{"id":1749,"date":"2019-06-06T16:59:47","date_gmt":"2019-06-06T13:59:47","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1749"},"modified":"2023-09-10T22:34:25","modified_gmt":"2023-09-10T19:34:25","slug":"viulistien-yleisimmat-rasitusvammat-ja-niiden-ehkaiseminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2019\/06\/viulistien-yleisimmat-rasitusvammat-ja-niiden-ehkaiseminen\/","title":{"rendered":"Viulistien yleisimm\u00e4t rasitusvammat ja niiden ehk\u00e4iseminen"},"content":{"rendered":"\n<p>Kaikki muusikot aina harrastelijoista opettajiin ja esiintyjiin ovat alttiita erilaisille hermosto- ja lihasrasitusvammoille. Jousisoittajilla rasitusvammojen riski on todettu olevan hiukan suurempi kuin muilla muusikoilla. Erityisesti viulisteilla pit\u00e4isi olla hyv\u00e4 soittoergonomia, mutta opetetaanko sit\u00e4 tarpeeksi ja kiinnitet\u00e4\u00e4nk\u00f6 rennon soittoasennon l\u00f6yt\u00e4miseen tarpeeksi huomiota.  <\/p>\n\n\n\n<p>Rasitusvammat ovat valitettavan yleinen vaiva viulisteilla, eik\u00e4 koulutuksessa panosteta tarpeeksi ergonomiaopetukseen. Haluamme t\u00e4m\u00e4n artikkelin pohjalta her\u00e4tell\u00e4 opiskelijoita ja opettajia kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n huomiota jo rasitusvammojen ennaltaehk\u00e4isemiseen. Jokaisen viulistin tulisi osata tunnistaa soittoasennossa j\u00e4nnittyneisyys ja alkavat kiputilat, eik\u00e4 niit\u00e4 pid\u00e4 aliarvioida. Jatkuva huono soittoergonomia ja rasitusvammojen kroonistuminen voi pahimmillaan johtaa jopa soittokyvyn menett\u00e4miseen, alanvaihtoon ja leikkauskierteeseen. (Kneckt 2006.) <\/p>\n\n\n\n<p>Hyv\u00e4n soittoergonomian l\u00e4ht\u00f6kohtana on arvioida soittoasentoa, liikeratoja, hengitys- ja verenkiertoelimist\u00f6\u00e4 sek\u00e4 tuki- ja liikuntaelimist\u00f6\u00e4 kuormittavia tekij\u00f6it\u00e4. Jokaiselle pit\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yksil\u00f6llinen, hyvin istuva viulu, jousi ja niihin kuuluvat tuet. Viulistin ergonomiaan vaikuttavat muun muassa ik\u00e4, sukupuoli sek\u00e4 fyysiset ominaisuudet kuten ruumiinrakenne, liikkuvuus ja lihaskunto.  <\/p>\n\n\n\n<p>On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ottaa huomioon my\u00f6s harjoittelu- ja soittoajat ja niiden intensiivisyys. My\u00f6s musiikki itsess\u00e4\u00e4n voi jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n teknisen vaikeuden kautta vaikuttaa soiton kuormittavuuteen. Jos kiputiloja syntyy, on t\u00e4rkeint\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4, miten ongelmat syntyv\u00e4t ja miten niit\u00e4 tulisi ennaltaehk\u00e4ist\u00e4. (Kneckt 2006.) <\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Viulistien yleisimm\u00e4t rasitusvammat lyhyesti <\/h4>\n\n\n\n<p>Huono soittoasento on varsinkin ensimm\u00e4isin\u00e4 soittovuosina yleisin kivun aiheuttaja alasel\u00e4ss\u00e4. Paras soittoasento on seist\u00e4 apina-asennossa. Yl\u00e4selk\u00e4 voi kipeyty\u00e4, jos selk\u00e4 kiertyy vasemmalle ja vasen olkap\u00e4\u00e4 kohoaa. Koko selk\u00e4rangan alueella voi tuntua kipua, jos paino jakautuu seistess\u00e4 tai istuessa ep\u00e4tasaisesti jaloille tai pakaroille. (Samama 2001, 153\u2013155). <\/p>\n\n\n\n<p>Niska- ja hartiavaivat johtuvat usein v\u00e4\u00e4rin s\u00e4\u00e4detyist\u00e4 olka- ja leukatuista. T\u00e4rkeint\u00e4 on, ett\u00e4 molemmat tuet on s\u00e4\u00e4detty soittajan kaulan pituuden mukaisesti. On my\u00f6s varottava, ettei oikea k\u00e4si joudu nousemaan liikaa alimpia kieli\u00e4 soitettaessa. Kun tuet on s\u00e4\u00e4detty oikein, viulu lep\u00e4\u00e4 olkap\u00e4\u00e4n ja leuan v\u00e4liss\u00e4 ilman mink\u00e4\u00e4nlaista puristamisen tunnetta. (Samama 2001, 153\u2013155). <\/p>\n\n\n\n<p><strong>Limapussi:<\/strong> Viulistilla erityisen voimakkaalle rasitukselle joutuvat limapussit, jotka sijaitsevat lapaluun alueella sek\u00e4 olkap\u00e4\u00e4n etuosassa heti hartialihaksen alapuolella, jossa k\u00e4sivarsi yhdistyy rintakeh\u00e4\u00e4n. Olkap\u00e4\u00e4ss\u00e4 sijaitsevan limapussin tulehdus aiheuttaa yleens\u00e4 hartian etu- ja sivuosiin jatkuvaa s\u00e4rky\u00e4, joka pahenee usein \u00f6isin. Kivun lis\u00e4ksi tulehtuneella alueella voi esiinty\u00e4 j\u00e4ykkyytt\u00e4 sek\u00e4 liikeratojen rajoittuneisuutta. Kannattaa v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 yksipuolista ja pitk\u00e4kestoista harjoittelua, jossa tietyt lihasryhm\u00e4t altistuvat jatkuvalle rasitukselle. (Samama 2001, 153\u2013155). <\/p>\n\n\n\n<p><strong>J\u00e4nnitys niska:<\/strong> Tavallisimmat oireet ovat kipu ja j\u00e4nnityksen tunne niskassa, hiusten rajassa, hartioissa ja lapojen seudulla. Kipu voi joskus s\u00e4teill\u00e4 k\u00e4sivarsiin ja rinnan alueelle. Oireisiin kuuluu my\u00f6s huimaus keinuttavana tunteena sek\u00e4 niskasta s\u00e4teilev\u00e4 p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky ja silmien v\u00e4syminen ja n\u00e4\u00f6n h\u00e4m\u00e4rtyminen. L\u00e4mp\u00f6hoito, voimistelu ja hieronta ovat hyvi\u00e4 ennaltaehk\u00e4isevi\u00e4 keinoja, mutta joskus voidaan my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lihaksia rentouttavaa l\u00e4\u00e4kityst\u00e4.  <\/p>\n\n\n\n<p>J\u00e4nnitysniskaa voidaan ehk\u00e4ist\u00e4 oikeilla soittoasennoilla ja harjoitustottumuksilla. Nuotteja lukiessa valoa ja et\u00e4isyytt\u00e4 on oltava sopivasti, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00e4 ei tarvitse kurkottaa eteenp\u00e4in. Lis\u00e4ksi viulun tukien ollessa yksil\u00f6lliset ja sopivan korkuiset, voidaan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 niskan j\u00e4nnityst\u00e4. Ryhti tulisi my\u00f6s pit\u00e4\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4, jolloin rintakeh\u00e4 on avoimena eiv\u00e4tk\u00e4 hartiat painu eteen. (Kneckt, 2006.)<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Fokaalinen dystonia (muusikon kramppi):<\/strong> Muusikon kramppi on yleens\u00e4 kivuton tila. Sen ensimm\u00e4iset oireet liittyv\u00e4tkin useimmiten sormien tottelemattomuuteen. Sormi ei esimerkiksi tahdo ojentua koukistusliikkeen j\u00e4lkeen, mink\u00e4 takia viulistin vasemman k\u00e4den sormet pys\u00e4htyv\u00e4t tahtomatta otelaudalle. Muusikon krampin ennaltaehk\u00e4isyn voi katsoa alkavan jo varhaislapsuudesta. Monipuoliset harrastukset ja liikunta kehitt\u00e4v\u00e4t lapsen lihaksistoa ja koordinaatiota, jolloin asennon rakentaminen ja aistiminen ovat alusta alkaen helpompaa. (Kneckt, 2006.) <\/p>\n\n\n\n<p>Jousik\u00e4dess\u00e4 jousen puristusote voi tuottaa kipua sormissa ja ranteessa. T\u00e4rkeint\u00e4 on muistaa sormien ja ranteen jousto jousta liikuteltaessa. Vasemmassa k\u00e4dess\u00e4 kipua voi aiheuttaa sormien liioiteltu liike kielelle ja kielelt\u00e4 yl\u00f6s. Virheet vibratotekniikassa voivat my\u00f6s j\u00e4ykist\u00e4\u00e4 ranteen ja sormet. Opettajalla on vastuu rennon vibratotekniikan opetuksesta. (Samama 2001, 153\u2013155). <\/p>\n\n\n\n<p><strong>Rannekanavaoireyhtym\u00e4:<\/strong> Ensimm\u00e4isi\u00e4 oireita ovat peukalon, etusormen, keskisormen ja nimett\u00f6m\u00e4n tuntoh\u00e4iri\u00f6t; Sormet saattavat tuntua puutuneilta ja niit\u00e4 pistelee. Ensimm\u00e4iset oireet ilmaantuvat usein \u00f6isin tai rasituksessa ja h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t k\u00e4tt\u00e4 ravistelemalla. Oireiden edetess\u00e4 puutuminen ja v\u00e4syminen sek\u00e4 kipu ja jopa k\u00f6mpelyys alkavat mahdollisesti haitata motoriikkaa. Harjoitteluaikataulu tulisi suunnitella sellaiseksi, ett\u00e4 se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin v\u00e4liajoin riitt\u00e4v\u00e4n pitki\u00e4 taukoja. Taukojen aikana on hyv\u00e4 venytell\u00e4 ja hieroa kevyesti ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n joutuvia lihaksia. (Kneckt, 2006.) <\/p>\n\n\n\n<p>J<strong>\u00e4nne- ja j\u00e4nnetupentulehdus:<\/strong> Tulehdus aiheuttaa tulehtuneelle alueelle kipua, arkuutta ja j\u00e4ykkyytt\u00e4. Kyyn\u00e4rp\u00e4\u00e4n alueen j\u00e4nnetulehdus aiheuttaa oireita olkavarren ulkosyrj\u00e4lle, heti kyyn\u00e4rp\u00e4\u00e4n yl\u00e4puolelle. Oireet ilmenev\u00e4t varsinkin olkavartta kiert\u00e4ess\u00e4 sek\u00e4 esineisiin tarttuessa. Hartioiden seudulla oireet ovat usein vaikeita paikantaa ja saattavat esiinty\u00e4 monin eri tavoin. Paras apu on opetella oikea soittotekniikka ja l\u00e4mmitell\u00e4 aina asiaankuuluvalla tavalla ennen soittamista. On my\u00f6s hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 huolta soitossa k\u00e4ytett\u00e4vien lihasten yleiskunnosta, tasapainosta ja liikkuvuudesta. (Kneckt, 2006.)<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Opettaja: <\/strong><em><strong>\u201dOlisin valmis tekem\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4 fysioterapeutin kanssa!\u201d <\/strong><\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Haastattelimme kahta kokenutta ammattikorkeakoulun opettajaa. Kirjoitimme tiivistettyn\u00e4 heid\u00e4n vastauksistaan p\u00e4\u00e4pointit. <\/p>\n\n\n\n<p><strong>Opettaja 1:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>ei itsell\u00e4 rasitusvammoja, eik\u00e4 oppilailla, k\u00e4det v\u00e4syneet, mutta ei vammoja <\/li>\n\n\n\n<li>hoitona k\u00e4sien py\u00f6rittely, kuminauhajumppa, kontakti lapaluuhun  <\/li>\n\n\n\n<li>l\u00e4mmittely t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ergonomian huomiointi opetuksessa jatkuvaa<\/li>\n\n\n\n<li>orkesterissa t\u00e4rke\u00e4\u00e4 rentouttaa kaula, p\u00e4\u00e4 irti viulusta, istumisasento t\u00e4rke\u00e4\u00e4&nbsp; <\/li>\n\n\n\n<li>pit\u00e4isi olla ergonomian kurssit erikseen, olisi valmis tekem\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4 fysioterapeutin kanssa <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p><strong>Opettaja 2:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>ei rasitusvammaa, ongelmia peukalon kanssa&nbsp;&nbsp; <\/li>\n\n\n\n<li>jos vamma jo tullut, tee joka p\u00e4iv\u00e4 erilaisia harjoituksia, aloita harjoittelemaan pikkuhiljaa jousiharjoituksia ja kappaleita, ja tee sill\u00e4 aikaa jotain muuta, kunnes toivut&nbsp; <\/li>\n\n\n\n<li>on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 soittoasento mukavaksi ja tiet\u00e4\u00e4, miten harjoitella, mitk\u00e4 kohdat ovat vaaravy\u00f6hykkeell\u00e4 kehossa ja ne pit\u00e4\u00e4 huomioida tarkemmin, vapauta kyyn\u00e4rp\u00e4\u00e4  <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p><strong>Hyvi\u00e4 ohjeita soittokunnon yll\u00e4pit\u00e4miseen ja ty\u00f6kunnosta huolehtimiseen:<\/strong> <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"760\" height=\"604\" src=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2019\/06\/Kuvio_2_VilleMariHanna.jpg\" alt=\"keinot jakautuvat Soittamiseen ja harjoitteluun liittyviin tekij\u00f6ihin, ty\u00f6h\u00f6n liittyviin tekij\u00f6ihin ja el\u00e4m\u00e4nhallintaan ja muihin tekij\u00f6ihin. \" class=\"wp-image-1755\" srcset=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2019\/06\/Kuvio_2_VilleMariHanna.jpg 760w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2019\/06\/Kuvio_2_VilleMariHanna-300x238.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 760px) 100vw, 760px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">(Kaakko, 2016, 22)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"707\" height=\"481\" src=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2019\/06\/Kuvio_1_VilleMariHanna.jpg\" alt=\"Soittamiseen liittyv\u00e4t keinot: l\u00e4mmittely, k\u00e4sien ja hartioiden py\u00f6rittely, venyttely, harjoittelun ja levon tasapaino, rentous harjoitellessa ja niin edelleen. Lihashuolto ja lihaskuntoharjoittelu: hiihto, pilates, py\u00f6r\u00e4ily, kuntosali, j\u00e4\u00e4kiekko, jumppa ja niin edelleen. Muut tekij\u00e4t: riitt\u00e4v\u00e4n levon turvaaminen, harrastaminen, terveellinen ruokavalio. \" class=\"wp-image-1754\" srcset=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2019\/06\/Kuvio_1_VilleMariHanna.jpg 707w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2019\/06\/Kuvio_1_VilleMariHanna-300x204.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 707px) 100vw, 707px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">&nbsp;(Kaakko, 2016, 20)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p><strong>Mit\u00e4 viulunsoitonopettajan tulee sitten ottaa huomioon oppilaansa ergonomian suhteen, ja mit\u00e4 opettaa oppilaalle? <\/strong><\/p>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\">\n<li>Millaista laatua voi odottaa oppilaan soittimelta ja mit\u00e4 voi realistisesti tavoitella?  <\/li>\n\n\n\n<li>Miten oppilaan soitin toimii verrattuna esim. opettajan soittimeen?  <\/li>\n\n\n\n<li>Miten huomioida ep\u00e4mukavuuden tunne ja kipu soittaessa?  <\/li>\n\n\n\n<li>Harjoitteluymp\u00e4rist\u00f6 (nuottitelineen korkeus, valaistus, jne.)  <\/li>\n\n\n\n<li>Harjoitteleeko oppilas enemm\u00e4n istuen vai seisten?  <\/li>\n\n\n\n<li>Asentoon liittyv\u00e4t taipumukset ja harjoittelurutiinit  <\/li>\n\n\n\n<li>Milloin on tarvetta vaihtaa leuka- ja olkatuki yms.\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>(Lieberman)&nbsp; <\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Pohdintaa <\/h4>\n\n\n\n<p>Artikkelia kirjoittaessamme ymm\u00e4rsimme, kuinka t\u00e4rke\u00e4st\u00e4 asiasta viulistin ergonomiassa oikeastaan on kyse. Jo pienell\u00e4kin asentovirheell\u00e4 voi pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 olla vakavat seuraukset, eik\u00e4 orastavia merkkej\u00e4 kannata j\u00e4tt\u00e4\u00e4 huomiotta. Suosittelemme heti kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n erityist\u00e4 huomiota, jos kehossa tuntuu ik\u00e4vi\u00e4 tuntemuksia. Opettajalla on eritt\u00e4in suuri merkitys ergonomian opetuksessa, joten vaatikaa opiskelijat perusteellista opetusta t\u00e4st\u00e4 aiheesta.  <\/p>\n\n\n\n<p>Opettajilla, joita haastattelimme, ei ole ilmennyt pahoja rasitusvammoja. He siis ovat osanneet kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota tekniikkaansa. Ei kuitenkaan tarvitse menn\u00e4 kuin kyselem\u00e4\u00e4n ammattiorkesteriin, niin siell\u00e4 suurimmalla osalla soittajista on ollut rasitusongelmia. Orkesterisoittaminen on yleens\u00e4kin todella ep\u00e4ergonomista ja pitk\u00e4kestoista. Pit\u00e4\u00e4 soittaa pieness\u00e4 tilassa, istua pitk\u00e4\u00e4n ja olla huonossa asennossa. Monissa paikoissa orkesterin tuolitkaan eiv\u00e4t ole ergonomisesti soveltuvia.  <\/p>\n\n\n\n<p>J\u00e4imme viel\u00e4 pohtimaan, miten ergonomiaopetusta voisi opettaa lapsille leikkien kautta. Siihen pohjautuvaa tietoa emme oikeastaan l\u00f6yt\u00e4nyt. Toivomme, ett\u00e4 tulevaisuudessa koulutuksemme voisi tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 fysioterapeuttien kanssa. Siit\u00e4 olisi suuri hy\u00f6ty.  <\/p>\n\n\n\n<p>Yhdell\u00e4 artikkelin kirjoittajista sattuu jopa olemaan omakohtainen kokemus rasitusvammasta, jonka vuoksi h\u00e4n on k\u00e4ynyt musiikkifysioterapeuttien vastaanotolla. H\u00e4n voi l\u00e4mpim\u00e4sti suositella heid\u00e4n neuvojaan ja antamiaan harjoituksia.  <\/p>\n\n\n\n<p>Aiheesta l\u00f6ytyy my\u00f6s verkossa tietoa. Hyv\u00e4 viulistin ergonomiaa pohtiva teos on muun muassa Eeva Hyyti\u00e4isen fysioterapeutin n\u00e4ytety\u00f6: Viulun asemointi ja leuka- ja olkatuet viulistin soittoergonomiassa (2018). <\/p>\n\n\n\n<h5 class=\"wp-block-heading\">Mist\u00e4 apua? <\/h5>\n\n\n\n<p>Jos ongelmat jatkuvat tai pahenevat, suosittelemme ottamaan mahdollisimman pian yhteytt\u00e4 omaan opettajaan tai hierojaan ja my\u00f6hemmin fysioterapeuttiin tai l\u00e4\u00e4k\u00e4riin. N\u00e4in ongelmat eiv\u00e4t ehdi paisua peruuttamattomiksi. Suomessa on hyvi\u00e4 muusikkojen fysioterapeutteja, jotka osaavat asiansa, joten ei kannata ep\u00e4ill\u00e4 ottaa heihin yhteytt\u00e4.  <\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Kirjoittajat: <\/h3>\n\n\n\n<p><strong>Ville Hellsten, Mari Saastamoinen ja\u00a0Hanna Sytel\u00e4. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, Musiikkipedagogin tutkinto-ohjelma 2019<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><strong>L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Hyyti\u00e4inen, E. 2018. Viulun asemointi ja leuka- ja olkatuet viulistin soittoergonomiassa. Opinn\u00e4ytety\u00f6. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu. Fysioterapian tutkinto-ohjelma. Viitattu 8.3.2019. http:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:amk-2018121421534 <\/p>\n\n\n\n<p>Kaakko, E. 2016. Terve terveempi muusikko. Opinn\u00e4ytety\u00f6. Lahden ammattikorkeakoulu. Musiikin koulutusohjelma. Viitattu 8.3.2019. http:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:amk-201605239202 <\/p>\n\n\n\n<p>Kneckt, T. 2006. Vaivaton viulisti. Viulistin fyysisen ergonomian opas. Helsingin ammattikorkeakoulu. Musiikin koulutusohjelma. Viitattu 8.3.2019. http:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:stadia-1163413950-5 <\/p>\n\n\n\n<p>Lieberman, J. Ergonomic Choices to Support the Violin or Viola. Viitattu 8.3.2019. http:\/\/www.julielyonn.com\/documents\/ErgonomicChoicesHandout.pdf <\/p>\n\n\n\n<p>Haastattelut: Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun kaksi viulunsoitonopettajaa. 28.11.2018 ja 5.12.2018 <\/p>\n<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on the_content --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on the_content -->","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kaikki muusikot aina harrastelijoista opettajiin ja esiintyjiin ovat alttiita erilaisille hermosto- ja lihasrasitusvammoille. Jousisoittajilla rasitusvammojen riski on todettu olevan hiukan suurempi kuin muilla muusikoilla. Erityisesti viulisteilla pit\u00e4isi olla hyv\u00e4 soittoergonomia, mutta opetetaanko sit\u00e4 tarpeeksi ja kiinnitet\u00e4\u00e4nk\u00f6 rennon soittoasennon l\u00f6yt\u00e4miseen tarpeeksi huomiota. Rasitusvammat ovat valitettavan yleinen vaiva viulisteilla, eik\u00e4 koulutuksessa panosteta tarpeeksi ergonomiaopetukseen. Haluamme t\u00e4m\u00e4n artikkelin [&hellip;]<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on get_the_excerpt --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on get_the_excerpt --><\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[30,199,434,94,433],"class_list":["post-1749","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","tag-ergonomia","tag-rasitusvamma","tag-rasitusvammojen-ehkaisy","tag-soittajan-ergonomia","tag-viulistin-ergonomia"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1749","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1749"}],"version-history":[{"count":22,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1749\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2353,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1749\/revisions\/2353"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1749"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1749"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1749"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}