{"id":1730,"date":"2019-06-06T15:50:33","date_gmt":"2019-06-06T12:50:33","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1730"},"modified":"2023-09-10T22:45:12","modified_gmt":"2023-09-10T19:45:12","slug":"kuinka-kehittaa-omaa-rytmiikkaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2019\/06\/kuinka-kehittaa-omaa-rytmiikkaa\/","title":{"rendered":"Kuinka kehitt\u00e4\u00e4 omaa rytmiikkaa?"},"content":{"rendered":"\n

Miten omaa rytmiikkaa voi kehitt\u00e4\u00e4? Tuon t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa esiin muutaman ty\u00f6kalun, joilla kuka tahansa voi parantaa omaa rytmitajua. Kaiken ytimess\u00e4 on peruspulssin tunteminen, ja kaiken muun soiton ja laulun ankkuroiminen suhteessa siihen. <\/p>\n\n\n\n

Rytmitajua l\u00f6ytyy kaikilta <\/h2>\n\n\n\n

Jokseenkin kaikilla meist\u00e4 on rytmitajua. Hyvin perustavanlaatuisiin kinesteettisiin toimintoihin, kuten k\u00e4velyyn ja uintiin, liittyy olennaisesti rytmi. Rytmi\u00e4 l\u00f6ytyy my\u00f6s esimerkiksi syd\u00e4menly\u00f6nnist\u00e4 ja valtamerten vuorovesi-ilmi\u00f6ist\u00e4. Tutkijoiden mukaan ihmisell\u00e4 on luontainen kyky tanssia ja spontaanisti synkronoida liikett\u00e4 musiikkiin, ja kyky tunnistaa pulssi auditiivisesta informaatiosta alkaa jo aikaisessa vaiheessa ihmisen kehityst\u00e4 (Phillips-Silver, Toiviainen, Gosselina, Pich\u00e9a, Nozaradana, Palmer & Peretz 2011). <\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s puheen ja kielellisen kadenssin ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4 rytmi on oleellinen osa palapeli\u00e4. Puheen ymm\u00e4rt\u00e4misen on tutkittu olevan yhteydess\u00e4 erilaisiin rytmisiin taitoihin (Tierney & Kraus 2015; Kraus & Slater 2015). El\u00e4imill\u00e4kin kyky tuottaa kompleksisia suullisia \u00e4\u00e4ni\u00e4 on yhdistetty kykyyn j\u00e4sent\u00e4\u00e4 aikaa pulssiksi ja synkronoida omaa toimintaa siihen (Patel, Iversen, Bregman & Schulz 2008). Kyky hahmottaa pulssia ja rytmi\u00e4 saattaa siis olla perustavanlaatuisempi ominaisuus ihmisess\u00e4 kuin kieli. <\/p>\n\n\n\n

Motorinen ja havainnoitu ajoitus perustuvat aivoissa samalle kyvylle (Keele, Pokorny, Corcos & Ivry 1985), mik\u00e4 tukee ajatusta, ett\u00e4 kaikille luontainen pulssin kokeminen merkitsisi my\u00f6s kaikille luontaista kyky\u00e4 tuottaa pulssia. Valtaosa meist\u00e4 siis pystyisi paitsi tanssimaan tahdissa, my\u00f6s keskittyess\u00e4\u00e4n tuottamaan tasaista pulssia esimerkiksi taputtamalla. Youtube-vloggari Adam Neelyn (2017) mukaan lis\u00e4ksi laskeminen mill\u00e4 kielell\u00e4 tahansa on rytmisesti tasainen kadenssi. Ihminen siis my\u00f6s laskisi tahdissa. <\/p>\n\n\n\n

Huomaamme kyll\u00e4, jos seuraamamme pulssi hidastuu, nopeutuu tai muutoin rikkoutuu merkitt\u00e4v\u00e4sti. Alitajuisestikin olemme niin nirsoja, ett\u00e4 hienovaraisetkin ailahtelut rytmiss\u00e4 aiheuttavat tunteen \u201dgrooven \u201d tai \u201dsvengin\u201d puuttumisesta. Matti Pesonen (2009) havaitsee pro gradu-tutkielmassaan yleisesti svengaaviksi katsottujen \u00e4\u00e4nitteiden yhteisiksi tekij\u00f6iksi tempon muuttumattomuuden sek\u00e4 sen, ett\u00e4 soittajat sijoittavat nuottinsa johdonmukaisesti samalla tavalla pulssin iskuihin n\u00e4hden. Kun alamme keskitty\u00e4 samalla muuhun tekemiseen, esimerkiksi soittoon tai lauluun, pulssin ailahtelut tai muuttuminen saattavat j\u00e4\u00e4d\u00e4 meilt\u00e4 huomaamatta. <\/p>\n\n\n\n

Kulttuuriset paineet saattavat osaltaan vahvistaa pelkoja huonosta rytmitajusta. T\u00e4ydellinen rytmitajun poissaolo lienee kuitenkin harvinaista, ja ehk\u00e4 ongelmatilanteissa (\u201dminulla ei ole rytmitajua\u201d) on kyse vain olemassa olevan rytmitajun puutteellisesta soveltamisesta motoriseen tekemiseen, soittoon, lauluun tai tanssiin? <\/p>\n\n\n\n

Rytmiikan suhde peruspulssiin <\/h2>\n\n\n\n

Jokainen nuotti musiikissa tapahtuu tiettyyn aikaan suhteessa peruspulssiin. Kaikki rytmiikka implikoi peruspulssin paikkaa ja on osaltaan luomassa kappaleen rytmikudosta. Muusikon kyky yhdist\u00e4\u00e4 tuottamansa rytmiikka johdonmukaiseen peruspulssiin on hyv\u00e4n svengin\/grooven ytimess\u00e4. Jos pystyt itse tanssimaan soittoosi, todenn\u00e4k\u00f6isesti muutkin ihmiset pystyv\u00e4t. Erityisesti rytmimusiikissa t\u00e4m\u00e4 on oleellinen asia musiikin esitt\u00e4misen kannalta. <\/p>\n\n\n\n

El\u00e4v\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 n\u00e4kee, kun tuotettava rytmiikka riitt\u00e4v\u00e4sti monimutkaistuu tai nopeutuu, peruspulssi h\u00e4m\u00e4rtyy ep\u00e4tarkan rytmiikan seurauksena. T\u00e4llaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi synkoopit, sekvenssit ja alijaolliset poikkeavuudet (esim. 4-osa trioli 1\/8-jakoisessa musiikissa). Soittajan musiikin mukana muutoin tanssiva jalka saattaa esimerkiksi tauota jonkin \u201dvaikean\u201d kohdan ajaksi. My\u00f6s liian nopea tempo voi tehd\u00e4 helpoista ja tutuista rytmeist\u00e4 vaikeita tuottaa puhtaasti. Motoriset ongelmat my\u00f6s osaltaan est\u00e4v\u00e4t tanssimasta ja soittamasta yht\u00e4 aikaa. <\/p>\n\n\n\n

Pulssink\u00e4sittely <\/h2>\n\n\n\n

Monesti rytmiikka- ja timeharjoittelun ensimm\u00e4iseksi v\u00e4lineeksi tarjotaan metronomia. Joissain tapauksissa metronomin asettaminen nelj\u00e4sosille voikin olla hy\u00f6dyllist\u00e4, mutta t\u00e4ll\u00e4 tavalla harjoiteltaessa pulssin tuottamisen vastuu siirtyy pois omilta hartioilta. T\u00e4ll\u00f6in on vaarana, ett\u00e4 harjoittelu painottuu ulkopuolelta tulevan pulssin seurailuun. (Reaktiivinen pulssink\u00e4sittely) Youtubeen opetusmateriaali tuottava rumpali Rob Brown (2017) n\u00e4kee pulssin ulkoistamisen metronomille ongelmallisena: <\/p>\n\n\n\n

\u201dBut, the thing is, I really don\u2019t fully believe a hundred percent, that playing with a click all the time is necessarily going to improve your time. \u2018Cause there\u2019s plenty of drummers out there that sound great with a click. You take it away and their timing sucks<\/em>. \u201c <\/p>\n\n\n\n

Hyv\u00e4 l\u00e4hestymistapa aiheeseen on ns. oman pulssin kautta soittaminen. Muusikolla voi olla koko ajan itsell\u00e4\u00e4n k\u00e4sitys pulssista, johon omaa tekemist\u00e4\u00e4n suhteuttaa. Ryhm\u00e4soittotilanteessa soittajien pulssit parhaimmillaan synkronoituvat toisiinsa ja kukin soittaa paitsi korvat auki muiden soitolle, my\u00f6s tasavertaisesti yhteiseen pulssiin. N\u00e4in kaikki ovat yhteisesti vastuussa pulssin laadusta ja ryhm\u00e4 on mahdollista saada hengitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja soimaan yhten\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6kaluja rytmiikan harjoitteluun <\/h2>\n\n\n\n

Jonkinlainen k\u00e4sitys ja kyky tuottaa tasaista peruspulssia on meill\u00e4 kaikilla jo olemassa. Seuraava askel on rytmiikan harjoittelu suhteessa peruspulssiin. Harjoittelemalla rytmin tuottoa siten, ett\u00e4 pid\u00e4mme tarkasti huolen koko ajan peruspulssistamme, voimme vahvistaa rytmitajuamme, tempossa pysymist\u00e4 ja \u201dsvengi\u00e4\u201d. Harjoitteluun k\u00e4ytetty aika, metodit ja tehokkuus ratkaisevat, kuinka hyvin rytmiikan k\u00e4sittely onnistuu varsinaisessa soittotilanteessa.<\/p>\n\n\n\n

Tehokas keino tasaisen ja svengaavan peruspulssin kehitt\u00e4miseksi, on tuottaa sit\u00e4 itse samalla kun soittaa tai laulaa. Samalla tulet paljastaneeksi rytmit, joita et hahmota niin hyvin suhteessa peruspulssiin. Kaksi hyv\u00e4\u00e4 tapaa pulssin tuottamiseen ovat soittimesta ja tilanteesta riippuen kehollinen liike ja suullinen laskeminen. <\/p>\n\n\n\n

Kehollisen pulssin tai laskemisen yhdist\u00e4misess\u00e4 soittoon tai lauluun tulee odotettavasti vastaan koordinaatio-ongelmia, sill\u00e4 ennen pitk\u00e4\u00e4 joudut tuottamaan eriaikaisia iskuja suun ja k\u00e4sien v\u00e4lill\u00e4. Jos ei ole aiemmin tottunut esimerkiksi soittamaan \u201dtakapotku\u201d-kahdeksasosalle samalla kun jalka polkee nelj\u00e4sosia, t\u00e4m\u00e4 voi vaatia hetken harjoittelua. T\u00e4llaisia motorisia p\u00e4hkin\u00f6it\u00e4 purtavaksi tulee vastaan sit\u00e4 mukaa kun asiassa edistyy, ja t\u00e4t\u00e4 kautta suun ja raajojen keskin\u00e4inen koordinaatio kehittyy. <\/p>\n\n\n\n

Kehollinen liike pulssinvartijana <\/h3>\n\n\n\n

Kehollinen liike on hyvin perustavanlaatuinen tapa reagoida musiikkiin. Spontaania rytmist\u00e4 osiliikehdint\u00e4\u00e4 reaktiona musiikkiin ilmenee hyvin aikaisessa vaiheessa ihmisen kehityst\u00e4 (Zentner & Eerola, 2010). Kun tarkkaillaan rytmimusiikin ammattilaisia, n\u00e4hd\u00e4\u00e4n monesti jonkinlaista kehollista pulssia. T\u00e4m\u00e4 voi paitsi auttaa b\u00e4ndi\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteisen pulssin yhteisen samanaikaisen liikkeen kautta, my\u00f6s vaikuttaa yleis\u00f6n kokemukseen musiikista. Tutkimusten mukaan kehollinen synkronisointi parantaa ryhm\u00e4n yhten\u00e4isyytt\u00e4 (Merker, Madison, & Eckerdal 2009; Wiltermuth & Heath 2009). Kehollinen liike voi toimia my\u00f6s muita soittajia auttavana elementtin\u00e4, esimerkiksi \u00e4\u00e4nenjohtajan roolissa.<\/p>\n\n\n\n

Laskeminen <\/h3>\n\n\n\n

Youtube-vloggari ja basisti Adam Neely (2017) nostaa suullisen laskemisen t\u00e4rke\u00e4ksi keinoksi kehitt\u00e4\u00e4 rytmitajua. Neelyn (2017) mukaan ihminen laskee luonnostaan tasaisella intervallilla, ja t\u00e4t\u00e4 voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 harjoittelussa. Laskeminen voi tapahtua esimerkiksi peruspulssia, usein nelj\u00e4sosaa \u00e4\u00e4neen laskemalla. Mit\u00e4 synkopoivampaa ja muutoin peruspulssista poikkeavaa rytmiikkaa laskun p\u00e4\u00e4lle on tarkoitus tuottaa, sit\u00e4 parempaa hahmotuskyky\u00e4 tarvitaan. Rumpali Chris Coleman painottaa vuonna 2016 Musicians Institutelle pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n klinikassaan useaan otteeseen laskemisen t\u00e4rkeytt\u00e4, sek\u00e4 osoittaa kyky\u00e4 laskea monimutkaistenkin rytmien alijakoja suullisesti \u00e4\u00e4neen. <\/p>\n\n\n\n

\u201dIt could be a thing of slow it down, just really actually work through the figure. You understand? Until you get it, and then once you know you got it, \u2018cause you can count through the whole thing\u2026\u201d *<\/em>soittaa esimerkin<\/strong>* <\/p>\n\n\n\n

Kysytt\u00e4ess\u00e4, mik\u00e4 on ollut h\u00e4nelle t\u00e4rkein tapa harjoitella, Coleman vastaa seuraavasti: \u201cCounting through the figures man, it just opened me up and it focused me. And I was able to hear and see everything I was doing. Did I always understand it? No, but the more you do it, the better you become.\u201d <\/em><\/p>\n\n\n\n

Alijakaminen <\/h3>\n\n\n\n

Kun rytmiikka monimutkaistuu, on hyv\u00e4 j\u00e4sent\u00e4\u00e4 asiaa alijakojen kautta. Alijako tarkoittaa yksinkertaisesti sit\u00e4, ett\u00e4 nelj\u00e4sosanuotti edelleen jakautuu pienempiin osiin, esimerkiksi kahdeksi kahdeksasosaksi tai kolmeksi trioliksi. Alijakamisella voidaan purkaa rytmej\u00e4 pienempiin osiin ja l\u00e4hesty\u00e4 niit\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin matemaattisesti. Rytmien havainnollistaminen visuaalisesti k\u00e4y my\u00f6s helposti alijakamisen avulla. <\/p>\n\n\n\n

Ari Hoenig (2018) kertoo Rhythm Training 1-opetusvideossaan hahmottavansa rytmin alijakojen kautta. <\/p>\n\n\n\n

\u201cUnderstanding rhythm, really what it does is it\u2026 I break it down into subdivisions and most of the time the triplet subdivision or the eight-note subdivision are the ones you are going to be using.\u201d <\/em>\u2013 Ari Hoenig<\/p>\n\n\n\n

Hoenig opastaa harjoituksissaan aluksi tuottamaan alijakoa k\u00e4sin, ja harjoiteltavaa rytmiikkaa suullisesti. H\u00e4n l\u00e4hestyy kolmimuunteista jazz-kappaleen teemaa tuottamalla triolialijakoa vuorok\u00e4sin reisiins\u00e4, ja laulamalla teeman. T\u00e4ll\u00f6in teemamelodian nuotit on pakko ankkuroida oikeille k\u00e4sien soittamille tahdinosille. <\/p>\n\n\n\n

Youtubessa opetusmateriaalia julkaiseva rumpali Rob Brown asettaa kyvyn alijakaa nelj\u00e4sosanuottia t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4ksi kuin metronomiin soittamisen. <\/p>\n\n\n\n

\u201cYour ability to play with really solid time, it has got nothing to do with how well you can play with a metronome, and it\u2019s got everything to do with your ability to subdivide the quarter-note.\u201d<\/em> \u2013Rob Brown <\/p>\n\n\n\n

Berklee College of Musicin professori Dave DiCenso uskoo, ett\u00e4 pulssin ja rytmiikan voi hallita paremmin ja tarkemmin mieless\u00e4 kuin kehollisesti. H\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 \u201dAbove the Neck\u201d-harjoituksissaan alijaon laskemista tien\u00e4 kognitiiviseen tietoisuuteen rytmist\u00e4. Ajatuksen avaimena on, ett\u00e4 omaa \u00e4\u00e4nt\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kertomaan mielelle, miss\u00e4 pulssi ja sen eri komponentit ovat. T\u00e4m\u00e4 antaa tietoisuuden ja kontrollin pulssista ja rytmist\u00e4, jollaista keho tai raajat eiv\u00e4t pysty tuottamaan. DiCenso m\u00e4\u00e4rittelee alijakamisen seuraavasti: <\/p>\n\n\n\n

\u201dTo vocalize (count out loud) the smallest spaces (subdivisions) within a rhythmic figure while accenting the figure itself.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Dicenson mukaan alijaon laskeminen antaa keinon samanaikaisesti saavuttaa tietoisuuden pulssista, tyhj\u00e4st\u00e4 tilasta ja itse rytmin muodosta. Alijakoa laskemalla tuleekin konkreettisesti sanoneeksi peruspulssin, rytmisen kuvion ja sen v\u00e4leihin j\u00e4\u00e4v\u00e4n tilan, jolloin p\u00e4\u00e4h\u00e4n j\u00e4\u00e4 hyvin kokonaisvaltainen kuva. T\u00e4m\u00e4n tietoisuuden ansiosta pystymme paremmin tuottamaan tasaista pulssia ja tarkkaa rytmiikkaa. H\u00e4n listaa harjoitustensa eduiksi my\u00f6s kuuntelun ja luovuuden kehittymisen sek\u00e4 erilaisiin tilanteisiin sopivien ideoiden musikaalisen generoinnin helpottumisen. DiCenso itse k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 16-osapohjaisen alijaon laskemiseen englanninkielist\u00e4 laskutapaa: 1 e + a 2 e + a 3 e + a 4 e + a (+ tarkoittaa \u201dand\u201d). <\/p>\n\n\n\n

Laskemisen keinot<\/h3>\n\n\n\n

Nelj\u00e4sosaa ja alijakoja voidaan laskea eri tavoilla, seuraavassa muutama vakiintunut. Itsell\u00e4ni triolien ja 16-osien laskemisessa englanninkieliset laskutavat ovat sopineet paremmin suuhun. Alijakoa tai nelj\u00e4sosaa voi tietysti halutessaan tuottaa suullisesti my\u00f6s mill\u00e4 vain tavuilla tai \u00e4\u00e4nn\u00e4hdyksill\u00e4, ja kaikki tahdinosat voivat kuulostaa samalta. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva Tapoja laskea erilaisia alijakoja<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kuva. Tapoja laskea erilaisia alijakoja. <\/p>\n\n\n\n

N\u00e4m\u00e4 suulliset laskut muodostavat \u201ctaulukon\u201d, jonka p\u00e4\u00e4lle rytmiikkaa aletaan tuottaa. Tahtilajin muuttuessa luonnollisesti my\u00f6s laskutavan on muututtava, ja n\u00e4it\u00e4 laskutapoja yhdistelem\u00e4ll\u00e4 l\u00f6ytynee tapa laskea oudompaakin tahtilajia. <\/p>\n\n\n\n

Harjoittelumetodit<\/h3>\n\n\n\n

1 Kehollinen pulssi<\/h4>\n\n\n\n
    \n
  1. Valitse melodia <\/li>\n\n\n\n
  2. Tuota peruspulssia (nelj\u00e4sosaa) esimerkiksi jalalla, k\u00e4sill\u00e4 tai k\u00e4velem\u00e4ll\u00e4 <\/li>\n\n\n\n
  3. Harjoittele soittamaan tai laulamaan melodia kehollisen pulssisi p\u00e4\u00e4lle\n
      \n
    • Voit kokeilla nelj\u00e4sosan sijaan my\u00f6s esimerkiksi 2&4 iskujen polkemista jalalla tai sormia napsuttamalla. <\/li>\n\n\n\n
    • Lis\u00e4ohjeet \/ ongelmanratkaisu:\n
        \n
      • Selvit\u00e4, mitk\u00e4 melodian iskut osuvat samaan aikaan kuin tuottamasi nelj\u00e4sosa, ja mitk\u00e4 osuvat nelj\u00e4sosien v\u00e4leihin<\/li>\n\n\n\n
      • Visualisoi rytmi. <\/li>\n\n\n\n
      • Valitse sellainen tempo, ett\u00e4 ehdit hahmottamaan rytmin rauhassa. <\/li>\n\n\n\n
      • Harjoittele ongelmakohdat erikseen, esimerkiksi yksi tahdinosa kerrallaan. <\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n

        2 Suullinen pulssi<\/h4>\n\n\n\n
          \n
        1. Valitse melodia<\/li>\n\n\n\n
        2. Laske nelj\u00e4sosaa (yy kaa koo nee) <\/li>\n\n\n\n
        3. Harjoittele soittamaan melodia (tai taputtamaan sen rytmi) suullisen laskusi p\u00e4\u00e4lle\n
            \n
          • Lis\u00e4ohjeet \/ ongelmanratkaisu:\n
              \n
            •  Selvit\u00e4, mitk\u00e4 melodian iskut osuvat samaan aikaan kuin tuottamasi nelj\u00e4sosa, ja mitk\u00e4 osuvat nelj\u00e4sosien v\u00e4leihin. <\/li>\n\n\n\n
            • Visualisoi rytmi. <\/li>\n\n\n\n
            • Valitse sellainen tempo, ett\u00e4 ehdit hahmottamaan rytmin rauhassa. <\/li>\n\n\n\n
            • Harjoittele ongelmakohdat erikseen, esimerkiksi yksi tahdinosa kerrallaan. <\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n

              <\/p>\n\n\n\n

              3 Kehollinen alijako <\/h4>\n\n\n\n
                \n
              1. Valitse melodia <\/li>\n\n\n\n
              2. Muodosta melodian pienimm\u00e4st\u00e4 aika-arvosta alijako-\u201dgrid\u201d\/taulukko <\/li>\n\n\n\n
              3. Tuota alijakoa esimerkiksi sormilla vuorottelemalla tai rummuttamalla vuorok\u00e4sin reisiin <\/li>\n\n\n\n
              4. Harjoittele laulamaan melodia (tai sen rytmi) tuottamasi alijaon p\u00e4\u00e4lle \u2022\n
                  \n
                • Lis\u00e4ohjeet \/ ongelmanratkaisu:\n
                    \n
                  • Selvit\u00e4, mihin kohtaan alijako-\u201dgridi\u00e4\u201d melodian iskut osuvat.<\/li>\n\n\n\n
                  • Visualisoi rytmi. <\/li>\n\n\n\n
                  • Valitse sellainen tempo, ett\u00e4 ehdit hahmottamaan rytmin rauhassa. <\/li>\n\n\n\n
                  • Harjoittele ongelmakohdat erikseen, esimerkiksi yksi tahdinosa kerrallaan. <\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n

                    4 Suullinen alijako<\/h4>\n\n\n\n
                      \n
                    1.  Valitse melodia <\/li>\n\n\n\n
                    2. Valitse sopiva tapa laskea alijakoa \u00e4\u00e4neen, melodian pienimm\u00e4n aika-arvon mukaan. (Ks. Kuvio 1) <\/li>\n\n\n\n
                    3. Harjoittele soittamaan (tai taputtamaan sen rytmi) melodia suullisen laskusi p\u00e4\u00e4lle\n
                        \n
                      • Lis\u00e4ohjeet \/ ongelmanratkaisu:\n
                          \n
                        • Selvit\u00e4, mihin kohtaan alijako-\u201dgridi\u00e4\u201d melodian iskut osuvat. <\/li>\n\n\n\n
                        • Visualisoi rytmi <\/li>\n\n\n\n
                        • Valitse sellainen tempo, ett\u00e4 ehdit hahmottamaan rytmin rauhassa. <\/li>\n\n\n\n
                        • Harjoittele ongelmakohdat erikseen, esimerkiksi yksi tahdinosa kerrallaan. <\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n

                          Varaudu ratkomaan koordinaatio-ongelmia. Vastaan tulevien ongelmien ratkomiseen auttavat esimerkiksi tempon hidastaminen, alijakojen ja rytmiikan visualisointi sek\u00e4 harjoiteltavan kokonaisuuden purkaminen pienempiin, esimerkiksi nelj\u00e4sosanuotin mittaisiin osiin. Harjoittelemalla voit saada peruspulssistasi rytmisen kiinnekohdan, johon voit ankkuroida kaiken soittosi tai laulusi. Mukavia harjoitteluhetki\u00e4!<\/p>\n\n\n\n

                          Kirjoittaja: <\/h3>\n\n\n\n

                          Markus Snellman, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, Musiikkipedagogin tutkinto-ohjelma 2019<\/p>\n\n\n\n

                          L\u00e4hteet <\/h3>\n\n\n\n

                          Brown, R. 2017. How To Develop ROCK SOLID TIMING! w\/ Beatdown Brown. Video. Viitattu 2.4.2019. https:\/\/youtu.be\/0DWSmJO1gLQ <\/p>\n\n\n\n

                          DiCenso, D. 2017. ”Using Your Mind to Improve Your Time” – with Dave DiCenso. Video. Viitattu 3.4.2019. https:\/\/youtu.be\/TRl5Vw2AaHQ <\/p>\n\n\n\n

                          Drum Program. 2016. Chris Coleman Clinic. Video. Viitattu 3.4.2019. https:\/\/youtu.be\/y46skGXRbWU <\/p>\n\n\n\n

                          Hoenig, A. 2018. Rhythm training 1. Video. Viitattu 1.4.2019. https:\/\/www.mymusicmasterclass.com\/premiumvideos\/rhythm-training-for-musicians-masterclass-ari-hoenig-1\/ <\/p>\n\n\n\n

                          Keele, S., Pokorny, R., Corcos, D. & Ivry R. 1985. Do perception and motor production share common timing mechanisms: a correlational analysis. Acta Psychologica 1985; 60: 173\u2013191. Viitattu 24.4.2019. https:\/\/pdfs.semanticscholar.org\/9226\/653315c09cb9e9df374c93288c0d0cad001e.pdf <\/p>\n\n\n\n

                          Mayer, J. 2007. Secret Weapons For The Modern Drummer. DVD. Hudson music. Briarcliff. <\/p>\n\n\n\n

                          Neely, A. 2017. How to improve your rhythm. Video. Viitattu 1.4.2019. https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=qIfD7ZN5FYI <\/p>\n\n\n\n

                          Patel, A., Iversen, J., Bregman, M. & Schulz, I. 2008. Studying synchronization to a musical beat in nonhuman animals. University of California, San Diego. Viitattu 1.4.2019. http:\/\/www.cogs.indiana.edu\/spackled\/2009readings\/Patel_Iversen_Bregman_Schulz_NYAS_in_press.pdf <\/p>\n\n\n\n

                          Pesonen, M. 2009. Svengi ja Groove rytmimusiikissa. Pro-gradu tutkielma. Helsingin yliopisto. <\/p>\n\n\n\n

                          Phillips-Silver, J., Toiviainen, P., Gosselin, N., Pich\u00e9, O., Nozaradan, S., Palmer, C. & Peretz, I. 2011. Born to dance but beat deaf: A new form of congenital amusia. http:\/\/www.brams.umontreal.ca\/site\/assets\/files\/1309\/phillips-silver_et_al_2011_neuropsychologia.pdfEtunim <\/p>\n\n\n\n

                          Tierney, A. & Kraus, N. 2015. Evidence for Multiple Rhythmic Skills. Artikkeli. Northwestern University. Viitattu 1.4.2019. https:\/\/journals.plos.org\/plosone\/article?id=10.1371\/journal.pone.0136645 <\/p>\n\n\n\n

                          Slater, J. & Kraus, N. 2015. The role of rhythm in perceiving speech in noise: a comparison of percussionists, vocalists and non-musicians. Cognitive Processing. Viitattu 1.4.2019. https:\/\/www.ncbi.nlm.nih.gov\/pubmed\/26445880 <\/p>\n\n\n\n

                          Zentner, M. & Eerola, T. (2010). Rhythmic engagement with music in infancy. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, 107(13), 5768\u20135773. Viitattu 24.4.2019. https:\/\/www.pnas.org\/content\/pnas\/107\/13\/5768.full.pdf <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

                          Miten omaa rytmiikkaa voi kehitt\u00e4\u00e4? Tuon t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa esiin muutaman ty\u00f6kalun, joilla kuka tahansa voi parantaa omaa rytmitajua. Kaiken ytimess\u00e4 on peruspulssin tunteminen, ja kaiken muun soiton ja laulun ankkuroiminen suhteessa siihen.  Rytmitajua l\u00f6ytyy kaikilta Jokseenkin kaikilla meist\u00e4 on rytmitajua. Hyvin perustavanlaatuisiin kinesteettisiin toimintoihin, kuten k\u00e4velyyn ja uintiin, liittyy olennaisesti rytmi. Rytmi\u00e4 l\u00f6ytyy my\u00f6s esimerkiksi […]<\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[431,245,430,244,358,432],"class_list":["post-1730","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","tag-alijakaminen","tag-kehorytmi","tag-peruspulsssi","tag-rytmiikka","tag-rytmitaju","tag-rytmitajun-harjoittaminen"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1730","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1730"}],"version-history":[{"count":18,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1730\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2355,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1730\/revisions\/2355"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1730"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1730"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1730"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}