Laulun opiskelijat opiskelevat lied-musiikkia ohjelmistoonsa verrattain paljon. Usein heit\u00e4 s\u00e4est\u00e4\u00e4 oppilaitoksen oma s\u00e4est\u00e4j\u00e4 tai lauluopettaja. Hyvin usein s\u00e4est\u00e4j\u00e4ksi valikoituu joku pianonsoiton opiskelija. Asiaan perehtym\u00e4tt\u00f6m\u00e4lle pianistille voi tulla yll\u00e4tyksen\u00e4 liedpianismin erityispiirteet, joita t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa on tarkoitus avata. Syyh\u00e4n ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole pianistin, koska usein solistisessa piano-opetuksessa ei perehdyt\u00e4 soittamaan laulajan tai muiden muusikoiden kanssa. T\u00e4m\u00e4n artikkelin kirjoittaja on opiskellut liedpianismia ja s\u00e4est\u00e4mist\u00e4 Latviassa vuosina 2017-2018 ja kiinnostunut siell\u00e4 aiheesta niin pedagogisena asiana kuin musiikinlajina. <\/p>\n\n\n\n
Liedin historia\/m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 <\/strong><\/p>\n\n\n\n Liedin (Lied = saksalainen laulu) k\u00e4sitteen historia ulottuu jo 1700-luvun barokkiin, jolloin se tarkoitti ns. kenraalibasso\/basso continuo laulua. Eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 laulajaa s\u00e4esti basso continuo ryhm\u00e4, johon yleens\u00e4 kuului jokin bassolinjaa soittava soitin (sello, fagotti) sek\u00e4 harmoniaa t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4 soitin (cembalo, luuttu, urut). 1750-luvulla siirrytt\u00e4ess\u00e4 barokkityylist\u00e4 klassisempaan musiikkityyliin, tuli basso continuo laulun rinnalle\/tilalle klaveeri (kosketinsoitin) s\u00e4esteinen laulumusiikin tyyli. <\/p>\n\n\n\n Puhuttaessa liedmusiikista, yleens\u00e4 tarkoitetaan 1800-luvun alussa kehittynytt\u00e4 piano s\u00e4estyksellist\u00e4 laulumusiikkia, jossa on vain yksi laulaja. Pianisti ja laulaja siis muodostavat kamarimusiikillisen duon. Tekstit kyseisiin lauluihin on yleens\u00e4 ollut runoja, joita on joko kirjoitettu itsen\u00e4isiksi runoteksteiksi, tai sitten s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n kanssa yhteisty\u00f6ss\u00e4 varta vasten lauluteksteiksi. Ensimm\u00e4isi\u00e4 merkitt\u00e4vi\u00e4 liedej\u00e4 s\u00e4vellettiin esim. Heinrich Heinen, sek\u00e4 Ludwig van Goethen teksteihin. Toki muitakin runoilijoita oli, ja my\u00f6hemmin my\u00f6s saksankielisen kulttuuripiirin ulkopuolista piano + laulu musiikkia alettiin kutsua liediksi. <\/p>\n\n\n\n Ensimm\u00e4isen\u00e4 varsinaisena lieds\u00e4velt\u00e4j\u00e4n\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n yleisesti Franz Schuberttia (1797-1828), joka s\u00e4velsi yksitt\u00e4isten laulujen lis\u00e4ksi laulusarjoja mm. Goethen ja Heinen teksteihin kuten Swanengesangen, Winterreise, Die sch\u00f6ne M\u00fcllerin. (Murtom\u00e4ki 2016.) <\/p>\n\n\n\n Erot ja yht\u00e4l\u00e4isyydet solistiseen pianomusiikkiin<\/strong><\/p>\n\n\n\n Puhuttaessa liedpianismista usein tulee mieleen ajatus, ett\u00e4 liedin soittaminen eroaisi merkitt\u00e4v\u00e4sti normaalista solistisesta pianonsoitosta. Onhan liedi\u00e4 esitt\u00e4ess\u00e4 yhten\u00e4 olennaisena tekij\u00e4n\u00e4 laulajan l\u00e4sn\u00e4olo ja h\u00e4nen huomioimisensa. My\u00f6s usein liedtekstuuri pianolle on jollain tapaa erilaista kuin solistisen pianomusiikin. Tekniselt\u00e4 vaatimustasoltaan liedien s\u00e4estykset ovat usein huomattavan yksinkertaisia, verrattuna solistiseen repertuaariin. T\u00e4m\u00e4 usein sen takia ett\u00e4 liian virtuoottinen ja paksu s\u00e4estyskuvio voisi peitt\u00e4\u00e4 laulajan \u00e4\u00e4nen. <\/p>\n\n\n\n Kuitenkin liedin soittamisessa on kyse siit\u00e4 samasta pianonsoitosta kuin muutenkin. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 kaikessa pianonsoitossa on ottaa huomioon, mit\u00e4 on nuottiin kirjoitettu. Usein aloittelevat, ja v\u00e4h\u00e4n pidemm\u00e4llekin ehtineet, pianistit joko huolimattomuuttaan tai viel\u00e4 ammattitaidottomuuttaan j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t asioita soittamatta tai muuten soittavat huolimattomasti. Esimerkiksi legato saattaa tulla paikkaan, johon sit\u00e4 ei ole merkitty. Pedaalin k\u00e4ytt\u00f6 voi olla huolimatonta. Dynamiikat ja fraseeraukset saattavat olla huolimattomia tai v\u00e4\u00e4rin opeteltuja. <\/p>\n\n\n\n Pienen ja \u201dhelpon\u201d tekstuurin mielekk\u00e4\u00e4ksi tekeminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n Niin kuin kaikessa soitonopetuksessa, on my\u00f6s liedi\u00e4 opettaessa syyt\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota oppilaan huolelliseen nuottitekstuurin lukuun. Onhan kappaleen s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 usein tarkoittanut merkinn\u00f6ill\u00e4\u00e4n jotain, joka tuo kulloistakin musiikillista ajatusta esille. Liedin soittamisessa t\u00e4m\u00e4 piirre korostuu erityisesti. Koska tekstuuri on usein melko yksinkertaista, t\u00e4ytyy kiinnitt\u00e4\u00e4 esitysmerkint\u00f6ihin huomiota. T\u00e4m\u00e4 sen takia jotta saataisiin mahdollisimman paljon irti yksinkertaisemmastakin pianosatsista. Koska pianisti ei pysty virtuoottisen tekstuurin puolesta tuomaan itse\u00e4\u00e4n esille, on yksinkertaisessa pianos\u00e4estyksess\u00e4 s\u00e4estyksen \u00e4\u00e4nenlaatu on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4\u00e4. \u00c4\u00e4nenlaadun opettelemiseen\/opettamiseen liittyv\u00e4t t\u00e4sm\u00e4lleen samat asiat kuin miss\u00e4 muussakin pianonsoitossa, kuten hyv\u00e4 ja aktiivinen sormenp\u00e4\u00e4, k\u00e4mmenen ja k\u00e4sivarren rentous, olkap\u00e4iden rentous, selke\u00e4 pedaalin k\u00e4ytt\u00f6 jne. (Kastarinen 2018.) <\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6skentely laulajan kanssa<\/strong><\/p>\n\n\n\n Liedmusiikki on todellista kamarimusiikkia. Pienell\u00e4 intiimill\u00e4 kokoonpanolla voidaan kuulijalle kertoa niin pieni\u00e4 kuin suuriakin tarinoita ja tunteita. Kaikessa yhteissoitossa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ottaa huomioon ryhm\u00e4n muut j\u00e4senet, eli t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa laulaja. T\u00e4ss\u00e4 asiassa henkil\u00f6kemialliset asiat nousevat t\u00e4rkeiksi. Hyv\u00e4n lied-partnerin l\u00f6ydytty\u00e4 voi yhteisty\u00f6 kest\u00e4\u00e4 vuosia ja yhteissoitannallinen taso olla hyvinkin laadukas. Joskus taas voi k\u00e4yd\u00e4, ett\u00e4 yhteisty\u00f6 j\u00e4\u00e4 vain yhden keikan pituiseksi. <\/p>\n\n\n\n Hyv\u00e4t l\u00e4ht\u00f6kohdat yhteisty\u00f6h\u00f6n on luotu, mik\u00e4li molemmat muusikot pit\u00e4v\u00e4t toisiaan vertaisenaan. Pianisti ei siis ole mill\u00e4\u00e4n muotoa laulajan alapuolella ja on asiaankuuluvaa pit\u00e4\u00e4 ns. \u201dhuolta omasta tontista\u201d. Parhaimmillaan liedin tekeminen on kahden muusikon v\u00e4list\u00e4 dialogia, josta lopputuloksena on miellytt\u00e4v\u00e4 musisointikokemus muusikoille, ja nautinnollinen kuulemiskokemus kuulijalle. Niin kuin kaikessa yhdess\u00e4 tekemisess\u00e4, niin liediss\u00e4kin liian k\u00e4rkk\u00e4\u00e4t ja p\u00e4\u00e4llek\u00e4yv\u00e4t \u201dneuvot\u201d ja omien taiteellisten n\u00e4kemysten esille tuominen voivat myrkytt\u00e4\u00e4 ilmapiirin pahastikin. Kokemukset ovat osoittaneet, ett\u00e4 muusikot, ja erityisesti laulajat, ovat usein herkki\u00e4 arvostelulle, joka koskee heid\u00e4n tekemist\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n Joskus voi tulla vastaan tilanteita, joissa on otettava huomioon toisen muusikon kokemus ja taitotaso. Kokeneemman neuvoja kannattaa kuunnella ja kokemattomampaa ei kannata yritt\u00e4\u00e4 pakottaa sellaiseen, mik\u00e4 ei kulloisessakin tilanteessa ole mahdollista. (Kastarinen 2018.) <\/p>\n\n\n\n Laulajan tukeminen sek\u00e4 harjoittaminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kokemukset eri tasoisten laulajien kanssa ovat osoittaneet, ett\u00e4 pianisti on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4 tuki laulajalle. Pianistin rauhaisa ja varma olemus viestii laulajalle, ett\u00e4 tilanne on hallussa. (Zilberts 2017.) <\/p>\n\n\n\n L\u00e4hd\u00f6t saattavat olla hyvinkin haasteellisia kelle tahansa muusikolle, niin my\u00f6s lied-duolle. Ehk\u00e4 kaksi ep\u00e4miellytt\u00e4vint\u00e4 ovat l\u00e4hd\u00f6t, jolloin molempien pit\u00e4isi alkaa soittaa sek\u00e4 laulaa yht\u00e4 aikaa, ja laulajan s\u00e4est\u00e4m\u00e4t\u00f6n soolo kappaleen alussa. N\u00e4iss\u00e4 voi laulajalle synty\u00e4 ongelma l\u00e4ht\u00f6s\u00e4velen l\u00f6yt\u00e4misess\u00e4. Joskus laulaja voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 l\u00e4ht\u00f6s\u00e4velen edellisen kappaleen lopusta, mutta tarvittaessa pianisti voi auttaa antamalla s\u00e4velen \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen hiljaa ja huomaamattomasti pianosta joko aplodien aikana tai \u201dvahingossa\u201d hipaisten istuttuaan pianon \u00e4\u00e4reen. (Katz 2009, 93-96.) <\/p>\n\n\n\n Hengitykset<\/strong><\/p>\n\n\n\n Balanssi on asia, jota jokainen kamarimusiikkia tehnyt joutuu miettim\u00e4\u00e4n. Se onkin yksi vaikeimmista ja hienovaraisemmista mutta my\u00f6s arvoituksellisimmista asioista musiikissa. Usein muusikot tahtovat \u201dkokeilla\u201d salia ennen esiintymist\u00e4. Pianistille se usein tarkoittaa k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevan instrumentin kokeilua. Usein t\u00e4ytyy my\u00f6s tarkistaa valaistus, soittimen asettelu, lavalle k\u00e4velyreitti ja muut huomioitavat asiat. <\/p>\n\n\n\n Pianistin yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 poikkeamattomista s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 on se ett\u00e4, jos pianisti ei kuule laulajaa niin h\u00e4n soittaa liian kovaa. Se voi olla joskus vaikeaa toteuttaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. T\u00e4ytyyh\u00e4n pianistin huolehtia aikaisemmin mainituista hengityksist\u00e4, \u00e4\u00e4nenannoista, tempomuutoksista, omasta taiteellisesta n\u00e4kemyksest\u00e4\u00e4n jne. Mutta loppujen lopuksi se ratkaisee mik\u00e4 kuuluu saliin ja yleis\u00f6lle. (Katz 2009, 137.) <\/p>\n\n\n\n Flyygelin kannen asento on ratkaisevassa asemassa balanssia etsitt\u00e4ess\u00e4. Isoja kamarimusiikkiteoksia esitt\u00e4ess\u00e4 on itsest\u00e4\u00e4nselvyys, ett\u00e4 kansi pidet\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin auki. Laulajan kanssa ty\u00f6skennelless\u00e4 asiaa t\u00e4ytyy harkita tarkasti salin akustiikka, soittimen luonne sek\u00e4 laulajan volyymi huomioon ottaen. Opettaessa ei kuitenkaan pit\u00e4isi koskaan totuttaa oppilaita soittamaan kansi t\u00e4ysin kiinni. N\u00e4in saavutetaan vain ep\u00e4selke\u00e4\u00e4 sointia, joka usein itseasiassa saa pianistin soittamaan kovempaa. (Katz 2009, 138-139.) <\/p>\n\n\n\n Tekstin tulkitseminen soiton avulla<\/strong><\/p>\n\n\n\n \u201dLiedin soittaminen on nimenomaan soittamista. Ei s\u00e4est\u00e4mist\u00e4\u201d<\/p>\n\n\n\n Lauluissa t\u00e4rkeint\u00e4 melodian lis\u00e4ksi on totta kai laulujen sanat, eik\u00e4 liedmusiikki ole mik\u00e4\u00e4n poikkeus. Asiaan vasta tutustuva ja kokematon pianistiopiskelija voikin yll\u00e4tty\u00e4, miten t\u00e4rke\u00e4\u00e4 teksti on my\u00f6s pianistisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. <\/p>\n\n\n\n Aikaisemmin oli puhe pianistin tarpeesta opiskella kappaleen melodia laulamalla. V\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s pianistin tutustua tekstiin. Tekstin sanoman ymm\u00e4rt\u00e4minen luo mielikuvia kappaleen karaktereista ja sanomasta, jotka ovat oleellisia mielenkiintoisen tulkinnan aikaansaamiseksi. Kaikkia musiikillisia asioita ei ole mahdollista, tai tarvettakaan, yritt\u00e4\u00e4 merkit\u00e4 nuottikuvaan. (Kastarinen 2018.) <\/p>\n\n\n\n Sanoituksiin tutustuminen sek\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4minen<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tekstiin tutustuminen ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n helpota sen tulkitsemista, mutta my\u00f6s auttaa seuraamaan laulajaa. Vokaalien ja konsonanttien seuraaminen auttaa tavujen ja melodian yhdist\u00e4misess\u00e4. Alkavathan hyvin monet sanat konsonantilla, kun taas vokaali on sanan py\u00f6re\u00e4mpi ja \u201dsoiva\u201d osa. Tietenkin asia riippuu hyvin paljon lauletusta kielest\u00e4, joten taitava liedpianisti, sek\u00e4 opettaja, tuntee ainakin yleisimmin liediss\u00e4 k\u00e4ytettyjen kielien (saksa, ranska, englanti, suomi, ruotsi,) perus \u00e4\u00e4nt\u00e4mysmallin. (Zilberts 2018.) <\/p>\n\n\n\n Lied-teksteihin on hyvin usein k\u00e4tkettyn\u00e4 jokin syv\u00e4llisempikin ajatus. Kielten hallitseminen auttaa avaamaan tekstien piilotettuja merkityksi\u00e4 ja yhteiskunnallisia, sek\u00e4 poliittisia viittauksia. Se tekee lied-musiikin maailmasta niin mielenkiintoisen. <\/p>\n\n\n\n Kirjoittaja: <\/strong><\/p>\n\n\n\n Anssi Kasanen 2019, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/strong><\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet:<\/strong> <\/p>\n\n\n\n Kastarinen, S. 2018. Pianonsoiton opettaja. Kuopion Konservatorio. Haastattelu 8.1.2018 <\/p>\n\n\n\n Katz, M.2009. The complete collaboration the pianist as partner. New York: Oxford University Press Inc. <\/p>\n\n\n\n