Olemme opiskelijoina kahdessa projektissa: musikaalissa Annie Mestariampuja sek\u00e4 Ruokateatterin\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 Liemess\u00e4. K\u00e4sittelemme n\u00e4iden kahden projektin pohjalta kollektiivista pedagogiikkaa tanssijan, n\u00e4yttelij\u00e4n ja laulajan n\u00e4k\u00f6kulmista, sill\u00e4 ty\u00f6skentelimme itse molemmissa produktioissa sek\u00e4 tanssijoina, n\u00e4yttelij\u00f6in\u00e4 ett\u00e4 laulajina. Pohdimme, kuinka olemme itse kokeneet kollektiivisen pedagogiikan n\u00e4iss\u00e4 produktioissa, mit\u00e4 k\u00e4site kollektiivinen pedagogiikka tarkoittaa ja mitk\u00e4 ovat sen hy\u00f6dyt ja haasteet. Omien pohdintojen ja havaintojen lis\u00e4ksi olemme tutustuneet aihetta k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n l\u00e4hdeaineistoon.<\/p>\n
Meid\u00e4n mielest\u00e4mme kollektiivisuus voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 yhteis\u00f6\u00e4 koskevaksi, ei-yksil\u00f6lliseksi, yhteis\u00f6lliseksi tai osalliseksi toiminnaksi. Kuitenkaan emme ole sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 kollektiivisuus ei voisi olla muitakin kuin edell\u00e4 mainittuja asioita. <\/span>”Kollektiivinen ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 yksil\u00f6llisyytt\u00e4 poissulkeva piirre, vaan joskus jopa sen edellytys. Kollektiivisuutta on pidett\u00e4v\u00e4 my\u00f6s yksil\u00f6iden yhteenkuuluvuutta ja identiteetti\u00e4 rakentavana voimana. Vasta ryhm\u00e4n kautta yksil\u00f6 voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 oman identiteettins\u00e4, kuten jo varhainen organisaatiotutkija Mary Parker Follet (1918) esitti.” (Parviainen, J. 2006.)<\/p>\n Kollektiivisuuteen liitetyt my\u00f6nteiset piirteet liittyv\u00e4t p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti yhteis\u00f6llisyyden kehitt\u00e4miseen ja yksil\u00f6llistymisen kritiikkiin. Huomasimme t\u00e4m\u00e4n sek\u00e4 Annie Mestariampujan ett\u00e4 Ruokateatteri: Liemess\u00e4 produktioiden harjoituskausilla, kun vapaa keskusteluilmapiiri ja kaikkien oppimisen halu sek\u00e4 toisten auttamisen halu ajoivat parempiin oppimistuloksiin, esimerkiksi koregrafian yhdenmukaisempaan suorittamiseen sek\u00e4 kollektiiviseen lavalla olemisen laatuun. T\u00e4h\u00e4n p\u00e4tee my\u00f6s ajatus siit\u00e4, ettei esiintyj\u00e4 n\u00e4yttele ryhm\u00e4tilanteessa yksin, vaan tarkoituksena on n\u00e4ytell\u00e4 my\u00f6s toisten kautta, reagoida kanssan\u00e4yttelij\u00f6iden toimintaan sek\u00e4 olla jatkuvassa vuorovaikutuksessa yhteis\u00f6n j\u00e4senten kanssa.<\/p>\n ”Tiedon rakentumista sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta on viime aikoina l\u00e4hestytty erityisesti kollaboratiivisen oppimisen tutkimuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tutkimuskirjallisuudessa kollaboratiivista oppimista kuvaillaan ainakin seuraavilla termeill\u00e4: ”vertaisoppiminen” (peer collaboration; Tudge & Rogoff 1989), ”yhteis\u00f6llinen oppiminen” (collaborative learning; Forman & Cazden 1985), ”koordinoitu oppiminen” (coordinated learning; Koschmann 1994) sek\u00e4 ”kollektiivinen oppiminen” (collective learning; Pea 1994)” (Arvaja, M. & H\u00e4kkinen, P. 1999.). Valitsimme nimenomaan kollektiivisen pedagogiikan tutkimuksen aiheeksi, sill\u00e4 mielest\u00e4mme siihen liittyy my\u00f6s vertais- sek\u00e4 yhteis\u00f6llist\u00e4 oppimista. Kollektiivinen pedagogiikka k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 meille useampia eri tapoja opettaa ja oppia.<\/p>\n ”Vygotskylaisessa traditiossa kollaboraatiota onkin tarkasteltu pitk\u00e4lti ekspertin ja noviisin v\u00e4lisen\u00e4 vuorovaikutuksena, jossa ekspertti auttaa noviisia asteittain saavuttamaan korkeamman tiedollisen tason. T\u00e4llaisen vuorovaikutuksen seurauksena aloittelija voi aikansa yhteisess\u00e4 tilanteessa toimittuaan ylt\u00e4\u00e4 sellaisille kehityksen alueille joihin h\u00e4n ei yksin\u00e4\u00e4n ylt\u00e4isi (ns. l\u00e4hikehityksen vy\u00f6hyke).” (Arvaja, M. & H\u00e4kkinen, P. 1999.) Yhten\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmana kollaboratiiviseen oppimiseen voi ajatella, ett\u00e4 opettaja ja oppilas asettuvat toistensa asemiin ja joskus oppilas voi opettaa opettajaa. Teatteriproduktioihin saatetaan palkata koreografinen assistentti, jonka teht\u00e4viin kuuluu muistaa esimerkiksi koreografiat, laskut sek\u00e4 liikkujien paikat. Koska kummassakaan omista produktioistamme ei ollut koreografista assistenttia, toimimme itse osittain koreografin apurina ja muistina. Eli kun koreografi itse ei aina muistanut mit\u00e4 oli opettanut, niin pystyimme auttamaan h\u00e4nt\u00e4.<\/p>\n Samalla kehitystasolla olevat oppijat saattavat helposti ajautua yhteisen toiminnan tuloksena kognitiivisiin konfliktitilanteisiin, jotka syntyv\u00e4t, kun oppijat joutuvat tilanteeseen, jossa heid\u00e4n oma tietotasonsa ei en\u00e4\u00e4 riit\u00e4 tietyn asian ratkaisemiseksi. T\u00e4ll\u00f6in heid\u00e4n t\u00e4ytyy uudellenorganisoida sek\u00e4 -j\u00e4sent\u00e4\u00e4 tiedonrakenteitaan. T\u00e4t\u00e4 kutsutaan neo-piagetilaiseksi teoriaksi kognitiivisesta kehityksest\u00e4. ”Neopiagetilaisesti suuntautunutta tutkimusta on kritisoitu siit\u00e4, ett\u00e4 se kuvaa vuorovaikutuksessa syntyvien k\u00e4sitteellisten konfliktien ratkaisun tapahtuvan yksil\u00f6llisesti ja jopa vuorovaikutustilanteen ulkopuolella. N\u00e4in ollen itse k\u00e4sitteellisen muutoksen syntymisess\u00e4 sosiaalisen vuorovaikutuksen rooli on minimaalinen (Littleton & H\u00e4kkinen 1999). Vaikka neopiagetilainen ja vygotskylainen traditio monilta osin t\u00e4ydent\u00e4\u00e4kin toinen toisiaan, n\u00e4hd\u00e4\u00e4n niiss\u00e4 siis yhteistoiminnan ja sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitys oppimisessa osin erilaisena.” (Arvaja, M. & H\u00e4kkinen, P. 1999.)<\/p>\n Meille kollektiivinen pedagogiikka tarkoittaa yhteis\u00f6llist\u00e4 oppimista, jossa jokainen oppija voi saada jotain uutta muilta. Olemme itse kokeneet kollektiivisen oppimisen vahvasti kahdessa teatteriproduktiossa, jossa on ollut paljon eri taiteenalojen ammattilaisia sek\u00e4 harrastajia. Esimerkiksi Annie Mestariampujan harjoituksissa seurasimme molemmat itsen\u00e4isesti muiden ty\u00f6skentely\u00e4 ja saimme my\u00f6s itse konkreettisia vinkkej\u00e4 mm. laulun stemmoihin liittyen.<\/p>\n Konkreettisesti kollektiivinen pedagogiikka n\u00e4kyy meille katseella havainnoimalla ja kuuntelemalla yhteis\u00f6n j\u00e4seni\u00e4 sek\u00e4 kehollisesti ett\u00e4 verbaalisesti. My\u00f6s itseopiskelu ja havainnoinnin reflektointi viev\u00e4t omaa ty\u00f6skentely\u00e4 ja muilta saatua (hiljaista) tietoa eteenp\u00e4in. Kollektivisessa oppimisessa tapahtuu paljon hiljaisen tiedon siirtymist\u00e4, jolloin jokainen oppii huomaamattaankin toisilta ryhm\u00e4n j\u00e4senilt\u00e4, mutta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 osaa sanoittaa opittua asiaa.<\/p>\n ”Hiljainen tieto (Polanyi, 1969) tarkoittaa tietoa, joka on k\u00e4tkeytynyt yksil\u00f6n (tai ryhm\u00e4n) taitoihin ja prosesseihin, joten sen selitt\u00e4minen on hankalaa. Hiljaiseen tietoon liittyy sek\u00e4 kognitiivisia eli tiedollisia ett\u00e4 toiminnallisia elementtej\u00e4. Hiljainen tieto voi olla esimerkiksi mielen sis\u00e4inen, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemuksesta ja eksplisiittisest\u00e4 tiedosta muotoutunut toimintamalli. Hiljaisella tiedolla on suuri merkitys sek\u00e4 yksil\u00f6n ett\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6n osaamisessa ja oppimisessa. Hiljaisen tiedon k\u00e4site on tullut suosituksi kuvaamaan sellaisia osaamisen ja tiet\u00e4myksen ulottuvuuksia, joiden v\u00e4litt\u00e4minen yksil\u00f6lt\u00e4 toiselle tai toimijayhteis\u00f6n ulkopuolelle on haastavaa, ellei jopa mahdotonta.” (Salovaara, H. 2004.)<\/p>\n Hiljaisen tiedon hankkiminen mahdollistuu teatteriymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, jossa on mahdollista observoida muita yhteis\u00f6n j\u00e4seni\u00e4 ty\u00f6skentelyn ohella. Jokainen yhteis\u00f6ss\u00e4 toimiva j\u00e4sen hy\u00f6tyy t\u00e4st\u00e4 observoinnista: joku voi oppia sinulta ja sin\u00e4 voit oppia joltakin.<\/p>\n Yhteis\u00f6llisess\u00e4 oppimisessa muodostuu vuorovaikutussuhteita, opitaan ottamaan toiset huomioon, kasvetaan persoonina, tulee hyv\u00e4ksytyksi omana itsen\u00e4\u00e4n, oppii toisiltaan. Yhteis\u00f6llisess\u00e4 pedagogiikassa opitaan my\u00f6s, ett\u00e4 toimimalla itse, asioihin voi vaikuttaa. (Kauhanen, A. 2011.) Teatterissa tapahtuu monitaiteellista oppimista: eri ik\u00e4iset sek\u00e4 eri asioihin erikoistuneet henkil\u00f6t tukevat toisiaan ja mahdollistavat uuden oppimisen. Annie Mestariampujassa erityisesti suuret ik\u00e4erot osaltaan mahdollistivat monitaiteellisen oppimisen sekalaisessa ryhm\u00e4ss\u00e4. Tietysti ik\u00e4erot sek\u00e4 ammattitaustat voivat aiheuttaa my\u00f6s konfliktitilanteita ryhm\u00e4n j\u00e4senten keskuudessa. Yhteis\u00f6llisen ty\u00f6skentelyn tulos on enemm\u00e4n kuin yksitt\u00e4isten j\u00e4senten tuotosten summa. N\u00e4iden tuotantojen aikana opimme kollektiivisella tavalla seuraavia asioita:<\/p>\n Annie Mestariampuja -tuotantoon osallistui 15 orkesterin j\u00e4sent\u00e4, 12 n\u00e4yttelij\u00e4\u00e4, 18 kuoron j\u00e4sent\u00e4, 9 sirkuslaista, kapellimestari, ohjaaja, koreografi sek\u00e4 lukuisia n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tekniikkaan ja suunnitteluty\u00f6h\u00f6n osallistuneita eri alojen ammattilaisia. Ruokateatteri: Liemess\u00e4 -tuotannossa taas oli mukana kuusi n\u00e4yttelij\u00e4\u00e4, koreografi, ohjaaja sek\u00e4 nelj\u00e4 erilaisiin taustat\u00f6ihin liittyvi\u00e4 ammattilaisia. N\u00e4iden projektien tuotantojen koko on niin toisistaan poikkeava, ett\u00e4 my\u00f6s pedagoginen prosessi oli n\u00e4iden tuotantojen v\u00e4lill\u00e4 selke\u00e4sti erilainen. Pienemm\u00e4ss\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4 oppiminen on yksil\u00f6llisemp\u00e4\u00e4 sek\u00e4 henkil\u00f6kohtaisempaa, kun ohjeistukset ohjaajalta tai koreografilta tulevat suoraan yksil\u00f6lle. Isommassa produktiossa palaute annetaan l\u00e4hes poikkeuksetta koko ryhm\u00e4n toiminnasta ja suorituksesta, eik\u00e4 yksil\u00f6n tekemist\u00e4 juurikaan nosteta esille.<\/p>\n Kirjoittajat: <\/strong><\/p>\n Melike Basaranoglu & Helin\u00e4 Kareinen 2017, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n L\u00e4hteet: <\/strong><\/p>\n Arvaja, M. & H\u00e4kkinen, P. 1999. KOLLABORATIIVINEN OPPIMINEN TEKNOLOGIAYMP\u00c4RIST\u00d6ISS\u00c4. Viitattu 3.4.2017. http:\/\/tievie.oulu.fi\/koulutusresurssit\/artikkelit\/hakkinen_arvaja.pdf \u00a0<\/span><\/p>\n Kauhanen, A. 2011. Yhteis\u00f6llisen pedagogiikan ABC.\u00a0 Viitattu 3.4.2017. http:\/\/www.tyoelamanverkko-opisto.fi\/materials\/yhteisollisen-pedagogiikan-abc.pdf<\/span><\/p>\n Parviainen, J. 2006. Kollektiivinen asiantuntijuus. Viitattu 3.4.2018 http:\/\/tampub.uta.fi\/bitstream\/handle\/10024\/65372\/kollektiivinen_asiantuntijuus_2006 .pdf?sequence=1<\/p>\n Salovaara, H. 2004. Oppimisen teoriasta tukea tieto- ja viestint\u00e4tekniikan pedagogiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Viitattu 3.4.2017. http:\/\/tievie.oulu.fi\/verkkopedagogiikka\/luku_8\/kasitehakemisto.htm\u00a0 <\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Olemme opiskelijoina kahdessa projektissa: musikaalissa Annie Mestariampuja sek\u00e4 Ruokateatterin\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 Liemess\u00e4. K\u00e4sittelemme n\u00e4iden kahden projektin pohjalta kollektiivista pedagogiikkaa tanssijan, n\u00e4yttelij\u00e4n ja laulajan n\u00e4k\u00f6kulmista, sill\u00e4 ty\u00f6skentelimme itse molemmissa produktioissa sek\u00e4 tanssijoina, n\u00e4yttelij\u00f6in\u00e4 ett\u00e4 laulajina. Pohdimme, kuinka olemme itse kokeneet kollektiivisen pedagogiikan n\u00e4iss\u00e4 produktioissa, mit\u00e4 k\u00e4site kollektiivinen pedagogiikka tarkoittaa ja mitk\u00e4 ovat sen hy\u00f6dyt ja haasteet. Omien pohdintojen […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4,5],"tags":[411,410,11,296,152,178],"class_list":["post-1625","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opettaminen-ammattina","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-kollaboratiivinen-oppiminen","tag-kollektiivisuus","tag-tanssinopetus","tag-vertaisoppiminen","tag-yhteisollisyys","tag-yhteistoiminnallinen-oppiminen"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1625","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1625"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1625\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2367,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1625\/revisions\/2367"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1625"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1625"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1625"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Kollektiivinen pedagogiikka <\/span><\/h2>\n
Hiljainen tieto <\/span><\/h2>\n
Moniosaaminen: tanssi, laulu ja n\u00e4yttely<\/h2>\n
\n