{"id":1715,"date":"2019-06-06T11:04:42","date_gmt":"2019-06-06T08:04:42","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1715"},"modified":"2023-09-10T22:13:08","modified_gmt":"2023-09-10T19:13:08","slug":"lol-koska-kivaa-varhaisteinien-motivaatio-tanssiharrastuksessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2019\/06\/lol-koska-kivaa-varhaisteinien-motivaatio-tanssiharrastuksessa\/","title":{"rendered":"\u201cLol, koska kivaa!\u201d – Varhaisteinien motivaatio tanssiharrastuksessa"},"content":{"rendered":"\n
<\/p>\n\n\n\n
Valitsimme aiheeksemme varhaisteinien motivaation tanssitunnilla, sill\u00e4 opetamme kaikki t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kyseiseen ik\u00e4ryhm\u00e4\u00e4n kuuluvia oppilaita ja mielest\u00e4mme ik\u00e4ryhm\u00e4 on todella mielenkiintoinen. Kyseisess\u00e4 ik\u00e4ryhm\u00e4ss\u00e4 lapsi alkaa siirtym\u00e4\u00e4n pikkuhiljaa nuoruuteen ja l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa identiteetti\u00e4\u00e4n, jolloin h\u00e4n alkaa my\u00f6s itsen\u00e4isesti pohtimaan, onko tanssiharrastus se, joka h\u00e4nt\u00e4 oikeasti kiinnostaa. Monet lopettavatkin tanssiharrastuksensa juuri t\u00e4ss\u00e4 i\u00e4ss\u00e4, samalla kuin toisille se on hyvin hedelm\u00e4llist\u00e4 aikaa kehitty\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Halusimme tutkia, mik\u00e4 motivoi varhaisteinej\u00e4 tulemaan tanssitunnille ja mit\u00e4 me opettajina voimme tehd\u00e4 pit\u00e4\u00e4ksemme yll\u00e4 kyseist\u00e4 motivaatiota. <\/p>\n\n\n\n
Mit\u00e4 on motivaatio<\/strong><\/p>\n\n\n\n
Motivaatio voidaan jakaa karkeasti kahteen motivaatiotyyppiin, sis\u00e4iseen ja ulkoiseen motivaatioon. Mik\u00e4li opiskelijaa ohjaa ulkoinen motivaatio, h\u00e4n ty\u00f6skentelee mieless\u00e4\u00e4n vain opiskelun lopputuloksesta mahdollisesti saatu palkinto kuten hyv\u00e4 numero tai vaikkapa kehut. Sis\u00e4isen motivaation ohjaama opiskelija taas ty\u00f6skentelee puhtaasti omasta mielenkiinnostaan aihetta kohtaan. Ulkoisen motivaation omaava opiskelija on palkinnon luonteen vuoksi luovutusherkempi ja yleisesti sis\u00e4ist\u00e4 motivaatiota pidet\u00e4\u00e4nkin oppimisen kannalta hedelm\u00e4llisemp\u00e4n\u00e4. (Salovaara, 2004.) <\/p>\n\n\n\n
Byman kirjoittaa \u201cLuovuutta, motivaatiota ja tunteita\u201d- kirjassa kuinka Edward L. Decin ja Richard M. Ryan perustelevat jaottelun sis\u00e4iseen ja ulkoiseen motivaatioon perustuvan kolmesta t\u00e4rke\u00e4st\u00e4 psykologisesta tarpeesta, jotka ovat autonomian tarve, ryhm\u00e4j\u00e4senyyden tarve ja tarve tuntea p\u00e4tevyyden ja tehokkuuden tunteita (mts. 27). Varhaisteineill\u00e4 erityisesti ryhm\u00e4j\u00e4senyyden tarve on vahva, mutta my\u00f6s autonomian tarve, sill\u00e4 he ovat pikkuhiljaa siirtym\u00e4ss\u00e4 kohti itsen\u00e4isemp\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Varhaisteini-ik\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
Puberteetti eli murrosik\u00e4 alkaa tyt\u00f6ill\u00e4 normaalisti 8-13 vuoden ja pojilla 10-14 vuoden ik\u00e4isen\u00e4. Murrosi\u00e4n etenemisess\u00e4 voi siis olla suuria eroja samankin ik\u00e4isill\u00e4 nuorilla. Varhaisnuoruus on yleisesti jaettu 12 ja 14 vuoden v\u00e4lille, mutta kehon hormonitoiminta k\u00e4ynnistyy jo ennen virallisen puberteetin alkamista. (Sinkkonen 2008, 23-24.) T\u00e4ten tutkimuskohteenamme olevat 11-13-vuotiaat vastaavat hyvin puberteetin alkamisen \u201cherkkyysvuosia\u201d. <\/p>\n\n\n\n
Olemme huomanneet, ett\u00e4 varhaisteineill\u00e4 on tapana n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyvin selke\u00e4sti esimerkiksi kyll\u00e4stymist\u00e4 ja muita niin sanottuja negatiivisia tunteita. James Bjorkin tutkimuksen mukaan nuorilla aivojen mielihyv\u00e4alue on vasta kehittymisvaiheessa, mink\u00e4 vuoksi turvallisuuden tunne ja motivaatio asioihin syttyy hitaammin kuin esimerkiksi aikuisilla. <\/p>\n\n\n\n
Tunne- ja tilannehahmotusten ongelmat ovat puolestaan yhteydess\u00e4 esimerkiksi otsalohkon alueen kehitykseen. Otsalohkoja tarvitaan tilannereagointiin, ja koska teini-ik\u00e4isill\u00e4 otsalohkojen kehitys on vasta vaiheessa, on impulssien hallinta ja kontrollin yll\u00e4pito haastavaa. Tunnilla ilmenev\u00e4 laiskottelu, huokailut ja muut nopeat negatiiviset reagoinnit voivat johtua siis aivojen kemiallisesta kehityksest\u00e4. (Heikkinen 2006.) <\/p>\n\n\n\n
Motivaatio tulla tunnille <\/strong><\/h2>\n\n\n\n
Olemme opetustilanteissa havainneet, ett\u00e4 motivaatiota tulla tanssiharrastuksen pariin on erilaista. Huomio on kiinnittynyt esimerkiksi siihen, miten kyseisell\u00e4 ik\u00e4ryhm\u00e4ll\u00e4 on havaittavissa kahtiajakoisuutta tanssituntik\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4. Samassa salissa saattaa puolet oppilaista olla mukana treeneiss\u00e4 rutiinin tai kaverisuhteiden vuoksi ja samaan aikaan toinen puoli oppilaista haluaa k\u00e4yd\u00e4 treeneiss\u00e4 itse tanssin ja oman kehityksen vuoksi. Tilanne on opettajalle haastava, sill\u00e4 motivaatioerot saattavat olla toisinaan hyvinkin suuret. <\/p>\n\n\n\n
Erityisesti 12-13-vuotiailla oppilailla on alkanut n\u00e4ky\u00e4 tuntitilanteissa keskittymisen puutetta tai muutoksia k\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4. Siirtyminen yl\u00e4asteelle ja uudet sek\u00e4 voimistuneet kaverisuhteet voivat olla k\u00e4yt\u00f6ksen takana. Kaverisuhteet voivat olla joko suuri h\u00e4iri\u00f6tekij\u00e4 tai innostaja tanssiharrastuksessa. Pidemm\u00e4n p\u00e4\u00e4lle kaverisuhde voi olla t\u00e4rke\u00e4 motivoija harrastuksen jatkuvuudessa: Vaikka se hankaloittaisi keskittymist\u00e4 tunneilla, voi se luoda muita positiivisia kokemuksia ja halua kehitt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n muiden antaman tuen kautta. Toisaalta kaverin lopettaminen harrastusryhm\u00e4ss\u00e4 voi my\u00f6s vaikuttaa toisenkin osapuolen lopetusp\u00e4\u00e4t\u00f6kseen. <\/p>\n\n\n\n
T\u00e4st\u00e4 ilmi\u00f6st\u00e4 kiinnostuneena teetimme oppilaillemme kyselyn liittyen motivaatioon nimenomaan tanssiharrastuksen suhteen. Kyselyyn vastasi 23 tanssin harrastajaa Kuopiosta. Vastanneiden tanssilajikirjo oli laaja ja sielt\u00e4 l\u00f6ytyi mm. hip hop, nykytanssi, showtanssi, baletti ja jazz. Kyselyyn vastanneiden keski-ik\u00e4 oli 12,8 vuotta. Vastaajat ovat harrastaneet tanssia keskim\u00e4\u00e4rin 6,3 vuotta. Vastaajat saivat valita vaihtoehdoista kolme osuvinta, sek\u00e4 lis\u00e4ksi my\u00f6s kirjoittaa oman vaihtoehtonsa mik\u00e4li niin halusivat. <\/p>\n\n\n\nKuva 1: Mik\u00e4 motivoi tulemaan tanssitunnille<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
Kyselyn tulokset olivat meille positiivinen yll\u00e4tys. Isolle osalle vastaajista tanssiharrastuksen pariin tuleminen n\u00e4ytt\u00e4isi olevan enemm\u00e4n sis\u00e4isen motivaation ohjaamaa. Mielenkiintoista oli my\u00f6s se, ett\u00e4 vastausvaihtoehdoista \u201cVanhempien kannustus\u201d ei saanut yht\u00e4\u00e4n vastausta, mik\u00e4 ehk\u00e4 kielii juurikin varhaisteini-ik\u00e4isen tarpeesta kokea olevansa itsen\u00e4inen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Opettajan merkitys<\/h2>\n\n\n\n
Opettajan rooli motivaation luomisessa ei ole t\u00e4ysin yksinkertainen sill\u00e4 opettajan teht\u00e4v\u00e4 ensisijaisesti on opettaa eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n motivoida oppilasta. Ihannetilanteessa oppilaalla on itsell\u00e4\u00e4n vahva sis\u00e4inen motivaatio ja opettaja vain ruokkii sit\u00e4 tarjoamalla uusia haasteita. <\/p>\n\n\n\n
Opettajan merkitys korostuu oikeanlaisen oppimisilmapiirin luomisessa. Positiivinen ilmapiiri, jossa jokainen uskaltaa olla oma itsens\u00e4 ruokkii motivaatiota mutta edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s hyv\u00e4\u00e4 ryhm\u00e4dynamiikkaa. Ik\u00e4ryhm\u00e4lle tyypillisen itsetietoisuuden ja yliherkkyyden takia on juuri ryhm\u00e4\u00e4n kuulumisen tunne hyvin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 nuorelle. T\u00e4m\u00e4n takia vertaispalautteen k\u00e4ytt\u00f6 tunnilla voi vaikuttaa positiivisesti ryhm\u00e4dynamiikkaan ja varhaisteinin itsetuntoon ja motivaatioon. (Sinkkonen 2008, 26.) <\/p>\n\n\n\n
Vertaispalautteen sallimisen lis\u00e4ksi opettajan on muistettava oppilaiden kannustaminen ja oikeanlaisen palautteen antaminen, jolloin oppilas saa realistisen kuvan oman oppimisen edistymisest\u00e4 ja kehityskohteistaan. <\/p>\n\n\n\n
Konkreettisia keinoja<\/h2>\n\n\n\n
Bymanin (2002, 26) mukaan motivoituneella ihmisell\u00e4 on selke\u00e4 toiminnan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 eli intentio. Opettajan olisikin hyv\u00e4 kertoa etuk\u00e4teen tavoitteitaan selke\u00e4sti my\u00f6s oppilailleen ja mahdollisesti sopia niist\u00e4 oppilaiden kanssa yhdess\u00e4. Tavoitteet on hyv\u00e4 kuitenkin asettaa realistisiksi, jotta oppilaat kokevat ne mahdollisiksi, mutta kuitenkin tarpeeksi korkeiksi, jotta oppilas ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen t\u00e4ytyy tehd\u00e4 t\u00f6it\u00e4 saavuttaakseen tavoitteensa. Opettajan on my\u00f6skin hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 dialogista ilmapiiri\u00e4, sill\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kautta my\u00f6s opettaja saa palautetta siit\u00e4, mik\u00e4 tunneilla on motivoivaa ja mik\u00e4 ei. <\/p>\n\n\n\n
Erilaisten ulkoisten virikkeiden tarjoaminen oppilaille on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4 erityisesti silloin, kun opettaja huomaa, ett\u00e4 oppilaiden motivaatio on ulkoista. N\u00e4it\u00e4 voivat olla esimerkiksi arvosanat, palkkiot tai ryhm\u00e4paine. Tanssinopetuksessa monesti esityksiin valmistautuminen on hyv\u00e4 motivointikeino. Kyselyss\u00e4kin tuli ilmi, ett\u00e4 esiintym\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4seminen oli t\u00e4rke\u00e4 syy tulla tanssitunnille. Monipuolisten virikkeiden tarjoaminen tarkoittaa my\u00f6s tuntien monipuolisuutta, joissa hyv\u00e4 tunnin tempo s\u00e4ilyy ja oppilas p\u00e4\u00e4see haastamaan itse\u00e4\u00e4n kokonaisvaltaisesti sen sijaan, ett\u00e4 liikaa syvennytt\u00e4isiin tiettyyn aiheeseen. Opettajan t\u00e4ytyy muistaa, ett\u00e4 tanssin harrastuksen on tarkoitus olla hauskaa. <\/p>\n\n\n\n
Kirjoittajat: <\/h3>\n\n\n\n
Noora Luoma, Riikka Janhonen ja Iiris Peuraniemi 2019,\u00a0Savonia-ammattikorkeakoulu\u00a0 <\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hteet:<\/strong> Byman, R. 2002. Voiko motivaatiota opettaa? Teoksessa Kansanen, P. Uusikyl\u00e4, K. (toim.) Luovuutta, motivaatiota, tunteita – Opetuksen tutkimuksen uusia suuntia. Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS-Kustannus, s. 27 <\/p>\n\n\n\n
Heikkinen, K. 2006. Teinin aivoissa tyrskyy. Tiede.fi. Viitattu 16.11.2018.<\/p>\n\n\n\n
![\"Piirakkakaavio:](\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2019\/06\/Luoma_ym_kuva_1.jpg\")