{"id":1634,"date":"2018-06-08T14:23:35","date_gmt":"2018-06-08T11:23:35","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1634"},"modified":"2023-09-10T22:54:37","modified_gmt":"2023-09-10T19:54:37","slug":"poikkitaiteellisen-produktion-vaikutus-minuuteen-taideopiskelijoiden-kokemuksia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2018\/06\/poikkitaiteellisen-produktion-vaikutus-minuuteen-taideopiskelijoiden-kokemuksia\/","title":{"rendered":"Poikkitaiteellisen produktion vaikutus minuuteen \u2013 taideopiskelijoiden kokemuksia"},"content":{"rendered":"<p>Taiteelliseen toimintaan osallistumisella on lukuisia positiivisia vaikutuksia. Kansainv\u00e4listen tutkimusten mukaan taiteelliset menetelm\u00e4t tukevat muun muassa oppimista, kognitiivisia taitoja, itsetuntemusta, tunnetaitoja sek\u00e4 luovuutta, mik\u00e4 k\u00e4y ilmi Sitran tutkitun tiedon koosteesta (Honkala 2018). Vaikka tutkimukset osoittavat taiteiden lukuisat positiiviset vaikutukset yksil\u00f6\u00f6n ja koko yhteiskuntaan, tuntuu, ettei opetusmaailmassa taiteiden merkitt\u00e4vyytt\u00e4 ja mahdollisuuksia hy\u00f6dynnet\u00e4 parhaalla mahdollisella tavalla. Taideaineet saatetaan kokea pienen ryhm\u00e4n harrasteluna, sen sijaan ett\u00e4 n\u00e4ht\u00e4isiin pitk\u00e4n aikav\u00e4lin mahdollisuudet vahvistaa yksil\u00f6\u00e4 itse\u00e4\u00e4n suhteessa muihin sek\u00e4 parantaa sit\u00e4 kautta koko yhteiskunnan hyvinvointia.<\/p>\n<p>Itse koen, ett\u00e4 taideaineet ansaitsisivat yht\u00e4l\u00e4isen arvostuksen opetuskent\u00e4ll\u00e4 kuin monet muut aineet. Onko merkitt\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4, ett\u00e4 yksil\u00f6 oppii tietyn asian, jota h\u00e4n ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 koskaan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n tarvitse, kuin ett\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 tulee itsens\u00e4 tunteva ja toisia arvostava luova ihminen? Sen sijaan, ett\u00e4 siirret\u00e4\u00e4n tietoa \u201dulkoa sis\u00e4lle\u201d, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 yksil\u00f6ll\u00e4 on mahdollisuus saada my\u00f6s \u201dsis\u00e4lt\u00e4 ulos\u201d kokemuksia. T\u00e4h\u00e4n taideaineet ovat mit\u00e4 parhain v\u00e4line.<\/p>\n<p>Taiteellisen toiminnan hy\u00f6dyist\u00e4 huolimatta, on taiteen arvostuksen lis\u00e4\u00e4minen opetusmaailmassa haastavaa. Taiteellisen toiminnan vaikutukset eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole heti mitattavissa samalla tavalla kuin esimerkiksi tietoon perustuva opetus. Itse taideaineen opiskelijatkaan eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 n\u00e4e ja koe vaikutuksia, kuin vasta pitk\u00e4ll\u00e4 aika v\u00e4lill\u00e4. Juuri t\u00e4st\u00e4 johtuen halusin my\u00f6s itse tutkia taiteiden vaikutusta yksil\u00f6\u00f6n ja sit\u00e4, miten merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 opiskelijat itse kokevat taiteelliset prosessit, erityisesti poikkitaiteelliset. Taideaineiden yhdist\u00e4minen mahdollistaa opiskelijoille monipuolisemman kokemusmaailman, jonka takia oli kiinnostavaa tutkia, miten taideaineen opiskelija ottaa vastaan uudenlaiset kokemukset.<\/p>\n<p>Tein kyselytutkimuksen tammikuussa 2018 Etel\u00e4-Pohjanmaan Opiston kulttuurilinjan opiskelijoille, jotka opiskelevat eri taideaineita kansanopistossa yhden lukuvuoden ajan. Kyselyyn vastasi yhteens\u00e4 20 tanssin, rytmimusiikin, teatterin sek\u00e4 suomen kielen ja kirjoittamisen opiskelijaa. He osallistuivat syksyll\u00e4 2017 ryhm\u00e4l\u00e4ht\u00f6isesti kirjoitettuun ja valmistettuun Ainoa-n\u00e4ytelm\u00e4n produktioon, joka sis\u00e4lsi n\u00e4yttelemisen lis\u00e4ksi paljon my\u00f6s musiikkia ja tanssia.<\/p>\n<p><strong>Taiteen harrastamisessa parasta on itsens\u00e4 ilmaisu<\/strong><\/p>\n<p>Tutkimuksessani selvitin opiskelijoilta yleisesti oman taideaineensa t\u00e4rkeint\u00e4 antia itselleen. Selv\u00e4sti eniten vastauksia sai <em>itsens\u00e4 ilmaiseminen<\/em>, joka oli mainittu l\u00e4hes jokaisessa vastauksessa ja oli valittu useimmin my\u00f6s t\u00e4rkeimm\u00e4ksi anniksi. T\u00e4m\u00e4 vastaustulos ei ole sin\u00e4ns\u00e4 yll\u00e4tys sill\u00e4 jo aikanaan Abraham Maslow ilmaisi itsens\u00e4 toteuttamisen olevan synnynn\u00e4inen osa ihmist\u00e4 (Uusikyl\u00e4 2012, 41). Jokaisella yksil\u00f6ll\u00e4 on oikeus luovaan itsens\u00e4 toteuttamiseen, jossa olennaista ei ole lopputuloksen laatu, vaan vapautuminen ennakkoluuloista ja itsekritiikist\u00e4. Kulttuurimme saattaa kuitenkin helposti tukahduttaa t\u00e4m\u00e4n aidon itsens\u00e4 ilmaisemisen, jos yksil\u00f6 j\u00e4\u00e4 liikaa kiinni j\u00e4ykkiin opittuihin toimintamalleihin. (Uusikyl\u00e4 2012, 42.)<\/p>\n<p>Opiskelijat kokivat harrastamansa taideaineen my\u00f6s parhaimmillaan <em>lis\u00e4\u00e4v\u00e4n luovuutta<\/em> sek\u00e4 <em>vahvistavan itsetuntoa.<\/em> Kiinnostavaa oli huomata, ett\u00e4 edell\u00e4 mainittuja huomattavasti v\u00e4hemm\u00e4n vastauksia sai esill\u00e4 oleminen sek\u00e4 ryhm\u00e4\u00e4n kuuluminen. Monet kyselyyn osallistuneista olivat kuitenkin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6taiteiden opiskelijoita, mutta esill\u00e4 oleminen ei ollut heille kovinkaan merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Taiteet ovat siis voimakkaasti yhteydess\u00e4 itsens\u00e4 ilmaisemiseen. Jokaisessa taideprosessi voidaankin ajatella tekij\u00e4n siirt\u00e4v\u00e4n pienen tai suuren osan itse\u00e4\u00e4n lopputuotokseen. T\u00e4st\u00e4 johtuen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s tutkia taiteen vaikutuksia yksil\u00f6n minuuteen ja itsetuntoon. Min\u00e4, minuus on ihmisen persoonallisuuden ydin. Se on tietoinen ja aktiivinen ihmisen osa, jonka avulla yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n persoonallista olemassaolon ja identiteetin kokemusta (Ojanen 2011, 22-23). Itsetunto koostuu itsearvostuksesta sek\u00e4 itseluottamuksesta. N\u00e4m\u00e4 ovat yhteydess\u00e4 muun muassa yksil\u00f6n omaan toimintaan sek\u00e4 ihmisen onnellisuuteen ja masentuneisuuteen (Ojanen 2011, 93). T\u00e4st\u00e4 johtuen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 keinoja, joilla voidaan vaikuttaa positiivisesti itsetutkiskeluun. Taiteen harrastaminen on siihen erinomainen v\u00e4line, kunhan se edist\u00e4\u00e4 yksil\u00f6n realistista min\u00e4n l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4. Negatiiviset kokemukset tai liialliset suorituspaineet saattavat vaikuttaa v\u00e4\u00e4ristyneen min\u00e4n muodostumiseen.<\/p>\n<p>Kyselyyn vastaajilla oli hyvin vaihtelevia kokemuksia omasta minuudestaan ja itseluottamuksestaan. Toisilla tuntui olevan hyv\u00e4 itsetunto, kun taas toisilla se saattoi vaihdella paljonkin tai he eiv\u00e4t oikein osanneet arvioida itse\u00e4\u00e4n. Moni vastasi k\u00e4rsineens\u00e4 heikosta itsetunnosta aikaisemmin, mutta vastaus hetkell\u00e4 tilanne oli parempaan p\u00e4in. Havaittavissa oli my\u00f6s masennuksesta nousemista, riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tunnetta, alemmuuden tunnetta sek\u00e4 minuuden etsimist\u00e4.<\/p>\n<p>L\u00e4hes puolet vastaajista koki itsetuntonsa joko suoraan heikoksi tai jollain tapaa hankalaksi, kehitett\u00e4v\u00e4ksi asiaksi. T\u00e4m\u00e4 on huolestuttava merkki, koska vastaajina oli nuoria useamman vuoden taideaineiden harrastajia. Mieleen tulee, ett\u00e4 eik\u00f6 heid\u00e4n aikaisemmat kokemuksensa taiteiden parissa ole olleet riitt\u00e4v\u00e4n positiivisia tukemaan itseluottamusta. Toistuvat ep\u00e4onnistumisen kokemukset saattavat aiheuttaa ihmisess\u00e4 v\u00e4hitellen uskomuksen, ettei h\u00e4n kykene suoriutumaan teht\u00e4vist\u00e4\u00e4n (Lehtinen, Vauras &amp; Lerkkanen 2016, 159).<\/p>\n<p>Positiiviset kokemukset omassa taiteessaan ovat puolestaan omiaan edesauttamaan yksil\u00f6n kokemaa onnistumisen tunnetta ja kasvattamaan itseluottamusta. Taideaineen opettajalla on suuri merkitys ja my\u00f6s vastuu siit\u00e4, ettei ainakaan omalla toiminnallaan heikenn\u00e4 yksil\u00f6n itsetuntoa esimerkiksi liiallisen vertailun tai korkeiden odotusten takia. Toisinaan itseilmaisun t\u00e4rke\u00e4 merkitys harrastamiselle saattaa j\u00e4\u00e4d\u00e4 taiteen sis\u00e4ll\u00e4 tapahtuvan liiallisen kilpailun jalkoihin.<\/p>\n<p><strong>Taiteellinen produktio vaikuttaa positiivisesti itsetuntoon<\/strong><\/p>\n<p>Taiteellisella produktiolla on merkityst\u00e4 itsetuntoon ja minuuteen. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4vi selv\u00e4sti ilmi tutkimuksessani, jossa monet vastaajista kokivat vaikutukset minuuteen hyvin positiivisina. Vastauksissa n\u00e4kyi selv\u00e4\u00e4 itsereflektion lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4, esimerkiksi huomioita siit\u00e4 mist\u00e4 yksil\u00f6 nauttii tai mit\u00e4 ei voi siet\u00e4\u00e4. Produktion vaikutuksia kysytt\u00e4ess\u00e4 esiin nousi my\u00f6s erilaisia tunteita, kuten turhautumista, itsehillinn\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 sek\u00e4 j\u00e4nnityksen voittamista. Monissa vastauksissa oli nostettu esiin \u201desiintyj\u00e4minuuden\u201d paraneminen, joka on yksil\u00f6lle helposti havaittavissa oleva asia. Vastaajat kertoivat j\u00e4nnityksen v\u00e4hentyneen ja rohkeuden lis\u00e4\u00e4ntyneen, en\u00e4\u00e4 ei ahdistanut niin paljoa poistua mukavuusalueelta. Toiset huomasivat itsess\u00e4\u00e4n my\u00f6s uusia piirteit\u00e4 niin hyv\u00e4ss\u00e4 kuin pahassa. Esiin tuli huomioita omasta kykenev\u00e4isyydest\u00e4\u00e4n, sek\u00e4 toisaalta my\u00f6s piirteit\u00e4, joita haluttiin jatkossa kehitt\u00e4\u00e4. Yleisesti vastauksista huokui positiivisuus ja motivaation kasvu erityisesti lavalla kehittymiseen.<\/p>\n<p>Mielenkiintoista tutkimuksessa oli huomata, ett\u00e4 monet henkil\u00f6t, jotka osallistuivat produktiossa p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti vain oman taideaineensa harjoittamiseen, eiv\u00e4t kokeneet produktiolla olevan vaikutusta itsetuntoon. He arvioivat vain esiintyj\u00e4minuutta tai eiv\u00e4t syyst\u00e4 tai toisesta vastanneet kyseiseen kohtaan lainkaan. V\u00e4h\u00e4inen osallisuus ilmeni my\u00f6s tarpeettomuuden tunteena, jonka yksi opiskelija koki jopa itsetuntoa v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4. Produktioty\u00f6skentelyll\u00e4 voidaan tukea yksil\u00f6n minuutta, mutta ty\u00f6skentely ei saa olla liian yksipuolista.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px\">\u201dVaikutti positiivisesti. Luotan itseeni ja nautin enemm\u00e4n ilmaisunilosta. Voitin omia pelkojani ja se kannustaa eteenp\u00e4in.\u201d<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px\">\u201dOlen erityisesti Opiston aikana alkanut olemaan tyytyv\u00e4isempi itseeni.\u201d<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px\">\u201dProduktio auttoi omalta osaltaan ty\u00f6st\u00e4m\u00e4\u00e4n omakuvaa ja omia tuntemuksia. Koen olevani sen j\u00e4lkeen aikuisempi yleisesti.\u201d<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px\">\u201dYll\u00e4tyin, etten j\u00e4nnitt\u00e4nyt niin paljon kuin oletin\/ aiemmin olen j\u00e4nnitt\u00e4nyt.\u201d<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px\">\u201dKun antaa uusille jutuille mahdollisuuden ja tulee pois omalta mukavuusalueelta niin saa kyll\u00e4 hienoja kokemuksia ja itseluottamusta.\u201d<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px\">\u201dAinoa oli minulle voimaannuttava kokemus, sain itsevarmuutta ja rohkeutta omaan tekemiseeni.\u201d<\/p>\n<p><strong>Poikkitaiteellisuus &#8211; positiivista ja innostavaa<\/strong><\/p>\n<p>Poikkitaiteellisuuden kokemista kysytt\u00e4ess\u00e4, l\u00e4hes kaikki vastaajat kokivat taideaineiden v\u00e4lisen yhteisty\u00f6n monipuolisena ja mielenkiintoisena. Erityisen hyv\u00e4n\u00e4 koettiin uusien ja kiinnostavien asioiden kokeileminen. Kyselyss\u00e4 nousi esiin my\u00f6s arvostuksen kasvaminen muita, kuin omaa taideainetta kohtaan. Oli my\u00f6s muutamia vastaajia, jotka kokivat poikkitaiteellisuuden haastavana ja pakotetulta. P\u00e4\u00e4osin taiteiden kohtaaminen n\u00e4htiin kuitenkin virkist\u00e4v\u00e4n\u00e4 uskalluksen ja yhteisty\u00f6n kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4.<\/p>\n<p>Kysytt\u00e4ess\u00e4 poikkitaiteellisuuden tuomaa lis\u00e4arvoa opiskelijalle itselleen monet mainitsivat erilaisten itsens\u00e4 luottamiseen, rohkeuteen ja kokonaisvaltaisen esiintyjyyteen liittyvien asioiden lis\u00e4\u00e4ntyneen. Selke\u00e4sti tilanteissa, joissa yksil\u00f6 huomasi pystyv\u00e4ns\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n my\u00f6s muuta kuin omaa taidettaan, koettiin poikkitaiteellisuus arvokkaana. Muutamista vastauksista k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 jos opiskelijalla oli jo paljon aiempaa kokemusta tai h\u00e4n ei osallistunut t\u00e4ss\u00e4 produktiossa useampaan taideaineeseen, ei monipuolisuutta koettu niin merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 lis\u00e4arvon tuojana. N\u00e4ihin tuloksiin pohjaten voidaan nostaa esiin miten t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s uusien asioiden parissa toimiminen ja niiss\u00e4 onnistuminen. Vieraalle alueelle astuminen tarjoaa usein nopeamman tien itsens\u00e4 voittamiseen, kuin tutun asian parissa pitk\u00e4\u00e4n jatkunut ty\u00f6skentely.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px\">\u201dPoikkitaiteellisuus oli minulle uutta ja sit\u00e4 oli kiinnostavaa seurata ja olla osana.\u201d<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px\">\u201dErityisesti tanssin parissa ty\u00f6skentely haastoi itse\u00e4ni ja aluksi se v\u00e4h\u00e4n pelotti ajatuksena. Itseluottamus kasvoi ja huomasi ett\u00e4 hei t\u00e4m\u00e4kin onnistuu.\u201d<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px\">\u201dInnostusta\u201d<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px\">\u201dJokaisessa taideaineessa ty\u00f6skenteleminen kasvatti kokonaisvaltaista esiintyjyytt\u00e4ni.\u201d<\/p>\n<p><strong>Ryhm\u00e4n vaikutus yksil\u00f6\u00f6n ja tunnetaitoihin<\/strong><\/p>\n<p>Ihminen on luonnostaan sosiaalinen ja tarvitsee toisia ihmisi\u00e4 l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4ns\u00e4. Ryhm\u00e4ss\u00e4 toimiminen edesauttaa parhaimmillaan ihmist\u00e4 t\u00e4rkeiden vuorovaikutus- ja tunnetaitojen kehittymisess\u00e4. Taiteet ovat usein voimakkaasti sidoksissa tunteisiin, jolloin ryhm\u00e4ss\u00e4 tapahtuvat taideproduktiot ovat omiaan parantamaan yksil\u00f6n tunnetaitoja. Taideryhmiss\u00e4 toimiminen ja osallisuus ei ole kuitenkaan aina helppoa, kuten kyselyni tulokset osoittavat. Kysyin opiskelijoilta, miten he kokivat ryhm\u00e4n vaikuttaneen produktion aikana itseens\u00e4. Monissa vastauksissa oli huomattavissa kaksijakoisuutta, ryhm\u00e4 koettiin positiivisena, joka tsemppasi ja loi motivaatiota tehd\u00e4 yhteist\u00e4 juttua. Toisaalta ryhm\u00e4n vaikutus saatettiin kokea hermoja kirist\u00e4v\u00e4n\u00e4, tapahtumana jossa toisten huonot tuntemukset tarttuivat helposti itseen.<\/p>\n<p>Mielenterveysseuran mukaan, ihmisen mahdollisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaikki tunteet, tekee h\u00e4nest\u00e4 kokonaisen (Tunnetaitojen perusteet 2018). N\u00e4in ollen on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 turvallisesti l\u00e4pik\u00e4ym\u00e4\u00e4n hankalia tunteita. Kannustavassa taideproduktiossa tunteiden s\u00e4\u00e4telyn harjoittelu on merkitt\u00e4v\u00e4 askel koko el\u00e4m\u00e4n mittaiselle tunnetaitojen kehitt\u00e4miselle. Kyky s\u00e4\u00e4dell\u00e4 omia tunteitaan lis\u00e4\u00e4 itseluottamusta ja auttaa positiivisen min\u00e4kuvan rakentumisessa. Tunteiden taitava s\u00e4\u00e4tely puolestaan mahdollistaa itsens\u00e4 hyv\u00e4ksymisen ja yksil\u00f6 toipuu nopeammin tulevaisuuden pettymyksiss\u00e4 (Tunnetaitojen perusteet 2018).<\/p>\n<p>Yksil\u00f6 kaipaa ryhm\u00e4ss\u00e4 aina hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 toisilta ja kehittymisens\u00e4 kannalta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4neen suhtaudutaan kannustavasti. Tutkimuksen vastauksista n\u00e4kyi hyvin itsens\u00e4 heijastaminen ryhm\u00e4\u00e4n. Produktion aikana saatettiin kokea pelkoa siit\u00e4 mit\u00e4 muut ajattelevat itsest\u00e4, tai n\u00e4htiin toisissa piirteit\u00e4, jotka hermostuttivat itse\u00e4, kuten riehuminen ja lusmuilu. Ryhm\u00e4ss\u00e4 itsereflektio lis\u00e4\u00e4ntyy ja t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa ryhm\u00e4n kautta l\u00f6ydettiin my\u00f6s omia arvostuksen kohteita kuten yksinoloa, hiljaisuutta ja omaa aikaa.<\/p>\n<p>Ryhm\u00e4n j\u00e4senten v\u00e4linen luottamus on ilmapiirin ja luovuuden kannalta olennainen asia. T\u00e4ss\u00e4 produktiossa ryhm\u00e4 koettiin turvallisena, jossa uskallettiin olla oma itsens\u00e4 ja jossa heikkoudet ja ep\u00e4varmuudet tulivat usein kaikille n\u00e4ht\u00e4viksi. Turvallisessa ryhm\u00e4ss\u00e4 on helpompi heitt\u00e4yty\u00e4 uusiin kokemuksiin, kuten vastauksesta k\u00e4y ilmi: \u201dKirjoittaminen ei oo oma vahvuusalue, mutta kun sain kirjoittaa toisten kanssa eri kohtauksia, niin silloin se ei ollut niin vaikeaa.\u201d Seuraavassa muutamia vastauksia kysymykseen mink\u00e4lainen oli ryhm\u00e4n vaikutus opiskelijaan itseens\u00e4.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px\">\u201dTanssin itseni hyv\u00e4ksytyksi porukkaan.\u201d<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px\">\u201dRyhm\u00e4ss\u00e4 omaksui muidenkin tuntemuksia niin hyvi\u00e4 kuin huonoja. Hermot kehittyiv\u00e4t produktion aikana.\u201d<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px\">\u201dSuuri, koska ryhm\u00e4n tuki vaikutti ty\u00f6skentelyyn positiivisesti. Teimme yhteist\u00e4 juttua.\u201d<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px\">\u201dV\u00e4lill\u00e4 oli hienoa kokea mahtavaa ryhm\u00e4henke\u00e4. Toisinaan ryhm\u00e4 sai minussa aikaan suurta raivoa.\u201d<\/p>\n<p><strong>Luovuuden lis\u00e4\u00e4ntyminen poikkitaiteellisuuden avulla<\/strong><\/p>\n<p>Luovuudelle ei ole olemassa yksiselitteist\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4. Kari Uusikyl\u00e4 k\u00e4sittelee monipuolisesti luovuutta kirjassaan: Luovuus kuuluu kaikille, johon perustan my\u00f6s seuraavat luovuuteen liittyv\u00e4t ajatukset. \u201dLuova persoona synnytt\u00e4\u00e4 luovan prosessin avulla tuotoksen, produktin\u201d (Uusikyl\u00e4, 57). Luovuutta voidaankin tutkia n\u00e4iden kolmen tekij\u00e4n kautta; persoona, prosessi ja produkti. Luovuudesta puhuttaessa n\u00e4ihin tekij\u00f6ihin liitet\u00e4\u00e4n usein muun muassa seuraavia termej\u00e4: omaper\u00e4isyys, esteettinen harmonia, uutuus ja ep\u00e4tavallisuus. (Uusikyl\u00e4 2012, 59.)<\/p>\n<p>Tarkastelussani l\u00e4hestyin luovuutta persoonan kautta. Luovaan persoonaan voidaan liitt\u00e4\u00e4 monenlaisia piirteit\u00e4 kuten rohkeus, uteliaisuus, muutoskyky, sis\u00e4inen motivaatio, kyky keskitty\u00e4 teht\u00e4viin, intuitiivisuus, tunne-el\u00e4m\u00e4n voimakkuus sek\u00e4 hengen vapaus, jota muut eiv\u00e4t kahlitse. (Uusikyl\u00e4 59-100).<\/p>\n<p>Luova persoona etsii vapautta ja toimii aktiivisesti, koska h\u00e4nelle ei vain ideoiden pohtiminen riit\u00e4, vaan ideat pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s toteuttaa. Taiteellinen luovuus eroaa maallikoiden luovuudesta siin\u00e4, ett\u00e4 taiteilijat ovat herkki\u00e4 aistimaan niin omia kuin muiden tarpeita ja pystyv\u00e4t kanavoimaan energiansa \u00e4lyllist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tai korviketoimintojen avulla omaan taiteeseensa. Taiteellinen luovuus mahdollistaa ennen kaikkea ideoiden yhdistelemisen ep\u00e4tavallisella ja uudella tavalla. Kypsimm\u00e4t taiteilijat saattavat olla usein hyvin leikinomaisia ja heill\u00e4 on monesti positiivinen min\u00e4kuva (Mts. 103-104).<\/p>\n<p>Kyselyni vastauksista ilmeni, ett\u00e4 opiskelijat kokivat suurimmalta osin produktioty\u00f6skentelyn lis\u00e4nneen omaa luovuuttaan. Useassa vastauksessa uskottiin nimenomaan poikkitaiteellisuuden kehitt\u00e4neen t\u00e4t\u00e4; kaikki saivat toteuttaa kokonaisvaltaisesti itse\u00e4\u00e4n ja tehd\u00e4 monenlaisia juttuja. T\u00e4ll\u00f6in luovuus yhdistettiin voimakkaasti itsens\u00e4 toteuttamiseen eli uuden tuottamiseen, asiaan mit\u00e4 ei oltu aikaisemmin tehty. Samaa tukee my\u00f6s vastaukset, joista k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 luovuuden kehitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyteen pidettiin syyn\u00e4 omaa roolia produktiossa. Luovuuden kehitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden syyksi ilmaistiin uuden luomisen puute, eli rooli, jossa toistettiin l\u00e4hinn\u00e4 ennalta tehtyj\u00e4 juttuja. Uudet kokemukset ja aika ajatella omia ajatuksia ilmaistiin suoraan my\u00f6s syiksi luovuuden lis\u00e4\u00e4ntymiselle. Samoin ryhm\u00e4ty\u00f6, joka oli mainittu luovuuden inspiraationa. N\u00e4m\u00e4 taideopiskelijoiden vastaukset kertovat hyvin miten usein luovuus miellet\u00e4\u00e4n uuden tuottamiseen. Poikkitaiteellisuus tukee puolestaan luovuuden kehittymist\u00e4, koska siin\u00e4 yksil\u00f6 p\u00e4\u00e4see my\u00f6s haastamaan itse\u00e4\u00e4n uusissa asioissa, joka antaa taas uudenlaista syvyytt\u00e4 my\u00f6s omaan taiteeseen.<\/p>\n<p>Uusikyl\u00e4 (2012, 142) painottaa luovuutta my\u00f6s yhteiskunnan kannalta, koska luovuus muuttaa kulttuuria tuottamalla jotain uutta ja arvokasta. Uusi ja arvokas voi olla my\u00f6s muutos yksil\u00f6ss\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n. Jos luova produkti ja prosessi tyydytt\u00e4v\u00e4t ihmist\u00e4 itse\u00e4\u00e4n, on se saavuttanut jo jotain merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4. Ihminen on toteuttanut itse\u00e4\u00e4n ja on taas askeleen l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 ehe\u00e4mp\u00e4\u00e4 minuutta.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px\">\u201dKyll\u00e4 kehitti, oli aikaa k\u00e4sitell\u00e4 omia ajatuksia.\u201d<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px\">\u201dKyll\u00e4 kehitti. Sain tehd\u00e4 monenlaisia juttuja.\u201d<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px\">\u201dKyll\u00e4. Eri tyylilajien soittaminen kehitti.\u201d<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px\">\u201dKehitti poikkitaiteellisuuden my\u00f6t\u00e4.\u201d<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px\">\u201dKyll\u00e4 siin\u00e4 kehittyi oma luovuus niin omalla kuin eri lajeilla.\u201d<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px\">\u201dKokonaisvaltainen n\u00e4keminen produktion eri vaiheista inspiroi.\u201d<\/p>\n<p>Olemme ainutlaatuisia yksil\u00f6it\u00e4 omien ajatustemme ja tunteidemme kanssa koko el\u00e4m\u00e4mme. Kenenk\u00e4\u00e4n minuus ei ole lopullinen tai valmis. Tarvitsemme itsens\u00e4 ilmaisemista luovin menetelmin realistisen ja my\u00f6nteisen min\u00e4kuvan kehittymiseksi ja yll\u00e4pit\u00e4miseksi. Jos t\u00e4h\u00e4n ei tarjoudu mahdollisuutta olemme askeleen kauempana tyytyv\u00e4isyytt\u00e4 ja mielihyv\u00e4\u00e4. Taiteet ovat erinomainen keino vahvistaa ihmisen positiivista min\u00e4kuvaa jo lapsesta saakka. Jos kaikilla olisi tasapuoliset mahdollisuudet hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 taiteiden vaikutuksia, olisi yhteiskunta luovempi ja ehe\u00e4mpi. Me opettajat olemme usein merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 osassa yksil\u00f6n kehityst\u00e4, jonka takia on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 pohdimme omaa suhtautumistamme taiteen tekemiseen yksil\u00f6n kehittymisen kannalta. Kannattaakin toisinaan pys\u00e4hty\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n, onko asioita, joita min\u00e4 opettajana voin tehd\u00e4 paremmin yksil\u00f6n kokonaisvaltaisen minuuden tukemiseksi.<\/p>\n<p>Kirjoittaja:<\/p>\n<p>Johanna Stenroos 2018, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n<p><strong>L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n<p>Honkala, N. 2018. N\u00e4k\u00f6kulmia taiteen ja kulttuurin vaikutuksista oppimiseen. Sitra. Verkkojulkaisu. Viitattu 30.3.2018. <a href=\"https:\/\/www.sitra.fi\/artikkelit\/nakokulmia-taiteen-ja-kulttuurin-vaikutuksista-oppimiseen\/\">https:\/\/www.sitra.fi\/artikkelit\/nakokulmia-taiteen-ja-kulttuurin-vaikutuksista-oppimiseen\/<\/a><\/p>\n<p>Lehtinen, E., Vauras, M. &amp; Lerkkanen, M. 2016. Kasvatuspsykologia. Juva: PS-kustannus.<\/p>\n<p>Ojanen, M. 2011. Min\u00e4 ja muut-Itsetuntemuksen kirja. Helsinki: Kustannus-osakeyhti\u00f6 Kotimaa\/Kirjapaja.<\/p>\n<p>Tunnetaitojen perusteet. 2018. Suomen Mielenterveysseura. Verkkojulkaisu. Viitattu 30.3.2018. <a href=\"https:\/\/www.mielenterveysseura.fi\/fi\/mielenterveys\/itsetuntemus\/tunnetaidot\/tunnetaitojen-perusteet\">https:\/\/www.mielenterveysseura.fi\/fi\/mielenterveys\/itsetuntemus\/tunnetaidot\/tunnetaitojen-perusteet<\/a><\/p>\n<p>Uusikyl\u00e4, K. 2012. Luovuus kuuluu kaikille. Juva: PS-kustannus.<\/p>\n<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on the_content --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on the_content -->","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Taiteelliseen toimintaan osallistumisella on lukuisia positiivisia vaikutuksia. Kansainv\u00e4listen tutkimusten mukaan taiteelliset menetelm\u00e4t tukevat muun muassa oppimista, kognitiivisia taitoja, itsetuntemusta, tunnetaitoja sek\u00e4 luovuutta, mik\u00e4 k\u00e4y ilmi Sitran tutkitun tiedon koosteesta (Honkala 2018). Vaikka tutkimukset osoittavat taiteiden lukuisat positiiviset vaikutukset yksil\u00f6\u00f6n ja koko yhteiskuntaan, tuntuu, ettei opetusmaailmassa taiteiden merkitt\u00e4vyytt\u00e4 ja mahdollisuuksia hy\u00f6dynnet\u00e4 parhaalla mahdollisella tavalla. Taideaineet saatetaan [&hellip;]<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on get_the_excerpt --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on get_the_excerpt --><\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[184,13,66,414,137,413],"class_list":["post-1634","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-esiintyminen","tag-itsetunto","tag-luovuus","tag-poikkitaiteellisuus","tag-ryhmaopetus","tag-taideproduktio"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1634","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1634"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1634\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2364,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1634\/revisions\/2364"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1634"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1634"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1634"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}