{"id":1684,"date":"2019-06-05T17:52:11","date_gmt":"2019-06-05T14:52:11","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1684"},"modified":"2023-09-10T22:49:35","modified_gmt":"2023-09-10T19:49:35","slug":"klassisesti-improvisoimaan-improvisoinnin-soveltamisesta-viulunsoiton-opetuksessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2019\/06\/klassisesti-improvisoimaan-improvisoinnin-soveltamisesta-viulunsoiton-opetuksessa\/","title":{"rendered":"Klassisesti improvisoimaan \u2013 improvisoinnin soveltamisesta viulunsoiton opetuksessa"},"content":{"rendered":"\n

Improvisoinnilla on aina ollut roolinsa musiikissa ja musiikin opettamisessa, vaihdellen hieman musiikin tyylilajista ja aikakaudesta. Aikoinaan my\u00f6s taidemusiikinkin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin kuulunut taito assosioituu t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 l\u00e4hes poikkeuksetta keskustelijoiden mieliss\u00e4 jazzmusiikkiin. Taidemusiikin piireiss\u00e4 vain urkurit ovat muodostaneet poikkeuksen, joiden koulutukseen ja ammattitaitoon improvisointi on kuulunut k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 aina. <\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Vasta-aloittanut viulisti harjoittelee. Kuva: Johanna Hyytinen.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Taiteen perusopetuksen uudet opetussuunnitelmat on otettu valtakunnallisesti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n syksyll\u00e4 2018 musiikkioppilaitoksissa (Taiteen perusopetuksen laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteet 2017\/ Musiikki). Uudistus puhuttaa niin ammattiin opiskelevia kuin ammatissa jo toimivia opettajia. <\/p>\n\n\n\n

Erityisesti improvisoinnin ja s\u00e4vellytt\u00e4misen integroiminen osaksi soitonopetusta on her\u00e4tt\u00e4nyt keskustelua, sill\u00e4 uusi opetussuunnitelman tuo aiempia selke\u00e4mmin esille my\u00f6s n\u00e4iden sis\u00e4ltymisen taiteen perusopetukseen. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa tarkastelen, mit\u00e4 improvisointi tarkoittaa taidemusiikkikontekstissa painottaen n\u00e4k\u00f6kulmaa lis\u00e4ksi opetukseen. <\/p>\n\n\n\n

Olen haastatellut kokemusasiantuntijoina muutamia eri oppilaitoksissa ty\u00f6skentelevi\u00e4 viulunsoitonopettajia syksyll\u00e4 2018 ja kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2019. Heid\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmansa tuo lis\u00e4tietoa siit\u00e4, millaista alkeisopetus t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 on ja miten mahdollisesti on jo sovellettu improvisointia. <\/p>\n\n\n\n

Improvisointi <\/h4>\n\n\n\n

Kaikissa musiikkikulttuureissa on musiikkia, jota improvisoidaan (Nettl, 2001). Improvisointi tarkoittaa sanatarkasti ennalta n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4 (Etymonline). Termi pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n ajatuksen jostain, mit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n tai mik\u00e4 tapahtuu juuri siin\u00e4 hetkess\u00e4, ilman ennakolta harjoittelua tai suunnittelua. <\/p>\n\n\n\n

Toisaalta, improvisointia voi harjoitella ja pit\u00e4\u00e4kin harjoitella. Se on yksi musiikillinen taito monien joukossa. Miten siis soittaessa improvisoida eli soittaa jotain ilman suurempaa suunnittelua, kun kuitenkin ennakolta on t\u00e4ytynyt jotain harjoitella? <\/p>\n\n\n\n

Improvisointi on ollut osa l\u00e4nsimaista taidemusiikkia vuosisatojen ajan. Improvisoinnin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t ovat kuitenkin vaihdelleet suhteessa siihen, miten on k\u00e4sitetty sanat teos tai s\u00e4vellys. Improvisointi on voinut viitata siihen, miss\u00e4 suhteessa nuottiin merkityst\u00e4 musiikista poiketaan. Renessanssimusiikista l\u00e4htien t\u00e4llaista kappaleiden esitt\u00e4miseen liittyvi\u00e4 improvisointeja ovat olleen koristelut ja muuntelut. (Wegman, 2001.) <\/p>\n\n\n\n

Barokin aikana my\u00f6s s\u00e4velt\u00e4j\u00e4t alkoivat tietoisemmin rajoittaa esitt\u00e4j\u00e4n vapaata koristelua ja improvisointia esimerkiksi kirjoittamalla itse koristelut tai kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 symbolit merkitsem\u00e4\u00e4n tiettyj\u00e4 sovittuja melodisia korukuvioita. Barokin ajalta tunnettu esimerkki improvisoinnista on Corellin viulusonaattien editio vuodelta 1710, jossa on kustantajan maininta, ett\u00e4 \u201dadagiot Corellin itsens\u00e4 koristelemat\u201d. N\u00e4ist\u00e4 n\u00e4kyy kuinka runsaasti ja monipuolisesti hitaiden osien melodialinjaa Corellilla oli esitt\u00e4ess\u00e4\u00e4n tapana muunnella ja koristella. Ajan esitysk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin kuului, ett\u00e4 soittaja muutti koristeluja esityksest\u00e4 toiseen toistamatta niit\u00e4 samoin koskaan. K\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 oli vakiintunut, ja painettu nuotti saattoi olla hyvinkin yksinkertainen, vaikka esitykset kappaleista saattoivat olla soittajasta riippuen hyvinkin virtuoosisia. (Collins, 2001.) <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 2. Ensimm\u00e4iset 4 tahtia Corellin alkuper\u00e4inen versio. Alemmassa kuvassa 1710 vuoden editio, jossa n\u00e4kyvill\u00e4 Corellin itsens\u00e4 tekem\u00e4t koristelut ja esimerkki, kuinka h\u00e4n improvisoi s\u00e4vellystens\u00e4 pohjalta esitt\u00e4ess\u00e4\u00e4n teoksiaan. <\/em><\/p>\n\n\n\n

Klassismin ajalla oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kaikki kolme barokin aikana vakiintunutta improvisoinnin tapaa: koristelu, vapaa fantasia ja kadenssit. Klassismin ajalla n\u00e4m\u00e4 kolme taitoa v\u00e4hitellen menettiv\u00e4t merkityksens\u00e4 soittajien esitysvalmiuksissa, sill\u00e4 s\u00e4velt\u00e4jien omat kadenssit ja nuottiin uloskirjoitetut koristelut yleistyiv\u00e4t. (Levin, 2001.) <\/p>\n\n\n\n

Soitonopettajien kokemuksia improvisoinnin soveltamisesta soittotunneilla<\/h4>\n\n\n\n

Syksyn 2018 ja kev\u00e4\u00e4n 2019 aikana k\u00e4vin muutamia keskusteluja nelj\u00e4n eri viulunsoitonopettajan kanssa. He kaikki opettavat eri oppilaitoksissa, kaksi p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla, yksi pienemm\u00e4ll\u00e4 paikkakunnalla Etel\u00e4-Suomessa ja yksi Keski-Suomessa. Kahdella heist\u00e4 on opetuskokemusta 5-10 vuotta eli ovat valmistuneet 2000-luvulla, kahdella noin 20 vuotta tai enemm\u00e4n eli he edustavat eri sukupolvia my\u00f6s opettajina. <\/p>\n\n\n\n

Haastattelut tai keskustelut toteutettiin vapaan teemahaastattelun periaatteita soveltaen (ks. esim. Hirsj\u00e4rvi & Hurme 2011), eli kerroin mist\u00e4 aiheesta toivoisin kuulevani heid\u00e4n kokemuksiaan ja valmiita kysymyksi\u00e4 oli vain muutama. Kysyin, millaista opetusty\u00f6 on, millaisia oppilaita, millaisia materiaaleja k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 ovatko he soveltaneet improvisointia osana opetustaan. <\/p>\n\n\n\n

Soitonopettajina pitemp\u00e4\u00e4n toimineiden puheissa korostui etenkin uran alkupuolelta koulumaisuus ja systemaattisuus soitonopetuksessa. Suomen musiikkioppilaitosten liitto julkaisi aiemmin tarkat ohjelmistoluettelot ja yhteiset kurssitutkinto- tai tasosuoritusvaatimukset. <\/p>\n\n\n\n

Kun opetuksen raamit olivat n\u00e4in tarkasti rajatut, opetuksessa ei voinut niin helposti poiketa. Oli yksinkertaisempaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esim. erilaisia viulukouluja, joissa tulisi vaaditut soittotekniset asiat k\u00e4yty\u00e4 l\u00e4pi. Improvisointiin ei mitenk\u00e4\u00e4n rohkaistu eik\u00e4 siit\u00e4 oikeastaan edes keskusteltu oppilaitoksissa. Se kuului enemm\u00e4n jazz-musiikkiin. <\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Kuva 3. Soittotunnilla improvisoitu ja s\u00e4velletty soveltaen Iloinen viuluniekka -oppikirjan kanssa Color Strings -menetelm\u00e4\u00e4 muun muassa viulun kielten v\u00e4reiss\u00e4. Kuva: Johanna Hyytinen. <\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

2000-luvulla soitonopettajiksi valmistuneiden kokemukset erosivat t\u00e4ss\u00e4 asiassa selv\u00e4sti vanhempien kollegoidensa kertomasta. He olivat molemmat pohtineet improvisointia jo omien ammattiopintojensa aikana, vaikkei heid\u00e4nk\u00e4\u00e4n omaan perusopetukseen ollut kuulunut improvisointi. <\/p>\n\n\n\n

2000-luvun aikana opettajat ovat kokeneet, ett\u00e4 eri musiikkityylien (esim. elokuvamusiikki, pop-musiikki) k\u00e4ytt\u00e4minen soittotunneilla on jotenkin tullut sallitummaksi kuin aiemmin. Erilaiset play along \u2013materiaalit voivat innostaa oppilasta, kun saa soittaa taustanauhan kanssa elokuvasta tuttua s\u00e4velm\u00e4\u00e4. Kuitenkin aivan samoja soittoteknisi\u00e4 ja tulkinnallisiakin asioita voi opettaa n\u00e4iden niin sanotun aiemman perusohjelmiston ulkopuolisten teosten kautta. <\/p>\n\n\n\n

Improvisoinnin opettaminen ja soveltaminen tuntuivat kaikille haastelluille hieman vierailta ja osin hankaliltakin. Se kyll\u00e4 kiinnosti, mutta kaikki totesivat, ettei heid\u00e4n koulutukseensa ole kuulunut viuluimprovisointi, joten sen soveltaminen edellytt\u00e4isi asiaan perehtymist\u00e4. Yksi oli kysynyt my\u00f6s mahdollisuudesta saada oppilaitoksen opettajille jonkinlaista kurssitusta aiheesta. <\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isen\u00e4 haastateltaville tuli mieleen improvisoinnista jazz-improvisointi ja harmonian k\u00e4sittely siin\u00e4 kontekstissa. Viulu on ensisijaisesti melodinen instrumentti, jolla on muutenkin ehk\u00e4 vaikeampaa hahmottaa harmoniaa puhumattakaan, ett\u00e4 olisi osaamista jazz-harmoniasta. T\u00e4m\u00e4 koettiin siis hieman vieraaksi. <\/p>\n\n\n\n

Kysyess\u00e4ni millaista opetusmateriaalia he kaipaisivat, yksi kertoi k\u00e4ytt\u00e4neens\u00e4 pianopedagogi Karla Suvannon Improkortteja. N\u00e4iden soveltaminen kuitenkin tarkoittaa melko vapaata improvisointia, soitetaan jotain mit\u00e4 tulee korteista mieleen. Ne antavat yhden l\u00e4hestymisen improvisointiin, mutta kovin pitk\u00e4lle niit\u00e4k\u00e4\u00e4n ei osaa tunneilla kuitenkaan soveltaa. <\/p>\n\n\n\n

Improvisoinnin merkityksen he n\u00e4kev\u00e4t kuitenkin soittotuntitilanteita pirist\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekemisen\u00e4. Se voisi ehk\u00e4 jollakin oppilaalla auttaa motivaatiohaasteiden kanssa. Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n toivottiin, ett\u00e4 jotain materiaalia olisi valmiina ja niit\u00e4 voisi soveltaa. <\/p>\n\n\n\n

Haastattelemani viulunsoitonopettajat tiet\u00e4v\u00e4t toki barokkimusiikkin esitysk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin kuuluvan improvisoinnin, mutta koska siihen ei ole koskaan saanut varsinaista ohjausta on sen soveltaminen tunneilla useimmiten kuitenkin j\u00e4\u00e4nyt. Samoin klassismin ajalle tyypillisten konserttojen kadenssien laatiminen kiinnostaisi ja olisi kiva ohjata sit\u00e4 oppilaille, mutta j\u00e4lleen pohjaty\u00f6 ja materiaalien suunnittelu alusta alkaen itse tuntuu haastavalta ja ty\u00f6l\u00e4\u00e4lt\u00e4 lis\u00e4lt\u00e4 opetusty\u00f6n ohessa. <\/p>\n\n\n\n

Huomioita <\/h4>\n\n\n\n

Improvisoinnissa ei ole kyse siit\u00e4, ett\u00e4 soitetaan vain jotain. K\u00e4sitteet positiivisesta ja negatiivisesta vapaudesta sopivat hyvin my\u00f6s improvisoinnin soveltamiseen. Kaikkein vaikein on valita \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4st\u00e4 joukosta mahdollisuuksia (vrt. opettajan ohje \u201dsoita jotain\u201d). Jos improvisaation pohjalla on jotain rajoitteita (esim. Karla Suvannon Improkortit tai muu materiaali) on helpompi l\u00e4hte\u00e4 kokeilemaan. Alkuvaiheessa rajoituksen tuo vaikkapa se, ett\u00e4 improvisoidaan ja s\u00e4vellet\u00e4\u00e4n oma kappale k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 niit\u00e4 \u00e4\u00e4ni\u00e4, jotka siin\u00e4 vaiheessa osataan. <\/p>\n\n\n\n

Viulusoiton kannalta on mielenkiintoista, ett\u00e4 on jo olemassa paljon sellaista musiikkia, johon improvisointi on aiemmin kuulunut erottamattomana osana. Klassisen musiikin koulutuksen saaneista opettajista ei tule jazz-viulisteja eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tietysti ole tarkoituskaan. On mielenkiintoista pohtia, mit\u00e4 improvisointia on musiikin eri aikakausina tarkoittanut niin sanotun taidemusiikin kontekstissa ja mit\u00e4 se voisi tarkoittaa siin\u00e4 2010-luvulla. <\/p>\n\n\n\n

Yksinkertaisimmillaan improvisointia voi kokeilla variaatioiden kautta. Tunnilla soitettu kappale tai tuttu melodia otetaan improvisoinnin pohjaksi. Melodiaa voi muunnella esimerkiksi lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sivus\u00e4veli\u00e4 tai t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 melodian hypyn \u00e4\u00e4nill\u00e4. Rytmej\u00e4 voi my\u00f6s varioida. Kappaleen tunnelman ja karakterin muunteleminen voi my\u00f6s tuottaa hauskoja tapoja soittaa ja mahdollistaa esimerkiksi erilaisten jousilajien kokeilemisen. Millainen versio syntyy, kun laulava aihe soitetaan martel\u00e9 -jousitekniikalla tai staccatona? <\/p>\n\n\n\n

Taiteen perusopetuksen laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelma 2017 \/ Musiikki antaa tilaa opettajien ja oppilaitosten soveltaa aiempaa vapaammin opetustaan ja oppisis\u00e4lt\u00f6j\u00e4\u00e4n. Improvisoinnin voikin n\u00e4hd\u00e4 aiempaa traditiota t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4n\u00e4, perusohjelmistoon jo kuuluvana \u2013 mutta osin unohdettuna \u2013 mahdollisuutena. <\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja: <\/h3>\n\n\n\n

Johanna Hyytinen, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, Musiikkipedagogin tutkinto-ohjelma 2019<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet <\/h3>\n\n\n\n

Etymonline, 2019. viitattu 18.1.2019 http:\/\/www.etymonline.com\/word\/improvisation <\/p>\n\n\n\n

Hirsj\u00e4rvi & Hurme. 2011. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6. Helsinki: Gaudeamus. <\/p>\n\n\n\n

Nettl, B., Wegman, R. & al. 2001 (2014). Improvisation. Grove Music Online. viitattu 18.1.2019. https:\/\/doi-org.libproxy.helsinki.fi\/10.1093\/gmo\/9781561592630.article.13738 <\/p>\n\n\n\n

Whittall, A. Improvisation. In (Ed.), The Oxford Companion to Music. Oxford University Press. viitattu 26.11.2018 http:\/\/www.oxfordreference.com.libproxy.helsinki.fi\/view\/10.1093\/acref\/9780199579037.001.0001\/acref-9780199579037-e-3400. <\/p>\n\n\n\n

Taiteen perusopetuksen laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteet 2017\/ Musiikki. Opetushallitus. Viitattu 18.1.2019. http:\/\/oph.fi\/download\/186920_Taiteen_perusopetuksen_laajan_oppimaaran_opetussuunnitelman_perusteet_2017.pdf. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Improvisoinnilla on aina ollut roolinsa musiikissa ja musiikin opettamisessa, vaihdellen hieman musiikin tyylilajista ja aikakaudesta. Aikoinaan my\u00f6s taidemusiikinkin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin kuulunut taito assosioituu t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 l\u00e4hes poikkeuksetta keskustelijoiden mieliss\u00e4 jazzmusiikkiin. Taidemusiikin piireiss\u00e4 vain urkurit ovat muodostaneet poikkeuksen, joiden koulutukseen ja ammattitaitoon improvisointi on kuulunut k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 aina. Taiteen perusopetuksen uudet opetussuunnitelmat on otettu valtakunnallisesti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n syksyll\u00e4 2018 […]<\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[141,175,190,421],"class_list":["post-1684","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","tag-improvisoinnin-opettaminen","tag-improvisointi","tag-klassinen-musiikki","tag-viuluntoisoiton-opetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1684","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1684"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1684\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2360,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1684\/revisions\/2360"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1684"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1684"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1684"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}