Tutkiva opettajuus on viime vuosien aikana tullut minulle hyvin l\u00e4heiseksi teemaksi. Se alkoi konservatoriolta, kun tein pienen haastattelututkimuksen laulunopettajien k\u00e4sityksist\u00e4 hyv\u00e4st\u00e4 opettajuudesta ja jatkui Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4, kun aloitin kasvatustieteen maisteriopinnot yliopistolla samoihin aikoihin musiikkipedagogin opintojen kanssa. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4sittelen tutkivaa opettajuutta pro gradu tutkielmani kautta ja tutkimusprosessin kautta saamiani oivalluksia. Pohdin my\u00f6s tutkijan ja opettajan rooleja toisiaan tukevina kokonaisuuksina.<\/p>\n
Tutkiva opettaja<\/strong><\/p>\n Millainen on tutkiva opettaja? T\u00e4ytyyk\u00f6 opettajan luopua roolistaan ollakseen tutkija tai tutkija roolistaan ollakseen opettaja? Tutkimustraditioon on perinteisesti kuulunut pyrkimys kohti tieteellisyytt\u00e4, jossa tutkijan on luovuttava omasta henkil\u00f6kohtaisesta tiet\u00e4myksest\u00e4\u00e4n ja suhteestaan tutkittavaan aiheeseen (Unkari- Virtanen 2002.) Miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin t\u00e4m\u00e4 on toteutettavissa? Esimerkiksi laadullisen tutkimuksen tekemisess\u00e4 on aina kysymys tulkinnasta (Eskola&Suoranta 1998.) Tulkinnan tekeminen on n\u00e4in ollen luonnollinen osa laadullista tutkimusprosessia ja tulkinta saa alkunsa jokaisen tutkijan yksil\u00f6llisest\u00e4 mielest\u00e4. Opetusty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4n pedagogin on t\u00e4ysin mahdotonta tutkimusta tehdess\u00e4\u00e4n riisua itse\u00e4\u00e4n niist\u00e4 kokemuksista, jotka h\u00e4n on saanut kent\u00e4ll\u00e4 toimimisesta. Artikkelissaan \u201dMatkan varrelta\u201d (2002) Kaija Huhtanen esitt\u00e4\u00e4kin kysymyksen: Miksi edes pit\u00e4isi? Ent\u00e4 mink\u00e4laisia oivalluksia opettaja voi saada tutkimuksen tekemisest\u00e4?<\/p>\n Tutkimuksen tekeminen pedagogille on moniulotteinen prosessi. Kyse ei ole vain uuden tiedon etsimisest\u00e4 ja tuottamisesta, vaan parhaimmillaan my\u00f6s henkil\u00f6kohtaisen opettajaidentiteetin ja oman alan kehitt\u00e4misest\u00e4. Tutkija muuttuu ja sit\u00e4 kautta muuttaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 jossa h\u00e4n toimii (Arho, J\u00e4rvi\u00f6, Vuori 2002). Tutkimuksesta j\u00e4\u00e4 n\u00e4in ollen j\u00e4ljelle muutakin merkityksellist\u00e4, kuin tutkimusraportti: muuttunut ihminen, muuttunut pedagogi. Pedagogi, jolla on uutta tietoa, mutta my\u00f6s paljon uusia kysymyksi\u00e4. Vaikka tutkimuksella pyrit\u00e4\u00e4n vastaamaan kysymyksiin, sen aikana her\u00e4\u00e4 jatkuvasti lis\u00e4kysymyksi\u00e4. Tutkija saattaakin tuntea, ett\u00e4 prosessin aikana h\u00e4nen tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytens\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyy (Huhtanen, 2002). N\u00e4in k\u00e4vi my\u00f6s omaa tutkimusta toteuttaessani, mutta se lis\u00e4si motivaatiotani: Uteliaisuus, tiedonn\u00e4lk\u00e4 ja oivalluksista saatu energia auttoivat viem\u00e4\u00e4n raskasta projektia eteenp\u00e4in silloin, kun v\u00e4symys oli l\u00e4hell\u00e4. Ennen kaikkea sain paljon mielenkiintoisia oivalluksia siit\u00e4, mit\u00e4 yhteist\u00e4 on tutkimuksen tekemisell\u00e4 ja opettamisella: millaisia pedagogille merkityksellisi\u00e4 taitoja tutkimuksen tekeminen kehitt\u00e4\u00e4 ja mit\u00e4 se antoi minulle.<\/p>\n Lasten antamia merkityksi\u00e4 etsim\u00e4ss\u00e4<\/strong><\/p>\n Toteutin tutkimukseni Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistolle tekem\u00e4\u00e4ni pro gradu -tutkielmaa varten. Kyseess\u00e4 oli laadullisilla menetelmill\u00e4 toteutettu lapsil\u00e4ht\u00f6inen tutkimus, jossa aineistonkeruu-menetelm\u00e4n\u00e4 oli teemahaastattelu ja analyysimenetelm\u00e4n\u00e4 aineistol\u00e4ht\u00f6inen grounded theory. Lapsil\u00e4ht\u00f6isell\u00e4 tutkimuksella tarkoitetaan tutkimusta, jossa lapset toimivat informaation l\u00e4htein\u00e4 (Turtiainen 2001.) Teemahaastattelussa haastattelun runko noudattaa ennalta m\u00e4\u00e4riteltyj\u00e4 aihekokonaisuuksia, joiden k\u00e4sittelemisess\u00e4 annetaan kuitenkin tilaa haastateltavan omalle kerronnalle. N\u00e4in ollen esimerkiksi kysymyksi\u00e4 ei ole tarkasti m\u00e4\u00e4ritelty etuk\u00e4teen. (Ruusuvuori & Tiittula 2005). Grounded theory -menetelm\u00e4n toteutukselle ominaista on aineistol\u00e4ht\u00f6isyys. Tutkija perehtyy huolellisesti ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 aineistoon ja luo sen pohjalta uuden teorian, jonka tarkoitus on kuvata mahdollisimman hyvin tutkimuskohdetta. (Glaser&Strauss 1967).<\/p>\n Tutkimuskohteeni oli MuT P\u00e4ivi Kukkam\u00e4en kehitt\u00e4m\u00e4 laulusuzukimenetelm\u00e4 lasten n\u00e4k\u00f6kulmasta. Laulusuzukimenetelm\u00e4ss\u00e4 Japanista l\u00e4ht\u00f6isin olevan Suzuki-menetelm\u00e4n periaatteita sovelletaan klassisen laulun opettamisen kontekstissa (Kukkam\u00e4ki 2002). Suzuki-menetelm\u00e4 perustuu ajatukselle, ett\u00e4 jokainen lapsi voi oppia musiikkia yht\u00e4 luonnollisesti kuin omaa \u00e4idinkielt\u00e4\u00e4n. Oppiminen tapahtuu n\u00e4in ollen kuuntelemisen, matkimisen ja toistamisen kautta (Suzuki 1983.) Laadulliselle tutkimukselle ominaisesti tutkimukseni tavoitteena oli ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 <\/em>(Eskola&Suoranta 1998). Halusin toteuttaa tutkimukseni nimenomaan lapsil\u00e4ht\u00f6isest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseni tulevana laulusuzukiopettajana, mik\u00e4 lapsille menetelm\u00e4ss\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. N\u00e4in ollen tutkimuskysymykseni oli millaisia merkityksi\u00e4 lapset antavat laulusuzukimenetelm\u00e4lle.<\/p>\n Oma taustani entisen\u00e4 laulusuzukioppilaana auttoi minua ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n lasten esille tuomia merkityksi\u00e4 ja nime\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 teoreettisesti, mutta en antanut sen vaikuttaa liikaa aineistosta tehtyihin tulkintoihin.<\/p>\n Tiedostin tutkimusprosessin ajan, ett\u00e4 lasten kertomat kokemukset ovat heid\u00e4n omiaan ja n\u00e4in ollen erilaisia omista lapsuusmuistoistani. T\u00e4m\u00e4 oli kuitenkin ajoittain haastavaa, erityisesti haastattelujen toteutuksessa. Aikuinen saattaa esimerkiksi helposti sortua kysym\u00e4\u00e4n lapselta kysymyksi\u00e4, jotka h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n ovat aiheen kannalta kiinnostavia eiv\u00e4tk\u00e4 lapsen omat ajatukset p\u00e4\u00e4se haastattelussa esille (Karlsson 2006.) N\u00e4in ollen tutkijan oma mentaalinen ty\u00f6skentely on t\u00e4rke\u00e4 osa tutkimuksen tekoa. Karlssonin (2006) mukaan lapsil\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 tutkimusta toteuttaessa aikuisen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 perehty\u00e4 omaan k\u00e4sitykseen lapsista voidakseen tiedostaa omia ennakkoajatuksiaan. Samanlaista reflektiokyky\u00e4 on mielest\u00e4ni t\u00e4rke\u00e4\u00e4 soveltaa my\u00f6s lasten parissa pedagogina toimiessa: se millaisina n\u00e4emme lapset vaikuttaa siihen, miten kohtaamme heid\u00e4t opetustilanteessa.<\/p>\n Osa tutkimukseeni osallistuneista lapsista oli minulle ennest\u00e4\u00e4n tuttuja ja n\u00e4in ollen koin sen tuovan haastatteluihin rentoa ilmapiiri\u00e4. Lis\u00e4ksi oma kokemukseni lasten kanssa toimimisesta auttoi minua luomaan haastattelutilanteesta mahdollisimman ep\u00e4muodollisen keskusteluhetken. Kyr\u00f6nlampi-Kylm\u00e4sen & M\u00e4\u00e4t\u00e4n (2010) mukaan esimerkiksi leikki on luonteva ja hyv\u00e4 tapa lapsen luottamuksen saamiseksi ja muodollisuuden rikkomiseksi ennen haastattelua. Koska tutkimukseni koski menetelm\u00e4\u00e4 jolla opetetaan laulua, aloitin muutamat haastattelut lasten kanssa yhteislaululla, jonka he saivat itse valita. T\u00e4ss\u00e4 hy\u00f6dynsin omaa tuntemustani menetelm\u00e4ss\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4st\u00e4 ohjelmistosta. Lis\u00e4ksi lapset saivat halutessaan haastattelun aluksi tai lopuksi piirt\u00e4\u00e4 vapaavalintaisesti, mit\u00e4 heille tulee menetelm\u00e4st\u00e4 mieleen. N\u00e4ill\u00e4 konkreettisilla aktiviteeteilla lapset orientoituivat hyvin haastattelussa k\u00e4sitelt\u00e4viin teemoihin ja n\u00e4in ollen koen my\u00f6s itse tutkijana p\u00e4\u00e4sseeni l\u00e4hemm\u00e4ksi heid\u00e4n merkitysmaailmaansa. Lasten l\u00e4hestymisess\u00e4 k\u00e4ytin siis omaa pedagogista tiet\u00e4myst\u00e4ni ja osaamistani, enk\u00e4 suinkaan sulkenut opettajan roolia ulkopuolelle tutkimusta tehdess\u00e4ni.<\/p>\n Tutkimista ja oppimista<\/strong><\/p>\n Erityisen mielenkiintoista tutkimuksen toteutuksesta teki se, ett\u00e4 k\u00e4vin itse samaan aikaan omaa laulusuzukiopettajan koulutustani musiikkipedagogin koulutuksen lis\u00e4ksi. Koin, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n harjoittelu yht\u00e4 aikaa teoreettisen l\u00e4hestymistavan kanssa olivat toisiaan tukevia prosesseja, jotka syvensiv\u00e4t tiet\u00e4myst\u00e4ni tulevasta toimenkuvastani opettajana. Ennen kaikkea tekem\u00e4ni tutkimus opetti minua lasten n\u00e4kemyksist\u00e4 vaikka tutkijana ja aikuisena tiedostan, ett\u00e4 en koskaan voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 niihin t\u00e4ysin sis\u00e4lle.<\/p>\n Turtiaisen (2011) mukaan tutkimuksen keinoin onkin mahdollista tehd\u00e4 ainoastaan kurkistus lapsen ajatusmaailmaan. Mielest\u00e4ni n\u00e4m\u00e4 kurkistukset ovat kuitenkin t\u00e4rkeit\u00e4 matkoja pedagogeille, jotka omassa ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n pyrkiv\u00e4t l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteisen s\u00e4velen nuoren oppilaansa kanssa ja tekem\u00e4\u00e4n heid\u00e4n kanssaan tavoitteellista yhteisty\u00f6t\u00e4. Voidakseen opettaa lapsia on oltava avoin my\u00f6s lapselta oppimiselle. Tiivist\u00e4isin t\u00e4m\u00e4n sanoilla opeta, tutki, opi.<\/p>\n Koin, ett\u00e4 tutkimuksen toteutuksen yhteydess\u00e4 p\u00e4\u00e4sin hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja vahvistamaan monia pedagogille ominaisia taitoja. Huomasin, ett\u00e4 lasten kohtaaminen sek\u00e4 tutkimuksen kontekstissa, ett\u00e4 opettaessa vaatii luovuutta, oman ajattelun laajentamista sek\u00e4 omien tietojen ja k\u00e4sitysten tiedostamista. Yksi olennainen konkreettinen asia on omista suunnitelmista \u201dluopuminen\u201d ja niiss\u00e4 joustaminen. Vaikka kuinka paljon luin etuk\u00e4teen artikkeleita lasten haastattelemisesta ja sopivien kysymysten asetteluista, haastattelutilanne on el\u00e4v\u00e4 siin\u00e4 miss\u00e4 opetustilanne, ja kaikki lapset ovat erilaisia. Lapsille on esimerkiksi ominaista impulsiivisesti ja yll\u00e4tt\u00e4en kertoa heille t\u00e4rkeist\u00e4 asioista, jotka eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 liity k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4\u00e4n aiheeseen. Lis\u00e4ksi he saattavat my\u00f6s yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 haastattelijan omilla vastauksillaan, jolloin tutkijan on osattava esitt\u00e4\u00e4 sopivia jatkokysymyksi\u00e4 (Helavirta 2007). N\u00e4it\u00e4 tilanteita kohtasin my\u00f6s toteuttaessani omia haastatteluitani. Osasin kuitenkin antaa n\u00e4ille yll\u00e4tt\u00e4ville hetkille tilaa luopumatta kuitenkaan tavoitteistani tutkimusta tekev\u00e4n\u00e4 haastattelijana. Prosessin kautta huomasin, ett\u00e4 tutkijalla on oltava herk\u00e4t tuntosarvet siin\u00e4, miss\u00e4 opettajallakin. Molempien on jatkuvasti kyett\u00e4v\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n hetkess\u00e4 ja pystytt\u00e4v\u00e4 keksim\u00e4\u00e4n tarpeen tullen uusia l\u00e4hestymistapoja. Olen tulevana opettajana huomannut, ett\u00e4 jokainen oppitunti on aina kontekstisidonnainen tapahtuma, jonka ehdoilla tuntisuunnitelmat el\u00e4v\u00e4t ja kokevat muutoksia.<\/p>\n Tutkijalla ja opettajalla on paljon yhteist\u00e4. N\u00e4m\u00e4 roolit tukevat toisiaan ja oppivat toisiltaan. Oman henkil\u00f6kohtaisen kokemukseni mukaan tutkimuksen tekeminen tuli minulle my\u00f6s otolliseen aikaan. Olen oman opettajuuteni alussa oleva pedagogi, joka vasta tutustuu ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 ja katsoo sit\u00e4 toisinaan h\u00e4mmentynein silmin. Tutkiminen kehitti ajatteluani ja vei minut l\u00e4hemm\u00e4ksi sit\u00e4 ik\u00e4luokkaa, jonka parissa tulen omaa ty\u00f6t\u00e4ni tekem\u00e4\u00e4n. Vaikka tutkimuksen tekeminen voi tuntua opiskelijalle ja pedagogille teoreettiselta ja ty\u00f6l\u00e4\u00e4lt\u00e4, sen antama lis\u00e4arvo on suuri: se kehitt\u00e4\u00e4 mielt\u00e4, jolla opetamme.<\/p>\n Kirjoittaja: Ulrika Ekstr\u00f6m 2018, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/p>\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n Arho, A., J\u00e4rvi\u00f6, P., Vuori., M. 2002: Musiikin vierest\u00e4 \u2013 Polkuja tekemisest\u00e4 tutkimiseen. Sibelius Akatemia, Helsinki.<\/p>\n Huhtanen, K. 2002. Matkan varrelta. Teoksessa Arho, A., J\u00e4rvi\u00f6, P., Vuori., M. 2002: Musiikin vierest\u00e4 \u2013 Polkuja tekemisest\u00e4 tutkimiseen, 33-56. Sibelius Akatemia, Helsinki.<\/p>\n Eskola, J., Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino, Tampere.<\/p>\n Glaser, Barney G., Strauss Anselm L. 1967: The Discovery of Grounded Theory: Strategies for Qualitative Research. New York: Aldine Publishing Company.<\/p>\n Helasvirta, S. 2007: Lasten tutkimushaastattelu. Metodologista herkistymist\u00e4, joustoa ja tasapainottelu. Yhteiskuntapolitiikka-YP 72 (6), Stakesin monistamo, Helsinki.<\/p>\n Karlsson, L. 2006: Lapset kertovat ja toimivat. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehitt\u00e4miskeskus. Stakesin monistamo, Helsinki<\/p>\n Kyr\u00f6nlampi-Kylm\u00e4nen, T. & M\u00e4\u00e4tt\u00e4, K. 2010: Using children as research subjects: How to interview a child aged 5 to 7 years. Educational Research and Review vol. 6 (1), 87-93.<\/p>\n Kukkam\u00e4ki, P. 2002: Laulun my\u00f6t\u00e4 kasvuun – Laulusuzukimenetelm\u00e4n kehitt\u00e4misty\u00f6. Sibelius Akatemia, Helsinki.<\/p>\n Ruusuvuori, J., Tiittula, L. 2008: Haastattelu. Tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus. Vastapaino, Tampere.<\/p>\n Suzuki, S. 1983: Rakkaudella kasvatettu. Tie luonnolliseen oppimiseen musiikkikasvatuksessa. Vihre\u00e4linja Oy, Tampere.<\/p>\n Turtiainen, P. 2011: Miten kuulla lasta? Esimerkkin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kotilasten ja koululaisten haastattelut. Helsingin kaupungin tietokeskus.<\/p>\n Unkari-Virtanen, L. 2002: V\u00e4limaastoja. Teoksessa Arho, A., J\u00e4rvi\u00f6, P., Vuori., M. 2002: Musiikin vierest\u00e4 \u2013Polkuja tekemisest\u00e4 tutkimiseen, 15-22. Sibelius Akatemia, Helsinki.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Tutkiva opettajuus on viime vuosien aikana tullut minulle hyvin l\u00e4heiseksi teemaksi. Se alkoi konservatoriolta, kun tein pienen haastattelututkimuksen laulunopettajien k\u00e4sityksist\u00e4 hyv\u00e4st\u00e4 opettajuudesta ja jatkui Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4, kun aloitin kasvatustieteen maisteriopinnot yliopistolla samoihin aikoihin musiikkipedagogin opintojen kanssa. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4sittelen tutkivaa opettajuutta pro gradu tutkielmani kautta ja tutkimusprosessin kautta saamiani oivalluksia. Pohdin my\u00f6s tutkijan ja opettajan rooleja […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4],"tags":[403,402,70,404,41,400,401],"class_list":["post-1620","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opettaminen-ammattina","tag-lapsilahtoinen-tutkimus","tag-laulusuzukimenetelma","tag-musiikkikasvatus","tag-pedagogiikka","tag-suzuki-menetelma","tag-tutkimus","tag-tutkiva-opettaja"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1620","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1620"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1620\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2371,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1620\/revisions\/2371"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1620"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1620"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1620"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}