Rock- ja soul-laulajille on tyypillist\u00e4 tehostaa tulkintaansa erilaisilla s\u00e4r\u00f6efekteill\u00e4. Pieni raspi \u00e4\u00e4ness\u00e4 saa aikaan voimakkaan ja intensiivisen vaikutelman. Monet laulajat haluaisivat oppia tuottamaan t\u00e4llaisia soundeja, mutta s\u00e4r\u00f6efektien opetus on viel\u00e4 suhteellisen harvinaista. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi perusasiat s\u00e4r\u00f6st\u00e4 ilmi\u00f6n\u00e4, sek\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n suuntaviivoja s\u00e4r\u00f6laulun opettamiseen ja opetteluun. <\/p>\n\n\n\n
Populaarimusiikissa solistin on yleist\u00e4 muunnella instrumenttinsa sointiv\u00e4ri\u00e4, eli soundia. Eri soundien avulla voidaan ilmaista erilaisia tunnetiloja. Esimerkiksi kitaristit voivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 halutun soundin tuottamiseen kitaran ja vahvistimen s\u00e4\u00e4t\u00f6j\u00e4, sek\u00e4 erilaisia efektipedaaleita. My\u00f6s soittotyyli ja -voimakkuus vaikuttaa soundiin kaikissa soittimissa. Monet musiikkityylit suorastaan edellytt\u00e4v\u00e4t tietynlaisia soundeja. Esimerkiksi rock-musiikki kuulostaisi hyvin erilaiselta ilman s\u00e4r\u00f6kitaroita. <\/p>\n\n\n\n
Laulu ei poikkea t\u00e4ss\u00e4 suhteessa muista instrumenteista. Laulaja voi muunnella soundiaan ja lis\u00e4t\u00e4 \u00e4\u00e4neens\u00e4 erilaisia efektej\u00e4, eli tehosteita. (Sadolin 2009, 177.) N\u00e4m\u00e4 tehosteet voivat olla lauluteknisi\u00e4 (esim. vibrato, eli \u00e4\u00e4nen huojuttaminen) tai elektronisia (erilaiset kaiut). T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4t s\u00e4r\u00f6tehosteet eiv\u00e4t kuitenkaan vaadi laitteistoa, vaan laulaja muodostaa ne \u00e4\u00e4nielimist\u00f6\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4en. S\u00e4r\u00f6n tuottamiseksi on pienennett\u00e4v\u00e4 nielussa olevaa tilaa ja lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4 ilmanpainetta sopivassa suhteessa. Tarkempia ohjeita ja vinkkej\u00e4 harjoitteluun seuraa edemp\u00e4n\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
S\u00e4r\u00f6 on yksi yleisimmist\u00e4 populaarimusiikissa esiintyvist\u00e4 efekteist\u00e4. S\u00e4r\u00f6ll\u00e4 (englanniksi distortion) tarkoitetaan soivassa \u00e4\u00e4ness\u00e4 olevaa h\u00e4ly\u00e4, joka rikkoo puhdasta sointia. Mit\u00e4 enemm\u00e4n s\u00e4r\u00f6\u00e4 on, sit\u00e4 vaikeampi soinnista on erottaa varsinaista s\u00e4velkorkeutta. S\u00e4r\u00f6efekti\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 tehostamaan solistin soundia ja luomaan intensiteetti\u00e4. S\u00e4r\u00f6tetty \u00e4\u00e4ni kuulostaa voimakkaammalta ja erottuvammalta, mik\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 esimerkiksi rock-tyylisiss\u00e4 kitarasooloissa. <\/p>\n\n\n\n
Laulajat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t erilaisia s\u00e4r\u00f6efektej\u00e4 monenlaisessa musiikissa. Yleisint\u00e4 se on soul-, rock-, ja metallimusiikissa, mutta sit\u00e4 kuulee my\u00f6s vaikkapa jazzissa ja folkissa. Kuuluisia s\u00e4r\u00f6\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 tai k\u00e4ytt\u00e4neit\u00e4 laulajia ovat muun muassa Louis Armstrong, Janis Joplin, James Hetfield ja Bryan Adams. Lis\u00e4ksi joissakin metallimusiikin alalajeissa vokalistille on tyypillist\u00e4 \u201d\u00f6rist\u00e4\u201d, eli tuottaa pelkk\u00e4\u00e4 s\u00e4r\u00f6efekti\u00e4 ilman havaittavaa s\u00e4velkorkeutta. T\u00e4ll\u00e4 soundilla pyrit\u00e4\u00e4n ilmaisemaan \u00e4\u00e4rimm\u00e4isi\u00e4 tunteita \u00e4\u00e4rimm\u00e4isell\u00e4 voimakkuudella. <\/p>\n\n\n\n
On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tiedostaa, ett\u00e4 s\u00e4r\u00f6 ei ole vain yksitt\u00e4inen tehoste, joka laitetaan p\u00e4\u00e4lle tai pois, vaan s\u00e4r\u00f6\u00e4 voidaan muodostaa monella tavalla. N\u00e4it\u00e4 eri tapoja yhdistelem\u00e4ll\u00e4 ja suuontelon muotoa muuntelemalla voidaan tuottaa l\u00e4hes rajaton m\u00e4\u00e4r\u00e4 erilaisia s\u00e4r\u00f6soundeja. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4yt\u00e4n s\u00e4r\u00f6-sanaa yleisnimen\u00e4 kaikille n\u00e4ille tehosteille, joilla laulu\u00e4\u00e4neen saadaan muodostettua rosoista h\u00e4ly\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
S\u00e4r\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6 laulussa on hyvin kaukana klassisesta \u00e4\u00e4nenmuodostusihanteesta, jota pidettiin pitk\u00e4\u00e4n ainoana oikeana terveen\u00e4 tapana tuottaa laulu\u00e4\u00e4nt\u00e4. Gospel- ja blueslaulajista sanottiin heid\u00e4n pilaavan \u00e4\u00e4nens\u00e4 ep\u00e4terveell\u00e4 \u00e4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6ll\u00e4. Todellisuudessa \u00e4\u00e4niongelmat olivat yht\u00e4 yleisi\u00e4 klassisen ja kevyen musiikin laulajien keskuudessa. (Sadolin 2009, 8.) <\/p>\n\n\n\n
Monissa piireiss\u00e4 vallitsee edelleen uskomus, ett\u00e4 s\u00e4r\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6 pilaa \u00e4\u00e4nen, ja n\u00e4in voi toki ollakin, mik\u00e4li tekniikka on v\u00e4\u00e4r\u00e4. Oikein tuotettu s\u00e4r\u00f6 ei kuitenkaan edes synny \u00e4\u00e4nihuulissa eik\u00e4 n\u00e4in ollen voi vahingoittaa niit\u00e4 (Sadolin 2009, 179). T\u00e4t\u00e4 v\u00e4itett\u00e4 tukee my\u00f6s se tosiseikka, ett\u00e4 maailma on pullollaan rajujakin s\u00e4r\u00f6efektej\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 pitk\u00e4n uran tehneit\u00e4 esiintyvi\u00e4 taiteilijoita, joilla ei ole ongelmia \u00e4\u00e4nens\u00e4 kanssa. On siis pakko olla olemassa terveit\u00e4 tapoja tuottaa s\u00e4r\u00f6\u00e4. (Sadolin 2018.) <\/p>\n\n\n\n
Pop\/jazz-lauluopetuksen klassisista juurista johtuen s\u00e4r\u00f6efektien k\u00e4sittely laulutunneilla on edelleen harvinaista. Useat opettajat eiv\u00e4t ole n\u00e4iden opettamiseen my\u00f6sk\u00e4\u00e4n juuri perehtyneet. P\u00e4\u00e4paino tunneilla on tietenkin toimivan perustekniikan kehitt\u00e4misess\u00e4, mik\u00e4 on tietysti hyvin j\u00e4rkev\u00e4\u00e4. My\u00f6s tyylinmukaisen rytmitt\u00e4misen ja soundin hakemista ja vokaalien muodostusta k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n paljon. Edistyneemmille laulajille olisi kuitenkin hy\u00f6dyllist\u00e4 ja motivoivaa oppia maustamaan lauluaan my\u00f6s efektien avulla. Olen havainnut, ett\u00e4 varsinkin s\u00e4r\u00f6efektiin kohdistuu todella paljon kiinnostusta laulajien keskuudessa, mutta luotettavaa tietoa ja materiaalia on saatavilla suhteellisen niukasti. <\/p>\n\n\n\n
Ainoat tunnetummat s\u00e4r\u00f6tekniikoita k\u00e4sittelev\u00e4t l\u00e4hteet ovat amerikkalaisen Melissa Crossin 2000-luvun alussa tekem\u00e4t Zen Of Screaming pt. I ja II -dvd:t, sek\u00e4 tanskalaisen Cathrine Sadolinin kehitt\u00e4m\u00e4 Complete Vocal Technique -metodi (CVT). Cross on erikoistunut valmentamaan metallib\u00e4ndien laulajia ja tarjoaa joitakin hy\u00f6dyllisi\u00e4 vinkkej\u00e4 s\u00e4r\u00f6tekniikoiden opetteluun videoillaan. Sadolin taas on kehitt\u00e4nyt hiukan tarkemman j\u00e4rjestelm\u00e4n eri s\u00e4r\u00f6efektien j\u00e4sentelyyn, jossa h\u00e4n on jakanut s\u00e4r\u00f6n muodostamisen useampaan erilaiseen tehosteeseen. Suomessa s\u00e4r\u00f6efektej\u00e4 opetetaan usein CVT:n pohjalta. <\/p>\n\n\n\n
Kuten aiemmin todettiin, s\u00e4r\u00f6 ei muodostu \u00e4\u00e4nihuulissa, vaan ylemp\u00e4n\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00f6v\u00e4yl\u00e4ss\u00e4. \u00c4\u00e4nt\u00f6v\u00e4yl\u00e4ll\u00e4 tarkoitetaan \u00e4\u00e4nihuulten ja hampaiden v\u00e4list\u00e4 aluetta. \u00c4\u00e4nt\u00f6v\u00e4yl\u00e4ss\u00e4 on runsaasti erilaisia poimuja ja limakalvoja (esimerkiksi \u00e4\u00e4nihuulten yl\u00e4puolella sijaitsevat vale\u00e4\u00e4nihuulet), joissa voi synty\u00e4 v\u00e4r\u00e4htely\u00e4. Kun t\u00e4t\u00e4 v\u00e4r\u00e4htely\u00e4 tuotetaan hallitusti \u00e4\u00e4nihuulista tulevan \u00e4\u00e4nen p\u00e4\u00e4lle, syntyy s\u00e4r\u00f6. Se, miss\u00e4 kohdassa \u00e4\u00e4nt\u00f6v\u00e4yl\u00e4\u00e4 v\u00e4r\u00e4htely tapahtuu, vaikuttaa suuresti s\u00e4r\u00f6n soundiin. CVT:ss\u00e4 erilaiset s\u00e4r\u00f6tehosteet on eroteltu juuri syntytavan perusteella. S\u00e4r\u00f6n ja puhtaan soinnin suhdetta voidaan muuttaa ja erilaisia s\u00e4r\u00f6tehosteita voidaan my\u00f6s yhdistell\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n. (Sadolin 2009.) <\/p>\n\n\n\n
Olennaisena edellytyksen\u00e4 s\u00e4r\u00f6tekniikoiden syntymiselle on sopivan ilmanpaineen tuottaminen \u00e4\u00e4nt\u00f6v\u00e4yl\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 mahdollistaa v\u00e4r\u00e4htelyn syntymisen ja siten tehosteen tuottamisen. On siis t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 laulajalla on hyv\u00e4 perustaso laulutekniikassaan ennen s\u00e4r\u00f6efektien opettelua. Ilmanpainetta on pystytt\u00e4v\u00e4 tuottamaan hallitusti ja sopiva m\u00e4\u00e4r\u00e4, koska liiallinen tai liian v\u00e4h\u00e4inen paine rasittaa \u00e4\u00e4nielimist\u00f6\u00e4. \u00c4\u00e4nt\u00f6v\u00e4yl\u00e4n hallinta on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta s\u00e4r\u00f6 syntyy oikeassa paikassa, eik\u00e4 \u00e4\u00e4nihuulissa tai kurkussa. V\u00e4\u00e4rin tuotettu s\u00e4r\u00f6efekti on kivulias ja eritt\u00e4in rasittava \u00e4\u00e4nelle. (Sadolin 2009.) <\/p>\n\n\n\n
Ennen opettelua on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 tavoitteet. \u201dS\u00e4r\u00f6\u201d on eritt\u00e4in laaja termi, joten viisainta on etsi\u00e4 joku olemassa oleva laulaja, jota pyrit\u00e4\u00e4n mukailemaan. Matkiminen ja kokeilu ovat muutenkin avainasioita s\u00e4r\u00f6tekniikoiden opettelussa (Multanen 2018, Uura 2018). Sek\u00e4 Crossin, ett\u00e4 CVT:n tapa opettaa s\u00e4r\u00f6efektien muodostusta perustuu matkimiseen. Seuraavilla harjoituksilla voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 alkuun s\u00e4r\u00f6efektien opettelussa. <\/p>\n\n\n\n
Aluksi on hyv\u00e4 etsi\u00e4 s\u00e4r\u00f6n syntypaikkaa pienemm\u00e4ll\u00e4 \u00e4\u00e4nenvoimakkuudella. T\u00e4m\u00e4 voidaan tehd\u00e4 esimerkiksi matkimalla elokuvien lentoliskoa tai Marge Simpsonia. S\u00e4r\u00f6n oikea sijoittaminen on todella t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6hempi\u00e4 vaiheita ajatellen. Oikein muodostettuna v\u00e4rin\u00e4 tuntuu huomattavasti \u00e4\u00e4nihuulia korkeammalla, eik\u00e4 kutita tai tunnu muutenkaan ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4lt\u00e4. Mit\u00e4\u00e4n s\u00e4r\u00f6efekti\u00e4 ei muodosteta my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kurkulla. (Cross 2005, 2007.) <\/p>\n\n\n\n
Raspiefekti\u00e4 varten on hy\u00f6dyllist\u00e4 harjoitella \u00e4\u00e4nt\u00f6v\u00e4yl\u00e4n kaventamista ja \u00e4\u00e4nen kirkastamista sen avulla. CVT:ss\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n ilmaisemiseen termi\u00e4 \u201dtwang\u201d. Twangia voi harjoitella matkimalla vaikkapa itkev\u00e4\u00e4 vauvaa tai vaakkuvaa ankkaa. Lopulta \u00e4\u00e4nt\u00f6v\u00e4yl\u00e4\u00e4 voidaan kaventaa niin paljon, ett\u00e4 s\u00e4r\u00f6\u00e4 alkaa synty\u00e4 (Sadolin 2009.) Toinen l\u00e4hestymistapa on vuorotella ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa l\u00f6ydetyn s\u00e4r\u00f6n ja luonnollisen laulu\u00e4\u00e4nen v\u00e4lill\u00e4 (Cross 2007). Lopputuloksena pit\u00e4isi olla \u00e4\u00e4ni, jossa on p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in puhdas sointi ja s\u00e4r\u00f6inen raspi. <\/p>\n\n\n\n
Matalat el\u00e4imelliset \u00f6rin\u00e4soundit syntyv\u00e4t hiukan eri tavalla, mutta niiss\u00e4kin p\u00e4tev\u00e4t samat s\u00e4\u00e4nn\u00f6t: s\u00e4r\u00f6 ei synny kurkussa, eik\u00e4 se saa tuntua ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4lt\u00e4. \u00d6rin\u00e4\u00e4 voi l\u00e4hesty\u00e4 esimerkiksi huokailemalla ilmavasti samalla kaventaen \u00e4\u00e4nt\u00f6v\u00e4yl\u00e4\u00e4. \u00c4\u00e4nihuulet eiv\u00e4t osallistu toimintaan. S\u00e4r\u00f6n paikan tunnustelu on olennaista my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 soundissa. <\/p>\n\n\n\n
On ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 harjoittelu ei tuota kipua. Alussa oikean tekniikan l\u00f6yt\u00e4minen voi kuitenkin olla hankalaa, joten pienilt\u00e4 ep\u00e4miellytt\u00e4vyyksilt\u00e4 tuskin voi v\u00e4ltty\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in on lopetettava harjoittelu ja annettava \u00e4\u00e4nen lev\u00e4t\u00e4. Sopiva pituus harjoittelukerralle on 10-15 minuuttia. Taitojen karttuessa aikaa voi pident\u00e4\u00e4. (Sadolin 2009.) <\/p>\n\n\n\n
S\u00e4r\u00f6efektien opettelu voi olla aluksi j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja jopa pelottavaa. Siihen liittyy omat riskins\u00e4, mutta toisaalta samaa voi sanoa laulamisesta ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n. Huonolla tekniikalla voi vahingoittaa itse\u00e4\u00e4n. Oikein tuotettuna s\u00e4r\u00f6tekniikat eiv\u00e4t kuitenkaan ole muita laulutekniikoita vaarallisempia. T\u00e4rkeint\u00e4 on kuunnella kehoaan ja harjoitella viisaasti ja maltillisesti tarpeeksi lyhyit\u00e4 aikoja kerrallaan. (Multanen 2018, Uura 2018.) Viisainta on toki k\u00e4\u00e4nty\u00e4 asiantuntevan opettajan puoleen. Suomessa on useita aiheeseen perehtyneit\u00e4 laulupedagogeja, joilta saa varmasti p\u00e4tev\u00e4\u00e4 opastusta. <\/p>\n\n\n\n
Jaakko Pesu, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, Musiikkipedagogin tutkinto-ohjelma\u00a02019<\/p>\n\n\n\n
Cross, M. 2005. Zen Of Screaming. DVD. New York: Loudmouth. <\/p>\n\n\n\n
Cross, M. 2007. Zen Of Screaming 2. DVD. New York: Alfred publishing. <\/p>\n\n\n\n
Multanen, M. 2018. Laulaja\/opettaja, Marimusic, Rockway. S\u00e4hk\u00f6postin v\u00e4lityksell\u00e4 tehty haastattelu 21.9.2018. <\/p>\n\n\n\n
Sadolin, C. 2009. Kokonaisvaltaisen \u00c4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6n Tekniikka. K\u00f6\u00f6penhamina: Gehrmans musikf\u00f6rlag. <\/p>\n\n\n\n
Sadolin, C., McGlashan, J., Aaen Thuesen, M. 2018. An analysis of rough vocal effects & how to teach them. YouTube-video. Complete Vocal Institute. Viitattu 16.4.2018. https:\/\/youtu.be\/vvIEpmgC4SU. <\/p>\n\n\n\n
Uura, S. 2018. Laulaja\/opettaja, Gradia. Nauhoitettu haastattelu 13.9.2018. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Rock- ja soul-laulajille on tyypillist\u00e4 tehostaa tulkintaansa erilaisilla s\u00e4r\u00f6efekteill\u00e4. Pieni raspi \u00e4\u00e4ness\u00e4 saa aikaan voimakkaan ja intensiivisen vaikutelman. Monet laulajat haluaisivat oppia tuottamaan t\u00e4llaisia soundeja, mutta s\u00e4r\u00f6efektien opetus on viel\u00e4 suhteellisen harvinaista. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi perusasiat s\u00e4r\u00f6st\u00e4 ilmi\u00f6n\u00e4, sek\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n suuntaviivoja s\u00e4r\u00f6laulun opettamiseen ja opetteluun. Mit\u00e4 s\u00e4r\u00f6 on? Populaarimusiikissa solistin on yleist\u00e4 muunnella instrumenttinsa […]<\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[425,426,422,424],"class_list":["post-1703","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","tag-aanenmuodostus","tag-rock-laulu","tag-saroefektit","tag-soul-laulu"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1703","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1703"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1703\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2359,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1703\/revisions\/2359"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1703"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1703"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1703"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}