Lukivaikeus lasketaan yhdeksi oppimisvaikeuksista. Erilaisia oppimisvaikeuksia on arviolta noin 20% lukemaan opettelevista ja lukivaikeus on niist\u00e4 kaikkein yleisin. (Hasu 2011.) Se on neurologinen, kielellisen kehityksen h\u00e4iri\u00f6, joka s\u00e4ilyy koko el\u00e4m\u00e4n ajan. Lukivaikeuden yleisk\u00e4site on dysleksia, jonka keskeinen piirre on vaikeus fonologisen tiedon prosessoinnissa. H\u00e4iri\u00f6n piirteet ilmenev\u00e4t puhutun ja kirjoitetun kielen vaikeutena. Tosin dysleksia ei selit\u00e4 kaikkea lukemiseen liittyv\u00e4\u00e4 problematiikkaa, eik\u00e4 lukivaikeudella tarkoiteta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 dysleksiaa. Niinp\u00e4 dysleksia on aina erikseen diagnosoitava. (Hasu 2010, 44.) <\/p>\n\n\n\n
Lukivaikeus ilmenee lukemisen hitautena ja vaivalloisuutena. Kirjoituksessa tapahtuu virheit\u00e4, joten oikeinkirjoitus on tavallista hankalampaa. Lukivaikeutta on monen tasoista ja monen tyyppist\u00e4, joten lukivaikeus voi ilmet\u00e4 hyvinkin erilaisilla tavoilla eri ihmisill\u00e4. Kuitenkin lukeminen on lukivaikeudesta k\u00e4rsiville tietoista toimintaa, toisin kuin ei-lukivaikeuksisille se on automaattista. Lukemaan opetellessa on tavoitteena saavuttaa tekninen lukutaito eli dekoodaus. Sen ydin on hahmottaa \u00e4\u00e4nteiden ja niit\u00e4 vastaavien kirjainten yhteys. Jos n\u00e4it\u00e4 foneemeja, toisin sanoen \u00e4\u00e4nteit\u00e4, ei kykene kuulemaan, muistamaan tai hahmottamaan tarpeeksi selke\u00e4sti, dekoodaus ep\u00e4onnistuu. (Oja 2013, 4, 6-8.) Ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 kielen ja musiikin k\u00e4sittely olisivat osittain p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isi\u00e4 prosesseja, on kohtuullisen uusi. Siksi aiheesta on vain v\u00e4h\u00e4n tutkimuksia. (Hasu 2010, 49.) <\/p>\n\n\n\n
Lukivaikeus on usein perinn\u00f6llinen ja se on yleens\u00e4 olemassa jo syntym\u00e4vaiheessa. Sen perinn\u00f6llisyys ei kuitenkaan ilmene suoraviivaisesti, vaan pikemminkin peritt\u00e4viss\u00e4 on geenit, jotka voivat altistaa sille. (Oja 2013, 16.) T\u00e4m\u00e4n vuoksi varsinkin mahdolliseen riskiryhm\u00e4\u00e4n kuuluvien lasten kielellist\u00e4 kehityst\u00e4 kannattaa tukea mahdollisimman varhain. My\u00f6s motorisilla taidoilla ja keskilinjan ylitt\u00e4misell\u00e4, esimerkiksi konttaus ja k\u00e4sill\u00e4 ristiin taputukset reisiin, on havaittu olevan yhteytt\u00e4 lukivaikeuden kanssa. Suomessa ensimm\u00e4isen luokan oppilaista jopa 15-20% katsotaan olevan eriasteisia lukemiseen liittyvi\u00e4 h\u00e4iri\u00f6it\u00e4. 5.-9. -luokkalaisilla m\u00e4\u00e4r\u00e4 on pudonnut noin viiteen prosenttiin. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden lukivaikeuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 (noin 15-25%) suhteessa lukiolaisten vastaavaan (noin 2-3%) on huomattava ero. (Oja 2013, 17.) <\/p>\n\n\n\n
Lukivaikeuden ilmeneminen musiikin opiskelussa<\/strong><\/p>\n\n\n\n Lukivaikeus vaikuttaa muusikkouteen ja soittamiseen erityisesti nuottien luvun osalta. Nuotinluku on vaikeaa ja hidasta. Nuotit ja\/tai viivasto saattavat niin sanotusti hyppi\u00e4 silmiss\u00e4. My\u00f6s muistamisessa, esimerkiksi pianonsoitossa k\u00e4sien yhteen sovittamisessa ja koskettimiston hahmottamisessa ilmenee usein haasteita. Soitossa saattaa my\u00f6s menn\u00e4 helposti sekaisin. Lukivaikeudesta k\u00e4rsiv\u00e4 musiikin opiskelija saattaa edet\u00e4 muita hitaammin ja h\u00e4nen oppimisensa ja soittonsa vaatii enemm\u00e4n toistoja. Nuottikuva on tarkka, mutta osittain tulkinnanvarainen, joten my\u00f6s rivien v\u00e4list\u00e4 t\u00e4ytyy osata lukea. (Hasu 2011.) <\/p>\n\n\n\n Musiikki ja nuottikirjoitusj\u00e4rjestelm\u00e4 ovat ik\u00e4\u00e4n kuin uusi sis\u00e4istett\u00e4v\u00e4 kieli. Kuten lukivaikeudessa ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4, my\u00f6s musiikkiin liitettyn\u00e4 ongelman ydin liittyy opitun automatisointiin. (Oja 2013, 18-19.) Vaikka lukivaikeus n\u00e4kyy nuotinluvun vaikeutena, se liittyy my\u00f6s moneen muuhun tekij\u00e4\u00e4n, jotka eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4lt\u00e4 p\u00e4in ajateltuna liity niink\u00e4\u00e4n kirjallisiin ja kielellisiin toimintoihin. Muistin ja motoriikan lis\u00e4ksi rytmit ovat yksi t\u00e4llainen tekij\u00e4. Rytmisyys liittyy puhumiseen ja kaikkiin kieliin kiinte\u00e4sti, jolloin sill\u00e4 on vaikutusta my\u00f6s lukivaikeuteen. Rytmit ovatkin usein oppilaille, joilla on lukivaikeus, verrattain hankalia. My\u00f6s laulajan opetellessa teksti\u00e4, tuottavat varsinkin vieraskieliset sanoitukset haastetta. (Oja 2013, 20, 22.) <\/p>\n\n\n\n Koska lukivaikeus on neurologinen h\u00e4iri\u00f6, on aivojen moninaisuuden vuoksi monilla tekij\u00f6ill\u00e4 vaikutusta sen ilmenemiseen. Puheen tuottamisen ja ymm\u00e4rt\u00e4misen alueet sijaitsevat aivoissa eri aivopuoliskoilla. Motoriikkaa ja oikean ja vasemman puolen liikeratoja ohjaavat vastakkaiset aviopuoliskot. My\u00f6s rytmit ja motoriikka ovat jokseenkin sidoksissa toisiinsa, siksi monet muutkin kuin vain visuaaliset ja hahmotukselliset sek\u00e4 kielelliset tekij\u00e4t vaikuttavat muusikon ilmaisuun, jos h\u00e4nell\u00e4 on lukivaikeus. <\/p>\n\n\n\n Mahdollisia merkkej\u00e4 soittajan lukivaikeudesta<\/strong><\/p>\n\n\n\n Alla on listattuna kohtia, joiden t\u00e4yttyess\u00e4 voi pohtia, olisiko soittajalla lukivaikeus. <\/p>\n\n\n\n \u2022 Meneek\u00f6 oikea ja vasen helposti sekaisin? Apukeinoja toimia oppilaan kanssa, jolla on lukivaikeus<\/strong><\/p>\n\n\n\n Monikanavainen opetus <\/strong> V\u00e4rien k\u00e4ytt\u00f6<\/strong> Teknologia ja nuottien selkeys<\/strong> Tarinan luominen ja ulkoa soitto <\/strong> Laulu ja musiikkiliikunta<\/strong> Pedagogin muistilista<\/strong><\/p>\n\n\n\n Oppilaat kokevat usein koulussa ep\u00e4onnistumista ja huonommuutta lukivaikeutensa vuoksi. Olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 soittoharrastuksen parissa oppilas voisi kokea arvostusta ja mielekkyytt\u00e4 vaikeudestaan huolimatta. Soiton tuleekin tuoda onnistumisen kokemuksia. Soittamisen on todettu olevan apuna muulle oppimiselle. Se kehitt\u00e4\u00e4 sanavarastoa ja sanaj\u00e4rjestyksen hallintaa sek\u00e4 motorista kehityst\u00e4. Kuitenkin t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4n\u00e4 soittamisen oppimista edist\u00e4vi\u00e4 hy\u00f6tyj\u00e4, on musiikin luomat tunnekokemukset. (Hasu 2011.) Lukivaikeutta ja musiikin oppimista v\u00e4it\u00f6skirjaan asti tutkinut klassisen pianonsoiton opettaja Johanna Hasu onkin joskus todennut, ett\u00e4 oppilaan edun on ment\u00e4v\u00e4 klassisen musiikin tradition edelle (Hasu 2010, 52). <\/p>\n\n\n\n Opettajan opettaessa luokassa yht\u00e4 oppilasta kerrallaan, on mahdollisuus yksil\u00f6llist\u00e4\u00e4 hyvinkin pitk\u00e4lle. Se on suuri voimavara, jota kannattaa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ja johon on oikeastaan velvollisuuskin. Anna oppilaalle ja oppimiselle aikaa ja keskity oppilaan vahvuuksiin. Toista k\u00e4rsiv\u00e4llisesti ja pid\u00e4 vaikeiden asioiden k\u00e4sittelytilanteet mahdollisimman lyhyin\u00e4. (Westerlund 2010, 18.) Oppilas aistii turhautuneen opettajan tai muutoin painostavan ilmapiirin, jolloin nuottien luku hankaloituu entisest\u00e4\u00e4n huomattavasti. <\/p>\n\n\n\n Pitk\u00e4j\u00e4nteisyys ja hyv\u00e4 motivaatio ovat kaiken a ja o. Soittajan, jolla on lukivaikeus, on usein teht\u00e4v\u00e4 monin verroin t\u00f6it\u00e4 oppimisensa eteen, joten motivaation tulee olla todella vahva (Hasu 2010, 91). Soittamisen ilon kuin my\u00f6s hy\u00f6dynkin kannalta oppimisesta ei voi rakentaa vain sen varaan, ett\u00e4 nuotit on osattava mahdollisimman hyvin ja nuotinluvun tulisi olla yht\u00e4 vaivatonta kuin niill\u00e4, joilla ei lukivaikeutta ole. <\/p>\n\n\n\n Lukivaikeus ja ammattimuusikkous<\/strong><\/p>\n\n\n\n Ammattitasoisena muusikkona ja liev\u00e4st\u00e4 lukivaikeudesta k\u00e4rsiv\u00e4n\u00e4, olen johtunut pohtimaan aihetta, lukivaikeutta ja muusikkoutta, monesti. Vasta ammattikorkeakoulussa p\u00e4\u00e4tin itse menn\u00e4 testeihin, joiden kautta sain vahvistuksen ep\u00e4ilyksilleni lukivaikeudesta. Ilman soittamista tuskin koskaan olisi vaikeuteni ilmennyt, sill\u00e4 nimenomaan nuottien luvun hitaus suhteessa siihen, kuinka pitk\u00e4ll\u00e4 soitossa olen, sai minut ep\u00e4ilem\u00e4\u00e4n lukivaikeutta jo joitain vuosia sitten. <\/p>\n\n\n\n Lukivaikeus ei aina tule koulumaailmassa ilmi. V\u00e4lill\u00e4 on niin, ett\u00e4 soitonopettaja on ensimm\u00e4inen, joka sen huomaa. Kohdallani n\u00e4in ei kuitenkaan tapahtunut. Lukivaikeutta esiintyy soittajienkin parissa paljon, joten aihetta tulisi nostaa paremmalle tietoisuuden tasolle musiikkipiireiss\u00e4 ja pedagogisessa kent\u00e4ss\u00e4. Kuten aiemmin kirjoitin, lukivaikeus aiheuttaa helposti h\u00e4pe\u00e4\u00e4, joten selityksen saanti omalle erilaisuudelle on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4. My\u00f6s opettajien ammattitaitoinen kohtaaminen ja apu viev\u00e4t ainoastaan eteenp\u00e4in. <\/p>\n\n\n\n Lukivaikeudella on vaikutusta identiteettiin muusikkona. Ammattitasoisessa musiikin maailmassa lukivaikeutisena soittajana my\u00f6s min\u00e4 olen kokenut h\u00e4pe\u00e4\u00e4. Ehken vain yksinkertaisesti kykene omaksumaan yht\u00e4 nopeasti uutta, tavallisesti melko tihe\u00e4\u00e4n kirjoitettua nuottimateriaalia, jota pit\u00e4isi ruveta soittamaan prima vista, ensi n\u00e4kem\u00e4lt\u00e4, esimerkiksi yhteismusisointitilanteissa. Joskus ohjaajat saattavat toitottaa, kuinka \u201dammattimuusikoiden kyll\u00e4 t\u00e4ytyy osata soittaa n\u00e4in helppoa materiaalia oikein\u201d. V\u00e4lill\u00e4 kadehdin henkil\u00f6it\u00e4, jotka osaavat soittaa l\u00e4hes mit\u00e4 vain nuoteista ensi n\u00e4kem\u00e4lt\u00e4. T\u00e4t\u00e4 taitoa my\u00f6s hiljaisesti odotetaan soiton opettajilta ja sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 ammattimaisen muusikon merkkin\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Vaikka lukivaikeus ei ole asia, jota itselleen toivoisi, on siit\u00e4 saattanut seurata jotakin hyv\u00e4\u00e4. Opin nuotit ulkoa l\u00e4hes heti, jolloin konserttiin valmistautumista ei sen osalta tarvitse juurikaan tehd\u00e4. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi nuottiryhmien ja liikeratojen, visuaalisesti pianon koskettimilla k\u00e4sien liikkeen ulkoa osaaminen ovat yhdess\u00e4 vaikuttaneet muistini kehittymiseen. Opin hyvin kuulemalla, joten taitoni kuunnella ja soittaa korvakuulolta, mahdollisesti my\u00f6s improvisointikyky sek\u00e4 absoluuttisen s\u00e4velkorvan kehittyminen ovat osin lukivaikeuden saattelemaa. <\/p>\n\n\n\n Lukivaikeuden yhteys musiikkiin on melko tuore l\u00f6yt\u00f6, joten siit\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4\u00e4 suomenkielist\u00e4 materiaalia ei ole viel\u00e4 paljoakaan saatavilla. Aiheesta ei juuri muusikoiden ja opettajien parissa kuule puhuttavan, eik\u00e4 lukivaikeudesta ja sen vaikutuksista nimenomaan soittajien kohdalla my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tiedet\u00e4 l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n tarpeeksi. T\u00e4ll\u00f6in muusikot, joilla on lukivaikeus, ovat melko pitk\u00e4lle oman mielikuvituksensa varassa keksiess\u00e4\u00e4n heit\u00e4 auttavia ratkaisuja. <\/p>\n\n\n\n Viimeisen\u00e4 nostan esiin ehk\u00e4 hieman provosoivan kysymyksen. Koska nuotit ovat niin merkitt\u00e4v\u00e4 osa soittamista, ammattimuusikkona olemista ja opettamista, varsinkin klassisen musiikin puolella, niin voimmeko v\u00e4ltty\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 he, joilla lukivaikeutta ei ole, vain ovat soveltuvampia t\u00e4lle alalle? <\/p>\n\n\n\n Kirjoittaja: <\/p>\n\n\n\n Sini-Ilona Kieksi-Juvonen 2019, Savonia-ammattikorkeakoulu <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Soittajien keskuudessa ilmenee lukivaikeutta siin\u00e4 miss\u00e4 koulumaailmassakin. Kuitenkaan aiheesta ei kuule puhuttavan niin musiikkioppilaitoksissa kuin ammattipiireiss\u00e4k\u00e4\u00e4n, vaikka lukivaikeudella on merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus muusikkouteen. Mit\u00e4 on lukivaikeus? Lukivaikeus lasketaan yhdeksi oppimisvaikeuksista. Erilaisia oppimisvaikeuksia on arviolta noin 20% lukemaan opettelevista ja lukivaikeus on niist\u00e4 kaikkein yleisin. (Hasu 2011.) Se on neurologinen, kielellisen kehityksen h\u00e4iri\u00f6, joka s\u00e4ilyy koko el\u00e4m\u00e4n […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[5],"tags":[428,308,107,74],"class_list":["post-1709","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-lukivaikeus","tag-muusikkous","tag-opetusmenetelmat-2","tag-oppimisvaikeus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1709","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1709"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1709\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2357,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1709\/revisions\/2357"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1709"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1709"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1709"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\u2022 Pystyyk\u00f6 oppilas lukemaan helposti sinun kirjoittamasi selke\u00e4t muistiinpanot ja muistamaan ne?
\u2022 Millainen on oppilaan oma k\u00e4siala?
\u2022 Onko nousevat ja laskevat \u00e4\u00e4net, yl\u00f6s ja alas vaikea erottaa ja hahmottaa?
\u2022 Osaako oppilas luetella oktaavin nuotit c, d, e, f, g\u2026 j\u00e4rjestyksess\u00e4 my\u00f6s takaperin?
\u2022 Onko vaikeutta hahmottaa, onko nuotti viivastolla viivalla vai v\u00e4liss\u00e4?
\u2022 Vaikuttaako silt\u00e4, ett\u00e4 oppilas on perill\u00e4 opetettavasta asiasta tunnin alussa, mutta unohtanut sen tunnin loppuun menness\u00e4?
\u2022 Onko j\u00e4rjestelm\u00e4llisyys vaikeaa, meneek\u00f6 soittop\u00e4iv\u00e4 ja -aika sekaisin, onko tavarat hukassa? (Oja 2013, 24-25.) <\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2019\/06\/Kieksi-Juvonen_kuva.jpg\")
Kannattaa opettaa mahdollisimman monikanavaisesti k\u00e4ytt\u00e4en kaikkia tuntoaisteja, n\u00e4k\u00f6\u00e4, kuuloa ja tuntoa. Malliksi on hyv\u00e4 soittaa. Korvakuulolta oppimista ei saisi mielt\u00e4\u00e4 vain huonona asiana. Mallinnuksen on hyv\u00e4 olla selke\u00e4\u00e4 ja tarkkaa. N\u00e4yt\u00e4 tarkasti, miten jokin kohta soitetaan ja milt\u00e4 se tuntuu k\u00e4dess\u00e4. Katsokaa, milt\u00e4 liike n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi pianon soitossa koskettimilla. Nuoteista voi my\u00f6s etsi\u00e4 samankaltaisuuksia, mik\u00e4 helpottaa nuottien sis\u00e4ist\u00e4mist\u00e4, sek\u00e4 asettaa nuottien p\u00e4\u00e4lle v\u00e4rikalvot est\u00e4m\u00e4\u00e4n nuottiviivastojen hyppelemist\u00e4. (Hasu 2011.) Nuotteja voi my\u00f6s askarrella niin, ett\u00e4 leikkaa musiikkisymboleita pahvista, jolloin oppilas voi tunnustella, milt\u00e4 mik\u00e4kin konkreettisesti tuntuu. <\/p>\n\n\n\n
V\u00e4rien k\u00e4ytt\u00f6 monipuolisesti ja mielikuvituksellisesti on eritt\u00e4in hyv\u00e4 apukeino my\u00f6s pitk\u00e4ll\u00e4 olevien soittajien kanssa. V\u00e4reill\u00e4 on hyv\u00e4 merkit\u00e4 oman maun mukaan esimerkiksi dynamiikkaa, fraaseja tai muita t\u00e4rkeit\u00e4 paikkoja nuoteista. Opettaessaan voi my\u00f6s hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kuvionuotteja. Itse opetuksessani k\u00e4yt\u00e4n v\u00e4rillist\u00e4 viivastoa v\u00e4rillisten nuottien sijaan, sill\u00e4 t\u00e4ll\u00f6in oppilas ei ala soittamaan v\u00e4rej\u00e4, vaikka hahmottaakin paremmin nuottimateriaalin. Soitettavat \u00e4\u00e4neth\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyv\u00e4t sen mukaan, miss\u00e4 nuotit sijaitsevat viivastolla, eiv\u00e4tk\u00e4 \u201dnuottipalluroiden\u201d mukaan. <\/p>\n\n\n\n
Teknologian hy\u00f6dynt\u00e4minen enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin on t\u00e4t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Internetist\u00e4 l\u00f6ytyy nuottien opettelua auttavia sovelluksia, ja esimerkiksi tablettien k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 opetuksen apuna kannattaa pohtia. Nuottien suurennuksesta on usein hy\u00f6ty\u00e4 soittajalle, jolla on lukivaikeus. My\u00f6s selkeit\u00e4 ja leveit\u00e4 nuottikustanteita kannattaa suosia. Kappaleita voi my\u00f6s tarpeen vaatiessa helpottaa karsimalla s\u00e4veli\u00e4 pois. Sointumerkkien k\u00e4ytt\u00f6 ja vapaas\u00e4estys ovat usein l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4mpi v\u00e4yl\u00e4 musiikin maailmaan, kuin tarkkaan nuotilleen kirjoitettu materiaali. <\/p>\n\n\n\n
Hyvi\u00e4 <\/strong>musiikillisia keinoja on my\u00f6s tarinan luominen teokseen. Soittajaa, jolla on lukivaikeus, voi yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin paljon auttaa se, ett\u00e4 h\u00e4n konkretisoi soittokappaleen ja luo siihen oman tarinansa kuvitellen sen, mit\u00e4 kappaleessa tapahtuu. Lis\u00e4ksi t\u00e4m\u00e4 on tietenkin hyv\u00e4 musiikin tulkinnallinen apu. (Hasu 2011.) My\u00f6s ilman nuotteja soittaminen vapauttaa stressaavasta nuotinlukutilanteesta. Lukivaikeudesta k\u00e4rsiv\u00e4 opiskelija saattaa oikeastaan tilanteensa pakosta oppia kappaleet ulkoa, mik\u00e4 onkin hyv\u00e4ksi kehitt\u00e4en samalla ty\u00f6muistia. Silm\u00e4t kiinni soittoon on my\u00f6s hyv\u00e4 kannustaa. <\/p>\n\n\n\n
Soittamisen yhteydess\u00e4 on hy\u00f6dyllist\u00e4 laulaa ja laulattaa niin melodiaa, kuin muitakin soitettavia osia. Se aktivoi aivoja lis\u00e4\u00e4 ja edist\u00e4\u00e4 oppimisprosessia. Kannattaa satsata musiikin teoriaan, rytmeihin ja s\u00e4veltapailuun. Yhteismusisoinnin on monet lukivaikeuksiset soittajat kokeneet positiivisena. Samoin improvisointi tuottaa monelle iloa ja vapauttaa nuoteista, jotka erityisesti lukivaikeusoppilaat kokevat hankalina. Musiikkiliikunta on my\u00f6s suositeltavaa, sen liikunnallinen motorisuus yhdess\u00e4 musiikin kanssa auttavat muutoinkin lukivaikeuden kanssa. (Westerlund 2010, 14-18.) <\/p>\n\n\n\n