Voisitko kuvitella kuvataiteen opetusta, jossa vain katseltaisiin\u00a0kuvia tunnettujen taiteilijoiden luomuksista tai teht\u00e4isiin niist\u00e4 j\u00e4ljenn\u00f6ksi\u00e4?<\/p>\n
S\u00e4velt\u00e4misen merkityksest\u00e4 musiikinopetuksessa on viime vuosina tullut kiinnostava keskustelunaihe. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2017) mainitsevat s\u00e4velt\u00e4misen ja improvisaation osana oppimistavoitteita. Perusteiden mukaan opetuksen tarkoituksena on ohjata oppilasta tuottamaan omia musiikillisia ideoita ja ratkaisuja. Opetuksen tavoitteena on my\u00f6s rohkaista oppilasta hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n musiikkiteknologian mahdollisuuksia ja ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4. (Taiteen perusopetuksen laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n opetussuunnitelman perusteet 2017, 50.)<\/p>\n
S\u00e4velt\u00e4misell\u00e4 tarkoitetaan\u00a0yksinkertaisesti musiikin luomista ja tekemist\u00e4. Ervastin, Muhosen ja Tikkasen (2013, 251) mukaan s\u00e4velt\u00e4minen on musisoinnin muoto, jolla on erilaisia ilmiasuja, arvoja ja arvostuksia eri musiikillisissa k\u00e4yt\u00e4nteiss\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa esitell\u00e4\u00e4n kokeiluja ja menetelmi\u00e4 siihen, kuinka s\u00e4velt\u00e4mist\u00e4 voitaisiin lis\u00e4t\u00e4 luonnollisesti osaksi musiikin opiskelua ja oppitunteja ja kuinka uutta teknologiaa voitaisiin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 opetuksessa.<\/p>\n
S\u00e4velt\u00e4minen luonnollisena osana musiikinopetusta tarkoittaa sit\u00e4, ettei oppitunneilla ja opetuksessa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 opetella tietty\u00e4 \u201ds\u00e4vellyksen taitoa\u201d vaan pyrit\u00e4\u00e4n kokeilemalla ja tutkimalla l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n keinoja musiikin luomiseen ja tekemiseen. S\u00e4velt\u00e4misell\u00e4 tarkoitetaankin t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa ehk\u00e4 enemm\u00e4nkin sit\u00e4, ett\u00e4 oppilaalle\/oppilaille annetaan enemm\u00e4n vastuuta soivan musiikin sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4.\u00a0T\u00e4t\u00e4 kautta oppilaiden kynnyst\u00e4 musiikin luomiseen voitaisiin pyrki\u00e4 madaltamaan ja oppilaat saisivat omakohtaista kokemusta ja rohkeutta toteutukseen. S\u00e4vellykseen liittyv\u00e4 teknologia on my\u00f6skin ottanut viime vuosina isoja harppauksia eteenp\u00e4in ja on tullut kaikkien saataville, joten s\u00e4velt\u00e4misen aloittamisen kynnys on senkin my\u00f6t\u00e4 madaltunut.<\/p>\n
Teknologia osaksi musiikinopetusta<\/strong><\/p>\n Kehittynyt tekniikka on luonut musiikin tekemiselle ja s\u00e4velt\u00e4miselle uusia alustoja ja menetelmi\u00e4, mitk\u00e4 voivat olla merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 ja tukevana osana musiikinopetusta. Erilaiset musiikkiohjelmistot ja pedagogiset sovellukset, joilla voidaan harjoitella musiikkia, ovat yleistyneet valtavasti ja kehittyv\u00e4t koko ajan.\u00a0Sovellukset voivat madaltaa kynnyst\u00e4 musiikin s\u00e4velt\u00e4miseen ja monipuolisen musiikillisien kokeilujen tekemiseen. Musiikkiohjelmisto voi esimerkiksi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 virtuaali-instrumentteja tai\u00a0sampleja, joilla saadaan tuotettua haluttu musiikillinen \u00e4\u00e4ni tai soundi ilman soittotaitoa. N\u00e4in voidaan my\u00f6s kasvattaa mahdollisten kokeilujen lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, sek\u00e4 nopeuttaa oppilaan saamaa \u201dpalautetta\u201d omasta tuotoksesta. Teknologiaa k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 omia s\u00e4vellyksi\u00e4 ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pakko soittaa itse, mik\u00e4 voi kannustaa esim. \u00a0esiintymisj\u00e4nnityksest\u00e4 k\u00e4rsivi\u00e4 oppilaita s\u00e4velt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Teknologisten v\u00e4lineiden yleistytty\u00e4 on my\u00f6skin syntynyt uusia, n\u00e4it\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4vi\u00e4 musiikillisia innovaatioita. N\u00e4m\u00e4 innovaatiot ovat juurtuneet nykykulttuuriin vahvasti, joten on entist\u00e4 aiheellisempaa kertoa oppilaille heid\u00e4n oman kulttuurinsa\u2013nuorisokulttuurin saavutuksista. (Field\u00a02007, 156.) On kuitenkin syyt\u00e4 huomioida, ett\u00e4 teknologian on tarkoitus toimia auttavana ja mahdollistavana tekij\u00e4n\u00e4, eik\u00e4 teknologiaa tule k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vain sen itsens\u00e4 vuoksi. Parhaassa tapauksessa teknologia on integroitu luonnolliseksi osaksi opetusta. (Mathlin 2017, 16.)<\/p>\n Tuumailusta toimeen<\/strong><\/p>\n Kukin t\u00e4m\u00e4n artikkelin kirjoittajista kokeili tahollaan erilaisia menetelmi\u00e4 saada s\u00e4velt\u00e4mist\u00e4 luonnolliseksi osaksi eri opetustilanteita. Erimerkkitilanteiksi valikoituivat b\u00e4ndikerho, teoriatunti sek\u00e4 kitaratunti.<\/p>\n B\u00e4ndikerhossa tehd\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4<\/strong><\/p>\n Yl\u00e4asteik\u00e4isille b\u00e4ndioppilaille annettiin teht\u00e4v\u00e4ksi s\u00e4velt\u00e4\u00e4 ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyyn s\u00e4velkulkuun melodia. B\u00e4ndiin kuuluivat pianisti, basisti ja rumpali. C-duurista menev\u00e4, tahtilajiltaan 4\/4 ja kahdeksan tahtia kest\u00e4v\u00e4 s\u00e4velkulku sis\u00e4lsi sointuasteet I-VI-II-V. Oppilaille opetettiin C-duuripentatonisen asteikko, jonka pohjalta melodia s\u00e4vellett\u00e4isiin. Oppilaat aloittivat harjoituksen improvisoimalla s\u00e4velkulun p\u00e4\u00e4lle. Opettaja ohjasi toimintaa nostamalla esiin soitossa kuuluvat melodialliset ja rytmillisi\u00e4 motiivit, joita sitten kehiteltiin eteenp\u00e4in. Eri versiot ker\u00e4ttiin kokoon ja niist\u00e4 valittiin yhdess\u00e4 paras. Teht\u00e4v\u00e4n tarkoituksena oli, ett\u00e4 oppilaat oppisivat uuden asteikon, improvisoimaan sill\u00e4 sek\u00e4 arvioimaan ty\u00f6ns\u00e4 j\u00e4lke\u00e4. Haastetta toi se, ett\u00e4 oppilailla ei ollut juurikaan kokemusta improvisoimisesta. Tunnin j\u00e4lkeen he saivat kertoa mielipiteens\u00e4 harjoituksesta ja sit\u00e4 pidettiin eritt\u00e4in kehitt\u00e4v\u00e4n\u00e4. S\u00e4velt\u00e4minen on suurimmaksi osaksi kiinni omasta korvasta ja yhdess\u00e4 sit\u00e4 saadaan kehitetty\u00e4. Tuleviin harjoituksiin on tarkoitus v\u00e4hent\u00e4\u00e4 raameja, jotta lopulta oppilaat s\u00e4velt\u00e4isiv\u00e4t tyhj\u00e4st\u00e4 ilman ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4tty\u00e4 materiaalia, kuten antamaani s\u00e4velkulkua.<\/p>\n Luomisty\u00f6kaluna sointunuotti<\/strong><\/p>\n Teoriatunnilla harjoiteltiin pienen oppilasryhm\u00e4n kanssa sointunuotin tekemist\u00e4 ja sen vaiheita. Sointunuotista luotiin ensin vain malliversio, mik\u00e4 ei pohjautunut, ainakaan tietoisesti, mihink\u00e4\u00e4n olemassa olevaan kappaleeseen. Malliin tuotettiin jokin m\u00e4\u00e4r\u00e4 tahteja, sointuja ja osia, joiden sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 vastasivat oppilaat. Tunnilla pyrittiin siihen, ett\u00e4 opettaja luo vuoropuhelun tapaisen tilanteen oppilaiden ja itsens\u00e4 v\u00e4lill\u00e4. Opettaja toimi ohjaajana ja piirsi ehdotetut parametrit paperille, joka taas heijastettiin dokumenttikameralla oppilaille. Oppilaat saivat n\u00e4in reaaliajassa n\u00e4hd\u00e4, kuinka sointunuotin tekemisen prosessi toimii. Samalla oppilaat pystyiv\u00e4t tekem\u00e4\u00e4n omilla k\u00e4sill\u00e4\u00e4n kopion opettajan mallista.<\/p>\n Kun nuotti oli valmis, opettaja soitti luokassa syntyneen kappaleen ja oppilaat saivat seurata nuotistaan kappaleen rakenteen ja sointujen etenemist\u00e4.\u00a0Oppilaat olivat mieltyneit\u00e4 siihen, ett\u00e4 saivat n\u00e4hd\u00e4 ja kuulla omien valintojensa vaikutuksen suoraan musiikissa.<\/p>\n Ideaalitilanteessa oppilaat olisivat voineet itse kokeilla syntyneen kappaleen soittamista tai kappale oltaisiin voitu kuunnella esim. mobiililaitteen sovelluksen kautta. Valitettavasti t\u00e4m\u00e4 ei ollut mahdollista kyseisess\u00e4 tilanteessa.<\/p>\n Kantavana ideana t\u00e4llaisessa harjoittelussa oli se, ett\u00e4 tunnilla pyritt\u00e4isiin luomaan musiikkia. Luominen eli s\u00e4velt\u00e4minen voisi vaihdella hyvinkin pienist\u00e4 seikoista (rytmi, isku, soitinvalinta) kokonaisuuksiin (kappale, harmoniarytmi, rakenne), mutta p\u00e4\u00e4tavoitteena olisi se, ett\u00e4 luokassa syntyisi rohkeutta kokeiluun ja sellaisten p\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekoon, jotka vaikuttavat soivaan musiikkiin.<\/p>\n Mollipentatoninen apuv\u00e4lineen\u00e4<\/strong><\/p>\n Kitaratunnilla kokeiltiin s\u00e4velt\u00e4\u00e4 melodia k\u00e4ytt\u00e4en e-mollipentatonista asteikkoa. Aiemmilla tunneilla oppilaan kanssa oli k\u00e4yty l\u00e4pi juuri t\u00e4t\u00e4 asteikkoa, joten teht\u00e4v\u00e4n tarkoituksena oli vahvistaa asteikon tuntemusta entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Oppilaalle annettiin valmis tempo ja tahtilaji (4\/4) ja pyydettiin s\u00e4velt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaksi tahtia kest\u00e4v\u00e4 melodia. Oppilas keksi ensin yhden tahdin aikansa oikeita s\u00e4veli\u00e4 etsien ja t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen keksittiin toinen tahti. Tahdeista tuli rytmiikaltaan samanlaisia, mutta \u00e4\u00e4net vaihtuivat eri tavalla. T\u00e4m\u00e4 oli kuulemma tiedostamaton tulos, mutta k\u00e4y hyvin j\u00e4rkeen. Tahdit sopivat toisiinsa hyvin ja kuulostivat musikaaliselta.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen oppilasta pyydettiin keksim\u00e4\u00e4n soinnut t\u00e4h\u00e4n keksim\u00e4ns\u00e4 melodian taustalle soittaessani itse t\u00e4t\u00e4 melodiaa. Oppilaalla ei ollut niin vahvaa teoriapohjaa, ett\u00e4 pystyisi sen avulla keksim\u00e4\u00e4n sointuja, joten h\u00e4nen oli luotettava korviinsa. Oppilas osasi avosoinnut hyvin ja e-mollipentatoninen sopi hyvin useimpiin avosointuihin, joten oppilaan oli helppo l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kokeilun kautta hyv\u00e4nkuuloinen sointukierto vain avosointujen avulla. Oppilaalla ei ollut tiet\u00e4myst\u00e4 yleisimmist\u00e4 sointukuluista, joten oli puhtaasti vaistonvaraista, ett\u00e4 h\u00e4n keksi melodian p\u00e4\u00e4lle ns. Iron Maiden -sointukulun, eli mollissa Im \u2013 bVI \u2013 bVII \u2013 Im. Se on hyvin yleisesti esiintyv\u00e4 sointukulku ja oppilas l\u00f6ysi sen itse tiedostamatta sen olevan sellainen.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen kappaleelle keksittiin b-osan ja sama prosessi toistettiin uudelleen. Oppilaalle annettiin vinkki, ett\u00e4 toisessa osassa kannattaa muuttaa jotain elementti\u00e4, esimerkiksi rytmikudosta tai s\u00e4velaluetta suhteessa ensimm\u00e4iseen osaan. N\u00e4in oppilas keksi hieman korkeammalta menev\u00e4n, erilaisella rytmill\u00e4 varustetun melodian.<\/p>\n Oppilas sai taas keksi\u00e4 ensimm\u00e4isen osan tapaan soinnut melodialle. Jotta kappaleeseen olisi tullut viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4 vaihtelua ja mielenkiintoa, oppilasta pyydettiin muuttamaan harmonista rytmi\u00e4 hitaammaksi, yhdess\u00e4 soinnussa siis viivytt\u00e4isiin kauemmin. T\u00e4t\u00e4 ohjetta noudattaen oppilas p\u00e4\u00e4tyi keksim\u00e4\u00e4n er\u00e4\u00e4n yleisimmist\u00e4 sointukierroista, Im \u2013 bVI \u2013 bIII \u2013 bVII, joka tunnetaan yleisesti hittikiertona ja on todella yleinen t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n isoimmissa hiteiss\u00e4.<\/p>\n N\u00e4in oppilas oli s\u00e4velt\u00e4nyt ohjatusti kahden osan mittaisen kappaleen. Oppilaan ymm\u00e4rrys mollipentatonisesta asteikosta kasvoi ja h\u00e4n sai konkreettisen esimerkin kuinka hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 s\u00e4vellysty\u00f6kaluna. H\u00e4n kertoi tyk\u00e4nneens\u00e4 kovasti t\u00e4m\u00e4n tyyppisest\u00e4 tekemisest\u00e4 ja toivoi jatkossakin vastaavanlaisia harjoituksia.<\/p>\n S\u00e4velt\u00e4misen opettaminen kantaa<\/strong> hedelm\u00e4\u00e4<\/strong><\/p>\n Kirjoittajien parissa her\u00e4si paljon ajatuksia tunneilla suoritetuista kokeiluista ja niist\u00e4 p\u00e4\u00e4stiin yhteiseen havaintoon siit\u00e4, ett\u00e4 s\u00e4velt\u00e4misen harjoittelu oli oppilaista mielek\u00e4st\u00e4, kunhan tunnilla s\u00e4ilyi rento ja rohkea kokeilemisen ilmapiiri. Opettajalle j\u00e4\u00e4kin vastuu nimenomaan siit\u00e4, ett\u00e4 oppilaalle\/oppilaille j\u00e4\u00e4 positiivinen kokemus siit\u00e4, ett\u00e4 s\u00e4velt\u00e4mist\u00e4 voidaan harjoitella, ja ett\u00e4 se on jotakin, jota jokainen voi oppia. Uudella teknologialla voidaan k\u00e4tev\u00e4sti kannustaa oppilaita itse luomaan ja kokeilemaan musiikin tekemist\u00e4. Lis\u00e4ksi uudet teknologiset sovellukset auttavat tuottamaan valmiin kuuloista musiikkia ja \u00e4\u00e4ni\u00e4 jopa ilman soittotaitoa tai soittimia. T\u00e4m\u00e4 voi rohkaista vasta-alkajia, nuoria, erityisoppilaita ja ujoja oppilaita kokeiluun ja musiikin luomiseen. Koulussa oppilaan olisi ihanteellista p\u00e4\u00e4st\u00e4 ilmaisemaan v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti itse\u00e4\u00e4n musiikillisesti, valitsemaan vapaasti erilaisten musiikillisten materiaalien joukosta ja ylitt\u00e4m\u00e4\u00e4n esteettiset tai tyylilliset rajat ilman m\u00e4\u00e4ritelty\u00e4 lopputulosta. (Partti\u00a0& Westerlund 2013, 28.)<\/p>\n P\u00e4\u00e4dyimme keskusteluissamme siihen, kuinka musiikin tekeminen ja tekemisen ymm\u00e4rt\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4 osa itse musiikin ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4. Musiikin harrastaminen on kuitenkin eritt\u00e4in monimuotoista ja jokainen kokee ja harjoittaa sit\u00e4 yksil\u00f6n\u00e4. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n musiikin soittaminen ja toistaminen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 motivoi jokaista oppijaa ikuisesti, eik\u00e4 palvele kaikkien tarpeita ja siksi onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 opetuksella kannustettaisiin oppilaita my\u00f6s itse luomaan ja kokeilemaan. Monipuolisella musiikkikasvatuksella voitaisiin saavuttaa yksil\u00f6ss\u00e4 elinik\u00e4ist\u00e4 oppimista ja itsens\u00e4 ilmaisun kokemuksia. Toisin sanoen mielek\u00e4st\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ihmisel\u00e4m\u00e4\u00e4n, sek\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 ja rikkautta musiikkikulttuuriin.<\/p>\n Kirjoittajat: Juha Takanen, Tommi Stenvall & Tuisku Lehtola 2018<\/p>\n L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n Ervasti, M., Muhonen, S & Tikkanen, R. 2013. S\u00e4velt\u00e4misen monet mahdollisuudet musiikkikasvatuksessa. Teoksessa Juntunen, M-L., Nikkanen, H. M. & Westerlund, H. 2013. Musiikkikasvattaja : kohti reflektiivist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4, Jyv\u00e4skyl\u00e4, P-S-kustannus.<\/p>\n Field, A. 2007.New\u00a0forms of composition, and how to enable them.<\/p>\n Teoksessa Finney, J. &\u00a0Burnard, P. 2007. Music\u00a0education with digital technology.\u00a0London ;\u00a0New York: Continuum.<\/p>\n Mathlin, H. 2017, Teknologia-avusteisuus s\u00e4velt\u00e4misen pedagogiikassa, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto<\/p>\n Partti, H. & Westerlund, H. 2013.<\/p>\n S\u00e4velt\u00e4jyyden merkitykset osallistumisen kulttuurissa ja tulevaisuuden musiikkikasvatuksessa. Teoksessa Ojala, J. & V\u00e4kev\u00e4, L. 2013.<\/p>\n S\u00e4velt\u00e4j\u00e4ksi kasvattaminen: Pedagogisia n\u00e4k\u00f6kulmia musiikin luovaan\u00a0tekijyyteen. Helsinki: Opetushallitus.<\/p>\n Taiteen perusopetuksen laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteet. 2017. Viitattu 6.4.2018.\u00a0http:\/\/www.oph.fi\/download\/186920_Taiteen_perusopetuksen_laajan_oppimaaran_opetussuunnitelman_perusteet_2017.pdf<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Voisitko kuvitella kuvataiteen opetusta, jossa vain katseltaisiin\u00a0kuvia tunnettujen taiteilijoiden luomuksista tai teht\u00e4isiin niist\u00e4 j\u00e4ljenn\u00f6ksi\u00e4? S\u00e4velt\u00e4misen merkityksest\u00e4 musiikinopetuksessa on viime vuosina tullut kiinnostava keskustelunaihe. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2017) mainitsevat s\u00e4velt\u00e4misen ja improvisaation osana oppimistavoitteita. Perusteiden mukaan opetuksen tarkoituksena on ohjata oppilasta tuottamaan omia musiikillisia ideoita ja ratkaisuja. Opetuksen tavoitteena on my\u00f6s rohkaista oppilasta hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n musiikkiteknologian […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,7],"tags":[212],"class_list":["post-1601","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppilatos-ja-opetussuunnitelma","tag-saveltamisen-opettaminen"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1601","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1601"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1601\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2378,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1601\/revisions\/2378"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1601"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1601"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1601"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}