Kuopion konservatorion toimipisteiden v\u00e4linen pianistien \u201dkokoontumisajoiksikin\u201d kutsuttu tapahtuma Pianistien juhlat j\u00e4rjestettiin helmikuussa 2018 viidennen kerran ja ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Lapinlahdella konservatorion pohjoisimmassa toimipisteess\u00e4. Tapahtuma kokosi yhteen kaikkiaan 65 pianonsoiton opiskelijaa ja 10 soitonopettajaa. P\u00e4iv\u00e4n aikana konserteissa vieraili runsaasti oppilaiden vanhempia ja yleis\u00f6\u00e4 my\u00f6s muilta toimipistepaikkakunnilta. Paikallinen media huomioi n\u00e4kyv\u00e4sti tapahtumaa.<\/p>\n
Katselmusluonteisen tapahtuman tavoitteena on ollut lis\u00e4t\u00e4 soittamisen iloa ja intoa sek\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 toimipisteiden kesken ja on suunnattu Kuopion konservatorion viiden toimipisteen (Juankoski, Lapinlahti, Nilsi\u00e4, Siilinj\u00e4rvi ja Suonenjoki) opiskelijoille. Pisimm\u00e4t et\u00e4isyydet toimipisteiden v\u00e4lill\u00e4 (esim. Lapinlahti \u2013 Suonenjoki n 110 km) eiv\u00e4t luonnostaan kannusta keskin\u00e4iseen yhteistoimintaan, joten mik\u00e4 sai toimipisteiden soitonopettajat yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n voimansa tapahtuman eteen? Ent\u00e4 mink\u00e4laisen oppimisymp\u00e4rist\u00f6n tapahtuma osallistujilleen tarjoaa?<\/p>\n
Toiminnan esittely\u00e4<\/strong><\/p>\n Liittyess\u00e4\u00e4n vuonna 2001 Kuopion konservatorion yhteyteen (Ahonen 2004, 98) p\u00e4\u00e4si Lapinlahden toimipiste osaksi Suomen suurimman ja monipuolisimman musiikki- ja tanssioppilaitoksen toimintaa. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Lapinlahden perusopetuksen oppilasm\u00e4\u00e4r\u00e4n ollessa noin 50 opiskelijaa, opiskelee konservatoriossa musiikin ja tanssin perusopetuksen piiriss\u00e4 arviolta 2550 eri-ik\u00e4ist\u00e4 lasta sek\u00e4 nuorta. (Kuopion konservatorio 2018.)<\/p>\n Luvuista saa havainnollisen k\u00e4sityksen oppilasm\u00e4\u00e4rien suuresta mittasuhde-erosta, mutta t\u00e4m\u00e4 ei ole silti tarkoittanut toimipisteen sulautumista huomaamattomaksi ja passiiviseksi osaksi isoa kokonaisuutta, vaan Lapinlahden ja muidenkin toimipisteiden oppilaat ovat halutessaan voineet osallistua Kuopion konservatorion j\u00e4rjest\u00e4miin produktioihin sek\u00e4 tapahtumiin. N\u00e4in on opettajien ohjaamana paljolti my\u00f6s tapahtunut.<\/p>\n Toimipisteiden n\u00e4k\u00f6kulmasta tapahtumien ja konserttien j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n\u00e4 Kuopion konservatorio on ylivoimaisen monipuolinen pianokilpailuineen, talvikamaritapahtumineen, mestarikursseineen, oppilaskonsertteineen jne. Tietysti toimipisteet ovat osaltaan itsen\u00e4isesti omalla aktiivisuudellaan huolehtineet konsertti- sek\u00e4 tapahtumatarjonnasta paikkakunnillaan. Esimerkiksi Lapinlahdella oppilaskonserttien lis\u00e4ksi monipuolisuutta toimintaan ovat tuoneet mm. yhteisty\u00f6t ja vierailut kouluihin, soitinpolut ja -karusellit eskareille sek\u00e4 vierailut palvelutaloihin.<\/p>\n Laajasti katsottuna on varmasti ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4osa konservatorion mittavasta tapahtumatarjonnasta suuntautuu Kuopioon satunnaisia maakuntavierailuja lukuun ottamatta. Mutta ehk\u00e4 juuri t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 toimipistepaikkakunnilla ei kokonaan ole voitu v\u00e4ltty\u00e4 vaikutelmasta katveeseen j\u00e4\u00e4misest\u00e4 yhteisten tapahtumien suhteen, mik\u00e4 on sin\u00e4ns\u00e4 harmi, erityisesti kun huomioidaan niiden yhteis\u00f6llisen ulottuvuuden tuomia mahdollisia hy\u00f6tyj\u00e4. T\u00e4t\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4 voidaan perustella esimerkiksi Pianistien juhlista saatujen kokemusten ja pianonsoitonopiskelijoiden tarpeiden valossa.<\/p>\n Kohti yhteis\u00f6llisyytt\u00e4<\/strong><\/p>\n Soittamaan oppiminen tapahtuu p\u00e4\u00e4asiassa itsen\u00e4isesti ja soittotunneilla opettajan ohjaamana. Opetus on yksil\u00f6ohjausta ja tilanne useimmiten kahdenkeskinen, joten paljon on kiinni oppilaan ja opettajan v\u00e4lisen vuorovaikutuksen toimivuudesta, kuinka oppiminen tunnilla ja tunnin ulkopuolella edistyy. Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 opettajalla on mm. ammattitaitoa kohdata oppilaansa tasaveroisena ihmisen\u00e4 avoimin mielin (Olsonen 2012, 18).<\/p>\n Kun oletetaan, ett\u00e4 tuntity\u00f6skentely ja vuorovaikutus oppilaan ja opettajan v\u00e4lill\u00e4 sujuu kitkattomasti ja tulokset oppimisessa ovat hyvi\u00e4, mutta tilanteessa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n piano edelleen kapeasti vain solistisena ja yksin opettajan kanssa opeteltavana soittimena, voi ulottuvuus yhdess\u00e4 oppimisen mahdollisuudesta j\u00e4\u00e4d\u00e4 kokonaan hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Kannattaa verrata pianoa esimerkiksi orkesterisoittimiin kuten jousiin ja puhaltimiin, joissa yhteistoiminnallisuutta ja yhdess\u00e4 soittamista tulee helposti mukaan jo harrastuksen alkuvaiheessa, toisin kuin pianolla. T\u00e4m\u00e4 ei tietenk\u00e4\u00e4n v\u00e4henn\u00e4 yhdess\u00e4 toimimisen mahdollisia hy\u00f6tyj\u00e4 tai merkityst\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n pianonsoiton oppimisen polulla (Olsonen 2012, 42-43).<\/p>\n Siksi onkin kiinnostavaa, kuinka esimerkiksi pianisti ja pedagogi Paavali Jumppanen kuvailee omaa suhdettaan opettamiseen Pianisti-lehdess\u00e4 Rebekka Angervon tekem\u00e4ss\u00e4 haastattelussa. H\u00e4n kokee jaetun todellisuuden, yhteisen kokemuksen yleis\u00f6n sek\u00e4 kollegoiden ja oppilaiden kanssa oppimisprosessissa kaikkein antoisimpana ja hedelm\u00e4llisimp\u00e4n\u00e4. (Angervo 2016, 38-39.) Toisenlaista n\u00e4k\u00f6kulmaa mm. poikien laumahenkisyyteen ja ryhm\u00e4n vertaistuen t\u00e4rkeyteen lasten harrastamisten yhteydess\u00e4 avaa puolestaan Jari Sinkkonen Musiikkipedagogin k\u00e4sikirjaan kirjoittamassaan artikkelissa painottaen ryhm\u00e4\u00e4n kuulumisen merkityst\u00e4 identiteetin kehittymisess\u00e4. (Sinkkonen 2013, 54-55.) My\u00f6s Pollari ja Koppinen nostavat esille yhteistoiminnallisuuden merkityksen yhten\u00e4 hyv\u00e4n oppimisen tunnusmerkkin\u00e4, jolloin oppija \u201dkartuttaa tiedollisen ja taidollisen tulosten lis\u00e4ksi sosiaalista p\u00e4\u00e4omaansa\u201d (Pollari & Koppinen 2010, 44).<\/p>\n Kun tiedet\u00e4\u00e4n pianon vahvat ominaisuudet ja taipumukset solistisena ja itsen\u00e4isen\u00e4 soittimena, voidaan kysy\u00e4, hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4nk\u00f6 sen opetuksessa riitt\u00e4v\u00e4sti yhteis\u00f6llisyyden suomia mahdollisuuksia ja vertaisryhm\u00e4n voimaannuttavaa vuorovaikutusta oppimisprosessin tukena, varsinkin jos huomioidaan lis\u00e4ksi opetussuunnitelman perusteiden ohjaavuus my\u00f6s \u201dmonimuotoiseen yhteistoiminnalliseen musiikin tekemiseen ja opiskeluun\u201d musiikin opetuksen ty\u00f6tapojen osalta (Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteet 2017, 51). Ehk\u00e4 nykyisin hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n, mutta t\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 on kuitenkin selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Pianistien juhlat kaltaisella tapahtumalla on sijansa oppilaitoksen toimintatarjottimella oppilaiden motivaatiota ja toimipisteiden yhteenkuuluvuuden tunnetta lis\u00e4\u00e4v\u00e4n\u00e4 oppimisymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 sek\u00e4 oppilaiden, opettajien ja vanhempien kohtaamispaikkana.<\/p>\n Pianistien juhlat<\/strong><\/p>\n Pianistien juhlat sai alkunsa 2010 Suonenjoella. Kokeilumielell\u00e4 j\u00e4rjestelty ensimm\u00e4inen tapahtuma sai jatkoa my\u00f6nteisten kokemusten kannustamina Siilinj\u00e4rvell\u00e4 2012 ja suosion pysyess\u00e4 p\u00e4\u00e4tettiin j\u00e4rjestelyj\u00e4 jatkaa edelleen muihin toimipisteisiin Nilsi\u00e4\u00e4n, Juankoskelle ja Lapinlahdelle. Tapahtuman tasaisesta suosiosta oppilaiden keskuudessa kertoo mm. osallistujam\u00e4\u00e4r\u00e4n vakiintuminen 60-70 soittajaan.<\/p>\n Aluksi suunniteltiin toimipisteiden oppilaille tarkoitettua pianokilpailua, kertoi tapahtumasta idean saanut silloinen Suonenjoen toimipisteen pianonsoitonopettaja Anna Hoffren, kun kysyin artikkelia varten tietoja suunnittelun alkuvaiheista ja l\u00e4ht\u00f6kohdista. Hoffren muisteli, ett\u00e4 tapahtumasta p\u00e4\u00e4tettiin kuitenkin tehd\u00e4 katselmustyyppinen, jotta osallistumiskynnyst\u00e4 saatiin mataloitettua. Arveltiin, ett\u00e4 n\u00e4in palveltaisiin parhaiten mahdollisimman suurta joukkoa toimipisteiden pianisteja. Juhlien perustamisen taustalla vaikutti my\u00f6s halu nostaa toimipisteiden pianistit kerrankin \u201dkorokkeelle\u201d kiitoksen ja juhlinnan kohteeksi, kertoi Hoffren ajatuksistaan.<\/p>\n Tietynlaisen seremoniallisuuden l\u00e4sn\u00e4olo avajaispuheineen, kunnan tervehdyksineen, \u00e4\u00e4nitt\u00e4jineen, valokuvaajineen sek\u00e4 esiintyjien kukittamisineen ja kunniakirjoineen tuokin kyseiseen p\u00e4iv\u00e4\u00e4n sopivanlaista arvokuuden ja juhlan tuntua, kun muutoin ollaan samaan aikaan kavereiden, vertaisten ja kotijoukkojen seurassa. Tapahtuma antaa varmasti suurelle joukolle oppilaita ainutlaatuisen mahdollisuuden omien oppilaskonserttien ulkopuoliseen tavanomaista juhlavampaan esiintymiskokemukseen toimien toisaalta my\u00f6s selke\u00e4n\u00e4 heid\u00e4n innostustaan lis\u00e4\u00e4v\u00e4n\u00e4 ja harjoittelulle suuntaa antavana oppimisymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4. Kun harjoittelulle on konkreettinen tavoite, niin oppiminenkin on mieluisampaa ja tehokkaampaa.<\/p>\n Esimerkiksi juuri tavoitteellisuuden merkityksest\u00e4 taitojen saavuttamisessa ja oppimisessa kertoo valaisevasti Helsingin yliopiston v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Satu Pihlaja Helsingin sanomissa Pauliina Jokisen kirjoittamassa artikkelissa. Siin\u00e4 h\u00e4n kuvailee kuinka tavoitteiden tietoinen asettaminen lis\u00e4\u00e4 niiden saavuttamisen motivaatiota ja kuinka konkretia ja tarkkuus tavoitteissa ohjaavat ja auttavat keinojen l\u00f6yt\u00e4miseen pyritt\u00e4ess\u00e4 niihin. Kiinnostavaa on lukea tavoitteellisuuden huomiota ohjaavasta vaikutuksesta olennaiseen, kuinka ne energisoivat ja lis\u00e4\u00e4v\u00e4t sinnikkyytt\u00e4 ja saavat luomaan strategioita p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n saavuttamiseksi. Huomion arvoista on, ett\u00e4 Satu Pihlajan mukaan tavoitteellisuudessa on kyse ominaisuudesta, \u201djoka on jokaisen ulottuvilla ja jota kannattaa opetella\u201d. (Jokinen 2018, C2-C3.) T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 on varmasti hy\u00f6dyllist\u00e4 muistaa my\u00f6s m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 taiteen perusopetuksesta tavoitteellisena ja tasolta toiselle etenev\u00e4n\u00e4 opetuksena (Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteet 2017, 10).<\/p>\n Esiintymisest\u00e4 ja palautteesta<\/strong><\/p>\n Erilaisten esiintymismahdollisuuksien tarpeellisuutta puolestaan korostaa pianomusiikin professori Erik T. Tawaststjerna Niklas Pokin haastattelussa ja sanoo pit\u00e4v\u00e4ns\u00e4 musiikkioppilaitosten tarjoamia esiintymistilaisuuksia t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 osana nuoren pianistin ihanteellista oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja painottaa, ett\u00e4 mahdollisuuksia tulisi olla runsaasti. (Pokki 2014, 46.) Sen sijaan P\u00e4ivi Arjas luo Pianisti-lehteen kirjoittamassaan artikkelissa toisenlaisen n\u00e4k\u00f6kulman esiintymiseen k\u00e4sittelem\u00e4ll\u00e4 avartavasti siihen liittyv\u00e4\u00e4 problematiikkaa. H\u00e4n my\u00f6s kirjoittaa, kuinka esityksi\u00e4 tarvitaan runsaasti, mutta niiden vaativuutta tulisi nostaa progressiivisesti oppilaan itseluottamusta tukien. Arjaksen mukaan esiintymistaito voidaan n\u00e4hd\u00e4 kansalaistaitona, jota ihmiset tarvitsevat my\u00f6s muussa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n. Merkillepantavaa on, ett\u00e4 h\u00e4n n\u00e4kee musiikkiopinnot ainutlaatuisena mahdollisuutena oppia t\u00e4t\u00e4 taitoa. (Arjas 2013, 54,57.)<\/p>\n On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Pianistien juhlissa juuri konsertit ja oppilaiden esitykset ovat p\u00e4iv\u00e4n keskeisint\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Syksyn kuluessa ja edelt\u00e4vin\u00e4 viikkoina niit\u00e4 on opettajan ohjaamana valmisteltu v\u00e4hitellen tapahtumaa ajatellen ja konserteissa ne ovatkin jo yleisesti ottaen varsin viimeisteltyj\u00e4 ja hallittuja. Esitysten kirjo ylt\u00e4\u00e4 vasta-alkajien pienimuotoisista edistyneempien jo taiteellisia ansioita sis\u00e4lt\u00e4viin. Varsinainen tapahtumap\u00e4iv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n viisi noin 35-40 min. mittaista konserttia. Konsertit alkavat tasatunnein ja niiden v\u00e4liin j\u00e4\u00e4nytt\u00e4 aikaa on varattu mm. esiintyjille tarkoitetulle henkil\u00f6kohtaiselle palautteelle. Vaikka p\u00e4iv\u00e4 kulku ruoka- ja kahvitaukoineen kannustaa ja antaa mahdollisuuden keskin\u00e4iseen yhdess\u00e4oloon sek\u00e4 muiden kanssaharrastajien tapaamiseen, varsinainen oppi soittajana kehittymisen kannalta tulee ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 muiden esitysten seuraamisesta sek\u00e4 erityisesti omasta esiintymisest\u00e4 ja siit\u00e4 saatavasta palautteesta.<\/p>\n Palautteella on merkitt\u00e4v\u00e4 asema oppilaan kehityksen ohjaamisessa, joten sen tulee olla rakentavaa (Pruuki 2008, 59). Taiteen perusopetuksen laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteet (2017, 51) puolestaan painottaa my\u00f6nteisess\u00e4 hengess\u00e4 annettavaa ohjaavaa palautetta osana oppilaan oppimisprosessia ja opettamista. Voidaan ajatella, ett\u00e4 hyvin annettuna ja rakentavana se toimii parhaimmillaan oppilaalle ja esiintyj\u00e4lle er\u00e4\u00e4nlaisena oman sen hetkisen osaamisen peilin\u00e4 ja samalla kehityksen edist\u00e4j\u00e4n\u00e4, suuntaviittana ja n\u00e4kym\u00e4n\u00e4 mahdolliseen tulevaan. Kirsti Lonka (2014, 53) toteakin informatiivisen ja oikea-aikaisen palauteen saavan ihmisen katsomaan eteenp\u00e4in.<\/p>\n Pianistien juhlissa henkil\u00f6kohtainen palaute annetaan suullisena v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti konsertin j\u00e4lkeen. T\u00e4ll\u00f6in tunnelmat ja vaikutelmat omasta esityksest\u00e4 ovat viel\u00e4 hyvin vahvasti muistissa ja tunnereaktiot pinnalla. Kysyy palautelautakunnan j\u00e4senilt\u00e4 erityist\u00e4 pedagogista osaamista ja laaja-alaista alan asiantuntemusta kohdata kaikki viiden konsertin 60-70 esiintyj\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n aikana ja antaa heille perusteltu rakentava henkil\u00f6kohtainen palaute esityksist\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 vastaanottajalle koituu siit\u00e4 hy\u00f6ty jatkoa ajatellen. Sanna Vehvil\u00e4isen mukaan ohjattava kuulee kuitenkin palautteen ennen kaikkea suhteessa omiin p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4riins\u00e4 ja tavoitteisiinsa, ja jos yhteisymm\u00e4rryst\u00e4 ohjaajan kanssa niist\u00e4 ei synny, ei palaute ehk\u00e4 mene perille. Palautteen perillemenoon vaikuttaa my\u00f6s se, miten ohjattava ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja hahmottaa oppimistaan ja toimintaansa, kertoo Vehvil\u00e4inen Pianisti-lehden haastattelussa. (Kimanen 2013, 52.)<\/p>\n Voidaan pohtia, miksi on melko tavallista, ett\u00e4 nimenomaan ansiokkaita ja kokeneita pedagogeja n\u00e4hd\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 palautelautakuntien j\u00e4senin\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kaltaisissa tapahtumissa. T\u00e4h\u00e4n on, arvelisin, useita syit\u00e4. Ehk\u00e4 yksi selitys l\u00f6ytyy asiantuntijuuden ja kokemuksen kartuttamasta n\u00e4kemyksen laadusta, jonka pidemm\u00e4n uran tehnyt voi tuoda tapahtumaan mukanaan. On varmasti esiintyvien oppilaiden etu, ett\u00e4 heid\u00e4n palautteen antajanaan toimii kokenut laajan tiet\u00e4myksen omaava pedagogi. Uskoisin, ett\u00e4 n\u00e4in tapahtumaan luodaan parhaiten oppimista edist\u00e4v\u00e4\u00e4 ilmapiiri\u00e4 ja mahdollistetaan esitysten rakentavan palautteen perillemenoa (Lonka 2014, 54). T\u00e4ss\u00e4 suhteessa Pianistien juhlat tapahtuma on ollut alun alkaen onnekkaassa asemassa. Esimerkiksi viimeisimmiss\u00e4 tapahtumissa palautelautakuntaan ovat kuuluneet pianonsoiton yliopettaja ja pianokollegion puheenjohtaja Katariina Liimatainen sek\u00e4 pianonsoiton lehtori Markku Hyv\u00e4rinen Kuopion konservatoriosta.<\/p>\n Lopuksi<\/strong><\/p>\n Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 olen kuvaillut ja taustoittanut t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa Pianistien juhlat -tapahtumaa, olen pyrkinyt tarkastelemaan l\u00e4hemmin muutamia sen sis\u00e4lt\u00e4mi\u00e4 keskeisilt\u00e4 vaikuttavia soitonoppimista edist\u00e4vi\u00e4 elementtej\u00e4, sek\u00e4 nostamaan esille niit\u00e4 pohjustavia n\u00e4k\u00f6kulmia. Kirsti Lonka (2014, 106) m\u00e4\u00e4rittelee oppimisymp\u00e4rist\u00f6k\u00e4sitett\u00e4 vuorovaikutuksen kautta. H\u00e4nen mukaansa opetus, yksil\u00f6n oppiminen ja oppimisymp\u00e4rist\u00f6 ovat l\u00e4heisesti tekemisess\u00e4 toistensa kanssa niin, ett\u00e4 oppimisymp\u00e4rist\u00f6n tulee tukea oppimisen ja opetuksen vuorovaikutusta. Vaikka Pianistien juhlat ei varsinaisesti ole opetustilanne vaan tapahtuma, joka antaa mahdollisuuden sek\u00e4 luo puitteet esiintymiselle ja muiden kohtaamiselle, niin n\u00e4in ajateltuna ja edell\u00e4 l\u00e4pik\u00e4ytyjen osatekij\u00f6iden summana se n\u00e4ytt\u00e4ytyy kannustavana ja varsin moniulotteisena oppimispaikkana niin osallistuville oppilailleen kuin my\u00f6s heit\u00e4 ohjaaville opettajille.<\/p>\n Kiert\u00e4v\u00e4n\u00e4 tapahtumana Pianistien juhlat on vieraillut kymmenen vuoden aikana kertaalleen jo konservatorion jokaisella viidell\u00e4 toimipistepaikkakunnalla. Uutta kierrosta suunnitellaan. Tapahtuman yhten\u00e4 tavoitteena on ollut tehd\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi ja tunnetuksi pianonsoittoharrastusta ja Kuopion konservatorion toimintaa my\u00f6s Kuopion ulkopuolella. Lapinlahdella juhlia esiteltiinkin laajasti paikallisen lehden kahdessa artikkelissa my\u00f6nteisin ja kannustavin kommentein. Toisessa n\u00e4ist\u00e4 artikkeleista mm. harrastuksen alkutaipaleella olevan 9 vuotiaan maaninkalaisen soitonharrastajan \u00e4iti kiittelee aloittelijan mahdollisuutta p\u00e4\u00e4st\u00e4 mukaan tapahtumaan ja kertoo harjoittelunkin sujuneen paremmin tiedossa olevan esiintymisen vuoksi. (Viitaniemi 2018, 13.) N\u00e4hd\u00e4kseni n\u00e4iden sanojen ja kommenttien kautta kiteytyy jotain olennaista tapahtuman merkityksest\u00e4.<\/p>\n Vesa V\u00e4is\u00e4nen 2018, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n Ahonen, M-L. 2004. Viisi vuosikymment\u00e4 musiikin opetusta Kuopiossa. Lievestuore: ER-paino.<\/p>\n Angervo, R. 2016. Paavali Jumppanen- musiikissa t\u00e4rkein tapahtuu jaetussa nyt- hetkess\u00e4. Pianisti, pianopedagogit ry:n j\u00e4senlehti 2016. Kirjapaino Hermes Oy, 38-39.<\/p>\n Arjas, P. 2013. Nuoren esiintyj\u00e4n kasvattaminen. Pianisti, pianopedagogit ry:n j\u00e4senlehti 2013. Kirjapaino Hermes Oy, 54,57.<\/p>\n Hoffren, A. 2018. Pianonsoitonopettaja. Kuopio. Haastattelu 10.1 2018.<\/p>\n Jokinen, P. 2018. Onni tulee tavoitteista. Helsingin Sanomat 8.3.2018, C2-C3.<\/p>\n Kimanen, J. 2013. Hyv\u00e4n palautteen periaatteet. Pianisti, pianopedagogit ry:n j\u00e4senlehti 2013. Kirjapaino Hermes Oy, 52.<\/p>\nKirjoittaja:<\/h3>\n