Oman lapsuuden j\u00e4nnityskokemukset ja ohjaamiemme muskariryhmien lasten j\u00e4nnityskokemukset her\u00e4ttiv\u00e4t pohtimaan, voidaanko lasten kokemuksia l\u00e4pi k\u00e4ym\u00e4ll\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 esiintymispelon tuomia paineita. Pohdimme my\u00f6s voiko hyv\u00e4ll\u00e4 ryhm\u00e4dynamiikalla olla vaikutusta positiiviseen esiintymiskokemukseen. Onko ryhm\u00e4ll\u00e4 vaikutusta lapsen itsetunnon kasvuun ja vaikuttaako jo pienen\u00e4 omaksuttu hyv\u00e4 itsetunto saamaan positiivisen ajattelun esiintymist\u00e4 kohtaan? <\/p>\n\n\n\n
Ryhm\u00e4 voi vaikuttaa olennaisesti lapsen j\u00e4nnityskokemuksiin. Ryhm\u00e4 kokemus voi olla negatiivinen tai positiivinen. Ryhm\u00e4n vaikutus voi tuottaa hallaa esiintymiskokemuksiin tai joskus nimenomaan ryhm\u00e4n vaikutus on positiivinen ja luo lis\u00e4\u00e4 itsevarmuutta ja saa esiintymisen tuntumaan mukavalta. Ryhm\u00e4 muodostuu ihmisist\u00e4, joilla on yhteinen tavoite, keskin\u00e4inen vuorovaikutus, yhteiset pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t, ty\u00f6njako ja johtajuus. Ryhm\u00e4dynamiikalla tarkoitetaan ryhm\u00e4n sis\u00e4ist\u00e4 voimaa, joka syntyy ryhm\u00e4n j\u00e4senten vuorovaikutuksesta. (Pietarila 2016, 16-17.) <\/p>\n\n\n\n
Ryhm\u00e4n ohjaaja on vastuussa ryhm\u00e4n vuorovaikutuksen viritt\u00e4misest\u00e4 ja turvallisen ilmapiirin luomisesta. Ryhm\u00e4ytt\u00e4minen on opettajan t\u00e4rkeimpi\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 ryhm\u00e4n muodostumisen alkuvaiheessa. Erilaisten harjoitusten avulla p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n vuorovaikutukseen muiden ryhm\u00e4l\u00e4isten kanssa. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jokainen ryhm\u00e4n j\u00e4sen kokee tulevansa huomioiduksi omana itsen\u00e4\u00e4n. Oman identiteetin esille tuominen on luontevaa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 esimerkiksi nimi\u00e4 harjoituksen perustana. (Pietarila 2016, 21-22.) <\/p>\n\n\n\n
Kehityspsykologi Lev Vygotskyn mukaan vuorovaikutus on t\u00e4rkein asia lapsen kognitiivisen kehityksen kannalta. Vygotsky k\u00e4ytti termi\u00e4 l\u00e4hikehityksen vy\u00f6hyke, jolla kuvataan lapsen oppivan parhaiten joko aikuisen tai itse\u00e4\u00e4n taitavamman lapsen seurassa (Pietarila 2016, 26). K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemuksen mukaan ryhm\u00e4n vaikutus on voinut olla niin merkitt\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 lapsi on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt jatkaa harrastusta itselleen t\u00e4rke\u00e4ksi muodostuneen ryhm\u00e4n takia (Pietarila 2016, 25). <\/p>\n\n\n\n
Jokaista on varmasti joskus j\u00e4nnitt\u00e4nyt esiintyess\u00e4\u00e4n, vaikka p\u00e4iv\u00e4kodin tai koulun joulu- ja kev\u00e4tjuhlissa. J\u00e4nnitt\u00e4minen n\u00e4kyy ja tuntuu kehossa ja se on luonnollinen osa ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4. J\u00e4nnitys on autonomisen hermoston reagoimista vaativaan tilanteeseen, miss\u00e4 adrenaliinin eritys lis\u00e4\u00e4ntyy (YTHS 2019). <\/p>\n\n\n\n
Yleisimm\u00e4t syyt j\u00e4nnitt\u00e4miseen ovat pitk\u00e4lti yksil\u00f6llisi\u00e4, joten j\u00e4nnitt\u00e4minen voi ilmet\u00e4 eri tavoin. Esiintymisj\u00e4nnitykseen vaikuttavat aikaisemmat viestint\u00e4kokemukset, itselle asetetut paineet tai t\u00e4ydellisyyden tavoittelu. J\u00e4nnityksen aikaansaamia tuntemuksia ovat mm. syd\u00e4men ly\u00f6ntitiheyden nousu, hikoilu, \u00e4\u00e4nen v\u00e4rin\u00e4, k\u00e4sien vapina, levoton olo sek\u00e4 kasvojen punoitus (Kielijelppi 2017). <\/p>\n\n\n\n
Musiikin esitt\u00e4minen, puheen tai esitelm\u00e4n pit\u00e4minen aiheuttaa useimmille j\u00e4nnityst\u00e4. Jotkut kokevat jopa oman mielipiteen esitt\u00e4misen j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4n\u00e4, ja toiset taas nauttivat siit\u00e4, j\u00e4nnityksest\u00e4 huolimatta. Esiintymistilanteen voi kokea samanaikaisesti kiehtovana ja pelottavana. Jos esiintymistilanne on henkil\u00f6lle uusi, voivat j\u00e4nnityksest\u00e4 johtuvat reaktiot yll\u00e4tt\u00e4\u00e4. Ne voidaan kokea ep\u00e4normaaleina tilanteina. Kokenut esiintyj\u00e4 voi taas kokea j\u00e4nnityksen tunteen antavan esitykselle loppusilauksen. (Uusitalo-Ikonen 2013, 3).<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4m\u00e4 tuntemukset tulevat alitajuntaisesti, koska esiintyj\u00e4n ajatuksiin nousee ep\u00e4ilyj\u00e4 ja itsekriittisi\u00e4 mielipiteit\u00e4 esiintymisen kiinnostavuudesta ja omista kyvyist\u00e4 esiintyj\u00e4n\u00e4. Esityksen aikana ajatus tuntuu kulkevan oudosti, ja toisinaan keskittyminen on hankalaa. Ilmenemismuotoja on monia, ja oireet saattavat tuntua hyvinkin voimakkailta. Kyse ei kuitenkaan ole sairaudesta. Esiintymisj\u00e4nnityksen taustalla voivat vaikuttaa monenlaiset syyt. Esiintymistilanteita voi helpottaa esimerkiksi hyvin harjoiteltu esitys. (YTHS 2019.)<\/p>\n\n\n\n
Esiintymisongelman voittamiseksi on jo olemassa monia hyvi\u00e4 keinoja, siihen ei kuitenkaan l\u00f6ydy yksiselitteist\u00e4 ratkaisua. T\u00e4rkeint\u00e4 on keskitty\u00e4 jokaiseen esiintymiseen, jolloin my\u00f6s vireytyminen on parempaa. Esiintymisj\u00e4nnityksest\u00e4 voi koettaa p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon totuttelemalla olemaan yleis\u00f6n edess\u00e4. (Uusitalo-Ikonen 2013, 38.)<\/p>\n\n\n\n
Lasten itsetunto kehittyy i\u00e4n my\u00f6t\u00e4 ja lapsi tarvitsee tukea itsetunnon kehittyess\u00e4 h\u00e4nen vanhemmiltaan ja muilta aikuisilta, jotka tukevat lapsen kasvua h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 eri vaiheissa. Lapsen hyv\u00e4ll\u00e4 itsetunnolla tarkoitetaan lapsen my\u00f6nteist\u00e4 ja totuudenmukaista k\u00e4sityst\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n, omista ominaisuuksistaan ja taidoistaan. Itsetunto on siis n\u00e4in ollen itsens\u00e4 tuntemista ja itsens\u00e4 hyv\u00e4ksymist\u00e4. (MLL 2017.)<\/p>\n\n\n\n
Itsetuntoa voidaan luonnehtia lapsen kykyn\u00e4 luottaa itseens\u00e4, pit\u00e4\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n arvostaa itse\u00e4\u00e4n sek\u00e4 kyky n\u00e4hd\u00e4 ja tuntea el\u00e4m\u00e4n t\u00e4rkeys ja ainutlaatuisuus. Muiden ihmisten arvostaminen lasketaan my\u00f6s hyv\u00e4n itsetunnon piiriin itseluottamuksen ja itsens\u00e4 arvostamisen lis\u00e4ksi. (Koljonen 2016, 6.) <\/p>\n\n\n\n
Lapsen itsetuntoa vahvistetaan hyv\u00e4ll\u00e4 kasvatusilmapiirill\u00e4 ja hyvill\u00e4 vuorovaikutussuhteilla huoltajiin ja kasvattajiin. Lapsi tarvitsee turvaa ja hellyytt\u00e4, mutta my\u00f6s rajoja, jolloin lapsen itsetunto vahvistuu ja rakentuu hyv\u00e4lle pohjalle. On my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 lapsi oppii vuorovaikutus suhteita ja n\u00e4in ollen opettelee hallitsemaan sosioemotionaalisia taitoja, jotka kehitt\u00e4v\u00e4t tervett\u00e4 itsetuntoa ja itseluottamusta. <\/p>\n\n\n\n
Koljosen (2016) mukaan lapsen itsetuntoa voidaan tukea ja vahvistaa. Rakentava ja vilpit\u00f6n palaute turvallisessa ja kannustavassa ilmapiiriss\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 lapsen itsetuntoa, ja samalla h\u00e4n itse my\u00f6s oppii antamaan vilpit\u00f6nt\u00e4 palautetta muille. Lapsi tarvitsee positiivista palautetta, jotta h\u00e4n itse oppii tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4. Koljonen kuitenkin toteaa my\u00f6s, ett\u00e4 lapsi tarvitsee my\u00f6s rajoitetusti ep\u00e4onnistumisen kokemuksia, koska ne kuuluvat el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja ovat samalla t\u00e4rkeit\u00e4 opettavia tilanteita. <\/p>\n\n\n\n
Vahvuutensa tunnistanut lapsi ei yleens\u00e4 lannistu ep\u00e4onnistumisista vaan jatkaa sitke\u00e4sti kohti m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4t\u00e4, jotta saavuttaisi tavoitteensa. <\/p>\n\n\n\n
Itsetunnolla on eri osa-alueita. On yleinen itsetunto, joka rakentuu nelj\u00e4st\u00e4 muusta itsetunnon alueesta. Fyysinen, sosiaalinen, emotionaalinen ja suoritusitsetunto. Viimeisen\u00e4 mainittu kohtaa parhaiten muskaritunneilla tarvittavaan itsetuntoon. Siell\u00e4 lapset oppivat paljon uusia musiikkiin liittyvi\u00e4 asioita ja yritt\u00e4v\u00e4t monesti opetella niit\u00e4, jonkin tietyn leikin tai teht\u00e4v\u00e4n kautta. (Koljonen 2016.) <\/p>\n\n\n\n
Suoritusitsetunnolla tarkoitetaankin omien kykyjen ja taitojen tiedostamista ja niihin luottamista. Suoritusitsetunto my\u00f6s alkaa rakentua silloin kun lapsi huomaa osaavansa asioita ja suoriutuvansa niist\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in lapsi tarvitsee paljon positiivista, uskottavaa ja kohdistettua palautetta itsetunnon vahvistamiseksi. Yleens\u00e4 palaute vaikuttaa motivaatioon ja itseluottamukseen. (Koljonen 2016.) <\/p>\n\n\n\n
Lapselle tulisi antaa paljon kiitosta ja kehua kaikista toimistaan, etenkin yritt\u00e4misest\u00e4 ja erehtymisest\u00e4. Palautteen tulisi kuitenkin sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n arvostelua ja vertailua sek\u00e4 pelkk\u00e4\u00e4n lopputulokseen keskittymist\u00e4, koska se saattaa lannistaa lasta ja itsetunto alkaa k\u00e4rsi\u00e4 liikaa. (Koljonen 2016, 15-22.) <\/p>\n\n\n\n
Tutkittujen huomioiden pohjalta on luotu pedagoginen suuntaus, positiivinen pedagogiikka, jossa keskityt\u00e4\u00e4n nimenomaan lasten vahvuuksien ja voimavarojen tiedostamiseen ja harjoittamiseen. T\u00e4m\u00e4n uskotaan olevan tehokas tapa edist\u00e4\u00e4 ja tukea lapsen hyvinvointia ja oppimista sek\u00e4 turvallista kasvua ja kehityst\u00e4. (Koljonen 2016, 22-23.) Positiivisen pedagogiikan saloihin voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 Ben Furmanin (2016) ja kumppaneiden kehitt\u00e4m\u00e4n muksuoppi-kasvatusmetodin kautta. <\/p>\n\n\n\n
Varhaismusiikkikasvatuksen ryhm\u00e4opetuksessa haasteita ovat tuoneet muun muassa lasten sosiaalisten tilanteiden pelot. Kuinka kannustan lasta tulemaan vanhemman vierelt\u00e4 mukaan ryhm\u00e4\u00e4n ilman, ett\u00e4 lapsi tai aikuinen kokisi ujouden heikkoutena ja huonona asiana. Ent\u00e4 kuinka kannustan oppilasta kohtaamaan esiintymisj\u00e4nnityksens\u00e4 ja nousemaan lavalle ryhm\u00e4n mukana. <\/p>\n\n\n\n
Psykiatrian erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri ja psykoterapeutti Ben Furmanin ja kumppaneiden kehittelem\u00e4 Muksuoppi on askeleittain etenev\u00e4 prosessi, jonka tarkoituksena on auttaa lasta voittamaan erilaisia psykososiaalisia ongelmia aikuisen tuella. Muksuopin perusl\u00e4ht\u00f6kohtana toimii lapselle luontainen ajatus, jonka mukaan lapsi kokee ongelmiensa johtuvan jonkin taidon puutteesta. Aikuinen kokee helposti ongelmien johtuvan psyykkisist\u00e4 h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4 tai perheen ongelmista. (Furman 2016, 8-9.) <\/p>\n\n\n\n
Muksuoppi on kokoelma ohjeita, joita hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 aikuinen voi ty\u00f6skennell\u00e4 lasten kanssa tavalla, joka her\u00e4tt\u00e4\u00e4 toivoa, luo puitteet hedelm\u00e4lliselle yhteisty\u00f6lle ja auttaa lasta kehittelem\u00e4\u00e4n niit\u00e4 erityistaitoja, joita h\u00e4n tarvitsee voittaakseen ongelmansa. (Furman 2016, 9, 228.) <\/p>\n\n\n\n
Muksuopin ensimm\u00e4isell\u00e4 ja toisella askelmalla etsit\u00e4\u00e4n taito, jonka avulla lapsi kykenee hallitsemaan ongelmaansa. Lapselta voidaan kysell\u00e4 mik\u00e4 on sellainen asia, joka on h\u00e4nelle vaikea ja miss\u00e4 h\u00e4n haluaisi olla parempi tai mit\u00e4 taitoa h\u00e4nen tulisi kehitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n viihtyisi paremmin koulussa tai vaikkapa ett\u00e4 pikkulapsi rohkenisi j\u00e4\u00e4d\u00e4 ilman vanhempaansa soittotunnille. (Furman 2016, 25-26.) <\/p>\n\n\n\n
Kolmanneksi lapsi saa nimet\u00e4 oman taitonsa, jolloin h\u00e4n voi ottaa taidon omakseen ja sitoutua sen oppimiseen. Lapsen oppimismotivaatio on ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja motivaatioon vaikuttaa se, kokeeko lapsi taidon oppimisen tarpeelliseksi eli onko siit\u00e4 h\u00e4nelle hy\u00f6ty\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Lapsi valitsee my\u00f6s voimaolennon, joka kannustaa lasta taidon oppimisessa. Voimaolento on lapsen sis\u00e4isen voiman symboli ja olentoa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 luovalla tavalla prosessin edetess\u00e4. Jos voimaolento on vaikkapa lapsen oma pehmolelu, aikuinen voi teatterin keinoin ihastella lapsen edistymist\u00e4 tai muistuttaa taidosta, jos se meinaa unohtua. <\/p>\n\n\n\n
Prosessin osaksi kuuluu kannustajajoukon valitseminen. Lapsi valitsee itselleen kannustajia, jotka voivat prosessin aikana kannustaa, muistuttaa ja kehua lasta. Kannustajat voivat olla l\u00e4heisi\u00e4 aikuisia, mutta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 valita mukaan my\u00f6s lapsia, kuten serkkuja tai yst\u00e4vi\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Motivaation yll\u00e4pit\u00e4miseksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tiedostaa uudesta taidosta koituvat hy\u00f6dyt, mutta pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n taidon t\u00e4rkeyden ymm\u00e4rt\u00e4minen ei riit\u00e4; lapsi tarvitsee itseluottamusta uskoakseen omaan oppimiskykyyns\u00e4. Itseluottamuksen vahvistamiseksi lapsen kanssa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n keskustelua aiheesta ja pyydet\u00e4\u00e4n kannustajia mukaan kertomaan lapselle, miksi on syyt\u00e4 uskoa, ett\u00e4 h\u00e4n onnistuu uuden taidon opettelussa. (Furman 2016, 27-29.) <\/p>\n\n\n\n
Muksuoppiin kuuluu my\u00f6s uuden taidon oppimisen juhlistaminen. Lapsi saa itse suunnitella juhlistamista yhdess\u00e4 aikuisen kanssa. Juhlistaminen on paitsi palkinto, my\u00f6s siirtym\u00e4riitti, jossa tieto lapsen kehitysaskeleesta v\u00e4litet\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4lle sosiaaliselle verkostolle. Taidon tulee olla sellainen, ett\u00e4 sit\u00e4 voi esitell\u00e4 ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 puhumatta itse ongelmasta. Sama p\u00e4tee taidon opettelun julkistamiseen; on mukavampaa kertoa kavereille uuden taidon opettelemisesta kuin asiasta, jota ei osaa tai hallitse. (Furman 2016, 30-31.) <\/p>\n\n\n\n
Varhaismusiikkikasvatuksessa Muksuoppi voi toimia oivana ty\u00f6kaluna erilaisten haasteiden voittamisessa. Muksuoppia voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s ryhm\u00e4opetuksessa, esimerkiksi ryhm\u00e4dynamiikan kohentamisessa tai esiintymisj\u00e4nnityksen purkamisessa. Lapset voivat toimia toisilleen kannustajajoukkona ja voimael\u00e4in voi olla esimerkiksi luokan oma pehmolelumaskotti tai mielikuvitushahmo, joka seuraa mukaan j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4n esitykseen ja kannustaa lapsia eturiviss\u00e4. Muksuopin avulla voitettuja ongelmia juhlistettaessa kasvatetaan my\u00f6s ryhm\u00e4n yhteishenke\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Musiikkikasvatuksessa Furmanin ja kumppaneiden oppeja on p\u00e4\u00e4sty kokeilemaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Viisi-vuotias tytt\u00f6 aloitti syksyll\u00e4 muskarin, mutta h\u00e4n ei halunnut tulla luokkaan yksin ilman aikuista. Tytt\u00f6 seurasi oven pieless\u00e4 aikuisen vierell\u00e4 kiinnostuneena hymyillen muskarin touhuja, mutta ei halunnut tulla mukaan ryhm\u00e4n toimintaan. Tunti kului toisensa j\u00e4lkeen samalla tavalla. Ryhm\u00e4n muut lapset houkuttelivat tytt\u00f6\u00e4 mukaan yhteiseen tekemiseen, mutta vastauksena oli hymyily ja p\u00e4\u00e4n py\u00f6ritys. <\/p>\n\n\n\n
Syyslukukauden lopulla luin Muksuoppia ja p\u00e4\u00e4tin kokeilla menetelm\u00e4\u00e4 muskarissa. Tammikuun ensimm\u00e4inen tunti alkoi kuten aikaisemmatkin muskarikerrat; tytt\u00f6 j\u00e4i oven viereen seisomaan is\u00e4ns\u00e4 viereen. Muiden lasten h\u00e4listess\u00e4 luokan toisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 meill\u00e4 oli hetki aikaa jutella. Kerroin tyt\u00f6lle, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on varmasti monia hienoja taitoja, koska h\u00e4n on jo viisi-vuotias. Tytt\u00f6 alkoi luetella minulle, mit\u00e4 kaikkea h\u00e4n osaa. Tiedustelin haluaisiko h\u00e4n oppia lis\u00e4\u00e4 uusia taitoja ja kerroin taidosta, jonka avulla on helpompi tulla mukaan yhteiseen alkupiiriin. Vierell\u00e4 oleva is\u00e4 valjastettiin kannustusjoukkoihin, samoin tyt\u00f6n syliss\u00e4 oleva pehmolelu. Juttelin viel\u00e4 siit\u00e4, kuinka uusia taitoja on tapana juhlia. Is\u00e4 vakuutteli tyt\u00f6lle, ett\u00e4 n\u00e4in on. Sen enemp\u00e4\u00e4 en ehtinyt soveltaa Muksuopin menetelm\u00e4\u00e4. Lapsi k\u00e4veli piiriin pehmolelu kainalossa ja vilkuili is\u00e4\u00e4ns\u00e4 tunnin aikana hymy korvissa. Tunnin j\u00e4lkeen ihmettelin tyt\u00f6lle, miten joku voikin oppia uusia taitoja n\u00e4in \u00e4kki\u00e4. Muksuopin positiivinen filosofia ja onnistumisen riemu tarttui my\u00f6s kasvattajaan – t\u00e4m\u00e4h\u00e4n toimii! <\/p>\n\n\n\n
Muskarit It\u00e4vallassa ovat rakenteeltaan hyvin samantapaisia kuin suomessakin. Muskarit ovat hyvin suosittuja, ja ne ovat osa lapsen kasvatusta. Lapsia kannustetaan paljon improvisaatioon ja musisoimiseen yhdess\u00e4. Kappaleita opetellaan ryhm\u00e4ss\u00e4 kaikumenetelmin ilman notaation apua, ja lapsia kannustetaan kokeilemaan ja kuuntelemaan erilaisia soittimia sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa \u00e4\u00e4nt\u00e4. Tunneilla vuorovaikutus toisten kanssa on hyvin t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Jokainen lapsi tulee kuitenkin huomioida yksil\u00f6llisesti jokaisen tunnin alkaessa, jotta tunnilla on turvallinen ilmapiiri. <\/p>\n\n\n\n
Kun muskaritunnilla aletaan tekem\u00e4\u00e4n jotain musiikillista harjoitusta, opettaja yleens\u00e4 kannustaa lapsia improvisoimaan yksi kerrallaan harjoituksen tyyliin. N\u00e4m\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4 koetut improvisaatiokokemukset auttavat lapsia kasvamaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, miss\u00e4 esiintymisi\u00e4 ei tulisi niink\u00e4\u00e4n j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Muskaritunteja j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n my\u00f6s kaikenik\u00e4isille ihmisille, ja olen huomannut eri-ik\u00e4isten ryhmiss\u00e4 esiintymiskokemuksissa eroavaisuuksia. Pieni\u00e4 lapsia yleens\u00e4 j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4 paljon enemm\u00e4n. Kannustavat opettajat kuitenkin osaavat positiivisella tavalla rohkaista lapsia omanlaiseen ilmaisuun. Vanhempien lasten ryhm\u00e4ss\u00e4 lapset osaavat jo hyvin ilmaista itse\u00e4\u00e4n, ja improvisaatio tilanteet ovat nautinnollisia el\u00e4myksi\u00e4 kaikille ryhm\u00e4ss\u00e4 oleville. Esiintyminen ja improvisoiminen jo heille niin entuudestaan tuttua. Musk<\/p>\n\n\n\n
arituntien tavoitteena musiikkia tulisi kokea sen suorassa yhteydess\u00e4 liikkeen ja kielen kanssa. T\u00e4rkeint\u00e4 tunneilla on kokea musiikin eri elementtej\u00e4 kuten laulamista, soittamista, tanssimista sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mielikuvitusta ja nauttia n\u00e4ist\u00e4 musiikin peruselementeist\u00e4 yhdess\u00e4 muiden kanssa. N\u00e4iden peruselementtien kautta opettajan kannustuksella muskarit tuovat el\u00e4myksellisi\u00e4 kokemuksia lapsille ja n\u00e4m\u00e4 kokemukset antavat lapsille luonnollisen tavan kokea esiintymist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Tein kyselyn omassa b\u00e4ndikouluryhm\u00e4ss\u00e4ni lasten esiintymisj\u00e4nnityksest\u00e4. Ryhm\u00e4ss\u00e4ni oli 14 lasta, joiden ik\u00e4jakauma vaihteli kuuden-kahdeksan vuoden v\u00e4lill\u00e4. Pidin kyselyn suullisesti koko ryhm\u00e4lle sek\u00e4 ennen esiintymist\u00e4 ett\u00e4 sen j\u00e4lkeen. Esiintyminen tapahtui ala-asteella j\u00e4rjestetyss\u00e4 Halloween-disco tapahtumassa 31.10.2018, jossa esiintyiv\u00e4t kaikki koulun b\u00e4ndit. Tapahtuma j\u00e4rjestettiin illalla ja siell\u00e4 oli kuuntelemassa koululaisia, opettajia, lasten yst\u00e4vi\u00e4 ja vanhempia. <\/p>\n\n\n\n
Kysely ennen esiintymiskokemusta tapahtui 24.10.2018 b\u00e4ndikoulutunnilla. Suurimmalla osalla lapsista oli jo aiempaa esiintymiskokemusta. He my\u00f6s odottivat innolla tulevaa esiintymist\u00e4. Kysyin ryhm\u00e4lt\u00e4ni, esiintyisiv\u00e4tk\u00f6 he ennemmin ryhm\u00e4n kanssa vai yksin. Melkein kaikki sanoivat, ett\u00e4 esiintyisiv\u00e4t ennemmin ryhm\u00e4n kanssa. <\/p>\n\n\n\n
Perusteluna yksi lapsi kertoi j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n, jos h\u00e4nell\u00e4 olisi kavereita tukemassa esiintymissuoritustaan. Kun kysyin lapsilta, j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4tk\u00f6 he esiintymist\u00e4 suurelle yleis\u00f6lle, niin suurin osa ei j\u00e4nnitt\u00e4nyt itse esiintymist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Kysely esiintymisen j\u00e4lkeen tapahtui 7.11.2018 b\u00e4ndikoulussa. Aluksi kysyin lapsilta, j\u00e4ik\u00f6 heille hyv\u00e4 mieli esiintymisest\u00e4. Kaikki vastasivat my\u00f6nt\u00e4v\u00e4sti. Lapsille j\u00e4i mieleen soittaminen ja esiintyminen yhdess\u00e4 kavereiden kanssa. Ket\u00e4\u00e4n ei j\u00e4nnitt\u00e4nyt esitys niin paljon, ett\u00e4 se olisi haitannut esiintymissuoritusta. Yksin esiintymisess\u00e4 olisi j\u00e4nnitt\u00e4nyt enemm\u00e4n se, jos olisi unohtanut sanat eik\u00e4 silloin kaverin tuki auttaisi. <\/p>\n\n\n\n
Kyselyst\u00e4 selvisi se, ett\u00e4 lapset j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4t enemm\u00e4n yksin suoriutumista kuin itse esiintymistilannetta. Ryhm\u00e4ss\u00e4 toimiminen ja yhdess\u00e4 esiintyminen oli lapsille mielek\u00e4st\u00e4 ja palkitsevaa. <\/p>\n\n\n\n
Toinen kysely tehtiin Lappeenrannassa viisi-kuusi-vuotiaille muskarilaisille. Ryhm\u00e4ss\u00e4 on kahdeksan tytt\u00f6\u00e4, joista viisi on k\u00e4ynyt muskaria saman ryhm\u00e4n kanssa jo kolme vuotta. Ryhm\u00e4 toimii hyvin yhdess\u00e4 ja tyt\u00f6t ovat kavereita kesken\u00e4\u00e4n. Yksi lapsista on eskarilainen, muut ovat viisivuotiaita. <\/p>\n\n\n\n
Reilu vuosi sitten tyt\u00f6t esiintyiv\u00e4t joulujuhlassa ensi kertaa minun ohjauksessani. Esiintymisest\u00e4 puhuttiin ennen joulujuhlaa, mutta esiintymisj\u00e4nnityksest\u00e4 ei keskusteltu. Esityksen alkaessa yksi tyt\u00f6ist\u00e4 j\u00e4hmettyi paikalleen laulamatta ja soittamatta. Muut huomasivat reaktion yksi kerrallaan ja matkivat toinen toisiaan. Esityksen lopussa vain pari tytt\u00f6\u00e4 soitti, muut seisoivat paikallaan katse varpaissa. Esityksen j\u00e4lkeisell\u00e4 tunnilla juttelin ryhm\u00e4n kanssa esiintymisest\u00e4. K\u00e4vi selv\u00e4ksi, ett\u00e4 tilanne oli ollut tosi j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4 \u201dkoska kaikki tuijottivat\u201d. J\u00e4in pohtimaan ja harmittelemaan omaa osuuttani; en ollut osannut varautua ja valmentaa lapsia tuijotuksen varalle. <\/p>\n\n\n\n
Ennen seuraavaa kev\u00e4tjuhlaesityst\u00e4 piirsimme taululle leikkiyleis\u00f6n, jotka tuijottivat meit\u00e4. Puhuimme siit\u00e4, ett\u00e4 tuijotus on yst\u00e4v\u00e4llist\u00e4 ja uteliasta, koska kaikki haluavat kuulla mit\u00e4 tyt\u00f6t aikovat esitt\u00e4\u00e4. Yksi tyt\u00f6ist\u00e4 kertoi aikovansa t\u00e4ll\u00e4 kertaa soittaa reippaasti, koska \u201dsilloin joulujuhlan j\u00e4lkee miun vanhemmat oli mulle vihasii ku mie vaan seisoin siell\u00e4\u2026\u201d. Lupasin palkkiot kev\u00e4tjuhlaesityksen j\u00e4lkeen. Esitys meni hienosti. Kukaan ei j\u00e4\u00e4tynyt kesken laulun ja palkkiot jaettiin. <\/p>\n\n\n\n
Marraskuussa aloimme valmistella joulukonserttiesityst\u00e4. Kokonaisuus oli mielest\u00e4ni hieno ja ujompikin tytt\u00f6 oli ottanut osaa soittamiseen muista hieman kauempana seisten. Taululle oli taas piirretty leikkiyleis\u00f6, jolle kumarsimme ja hymyilimme. Viimeisell\u00e4 tunnilla ennen joulujuhlaa tyt\u00f6t esittiv\u00e4t ohjelmanumeronsa juhlallisesti luokassa odottavalle is\u00e4lle. Kysyin tyt\u00f6ilt\u00e4 j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4k\u00f6 esiintyminen heit\u00e4. Yksi tyt\u00f6ist\u00e4 oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 \u201dei j\u00e4nnit\u00e4 yht\u00e4\u00e4n\u201d kun taas muut kertoivat j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4ns\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Mietimme, miten j\u00e4nnitys vaikuttaa kehoon ja miss\u00e4 se tuntuu. Puhuimme siit\u00e4, ett\u00e4 esiintyj\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4 reippaasti, jotta viimeisell\u00e4 rivill\u00e4 istuva huonokuuloinen mummokin saa ilahtua soitostamme ja laulustamme. N\u00e4ill\u00e4 ev\u00e4ill\u00e4 ja treeneill\u00e4 menimme esiintym\u00e4\u00e4n joulukonserttiin. <\/p>\n\n\n\n
Ensimm\u00e4isen laulun aikana yksi tyt\u00f6ist\u00e4 j\u00e4i istumaan lavan portaille, eik\u00e4 tullut rivist\u00f6\u00f6n minun ja vanhemman houkutuksista huolimatta. Ennen toisen laulun alkua k\u00e4vin ojentamassa tyt\u00f6lle k\u00e4den ja talutin h\u00e4net muiden viereen. Syksyn aikana muskaritunneillakin vet\u00e4ytynyt tytt\u00f6 seurasi \u00e4itins\u00e4 kanssa esityst\u00e4 eturivist\u00e4, mutta ei halunnut tulla lavalle lainkaan. Esityksen loputtua tyt\u00f6t kumarsivat komeasti. Raikuvien aplodien jatkuessa he j\u00e4iv\u00e4t py\u00f6r\u00e4htelem\u00e4\u00e4n lavalle vertaillen kellohelmojensa hulmuamista suut hymyss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Seuraavalla tunnilla jaettiin esiintymispalkkiot ja juteltiin esityksest\u00e4. Tytt\u00f6jen mielest\u00e4 esiintyminen oli hauskaa, \u201dvaikka kyll\u00e4 aluksi j\u00e4nnitti\u201d. <\/p>\n\n\n\n
Kokemustemme mukaan tulevasta esiintymisest\u00e4 keskusteleminen ja esiintymisharjoittelu tekev\u00e4t lapsille esiintymisest\u00e4 helpompaa ja miellytt\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4. Ryhm\u00e4l\u00e4iset seuraavat herk\u00e4sti ryhm\u00e4l\u00e4istens\u00e4 esimerkki\u00e4 sek\u00e4 hyv\u00e4ss\u00e4 ett\u00e4 pahassa. Toisaalta huomasimme, ett\u00e4 ryhm\u00e4n voima ei auta, jos lapsi ei ole integroitunut osaksi ryhm\u00e4\u00e4 lukukauden kuluessa. <\/p>\n\n\n\n
Varhaisi\u00e4n musiikkikasvattajan on hy\u00f6dyllist\u00e4 perehty\u00e4 laajasti kasvatuskirjallisuuteen ja soveltaa rohkeasti luettua tietoa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6ss\u00e4. Lapsen kasvun ja kehityksen vaiheiden ymm\u00e4rt\u00e4misen my\u00f6t\u00e4 varhaisi\u00e4n musiikkikasvattajalla on valmiuksia tunnistaa seikkoja, jotka voivat vaikeuttaa lapsen ryhm\u00e4ytymist\u00e4. Erilaisten kasvatusmenetelmien soveltaminen onnistuneesti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tuo varhaisi\u00e4nmusiikkikasvattajalle ammatillista varmuutta ja helpottaa varsinaista ty\u00f6t\u00e4 musiikinopettajana. <\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hteet<\/p>\n\n\n\n
Furman, B. 2016. Muksuopin lumous. Luova tapa auttaa lapsia voittamaan psyykkiset ongelmat. Helsinki: Lyhytterapiainstituutti. <\/p>\n\n\n\n
Kielijelppi \u2013 Spr\u00e5khj\u00e4lpen. Jelppi\u00e4 akateemiseen viestint\u00e4\u00e4n – Hj\u00e4lp f\u00f6r akademisk kommunikation. 2017. Helsingin yliopisto, kielikeskus. Viitattu 18.1.2019 https:\/\/blogs.helsinki.fi\/kielijelppi\/ <\/p>\n\n\n\n
Koljonen, H., 2016. \u201dKATO MIT\u00c4 M\u00c4 OSASIN!\u201d- Tietoa varhaiskasvatusik\u00e4isen lapsen itsetunnosta ja sen tukemisesta. Helsinki 2016. Viitattu 14.1.2019 https:\/\/www.mielenterveysseura.fi\/sites\/default\/files\/inline\/Hankkeet\/LAPSETJANUORET\/katokunmaosasin_pieni.pdf <\/p>\n\n\n\n
Mannerheimin Lastensuojeluliitto. 2017. Vanhemmuus ja kasvatus. Lapsen itsetunnon tukeminen. Viitattu 14.1.2019 https:\/\/www.mll.fi\/vanhemmille\/tietoa-lapsiperheen-elamasta\/vanhemmuus-ja-kasvatus\/lapsen-itsetunnon-tukeminen\/ <\/p>\n\n\n\n
Pietarila, A., 2016. Opinn\u00e4ytety\u00f6. Ryhm\u00e4n voimaa! Ty\u00f6tapoja ja menetelmi\u00e4 taiteen perusopetuksen musiikin ryhm\u00e4opetukseen. Tampereen ammattikorkeakoulu. YAMK. Viitattu 6.11.2018. https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/119967\/Pietarila_Anni.pdf?sequence=1 <\/p>\n\n\n\n
Uusitalo-Ikonen, U.-S., 2013. Musiikkia harrastavien lasten ja nuorten esiintymisj\u00e4nnitys. Opettajan mahdollisuuksia auttaa oppilaitaan esiintym\u00e4\u00e4n konserteissa. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 14.1.2019 http:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/57444\/Musiikkia%20harrastavien.pdf;jsessionid=2CF7C9E00FFE3DFA984509CB97ACC5E7?sequence=1 <\/p>\n\n\n\n
YTHS, 2019. Terveystieto ja tutkimus. Terveystietopankki. Esiintymisj\u00e4nnitys. Viitattu 14.1.2019 http:\/\/www.yths.fi\/terveystieto_ja_tutkimus\/terveystietopankki\/133\/esiintymisjannitys <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Oman lapsuuden j\u00e4nnityskokemukset ja ohjaamiemme muskariryhmien lasten j\u00e4nnityskokemukset her\u00e4ttiv\u00e4t pohtimaan, voidaanko lasten kokemuksia l\u00e4pi k\u00e4ym\u00e4ll\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 esiintymispelon tuomia paineita. Pohdimme my\u00f6s voiko hyv\u00e4ll\u00e4 ryhm\u00e4dynamiikalla olla vaikutusta positiiviseen esiintymiskokemukseen. Onko ryhm\u00e4ll\u00e4 vaikutusta lapsen itsetunnon kasvuun ja vaikuttaako jo pienen\u00e4 omaksuttu hyv\u00e4 itsetunto saamaan positiivisen ajattelun esiintymist\u00e4 kohtaan? Ryhm\u00e4ss\u00e4 on voimaa! Ryhm\u00e4 voi vaikuttaa olennaisesti lapsen j\u00e4nnityskokemuksiin. […]<\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[151,175,234,435,91,360,254,16],"class_list":["post-1774","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","tag-esiintymisjannitys","tag-improvisointi","tag-itseluottamus","tag-muksuoppi","tag-musiikkileikkikoulu","tag-muskari","tag-ryhman-ohjaaminen","tag-taiteen-perusopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1774","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1774"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1774\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2351,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1774\/revisions\/2351"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1774"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1774"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1774"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}