{"id":1674,"date":"2019-06-05T16:04:01","date_gmt":"2019-06-05T13:04:01","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1674"},"modified":"2023-09-10T22:17:34","modified_gmt":"2023-09-10T19:17:34","slug":"millainen-on-hyva-musiikin-oppimisymparisto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2019\/06\/millainen-on-hyva-musiikin-oppimisymparisto\/","title":{"rendered":"Millainen on hyv\u00e4 musiikin oppimisymp\u00e4rist\u00f6?"},"content":{"rendered":"\n

Valitsimme artikkelin aiheeksi oppimisymp\u00e4rist\u00f6n ja sen pohtimisen musiikkioppilaitosten n\u00e4k\u00f6kulmasta. Aihe oli meille ajankohtainen, koska oma oppimisymp\u00e4rist\u00f6mme vaihtui vuodeksi remontin takia. Vuosi evakkotiloissa sai ajattelemaan, kuinka suuri vaikutus erilaisilla ymp\u00e4rist\u00f6ill\u00e4 ja niiden muutoksilla voi olla omaan oppimiseen. Oppimisymp\u00e4rist\u00f6t voidaan jakaa viiteen eri n\u00e4k\u00f6kulmaan, jotka ovat; fyysinen, sosiaalinen, tekninen, paikallinen ja didaktinen. N\u00e4m\u00e4 kaikki oppimisymp\u00e4rist\u00f6k\u00e4sitykset ovat yhteyksiss\u00e4 toisiinsa.\n\n<\/p>\n\n\n\n

Fyysinen oppimisymp\u00e4rist\u00f6<\/h2>\n\n\n\n

Fyysisess\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmassa tarkastellaan oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 tilana ja rakennuksena, jolloin sen taustateoriana toimii arkkitehtuuri ja tilasuunnittelu. Fyysisen oppimisymp\u00e4rist\u00f6n suunnittelussa korostuu tilojen turvallisuus, ergonomisuus, viihtyisyys, mukavuus ja terveellisyys. Modernissa koulusuunnittelussa otetaan huomioon my\u00f6s ryhm\u00e4t\u00f6ihin ja vuorovaikutukseen tarvittavat ymp\u00e4rist\u00f6t. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 voi tarkoittaa perinteisten luokkatilojen rinnalle tiedon jakamiseen mahdollistettuja tiloja, esimerkiksi auloja tai maisemakonttoreita. Etenkin viime vuosina esill\u00e4 olleiden oppilaitosten sis\u00e4ilmaongelmien takia oppimisymp\u00e4rist\u00f6jen tilojen turvallisuuteen ja terveellisyyteen on aloitettu panostamaan entist\u00e4 enemm\u00e4n tilojen suunnittelussa. Huonolla sis\u00e4ilmalla on todettu olevan vaikutusta sek\u00e4 oppilaiden, ett\u00e4 opettajien terveyteen ja oppimistuloksiin. Ammatillisessa koulutuksessa fyysiseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyy olennaisesti my\u00f6s ty\u00f6turvallisuus. (Manninen, Burman, Koivunen, Kuittinen, Luukannel, Passi & S\u00e4rkk\u00e4 2007. 38, 59-68.) <\/p>\n\n\n\n

Musiikin alalla fyysisen oppimisymp\u00e4rist\u00f6n suunnittelussa huomioidaan erityisesti: pedagogiset l\u00e4ht\u00f6kohdat, opetustilojen varustaminen, hankesuunnittelun osa-alueet, sek\u00e4 muut opetustilojen tilaamisessa huomioon otettavat asiat (Musiikin opetustilojen suunnitteluopas \u2013 Peruskoulu ja lukio 2012, 21). Lis\u00e4ksi musiikin opetustilojen suunnittelussa otetaan huomioon, ett\u00e4 se on erikoistilan suunnittelua. Esimerkiksi esteett\u00f6myys ja luokkatilojen j\u00e4rjestyksen muuttaminen tulisi olla mahdollisimman vaivatonta. (Musiikin opetustilojen suunnitteluopas \u2013 Peruskoulu ja lukio 2012, 108.) <\/p>\n\n\n\n

Tilank\u00e4yt\u00f6n suunnitteluun vaikuttavat opetuksen ty\u00f6tavat ja varustus, jotka saadaan koulun opetussuunnitelmasta. Yksi merkitt\u00e4v\u00e4 rooli on tilojen sijoittumisella ja niiden k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misell\u00e4. Musiikin alan toimiva oppimisymp\u00e4rist\u00f6 kattaa useita erilaista tiloja, joita ovat p\u00e4\u00e4opetustilat, harjoittelutilat, varastotilat, ja musiikkiteknologian tilat (studio, tarkkaamo). Fyysisen oppimisymp\u00e4rist\u00f6n suunnittelussa t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 osassa ovat my\u00f6s audio- ja akustiikkasuunnittelu sek\u00e4 ergonomia. (Musiikin opetustilojen suunnitteluopas \u2013 Peruskoulu ja lukio 2012, 100-101.)<\/p>\n\n\n

\n
\"Nuket
Kuva 1: Fyysinen oppimisymp\u00e4rist\u00f6<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Sosiaalinen oppimisymp\u00e4rist\u00f6<\/h2>\n\n\n\n

Sosiaalisessa oppimisymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 painottuu vuorovaikutuksen merkitys, jonka teoreettisena pohjana toimivat sosiaalipsykologia, ryhm\u00e4prosessi ja kommunikaatio. Keskeist\u00e4 sosiaalisen oppimisymp\u00e4rist\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmassa on, millainen henkinen ja psykologinen ilmapiiri tukee oppimista. Henkisen ilmapiirin taustalla korostuvat osallistujien v\u00e4linen luottamus, yksil\u00f6n kunnioitus ja ryhm\u00e4dynamiikka. Sosiaalinen oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n vaikuttaa kaksi erilaista l\u00e4hestymistapaa. Ensimm\u00e4isess\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n, miten fyysinen tai teknologinen ymp\u00e4rist\u00f6 mahdollistaa vuorovaikutuksen. Toisessa n\u00e4k\u00f6kulmassa pohditaan, miten eri menetelmi\u00e4, ohjausta ja keskusteluja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yhteistoiminnan ja ryhm\u00e4ytymisen edist\u00e4miseksi.<\/p>\n\n\n\n

Sosiaaliseen n\u00e4k\u00f6kulmaan liittyy my\u00f6s verkostoajattelu, jonka luomisella on merkityst\u00e4 esim. oman asiantuntijuuden kehittymisen kannalta. Verkosto-oppimisessa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 mm. teknologian mahdollistamia oppimisymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, joissa yhdess\u00e4 tekeminen ja tiedon jakaminen mahdollistetaan yhteisen lopputuloksen saavuttamiseksi. (Manninen ym. 2007, 38, 69-73.) Musiikin alalla verkostoilla saattaa olla suurikin merkitys, sill\u00e4 etenkin opiskeluaikana muodostetuista verkostoista saattaa kehitty\u00e4 merkitt\u00e4vi\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n siirtyess\u00e4. Hyvill\u00e4 verkostoilla voivat vaikuttaa my\u00f6s ty\u00f6teht\u00e4vien saantiin, koskivat ne sitten keikkoja, tai sijaisuuksia.  <\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Kuva 2: Sosiaalinen oppimisymp\u00e4rist\u00f6<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Tekninen oppimisymp\u00e4rist\u00f6<\/h2>\n\n\n\n

Teknisen oppimisymp\u00e4rist\u00f6n viitekehyksen\u00e4 toimivat tieto- ja viestint\u00e4tekniikka. Kyse on siis siit\u00e4, kuinka tieto- ja viestint\u00e4tekniikkaa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 opetuksessa ja oppimisessa. Tekninen oppimisymp\u00e4rist\u00f6 on aihepiirilt\u00e4\u00e4n hyvin laaja. TVT:n (tieto -ja viestint\u00e4tekniikka) ja oppimisymp\u00e4rist\u00f6ajattelun yhdist\u00e4mist\u00e4 voidaan l\u00e4hesty\u00e4 kahdesta eri n\u00e4k\u00f6kulmasta. Miten olemassa olevaa fyysist\u00e4 oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 voidaan kehitt\u00e4\u00e4 TVT:n avulla? Tai, miten n\u00e4k\u00f6kulmassa teknologian mahdollistama ohjelmisto (esim. erilaiset oppimista varten luodut verkkosivut) n\u00e4hd\u00e4\u00e4n itsess\u00e4\u00e4n oppimisymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4? (Manninen ym. 2007, 40, 73-77.) <\/p>\n\n\n\n

Musiikin alalla teknist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n mm. laitehankintojen kanssa. Ajankohtaiseksi ovat tulleet esim. erilaiset nuotinnus -ja \u00e4\u00e4nitysohjelmat, kuten Sibelius ja Logic Pro. Muunlaista tekniikkaa, jota musiikin alalla hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n ovat mm. erilaiset mobiililaitteet (\u00e4lypuhelimet, tabletit). Monien muusikkojen puhelimesta l\u00f6ytyv\u00e4t my\u00f6s viritysmittari, metronomi ja tabletilta nuotit. Etenkin rytmipuolella tarvitaan my\u00f6s osaamista musiikkiteknologiasta, sill\u00e4 jo oman instrumentista \u00e4\u00e4nen saaminen voi vaatia monen teknisen laitteen, kuten mikserin hallintaa. <\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Kuva 3: Tekninen oppimisymp\u00e4rist\u00f6<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Paikallinen oppimisymp\u00e4rist\u00f6<\/h2>\n\n\n\n

Paikallisella oppimisymp\u00e4rist\u00f6ll\u00e4 tarkoitetaan ymp\u00e4rill\u00e4 olevia paikkoja ja alueita. Kysymys on siit\u00e4, mit\u00e4 muuta voidaan n\u00e4hd\u00e4 oppimistilojen ymp\u00e4rill\u00e4 ja kuinka erilaisia oppimistilojen ulkopuolisia paikkoja voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 opetukseen. N\u00e4it\u00e4 paikkoja ovat esim. luonto, ty\u00f6paikat, harrastuspaikat, kahvilat. Teoriapohjana taustalla toimii ns. kontekstuaalinen oppimisk\u00e4sitys ja tukitietein\u00e4 kasvatustieteisiin liittyv\u00e4t pedagogiset mallit, kuten el\u00e4myspedagogiikka (Manninen ym. 2007, s.40-41). <\/p>\n\n\n\n

Koulun pihat ja niiden l\u00e4hialueet ovat my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 osa oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, ja kysymys onkin, kuinka niit\u00e4 voidaan tuoda enemm\u00e4n opetukseen? Vaihtoehtoja ovat mm. l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n sijoittuvat tutkivan oppimisen projektit tai kotiseutukulttuurin hy\u00f6dynt\u00e4minen opetuksessa. \nYksi paikallisen oppimisymp\u00e4rist\u00f6n l\u00e4hestymistapa on \u201dty\u00f6 oppimisymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4\u201d, jonka merkitys on korostunut viime vuosina. Ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6n tarkastelemiseen oppimisymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 liittyy mm. ty\u00f6ss\u00e4oppiminen, ammatin oppiminen ja ammattiin kasvaminen, ty\u00f6paikalla tapahtuva oppiminen, asiantuntijuuden kehittyminen ja jakaminen ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 oppiva organisaatio -ajattelutapa.\n<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6ss\u00e4oppimisen n\u00e4k\u00f6kulmaa pidet\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, koska ty\u00f6paikalla tapahtuva ty\u00f6nteko opettaa erilaisia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja arjessa tarvittavia taitoja, kuten s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisyytt\u00e4, vastuunottoa ja sosiaalisia taitoja. (Manninen ym. 2007, 40-41, 93, 100, 104-105.)<\/p>\n\n\n\n

Musiikin alalla paikallisen oppimisymp\u00e4rist\u00f6n vaikutus tulee helposti esille oppimisessa. Yksi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esimerkki on se, ett\u00e4 musiikkia ment\u00e4isiin kuuntelemaan ja katsomaan teoriatunnilla kuuntelemisen sijasta oikeaan konserttisaliin. Lis\u00e4ksi jos samalla paikkakunnalla, jossa musiikkioppilaitos toimii, on my\u00f6s muita taiteen aloja (tanssi, teatteri, kuvataide), niin niihin tutustuminen ja yhteisty\u00f6n tekeminen on vain eduksi. Opiskeluaikaan liittyv\u00e4t esiintymiset ovat usein kouluymp\u00e4rist\u00f6n ulkopuolella, mik\u00e4 antaa tilaisuuden hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 tarjolla olevia paikallisia ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Didaktinen oppimisymp\u00e4rist\u00f6<\/h2>\n\n\n\n

Didaktisessa l\u00e4hestymistavassa painotetaan opettajan tai kouluttajan toimintaa oppimisymp\u00e4rist\u00f6n kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Didaktisen oppimisymp\u00e4rist\u00f6n tukitieteit\u00e4 ovat didaktiikka, kasvatustiede ja oppimispsykologia. Keskeist\u00e4 on, millaisia didaktisia l\u00e4hestymistapoja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, millaisia oppimateriaaleja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, miten eri aisteja voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4, miten haastetaan oppimaan ja kuinka oppimista tuetaan. Didaktisessa oppimisymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 huomioitavaa on se, ett\u00e4, mik\u00e4 tahansa ymp\u00e4rist\u00f6 voi toimia oppimisymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4, jos ymp\u00e4rist\u00f6lle on asetettu oppimistavoitteita tai, jos ymp\u00e4rist\u00f6 saa aikaan oppimista. Ilmi\u00f6 toimii my\u00f6s p\u00e4invastoin: Jos oppimiseen tarkoitetusta ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 poistetaan kaikki oppimista tukevat piirteet (opettajat, oppimateriaalit jne.), ymp\u00e4rist\u00f6 menett\u00e4\u00e4 tarkoituksensa. Didaktinen n\u00e4k\u00f6kulma tuokin ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ns. \u201doppimisen hengen\u201d. <\/p>\n\n\n\n

Oppimisymp\u00e4rist\u00f6jen suunnittelun taustalla ovat aina jonkinlaiset oppimis- ja opettamisk\u00e4sitykset. Niiden hy\u00f6dynt\u00e4minen voi olla joko tietoista tai tiedostamatonta. Jos oppimisymp\u00e4rist\u00f6n suunnittelussa otetaan huomioon didaktista l\u00e4hestymistapaa, siin\u00e4 tulisi huomioida aina kuhunkin tilanteeseen ja aiheeseen sopivat oppimis- ja opettamismetodit. L\u00e4hestymistapoja on olemassa runsaasti, ja erilaisiin oppimistilanteisiin sopivat monesti erilaiset l\u00e4hestymistavat. Oppimisymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 suunnitellessa tulisi aina huomioida kunkin ymp\u00e4rist\u00f6n opiskelun tavoitteet sek\u00e4 kohderyhm\u00e4 (onko kyseess\u00e4 aikuiset, nuoret vai lapset), jonka mukaan didaktinen l\u00e4hestymistapakin voidaan ottaa huomioon.<\/p>\n\n\n\n

Didaktisia ja pedagogisia l\u00e4hestymistapoja voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 oppimisymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 kaikista pienimmill\u00e4 investoinneilla (Manninen ym. 2007, 41, 108-110, 118).<\/p>\n\n\n\n

Musiikin alalla didaktinen l\u00e4hestymistapa riippuu monenlaisista tilanteista. Musiikin opiskelija saa monesti kahdenkeskeist\u00e4 opetusta soittotunneilla, jossa oppilaan ja opettajan v\u00e4liset vuorovaikutussuhteet korostuvat. Ryhm\u00e4dynamiikka tulee taas ajankohtaiseksi mm. b\u00e4ndi- ja kamaritunneilla, sek\u00e4 teorialuennoilla. Yhten\u00e4 vaarana on yhteen opetusmetodiin jumittuminen. Esimerkiksi soitonopetus on pysynyt melko samanlaisena vuosikymmenien ajan. Didaktisen n\u00e4k\u00f6kulman kehitt\u00e4misen kannalta opettajan tulisikin pysy\u00e4 hereill\u00e4 omien l\u00e4hestymistapojen kanssa, ja t\u00e4ss\u00e4 kohtaa yksil\u00f6l\u00e4ht\u00f6inen kohtaaminen muodostuu eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4ksi. Lis\u00e4ksi musiikin opetuksessa opettajalla on merkitt\u00e4v\u00e4 rooli opiskelijan motivaation yll\u00e4pit\u00e4miseen.\n\n<\/p>\n\n\n\n

Koonti<\/h2>\n\n\n\n

\u201dOppimisymp\u00e4rist\u00f6 ajattelu johtaa yleens\u00e4 tutkivaan projektioppimiseen, jossa kannattaa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 oppijan arkip\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 eteen tulevia erilaisia oppimisymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4\u201d (Manninen ym. 2007, 122).<\/p>\n\n\n\n

Aiemmin artikkelissa mainitut oppimisk\u00e4sitykset nivoutuvat toisiinsa, ja ihanteellisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kaikki ovat jollain tavalla otettu huomioon. Esimerkiksi musiikin teoria saattaa tuntua irralliselta ja kuivalta, jos sit\u00e4 ei saada nivottua k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n, vaikkapa soittotunneille tai orkesteritreeneihin. Huomioitavaa my\u00f6s on, ett\u00e4 pelkk\u00e4 tietokoneiden hankinta tai tietotekniikkaan panostaminen ei tue oppimista, ellei opettaja huomaa ja hy\u00f6dynn\u00e4 niiden tuomia mahdollisuuksia.<\/p>\n\n\n\n

Miten voit itse vaikuttaa parempaan oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n? <\/h2>\n\n\n\n
    \n
  • Peruska\u0308yto\u0308stavat haltuun <\/li>\n\n\n\n
  • Kunnioita toisten mielipiteita<\/li>\n\n\n\n
  • \u0308Kaikkien kanssa voi tulla toimeen, vaikka ei pita\u0308isika\u0308a\u0308n kaikista <\/li>\n\n\n\n
  • Osaa pyyta\u0308a\u0308 apua <\/li>\n\n\n\n
  • Siisteydesta\u0308 ja yhteisista\u0308 tiloista huolehtiminen <\/li>\n\n\n\n
  • Tilavarauksista huolehtiminen <\/li>\n\n\n\n
  • Vie kehitetta\u0308via\u0308 asioita eteenpa\u0308in ja ole aktiivinen. <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

    Monilla ihmisill\u00e4 on tapana huomata kyll\u00e4 ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n olevat ep\u00e4kohdat ja valittaa niist\u00e4, mutta k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n tarttuminen voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 tekem\u00e4tt\u00e4. Vaikka ihanteellisiin oppimisymp\u00e4rist\u00f6ihin on olemassa tietynlaiset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t, ne eiv\u00e4t kaikkialla toteudu. Tulimme siihen tulokseen, ett\u00e4 suurin vaikutus oppimisymp\u00e4rist\u00f6n mielekkyyteen on siell\u00e4 olevilla ihmisill\u00e4 ja heid\u00e4n toiminnallaan. Muutokset paremman oppimisymp\u00e4rist\u00f6n eteen voivat l\u00e4hte\u00e4 pienist\u00e4kin asioista. <\/p>\n\n\n\n

    Kirjoittajat: <\/h3>\n\n\n\n

    Saara Hopia & Iida-Maria Penttinen, 2019 Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n\n\n\n

    L\u00e4hteet:<\/h3>\n\n\n\n

    Manninen, J., Burman, A., Koivunen, A., Kuittinen, E., Luukannel, S., Passi, S. & S\u00e4rkk\u00e4, H. 2007. Oppimista tukevat ymp\u00e4rist\u00f6t \u2013 Johdatus oppimisymp\u00e4rist\u00f6ajatteluun. Opetushallitus: Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 2007. <\/p>\n\n\n\n

    Musiikin opetustilojen suunnitteluopas \u2013 Peruskoulu ja lukio. Toim. Unkari, J. 2012. Oppaat ja k\u00e4sikirjat 2012:8. Opetushallitus: L\u00f6nnberg Painot Oy. Viitattu 17.2.2019. http:\/\/www.oph.fi\/download\/143053_musiikin_opetustilojen_suunnitteluopasi.pdf \u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n

    <\/p>\n\n\n\n

    <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Valitsimme artikkelin aiheeksi oppimisymp\u00e4rist\u00f6n ja sen pohtimisen musiikkioppilaitosten n\u00e4k\u00f6kulmasta. Aihe oli meille ajankohtainen, koska oma oppimisymp\u00e4rist\u00f6mme vaihtui vuodeksi remontin takia. Vuosi evakkotiloissa sai ajattelemaan, kuinka suuri vaikutus erilaisilla ymp\u00e4rist\u00f6ill\u00e4 ja niiden muutoksilla voi olla omaan oppimiseen. Oppimisymp\u00e4rist\u00f6t voidaan jakaa viiteen eri n\u00e4k\u00f6kulmaan, jotka ovat; fyysinen, sosiaalinen, tekninen, paikallinen ja didaktinen. N\u00e4m\u00e4 kaikki oppimisymp\u00e4rist\u00f6k\u00e4sitykset ovat yhteyksiss\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[7,5],"tags":[255,10],"class_list":["post-1674","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-oppilatos-ja-opetussuunnitelma","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-oppimisymparisto","tag-soitonopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1674","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1674"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1674\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2344,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1674\/revisions\/2344"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1674"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1674"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1674"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}