Mit\u00e4 kehotietoisuus on? Miten hyv\u00e4 kehotietoisuus tukee soittamista? Kuinka kehotietoisuutta voisi tuoda enemm\u00e4n osaksi soitonopetusta ja sit\u00e4 kautta oppilaan omaa harjoittelua? Artikkelissa pohdin sit\u00e4, miten kehollisuus ilmenee soitonopetuksessa. Lis\u00e4ksi pohdin, kuinka kehotietoisuutta voisi tuoda enemm\u00e4n osaksi soitonopetusta ja sit\u00e4 kautta oppilaan omaa harjoittelua. Havainnot perustuvat kirjallisuuteen ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemuksiin. Artikkeli keskittyy kehotietoisuuteen soittamisen ja soitonopetuksen n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/p>\n
Kehotietoisuuden m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4<\/strong><\/p>\n Alan Fogel tiivist\u00e4\u00e4 Koljosen (2012) teoksessa kehotietoisuuden m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n. Kehotietoisuus on pysyv\u00e4 t\u00e4m\u00e4n hetken kokemus, joka perustuu kehotuntemuksiin, tunteisiin ja liikkeisiin ja se on spontaania luovaa ja avointa muutoksille. (Koljonen 2012, 2\u20123.) Pauliina Valtasaaren (2017) mukaan kehollisuus m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n usein vain fyysisiksi toiminnoiksi, vaikka siihen tiivistyy koko ihmisen\u00e4 olemisen ihme. Kannamme kehossamme mukana erilaisia tunteita. N\u00e4m\u00e4 neurofysiologiset tilat ilmenev\u00e4t kehollisina reaktioina.<\/p>\n Muusikon keho ja kehotietoisuus<\/strong><\/p>\n Valtasaari (2017) pohtii kirjoituksessaan, ett\u00e4 keho on muusikon t\u00e4rkein ty\u00f6kalu ja soitin toimii kehon jatkeena. Valtasaaren mukaan muusikon identiteetti on n\u00e4in ollen hyvin kehollinen. Ylen uutisessa k\u00e4yr\u00e4torvisti Tommi Hyytinen (2011) sanoo, ett\u00e4 soittaminen ja laulaminen ovat kokonaisvaltaista ty\u00f6t\u00e4. Keho luo \u00e4\u00e4neen ja j\u00e4nnitykset kehossa vaikuttavat suoraan sointiin. Lea Pearson (2006) puolestaan painottaa, ett\u00e4 keho muuttuu jatkuvasti ja samalla kuva omasta kehosta muuttuu. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 tieto muusikoille, koska heill\u00e4 itsens\u00e4 kehitt\u00e4minen jatkuu l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n. (Pearson 2006, 5.) Valtasaaren, Hyytisen ja Pearsonin ajatukset kiteytt\u00e4v\u00e4t kehotietoisuuden t\u00e4rkeyden. Muusikon on pidett\u00e4v\u00e4 huolta ty\u00f6kalustaan, kehostaan, l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n. Hyv\u00e4 kehotietoisuus tukee tervett\u00e4 ja vapaata soittotapaa. Vapaa soittotapa puolestaan mahdollistaa laajan musiikillisen ilmaisun.<\/p>\n Liike on l\u00e4\u00e4ke<\/strong><\/p>\n Muusikko liikkuu ty\u00f6kseen ja liikkeet ovat varsin monimutkaisia. Liikkeiden huomiotta j\u00e4tt\u00e4misen vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t muusikoiden fyysisin\u00e4 ongelmina ja teknisin\u00e4 vaikeuksina. (Conable 1995, 132.) Virheellinen kehonkuva altistaa huonolle kehon k\u00e4yt\u00f6lle ja liikkeille. T\u00e4m\u00e4 voi johtaa mahdollisten vaurioiden syntymiseen. Jos taas kehonkuva on oikeanlainen, liikkeet ovat hyvi\u00e4. Tullakseen tietoisemmaksi omasta kehostaan, on soittajan observoitava ja reflektoitava itse\u00e4\u00e4n jatkuvasti. (Conable 2000, 5.)<\/p>\n Kehotietoisuus soitonopetuksessa<\/strong><\/p>\n Muusikon liikkeiden merkityksest\u00e4 on tultu tietoisemmaksi viimeisten vuosikymmenien aikana, mutta valtaosassa musiikinopetusta siihen ei silti kiinnitet\u00e4 tarpeeksi huomiota. (Conable 1995, 132.) Ongelma johtuu koulutuksen puutteesta. Soitonopettajat suhtautuvat yleisesti intohimolla opettamaansa taiteeseen. Monia opettajia ei ole kuitenkaan koulutettu antamaan tarkkoja ohjeita, miten oppilaan kannattaa harjoitella niin, ett\u00e4 se olisi my\u00f6s fyysisesti hyv\u00e4ksi. (Llobet & Odam 2007, 7.)<\/p>\n Kehotietoisuus on mielest\u00e4ni yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 soitonopetuksen peruselementeist\u00e4. Kun soitonopettajalla on hyv\u00e4 tietoisuus omasta kehostaan ja sen toiminnasta, voi h\u00e4n tarjota oppilaalle hyv\u00e4t edellytykset oppia terve ja luonnollinen soittotapa. Oppilas ja opettaja ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa kesken\u00e4\u00e4n. Oppilas ottaa jatkuvasti vaikutteita opettajasta. T\u00e4ss\u00e4 korostuu opettajan oma kehotietoisuus, se miten opettaja seisoo, istuu, puhuu, k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kehoaan ja soittaa malliksi.<\/p>\n Kun opettajalla on hyv\u00e4 tietoisuus omasta kehostaan, alkaa h\u00e4n kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n huomiota my\u00f6s oppilaiden kehotietoisuuteen. Tarkkaavaisuus oppilaiden kehon k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 kehittyy ajan my\u00f6t\u00e4. (Pearson 2006, 95.) Olen huomannut t\u00e4m\u00e4n omassa opetuksessani. Mit\u00e4 enemm\u00e4n olen opettanut erilaisia oppilaita, sit\u00e4 paremmaksi observoijaksi olen tullut. Soitonopettajan ja oppilaan yhteisty\u00f6 on tavallisesti monivuotinen. Haastavaa on, ett\u00e4 soitonopettaja pystyy s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n tarkkaavaisuuden tuoreena oppilaan kasvaessa ja kehittyess\u00e4.<\/p>\n Pearson (2006) antaa t\u00e4sm\u00e4llisi\u00e4 ohjeita oppilaan kanssa ty\u00f6skentelyyn. Oppilaan kehotuntemuksen parantamiseksi ja sit\u00e4 kautta soiton laadun parantamiseksi h\u00e4n kehottaa opettajaa: tarkkailemaan oppilaan tapoja, kysym\u00e4\u00e4n paljon kysymyksi\u00e4, tarkkailemaan omaa puhetapaa sek\u00e4 kannustamaan ja tukemaan. (2006, 96.)<\/p>\n Omat keinoni soittotunnilla kehotietoiseen ty\u00f6skentelyyn ovat muuttuneet vuosien varrella. Koen, ett\u00e4 vapaa ja kehotietoinen oppiminen onnistuu parhaiten ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, jossa oppilaalla on turvallinen ja hyv\u00e4 olla. T\u00e4m\u00e4 toteutuu my\u00f6nteisen oppimisen kautta.<\/p>\n Itseohjautuvuus<\/strong><\/p>\n Soittotunti on pieni osa oppilaan viikoittaista soittom\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Mielest\u00e4ni soittotuntien yksi t\u00e4rke\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on ohjata oppilasta itseohjautuvuuteen. Oppilaan oman kehontietoisuuden parantuminen ja sit\u00e4 kautta vapaan ja terveen soittotavan omaksuminen tukee oppilaan omaa kotiharjoittelua. Kun kehotietoisuudesta on puhuttu ja sit\u00e4 on harjoiteltu soittotunnilla, s\u00e4teilee se my\u00f6nteisesti my\u00f6s oppilaan omaan harjoitteluun. Tavoitteena on, ett\u00e4 oppilaan omalla ajalla toteutuva harjoittelu olisi my\u00f6s j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 ja kehon kannalta terveellist\u00e4. Alexander-tekniikan kehitt\u00e4j\u00e4 Frederick Matthias Alexanderin on todennut, ett\u00e4 hyv\u00e4ll\u00e4 itseohjauksella on parantava vaikutus kaikkeen toimintaan. Itseohjauksen vaikutus on jatkuvaa ja se paranee ajan my\u00f6t\u00e4. Lopulta itseohjauksesta tulee pysyv\u00e4 toimintapa, jolloin se kehitt\u00e4\u00e4 jatkuvasti toiminnan tasoa sek\u00e4 parantaa reagointitapoja. (Gelb 2013, 37.)<\/p>\n \u00a0<\/strong>Kehotietoisuuden vahvistaminen ja elinik\u00e4inen oppiminen<\/strong><\/p>\n Gelbin (2013) mukaan arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 muodostuneet huonot tavat saattavat korostuvat ihmisill\u00e4, jotka tekev\u00e4t ty\u00f6kseen haastavaa ja tarkkuutta vaativaa ty\u00f6t\u00e4. N\u00e4m\u00e4 ihmiset ovat muiden muassa muusikkoja, n\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4, tanssijoita ja urheilijoita. (Gelb 2013, 16.) Mielest\u00e4ni t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 muusikon on ajateltava soittamista kokonaisvaltaisesti. Kehotietoisuus on soiton lis\u00e4ksi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s muilla el\u00e4m\u00e4nosa-alueilla.<\/p>\n Kehotietoisuutta oppii lukemalla ja jatkuvalla ty\u00f6skentelyll\u00e4 asian parissa. Kehotietoisuuden parantamiseksi on useita eri menetelmi\u00e4. Menetelmi\u00e4 joihin itse olen tutustunut ja joista olen kokenut saavani apua ovat: Body Mapping, Alexander-tekniikka, jooga ja pilates. Ylen uutisessa Hyytinen puhuu pilateksen merkityksest\u00e4. Syv\u00e4venytt\u00e4v\u00e4 pilates vahvistaa vakauttavia lihaksia ja rentouttaa j\u00e4nnittyneit\u00e4 pintalihaksia. Sointi paranee, kun keho ja hengitys avautuvat. (2013)<\/p>\n Kirjoittaja:<\/strong><\/p>\n Teea Karttunen 2018, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n Conable, B. Conable, W, 1995. How to Learn the Alexander technique \u2013 A Manual for Students. Yhdysvallat: GIA Publications, Inc.<\/p>\n Conable, B. 1998, 2000. What Every Musician Needs to Know About the Body \u2013 The Practical Application of Body Mapping to Making Music. Yhdysvallat: GIA Publications, Inc.<\/p>\n Gelb, M. J. 2013. Vapaana oppimaan \u2013 kehon kautta tietoiseen oppimiseen \u2013 johdatus Alexander-tekniikkaan. Kuopio: Alexander tekniikka 2013.<\/p>\n Hyytinen, T. 2011. Pilates on soittajan kaveri. YLE\/KESKI-POHJANMAA. Viitattu 20.3.2018. https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-5425279<\/p>\n Koljonen, S. 2012. Miksi tuntea ja aistia eik\u00e4 vain ajatella? Materiaali Alan Fogel. Suomentanut Susanna Koljonen. Viitattu 15.2.2018. http:\/\/www.essential-motion.fi\/sites\/default\/files\/images\/alan_fogel_kehotietoisuus_28.6.2012.pdf<\/p>\n Llobet, J.M. & Odam, G. 2007. The Musicians’s Body: a Maintenance Manual for Peak Performance. Aldershot: Ashgate.<\/p>\n Pearson, L. 2006. Body Mapping for Flutists – What Every Flute Player Needs to Know About the Body. Yhdysvallat: GIA Publications, Inc<\/p>\n Valtasaari, P. 2017. Kun muusikko vammautuu, identiteetti ei l\u00f6yd\u00e4 resonanssia tutun todellisuuden kanssa. Taiteilijoiden psyykkinen valmennus. Viitattu 20.3.2018. https:\/\/taiteilijoidenpsyykkinenvalmennus.com\/2017\/04\/13\/kun-muusikko-vammautuu-identiteetti-ei-loyda-resonanssia-tutun-todellisuuden-kanssa\/<\/p>\n Taiteen alalla ty\u00f6skentelev\u00e4t hy\u00f6tyv\u00e4t Alexander-tekniikasta. Tohtori Frank Jonesin tiivist\u00e4\u00e4 Gelbin (2013) teoksessa Alexander-tekniikan m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n lyhyesti. Tekniikka on keino laajentaa tietoisuutta niin, ett\u00e4 samaan aikaan tekee ja on tekem\u00e4tt\u00e4. Tekniikka auttaa muuttamaan reaktiotapoja est\u00e4m\u00e4ll\u00e4 v\u00e4\u00e4ri\u00e4 ryhtej\u00e4. (Gelb 2013, 16.)<\/p>\n Edell\u00e4 mainittujen menetelmien lis\u00e4ksi koen, ett\u00e4 kehotietoisuutta ja sit\u00e4 kautta vapaampaa soittotapaa on auttanut anatomian opiskelu sek\u00e4 monipuoliset liikuntaharrastukset. Mainitut menetelm\u00e4t ovat vain muutamia esimerkkej\u00e4. Muusikkoa ja soitonopettajaa auttavien kehollisten menetelmien kirjo on laaja.<\/p>\n Toivottavasti tulevaisuudessa kehotietoisuus tulee yh\u00e4 enemm\u00e4n osaksi soitonopetusta. Kehotietoisuuden lis\u00e4\u00e4minen soitonopetukseen tukee kokonaisvaltaista oppimista ja sit\u00e4 kautta oppilaiden musiikillinen ilmaisu kasvaa.<\/p>\n Kirjoittaja: Teea Karttunen 2018, Savonia Ammattikorkeakoulu.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Mit\u00e4 kehotietoisuus on? Miten hyv\u00e4 kehotietoisuus tukee soittamista? Kuinka kehotietoisuutta voisi tuoda enemm\u00e4n osaksi soitonopetusta ja sit\u00e4 kautta oppilaan omaa harjoittelua? Artikkelissa pohdin sit\u00e4, miten kehollisuus ilmenee soitonopetuksessa. Lis\u00e4ksi pohdin, kuinka kehotietoisuutta voisi tuoda enemm\u00e4n osaksi soitonopetusta ja sit\u00e4 kautta oppilaan omaa harjoittelua. Havainnot perustuvat kirjallisuuteen ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemuksiin. Artikkeli keskittyy kehotietoisuuteen soittamisen ja soitonopetuksen […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4,6,5],"tags":[392,235,386,10],"class_list":["post-1602","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opettaminen-ammattina","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-elinikainen-oppiminen","tag-itseohjautuvuus","tag-kehotietoisuus","tag-soitonopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1602","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1602"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1602\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2377,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1602\/revisions\/2377"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1602"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1602"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1602"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}