop- tyylisen sooloilun lis\u00e4ksi Chambersin tuotannosta l\u00f6ytyy my\u00f6s versiointi jazz-standarista \u201dYesterdays\u201d (Bass on Top, 1957), jonka kitaras\u00e4estyksell\u00e4 rubatossa esitetty teema hakee klassisen musiikin s\u00e4vyj\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
50-luvulta eteenp\u00e4in jazz-musiikki kehittyi nopeasti ja samalla my\u00f6s jousen k\u00e4ytt\u00f6 alkoi monipuolistua musiikin mukana. Basistit kuten Charles Mingus, Miroslav Vitous, Christian McBride, John Clayton, Arni Egilsson ja Eddie Gom\u00e9z ovat vieneet jousella improvisointia teknisesti ja musiikillisesti monipuolisempiin suuntiin. My\u00f6s jazz-musiikin ulkopuolelta l\u00f6ytyy jousella improvisoivia soittajia, kuten Edgar Meyer, joka yhdistelee musiikissaan klassista, bluegrassia sek\u00e4 jazzia sek\u00e4 Renaud Garcia-Fons, jonka musiikki ottaa paljon vaikutteita maailmanmusiikista (Saunders, 2017). T\u00e4ss\u00e4 muutamia tutustumisen arvoisia levyj\u00e4: <\/p>\n\n\n\n
Miroslav Vitous \u2013 Emergence Arni Egilsson \u2013 Basses Loaded John Goldsby \u2013 Tale of the Fingers Christian McBride \u2013 Getting\u2019 To It Eddie Gomez\/Bill Evans \u2013 Montreux III Edgar Meyer – Unfolding <\/p>\n\n\n\n
Suurimpia haasteita jazz-jousisoitossa on jazz-musiikille ominainen kolmimuunteisuus, eli nk. swing-fraseeraus. Kolmimuunteisuudessa paino on synkoopilla, eli t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa triolin viimeisell\u00e4 iskulla. Helpoin tapa l\u00e4hte\u00e4 harjoittelemaan jazz-fraseerausta on kaarittaa iskulla olevat \u00e4\u00e4net ja siirt\u00e4\u00e4 jousitukset synkoopeille, jolloin niille tulee luonnostaan enemm\u00e4n painoa (Goldsby, 1990). Fraseerauksen ja soundin oppimiseksi olisi suositeltavaa kuunnella paljon levyj\u00e4 ja tehd\u00e4 transkriptioita niin jousisoittajien kuin muidenkin instrumenttien sooloista. <\/p>\n\n\n\n
Toisen haasteen tuovat erilaiset jousitukset. Koska improvisaatio tapahtuu hetkess\u00e4 aina ei ehdi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, aloittaako linjan veto- vai ty\u00f6nt\u00f6jousella. Siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 harjoitella erilaisia asteikkoja, lickej\u00e4, melodioita ja kokonaisia sooloja molemmilla jousituksilla. My\u00f6s kaaritusten m\u00e4\u00e4r\u00e4t sek\u00e4 erilaiset jousitekniikat (detache, spiccato jne.) tuovat lis\u00e4haasteen jousella improvisoinnin hallintaan. N\u00e4it\u00e4 kaikkia harjoittelemalla voi kuitenkin kasvattaa omaa improvisoinnin ty\u00f6kalupakkiaan eik\u00e4 tule lukinneeksi itse\u00e4\u00e4n vain yhteen tapaan soittaa. <\/p>\n\n\n\n
Jousisoitto kontrabassolla on eritt\u00e4in haastavaa mutta my\u00f6s todella palkitsevaa. Se mahdollistaa pizzicato-soittoon verrattuna improvisoivalle basistille huomattavasti laajemman dynamiikka- ja sointipaletin. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n jousen asemointia tallan ja otelaudan v\u00e4lill\u00e4 muuttamalla on mahdollista saavuttaa suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 erilaisia sointiv\u00e4rej\u00e4. Jousi my\u00f6s antaa \u00e4\u00e4nille pidemm\u00e4n ja kantavamman soinnin, joka auttaa erityisesti, kun soitetaan basson yl\u00e4rekisteriss\u00e4. Kantavampi sointi mahdollistaa my\u00f6s puhallin- tai laulumaisen fraseerauksen, enemm\u00e4n nyansseja sek\u00e4 vibraton k\u00e4yt\u00f6n. <\/p>\n\n\n\n
Puhtaasti tekniikan kehityksen n\u00e4k\u00f6kulmasta jousisoiton tulisi olla ehdoton osa harjoittelua otelautak\u00e4den tekniikan ja intonaation kehityksen vuoksi. Sormisoitto antaa huomattavasti enemm\u00e4n anteeksi molemmissa, mutta jousen kanssa harjoitellessa s\u00e4velpuhtaus on tarkemmin kuultavissa ja siten my\u00f6s helpompaa korjata. <\/p>\n\n\n\n
Goldsby, J. 1990. Jazz Bowing Techniques for the Improvising Bassist. Jamey Aebersold Jazz. <\/p>\n\n\n\n
Goldsby, J. 2010, The Jazz Bass Book, Backbeat Books.<\/p>\n\n\n\n
Saunders, G. R. 2017. The Art of the Bow \u2013 Towards Developing a Pedagogy for Arco Jazz Bass. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Jousisoitto on aina ollut olennainen osa kontrabasson soittoa, mutta muussa kuin klassisessa musiikissa siihen t\u00f6rm\u00e4\u00e4 melko harvoin. Jazz-musiikin alkuaikoina saattoi jousta kuulla k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n s\u00e4est\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa pizzicato- ja slap-tekniikoiden lis\u00e4ksi. My\u00f6hemmin basisteille annettiin my\u00f6s enemm\u00e4n solistista roolia, erityisesti bebop- kauden aikana, mutta vain kourallinen soittajia t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n menness\u00e4 on k\u00e4ytt\u00e4nyt sooloimprovisoinnissaan jousta. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4yn lyhyesti […]<\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[436,438,437],"class_list":["post-1777","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","tag-jazz-musiikin-opetus","tag-jousisoitto","tag-kontrabasso"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1777","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1777"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1777\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1783,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1777\/revisions\/1783"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1777"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1777"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1777"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}