Fysioterapeuttina tanssinopettajan koulutuksessa minua kiinnostaa erityisesti tapa, jolla jokap\u00e4iv\u00e4isen tanssiharjoittelun turvallisuutta l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n tanssinopetuksessa \u2013 harrastustoiminnassa ja ammatillisessa koulutuksessa. Artikkelia varten haastattelin kolmea tanssinopettajaa. Esiin nousivat mm. turvallisen tanssiharjoittelun ja kehonhuollon opetuksen tiiviys tanssinopettajan tutkinnossa, sek\u00e4 opiskeluaikana tapahtuneet lukuisat loukkaantumiset. Toisaalta aihetta pidettiin \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 osana tutkintoa ja tanssinopettajan ty\u00f6t\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa pohdin, olisiko kenties tanssinopetuksessa ja turvallisen tanssiharjoittelun l\u00e4hestymistavassa muuttamisen tarvetta.<\/p>\n
Tutkit<\/strong>un tiedon asema tanssinopetuksessa<\/strong><\/p>\n Fysioterapeutin tutkinnon lis\u00e4ksi olen suorittanut tanssitieteen maisterin tutkinnon (MSc Dance Science) Englannissa. Tanssitiede on oma tieteenalansa, eik\u00e4 t\u00e4ysin asetu urheilutieteiden alle, sill\u00e4 tanssin taiteellinen komponentti erottaa sen muusta urheilusta merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla. Hyvinvoinnin ammattilaisena tanssijoiden turvallinen harjoittelu kiinnostaa minua erityisen paljon. Huonosti toteutettu harjoittelu johtaa todenn\u00e4k\u00f6isesti lyhyisiin ty\u00f6uriin, joita varjostavat loukkaantumiset. Kun tanssi ei ole turvallista ja opettajan tiedoissa on puutteita voi p\u00e4ivitt\u00e4inen tanssiharjoittelu olla tanssijalle jopa kivuliasta – kasvaneen loukkaantumisriskin ohella (Quin, Rafferty & Tomlinson, 2015, 56).<\/p>\n Tanssitieteen alalla tehty tutkimus t\u00e4ht\u00e4\u00e4 tanssijoiden harjoittelun sek\u00e4 heille suunnattujen kliinisten palveluiden laadun optimointiin sek\u00e4 harjoittelun turvallisuuteen \u2013 n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuen. Valitettavasti tutkimus ei aina l\u00f6yd\u00e4 tiet\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. N\u00e4in ollen tanssijat ja tanssinopettajat, tutkimuksen kohderyhm\u00e4t, eiv\u00e4t aina osaa soveltaa tutkittua tietoa ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Tanssin kent\u00e4ll\u00e4 on paljon perinteisiin nojaavia huonoja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, kuten tuntirakenne. Nyky\u00e4\u00e4n tiedet\u00e4\u00e4n, ettei kesken harjoittelun tulisi venytell\u00e4, mutta n\u00e4in kuitenkin usein edelleen tehd\u00e4\u00e4n. T\u00e4ll\u00e4 on suora negatiivinen yhteys mm. hyppykorkeuteen ja tasapainoon, sek\u00e4 yhteys loukkaantumisriskin kasvuun.<\/p>\n Turvallinen tanssiharjoittelu \u2013 mit\u00e4 sill\u00e4 tarkoitetaan?<\/strong><\/p>\n K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 turvallinen tanssiharjoittelu tarkoittaa muutakin, kuin turvallista harjoittelutilaa, sopivan kokoisia opetusryhmi\u00e4, sek\u00e4 ensiaputaitojen ja paloturvallisuuden hallintaa. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 tutkimukseen perustuvalla turvallisella tanssiharjoittelulla tarkoitetaan soveltuvaa l\u00e4mmittely\u00e4 ja j\u00e4\u00e4hdyttely\u00e4 tunnin aluksi ja lopuksi. Opettajalla on my\u00f6s oltava ymm\u00e4rryst\u00e4 venyttelytekniikoista; onko se palauttelevaa vai t\u00e4hd\u00e4t\u00e4\u00e4nk\u00f6 sill\u00e4 liikkuvuuden lis\u00e4\u00e4miseen? Turvallinen tanssiharjoittelu sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tarvittavan oheisharjoittelun ohjaamista tanssijoiden tarpeisiin sek\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 kehon toiminnasta. Lis\u00e4ksi on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 ohjattavan ryhm\u00e4n erityistarpeet (Quin ym. 2015, xviii-xix.).<\/p>\n Yksi ja kenties t\u00e4rkein osa turvallista tanssiharjoittelua on tanssijan yksil\u00f6llisten tarpeiden ymm\u00e4rt\u00e4minen. Tuntisuunnitelmaa toki seurataan ryhm\u00e4n\u00e4, mutta korjauksia tehdess\u00e4 tanssinopettajalla tulisi olla ymm\u00e4rryst\u00e4 tanssijan anatomiasta ja biomekaniikasta. Sellaisia korjauksia ei pit\u00e4isi tehd\u00e4, jotka asettavat tanssijan vaaraan loukkaantua, tai jotka kuormittavat tanssijan kehoa altistaen sen rasitusvammojen syntymiselle. Yhdenk\u00e4\u00e4n tanssijan kehoa ei pid\u00e4 pakottaa sen turvallisen kapasiteetin yli. (Quin ym. 2015, 182-184.)<\/p>\n Haastattelemani tanssinopettajat kokivat jokainen saaneensa tanssinopettajan opinnoissaan jonkinlaista ohjausta turvalliseen tanssiharjoitteluun. Anatomiaa olivat kaikki lukeneet, joskin my\u00f6s tanssiopintojen ulkopuolella. Haastatteluista sai sellaisen k\u00e4sityksen, ett\u00e4 koulusta riippumatta tanssijan kehoon ja anatomiaan liittyv\u00e4t asiat opiskellaan \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen tiiviin\u00e4 pakettina. T\u00e4t\u00e4 ajatusta tukee my\u00f6s aihetta liippaava opinn\u00e4ytety\u00f6 (Knuutila, 2008), jossa Knuutila perehtyi tanssialan opiskelijoiden kehonhuoltoon. Todettiin, ett\u00e4 aikaa ja resursseja ei ole riitt\u00e4v\u00e4sti, vaikka opettajilla halua aiheen opettamiseen olisikin (Knuutila 2008, 46-47).<\/p>\n Anatomian tiet\u00e4mys ei riit\u00e4 turvalliseen tanssiharjoitteluun<\/strong><\/p>\n Anatomian ymm\u00e4rt\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 niin tanssijalle itselleen kuin tanssinopettajalle. N\u00e4in on helpompi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mitk\u00e4 lihakset osallistuvat tietyn liikkeen syntyyn, ja esimerkiksi mink\u00e4 lihaksen vahvistamista tarvitaan jonkin liikkeen kehitt\u00e4miseksi. Mutta riitt\u00e4\u00e4k\u00f6, ett\u00e4 on kykenev\u00e4 nime\u00e4m\u00e4\u00e4n kehon eri lihakset, vai voitaisiinko tanssin turvallisuutta l\u00e4hesty\u00e4 hieman erilaisesta tulokulmasta? Anatomia tulee vied\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n ja sen rinnalle tarvitaan muutakin.<\/p>\n Er\u00e4s haastattelemistani tanssinopettajista koki saaneensa hyv\u00e4t tiedot ja taidot turvalliseen tanssiharjoitteluun ja kehonhuoltoon ennen tanssinopettajan koulutusta \u2013 tanssijan opinnoissa. My\u00f6hemmin tanssinopettajan koulutuksessa h\u00e4n koki, ett\u00e4 kurssit perustuivat enimm\u00e4kseen anatomian opiskeluun, ja j\u00e4iv\u00e4t monilta osin pintaraapaisuksi. Lis\u00e4ksi h\u00e4nen opiskelijaryhm\u00e4ss\u00e4\u00e4n koettiin l\u00e4pi opintojen useita tanssiliit\u00e4nn\u00e4isi\u00e4 loukkaantumisia, jotka haastateltava yhdisti oman kehon toiminnan ymm\u00e4rryksen puutteeseen.<\/p>\n Useat tutkimukset (Allen, Nevill, Brooks, Koutedakis & Wyon 2012, 783; Ramkumar, Farber, Arnouk, Varner & McCulloch 2016, 31-32) ovat osoittaneet, ett\u00e4 tanssijat loukkaantuvat keskim\u00e4\u00e4rin kerran vuodessa. Tanssijan keho joutuu harjoittelussa suoriutumaan liikkeist\u00e4, jollaisiin ihmiskehoa ei ole suunniteltu. Keholta vaaditaan suuria liikeratoja ja usein mahdottomilta n\u00e4ytt\u00e4viin asentoihin taipumista. Baletissa kehoa haastetaan lis\u00e4ksi k\u00e4rkitossuilla, jolloin tanssija suorittaa liikkeet varpaan k\u00e4rjill\u00e4 tasapainoillen.<\/p>\n Anatomian lis\u00e4ksi olisi \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tanssin biomekaniikkaa; mit\u00e4 kehossa tapahtuu liikkeen aikana ja miksi? Mitk\u00e4 tekij\u00e4t altistavat tanssijan riskiin loukkaantua ja mitk\u00e4 vaikuttavat kehon linjaukseen? Mitk\u00e4 liikkumisen maneerit aiheuttavat riskin rasitusvammojen syntymiselle? Esimerkiksi venyttelyn ja tanssissa paljon k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n alaraajojen aukikierron v\u00e4\u00e4r\u00e4nlaisen suorittamisen riskit tulisi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 paremmin.<\/p>\n Tanssin ammattilaisia kiinnostaa harjoittelun turvallisuus<\/strong><\/p>\n Tutkittuun n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva turvallinen tanssiharjoittelu ei ainoastaan toimi loukkaantumisia ennaltaehk\u00e4isev\u00e4sti. Se edesauttaa my\u00f6s laadukkaan liikkeen tuottamista ja vaikuttaa t\u00e4ten my\u00f6s tanssin estetiikkaan (Geber & Wilson 2010, 51.). Kaikki haastattelemani tanssinopettajat olivat \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kiinnostuneita tanssin turvallisuudesta ja pyrkiv\u00e4t viem\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 sanomaa my\u00f6s omille oppilailleen.<\/p>\n Haastatellut kertoivat kukin my\u00f6s aktiivisesti pyrkiv\u00e4ns\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa ymm\u00e4rryst\u00e4 ja osaamistaan aiheesta kuka Pilates-opinnoin, kuka alan tutkimusta seuraten. Knuutilan (2008) tutkimuksen mukaan my\u00f6s tanssin ammattiopiskelijoilla on kiinnostusta kehonhuoltoon ja tanssijan kehon ymm\u00e4rt\u00e4miseen, mutta opetuksen on koettu j\u00e4\u00e4v\u00e4n suppeaksi (Knuutila 2008, 45). Kiinnostusta turvallisen tanssiharjoittelun ymm\u00e4rt\u00e4miseksi n\u00e4ytt\u00e4isi olevan.<\/p>\n Tanssitieteellinen tutkimus julkaistaan l\u00e4hinn\u00e4 englanniksi. Tieteellinen kirjallisuus voi tuntua raskaslukuisuudessaan luotaanty\u00f6nt\u00e4v\u00e4lt\u00e4, puhumattakaan silloin, kun se on kirjoitettu vieraalla kielell\u00e4. Lis\u00e4ksi n\u00e4iden tutkimusten saatavuus on usein vaikeaa, jos kiinnostusta niiden lukemiseen olisikin. Kyse ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kiinnostuksen puutteesta; usein tarvitsemme vain sys\u00e4yksen oikeaan suuntaan tai apua ja ohjausta itsen\u00e4iseen tiedonhankintaan.<\/p>\n Uskon, ett\u00e4 tanssin ammattilaisten kiinnostusta tutkitun tiedon hakuun voitaisiin entisest\u00e4\u00e4n lis\u00e4t\u00e4, jos asiaan paneuduttaisiin enemm\u00e4n ammatillisessa koulutuksessa. Harjoittelun turvallisuuden t\u00e4rkeytt\u00e4 tulisi painottaa enemm\u00e4n suhteessa oman ja mahdollisten oppilaiden uran laatuun, laajemmasta perspektiivist\u00e4. Pohdittaisiin, mitk\u00e4 tekij\u00e4t johtavat loukkaantumisiin ja miksi tanssijat loukkaantuvat niin usein \u2013 ja mit\u00e4 opettajina voisimme tehd\u00e4 t\u00e4m\u00e4n ennaltaehk\u00e4isemiseksi.<\/p>\n Turvallisen tanssiharjoittelun toteutus k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/p>\n Oletetaan, ett\u00e4 kaikki tanssinopettajat ovat kuten haastattelemani kolme ja pit\u00e4v\u00e4t turvallista tanssiharjoittelua itsest\u00e4\u00e4nselvyyten\u00e4. Mik\u00e4 sitten est\u00e4\u00e4 soveltamasta olemassa olevaa tietoa k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n? Tanssinopettajat ovat antaneet vastaukseksi mm. ajan puutteen. Ajatellaan, ett\u00e4 teorian opettaminen vie aikaa varsinaiselta tanssinopetukselta (Krasnow & Chatfield 1996, 163.).<\/p>\n Turvallisen tanssiharjoittelun ei tarvitse tarkoittaa teorian opetusta ja pitki\u00e4 puheenvuoroja tanssisarjojen lomassa. Turvallinen tanssiharjoittelu yksinkertaisimmillaan tarkoittaa hyvin rakennettua tuntisuunnitelmaa, tanssijoiden yksil\u00f6llisyyden huomioimista korjauksissa ja kyky\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 oman tanssilajin riskit ja tarvittava oheisharjoittelu. Oma toiminta tulee pysty\u00e4 perustelemaan itselleen. Aikaan vetoaminen on turhaa.<\/p>\n Ajan puutteen sijaan uskon, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ongelmaksi koituvat tanssinopettajien v\u00e4\u00e4rink\u00e4sitykset siit\u00e4, mit\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvalla turvallisella harjoittelulla tarkoitetaan. Tiedonsiirtoa oppilaille siirtyy kuin huomaamatta \u2013 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Se, kuinka minua on nuorena opetettu vaikuttaa siihen, kuinka itse my\u00f6hemmin tanssijana esimerkiksi l\u00e4mmittelen tai toteutan oheisharjoittelua \u2013 kunnes ehk\u00e4 opin toisin. Ei ole tarpeen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 teoriaopetusta tanssin ohelle, jos ei siihen resursseja ole. Tanssinopettajan toiminta ohjaa oppilaan harjoittelua turvalliseksi p\u00e4ivitt\u00e4isen opetuksen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n Muutoksia tanssinopetukseen harrastustasolla ja ammatillisessa koulutuksessa<\/strong><\/p>\n Ammattitanssijat tai tanssinopettajat ovat aikanaan olleet tanssinharrastajia. Jos kehoa vahingoittava tai sen turvallisuuden laiminly\u00f6v\u00e4 tapa tanssia opitaan jo lapsuudessa tai nuoruudessa, on paljon vahinkoa aiheutettu jo ennen ammattiuran alkua. Opimme tietynlaiset suoritustavat, ja toisaalta opimme j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n tietyt asiat, kuten kivun, huomiotta. Tanssijat jopa tietyiss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kokevat kivun kuuluvan tanssiharjoitteluun (Rivera, Alexander, Nehrenz & Fields 2012, 11), koska siihen kulttuuriin on kasvettu. T\u00e4ten suurimman muutoksen tanssinopetuksessa ja sen turvallisuudessa tulisi tapahtua harrastustasolla.<\/p>\n Tanssijat voivat ottaa harkitsemattomia riskej\u00e4 loukkaantumisten suhteen, jos suhde tanssiin on pakkomielteenomainen; harjoitteluun palataan kesken kuntoutuksen ja harjoittelua jatketaan kivusta huolimatta (Akehurst & Oliver 2014, 260). Tanssinopettajan tulisi kyet\u00e4 tunnistamaan riskik\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Jo pieni\u00e4 tanssinharrastajia tulisi ohjata turvalliseen harjoitteluun, jossa yksil\u00f6lliset kehot huomioidaan, eik\u00e4 loukkaantumisista johtuvista poissaoloista rangaista.<\/p>\n Sama p\u00e4tee ammatilliseen koulutukseen. Tanssijan ja tanssinopettajan keho on h\u00e4nen ty\u00f6v\u00e4lineens\u00e4, ja loukkaantumiset ja kiputilat est\u00e4v\u00e4t tai haittaavat ty\u00f6ntekoa. T\u00e4ten omasta kehosta huolehtimisen tulisi olla merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa osana koulutusta. Tekninen osaaminen ja esteettisesti puhdas suorittaminen eiv\u00e4t takaa pitk\u00e4\u00e4 ja tervett\u00e4 uraa, vaikka niill\u00e4 ty\u00f6nhaussa p\u00e4\u00e4sisikin pitk\u00e4lle.<\/p>\n Haastattelemani tanssinopettajat kuvasivat turvallisen tanssiharjoittelun ja kehonhuollon tulleen esille osana tanssinopettajan koulutusta, joskin tiiviin\u00e4, irrallisena pakettina. Turvallisen tanssiharjoittelun tulisi kulkea osana kaikkea tanssiharjoittelua l\u00e4pi opintojen, ja olla osa keskustelua kaikessa tanssin opetuksessa. Se ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole pelkk\u00e4\u00e4 kehonhuoltoa, vaan kattaa kaiken tanssitunnilla tapahtuvan liikkeen ja turvalliset suoritustavat.<\/p>\n Tanssinopettajan tulisi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ihmisen fysiologiaa siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 omat valinnat tanssinopetuksessa ovat perusteltuja, vaikkei niit\u00e4 ohjattavalle ryhm\u00e4lle erikseen perustelisikaan. Turvallisen tanssiharjoittelun tulisi olla itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4 osa jokaista tanssituntia ja tanssijan omaa harjoittelua.<\/p>\n Tanssijan kehoa voitaisiin tarkastella opinnoissa uudenlaisesta, laajemmasta perspektiivist\u00e4. Pohdittaisiin, mitk\u00e4 tekij\u00e4t johtavat loukkaantumisiin ja mit\u00e4 opettajina voisimme tehd\u00e4 t\u00e4m\u00e4n ennaltaehk\u00e4isemiseksi. Miten liikkeen voi suorittaa turvallisesti oman kehon rajoja kunnioittaen, ja kuinka paljon keholta voi vaatia vahingoittamatta sit\u00e4 \u2013 miksi jokin liike ei ole itselle mahdollinen ja millaisella oheisharjoittelulla se ehk\u00e4 voisi tulla mahdolliseksi? T\u00e4m\u00e4 ei vaadi lis\u00e4\u00e4 resursseja vaan yksinkertaisesti lis\u00e4\u00e4 keskustelua l\u00e4pi tanssinopetuksen.<\/p>\n Ja jos oman koulutuksen tarjoamaan opetukseen aiheesta ei ole tyytyv\u00e4inen, voi tietoa ja osaamista aina hankkia itsen\u00e4isesti.<\/p>\n Kirjoittaja: Oonasofia Saukkonen 2018, Savonia ammattikorkeakoulu<\/strong><\/p>\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n Akehurst, S. & Oliver, E. 2014. Obsessive passion: a dependency associated with injury-related risky behaviour in dancers. Journal of Sports Sciences, 32, 3, 259-267.<\/p>\n Allen, N., Nevill, A., Brooks, J., Koutedakis, Y., & Wyon, M. 2012 Ballet Injuries: Injury Incidence and Severity Over 1 Year. Journal of Orthopaedic and Sports Physical Therapy, 42, 9, 781-790.<\/p>\n Geber, P. & Wilson, M. 2010. Teaching at the Interface of Dance Science and Somatics. Journal of dance Medicine and Science, 14, 2, 50-57.<\/p>\n Knuutila, M. 2008. Kehonhuolto osana suomalaista tanssialan koulutusta. Pedagoginen opinn\u00e4ytety\u00f6. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu.<\/p>\n